![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2020\/12\/Artikkelit-I-ja-II-kuvio-1-1024x269.jpg\")
Jo kev\u00e4\u00e4n 2020 kehitt\u00e4mispajoissa tarkasteltiin kehitt\u00e4mist\u00e4 yhden tietyn erikoistumiskoulutuksen alueellisena kehitt\u00e4misen\u00e4 (kts. Saranki-Rantakokko 2020) ja kolmen eri erikoistumiskoulutuksen kehitt\u00e4misen\u00e4 kansallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta (kolme eri erikoistumiskoulutusta ja eri alueiden toimijoita mukana kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4). N\u00e4in saatiin kokemuksia siit\u00e4, oliko merkityst\u00e4 sill\u00e4, miten laajasti ja miten monialaisesti toimijoita osallistetaan kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n. Molemmissa tarkasteluissa otettiin huomioon koulutuksen arviointiin osallistuvien toimijoiden n\u00e4k\u00f6kulmat; opiskelija, koulutusorganisaatio ja ty\u00f6yhteis\u00f6 sek\u00e4 tukijapalvelu kehitt\u00e4misty\u00f6n aikana esiin nousseena toimijana. Lis\u00e4ksi vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointia ja siihen liittyvi\u00e4 menetelmi\u00e4 tarkasteltiin aikajanalla: ennen koulutusta, koulutuksen aikana ja koulutuksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa kuvataan kansallinen n\u00e4k\u00f6kulma kehitt\u00e4misty\u00f6lle ennen koulutusta-vaiheesta, jonka kehitt\u00e4mist\u00e4 toteutettiin kolmessa erillisess\u00e4 pajassa. Vaiheen I ty\u00f6pajassa (kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020) ty\u00f6pajaan osallistujat kuvasivat arvioinnin kohteita, rooleja ja menetelmi\u00e4 ideoivasta ty\u00f6pajasta. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6pajassa oli osallistujina erikoistumiskoulutuksen opettajia, opiskelijoita ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajia. Seuraavassa vaiheessa (vaihe II, syksy 2020) ty\u00f6pajan osallistujina erikoistumiskoulutuksen opettajat ja opiskelijat kehittiv\u00e4t menetelmi\u00e4 ja ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 koulutuksen vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin. Vaiheessa III (syksy 2020) ty\u00f6yhteis\u00f6n l\u00e4hiesimiehet ideoivat toimintatapoja ja menetelmi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n
Yhteisideoinnilla ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja opiskelijan tarpeeseen vastaavaa koulutusta (vaihe I)<\/strong><\/p>\n\n\n\n Koulutusorganisaation kannalta vaikuttavuuden arvioinnissa n\u00e4htiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 saada ymm\u00e4rrys ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeista. T\u00e4m\u00e4n kartoituksen tulisi olla jatkuvaa ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4. Jo t\u00e4h\u00e4n kartoitusvaiheeseen koettiin kuuluvan my\u00f6s koulutuksen arvioinnin pohtiminen. Tarpeen kartoittamisen j\u00e4lkeen koulutusorganisaation tarvitsee tarkastella omaa osaamista koulutuksen tarjoamiseen sek\u00e4 sit\u00e4, miten nopeasti t\u00e4h\u00e4n tarpeeseen voidaan vastata. My\u00f6s vuoropuhelu koulutuksen rahoittajan kanssa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, erityisesti koulutuksen suunnitteluvaiheessa. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa seurannan suunnittelun koulutuksen hy\u00f6dyist\u00e4 my\u00f6s rahoittajan n\u00e4k\u00f6kulmasta (kuvio 2).<\/p>\n\n\n\n Vuoropuhelu ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kanssa kuuluu my\u00f6s koulutuksen suunnitteluvaiheeseen. Ty\u00f6yhteis\u00f6n teht\u00e4v\u00e4ksi n\u00e4htiin omat kartoitukset ty\u00f6yhteis\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4misen tarpeesta sek\u00e4 se, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n on mahdollista osallistua koulutukseen ja ett\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 tuetaan siin\u00e4. Ehdotuksena t\u00e4h\u00e4n tuotiin esiin toimintasuunnitelman luominen osaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4 ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamiskartoitukset osana sit\u00e4. Ty\u00f6yhteis\u00f6n tulisi my\u00f6s pohtia koulutuksen vaikutuksen tunnistamista ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 ja erikoisosaamisen palkitsemista tai huomioimista jo ennen koulutusta.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6ntekij\u00e4n tulisi olla aktiivinen koulutukseen hakiessaan. H\u00e4nell\u00e4 tulisi olla ymm\u00e4rrys omasta osaamisestaan ja osaamisvajeestaan suorittaa ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4. Koulutustarjontaa tulisi tarkastella ty\u00f6ntekij\u00e4n osaamisvajeen n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4 suunnitella koulutukseen liittyvi\u00e4 tavoitteita ja niiden seurantaa. Ty\u00f6ntekij\u00e4n on koulutukseen hakeutuessaan t\u00e4rke\u00e4 my\u00f6s tuoda esille oma urasuunnitelma ja tarpeet, joihin koulutuksen odotetaan vastaavan. Koulutusorganisaatio pystyy t\u00e4ll\u00f6in ottamaan huomioon hakijoiden erilaiset l\u00e4ht\u00f6kohdat, tarpeet, koulutuksen hy\u00f6dynt\u00e4misen suunnitelmat sek\u00e4 tunnistamaan ty\u00f6kokemuksen ja aikaisemman osaamisen koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. T\u00e4m\u00e4n tiedon saanti mahdollistuu koulutusorganisaation tekem\u00e4ll\u00e4 kyselyll\u00e4 koulutukseen hakijoille.<\/p>\n\n\n\n Ratkaisuja koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin (vaihe II)<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kehitt\u00e4minen jatkui syksyll\u00e4 2020 erikoistumiskoulutuksen opiskelijaryhm\u00e4n ja heid\u00e4n opettajien kanssa. Ty\u00f6pajaan valittiin aiemman kehitt\u00e4misty\u00f6n vaiheen I tuloksista (kuvio 2) kolme konkreettista arvioinnin kohdetta, joihin l\u00e4hdettiin ty\u00f6st\u00e4m\u00e4\u00e4n mittaria tai arvioinnin tapaa pienryhmiss\u00e4. Ty\u00f6st\u00e4misess\u00e4 hy\u00f6dynnettiin Tykkyl\u00e4isen (2020) kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 Vaikutusten arviointi -kanvaasia.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4st\u00e4 koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointi ennen koulutusta -vaiheesta valikoituvat seuraavat kolme teemaa kehitt\u00e4misen kohteiksi. 1. teema oli ty\u00f6ntekij\u00e4n osaamisen ja koulutustarpeen arviointi, jolla tavoiteltiin ty\u00f6kalua koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioitiin tukemaan ty\u00f6ntekij\u00e4n osaamisen kehittymist\u00e4 ja vahvistumista ty\u00f6kuvan vaatimissa teht\u00e4viss\u00e4. 2. teema liittyi koulutuksen ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n tuoman hy\u00f6dyn arviointiin. T\u00e4m\u00e4n ty\u00f6kalun\/toiminnon avulla voitaisiin tavoitella ty\u00f6ntekij\u00e4n k\u00e4ym\u00e4n koulutuksen tunnistamista ja tunnustamista ty\u00f6yhteis\u00f6lle tarpeellisena sek\u00e4 saada osaaminen koko ty\u00f6yhteis\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. 3. teemana ty\u00f6pajaan valittiin kehitett\u00e4v\u00e4ksi ratkaisua, jolla koulutusorganisaatiot ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 tunnistavat ja ennakoivat koulutustarpeita. T\u00e4ll\u00e4 ratkaisulla tavoiteltaisiin vuoropuhelua koulutustarpeesta nyt ja tulevaisuudessa koulutusorganisaatioiden ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6pajojen tuloksina syntyiv\u00e4t koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin ehdotetut kolme ty\u00f6kalua\/toimintoa, joihin l\u00e4hdettiin tuomaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmaa ty\u00f6yhteis\u00f6n l\u00e4hiesimiesten ty\u00f6pajassa.<\/p>\n\n\n\n Konkreettisia toimia ja ty\u00f6kaluja ty\u00f6yhteis\u00f6jen osaamisen arviointiin (vaihe III)<\/strong><\/p>\n\n\n\n Erikoistumiskoulutuksen opiskelijaryhm\u00e4n tuotokset (vaihe II) olivat siis pohjana ty\u00f6yhteis\u00f6n ty\u00f6pajassa, jossa ty\u00f6yhteis\u00f6n l\u00e4hiesimiehet tarkastelivat ty\u00f6yhteis\u00f6n osaamisen arviointia ja koulutustarvetta kahden teeman kautta: 1) Ty\u00f6yhteis\u00f6n teht\u00e4v\u00e4kuvat ja niihin tarvittava osaaminen sek\u00e4 2) Ty\u00f6ntekij\u00e4n osaamisen\/ kouluttautumistarpeen arviointi osana kehityskeskustelua. Koulutusorganisaation ja ty\u00f6yhteis\u00f6n vuoropuheluun kehitetyn ratkaisun kehitt\u00e4minen p\u00e4\u00e4dyttiin j\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6hempiin ty\u00f6pajoihin, sill\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6n toiveet kehityskohteista huomioitiin t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6pajassa.<\/p>\n\n\n\n Aiemman vaiheen II ty\u00f6pajassa tulleiden kokemusten perusteella ty\u00f6yhteis\u00f6n toiminnan ja teht\u00e4v\u00e4kuvien perustaksi ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 koettiin, ett\u00e4 osaamisen arvioinnin pohjana tuli olla tietoisuus ty\u00f6yhteis\u00f6n ja organisaation arvoista. Teht\u00e4v\u00e4kuvien m\u00e4\u00e4rittely ammateittain ja niihin vaadittavan osaamisen m\u00e4\u00e4rittely koetiin t\u00e4rke\u00e4ksi. Osaamisvaatimusten kartoittaminen, nyt ja tulevaisuusorientoituneesti, tuli m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 tietyn henkil\u00f6n teht\u00e4v\u00e4ksi ja kartoituksen tuli olla systemaattista. Jotta koulutukseen osallistuminen olisi ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 mahdollista, tuli koulutusresurssit olla tiedossa, jotta koulutusten sis\u00e4ll\u00f6t ja m\u00e4\u00e4r\u00e4t olisi mahdollista suhteuttaa budjettiin (kuvio 3).<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6yhteis\u00f6n ty\u00f6pajan (vaihe III) tarkoituksena oli tuottaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin konkreettisia keinoja. Ty\u00f6pajassa kahden ryhm\u00e4n l\u00e4hiesimiehet kuvasivat teht\u00e4v\u00e4nkuvaan vaadittavan osaamisen arvioimisen kiinnittyv\u00e4n kehityskeskusteluihin, joita tulisi toteuttaa kerran vuodessa tai toiminnan muuttuessa. Ylimm\u00e4n johdon teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 n\u00e4htiin ty\u00f6yhteis\u00f6n osaamisen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen suhteessa toiminnan tarpeisiin ja tavoitteisiin, sek\u00e4 arviointi ty\u00f6n vaativuudesta ja henkil\u00f6st\u00f6n vahvuuksista ty\u00f6n toteuttamiseen. Tavoitteiden toteutumisen, tuloksellisuuden ja taloudellisuuden arviointi ovat ty\u00f6pajan tulosten mukaan osa ty\u00f6yhteis\u00f6n osaamisen arviointia. Osaamisen kehittymisen, koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin koettiin olevan my\u00f6s osa jatkuvaa arviointia palveluista ja niiden tuottamisesta esimerkiksi osana tyytyv\u00e4isyyskyselyit\u00e4 asiakkaille\/potilaille sek\u00e4 kartoituksia resursseista ja osaamisesta henkil\u00f6kunnalle.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hiesimiehen ja ty\u00f6ntekij\u00e4n v\u00e4lisess\u00e4 kehityskeskustelussa kartoitetaan jokaisen ty\u00f6ntekij\u00e4n osaaminen, tarpeet ja vahvuudet\/heikkoudet. Kartoitus koostuu ty\u00f6ntekij\u00e4n itsearvioinnista, esimiehen havainnoinneista sek\u00e4 saaduista palautteista. Koulutustarpeen arvioinnissa tulee tunnistaa my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 vaadittava erityisosaaminen ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6n fyysiset piirteet. K\u00e4ydyn koulutuksen j\u00e4lkeen tulee arvioida sen tuomaa muutosta ty\u00f6ntekij\u00e4n osaamiseen sek\u00e4 h\u00e4nen vahvuuksiinsa ja heikkouksiinsa.<\/p>\n\n\n\n Koulutustarpeen ja osaamisen arvioinnit ty\u00f6ntekij\u00e4n ja ty\u00f6yhteis\u00f6n kehittymisess\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin liittyv\u00e4n kehitt\u00e4misty\u00f6n ty\u00f6pajojen tulokset osoittivat, ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n koulutustarvetta arvioidessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 arvioida s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti osaamisen muutostarvetta ja muutoksen tuomaa osaamisvajetta. Kehitysty\u00f6n aikana nousi selke\u00e4sti esille ty\u00f6ntekij\u00e4n ja esimiehen v\u00e4lisen vuoropuhelun t\u00e4rkeys, koulutukseen osallistumisen arvostus sek\u00e4 esimiehelt\u00e4 saadun tuen merkitys koulutukseen hakeutumisen aikana. SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittajat: L\u00e4hteet: Koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin liittyvien ty\u00f6kalujen ja menetelmien kehitt\u00e4minen monitoimijaisissa ty\u00f6pajoissa k\u00e4ynnistyi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020 SOTETIE-hankkeessa (Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta). Vaikka Korona-tilanne toikin muutoksia yhteiskehitt\u00e4misen toteuttamiselle, yhdess\u00e4 kehitt\u00e4misen ty\u00f6pajojen muutos digitaalisiksi onnistui ja niin osallistujat kuin toteuttajatkin oppivat ty\u00f6pajoissa<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-412","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jatkuva-oppiminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/412","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=412"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/412\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":430,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/412\/revisions\/430"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=412"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=412"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=412"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2020\/12\/Dia5-1-1024x658.jpg\")
![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2020\/12\/Artikkeli-I-kuvio-3-1024x391.jpg\")
Kehityskeskusteluissa osaamisen arviointi ja osaamisvajeen tunnistaminen ovat keski\u00f6ss\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 my\u00f6s tarkastella systemaattisesti teht\u00e4vienkuvien muutoksia ty\u00f6n muuttuessa ja vastata niihin henkil\u00f6kunnan ty\u00f6hyvinvoinnin yll\u00e4pit\u00e4miseksi ja palveluiden vastaamiseksi asiakkaiden tarpeisiin.<\/p>\n\n\n\n
Liisa Ranta, TtM, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu
Tarja Kantola, FT, yliopettaja, Laurea-ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n
Kantola, T., Ranta, L., & Sarja, J. 2019. N\u00e4k\u00f6kulmia koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin. Jatkuvaa oppimista ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu.
Ranta, L., Kantola, T. & Saranki-Rantakokko, S. 2020. Mit\u00e4 koulutuksen vaikutus ja vaikuttavuus ovat? -erikoistumiskoulutusten opettajien, opiskelijoiden ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kokemuksia. Laurea Journal. Luettavissa https:\/\/journal.laurea.fi\/mita-koulutuksen-vaikutus-ja-vaikuttavuus-ovat-erikoistumiskoulutusten-opettajien-opiskelijoiden-ja-tyoelaman-kokemuksia\/
Ranta, L. & Kantola, T. 2020. Ideointia koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin kehitt\u00e4miseksi. Laurea Journal. Luettavissa https:\/\/journal.laurea.fi\/ideointia-koulutuksen-vaikutuksen-ja-vaikuttavuuden-arvioinnin-kehittamiseksi\/
Saranki-Rantakokko, S. 2020. Alueellisten toimijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 Erikoistumiskoulutuksien vaikutuksien ja vaikuttavuuden arvioinnista kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020. SOTETIE-blogi. Luettavissa https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2020\/11\/20\/alueellisten-toimijoiden-nakemyksia-erikoistumiskoulutuksien-vaikutuksien-ja-vaikuttavuuden-arvioinnista-kevaalla-2020\/
Saranki-Rantakokko, S., Kantola, T. & Ranta, L. 2020. Erikoistumiskoulutuksien vaikutus ja vaikuttavuus \u2013 Asiakasymm\u00e4rryst\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4. SOTETIE-blogi. Luettavissa https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2020\/06\/01\/erikoistumiskoulutuksien-vaikutus-ja-vaikuttavuus-asiakasymmarrysta-etsimassa\/
Sarja, J., Kantola, T., & Ranta, L. 2019. Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi taloudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu
Tykkyl\u00e4inen, S. 2020. Vaikutuksen arviointi -kanvaasi. Ty\u00f6kalu vaikuttavuuden arviointiin. Vaikuttava yritys.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"