{"id":495,"date":"2021-03-16T08:05:07","date_gmt":"2021-03-16T06:05:07","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/?p=495"},"modified":"2021-03-16T08:05:08","modified_gmt":"2021-03-16T06:05:08","slug":"sote-ammattilaisten-arvioita-sosiaali-ja-terveyspalveluiden-ja-tyon-kehittamisosaamisen-geneerisista-osaamiskuvauksista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2021\/03\/16\/sote-ammattilaisten-arvioita-sosiaali-ja-terveyspalveluiden-ja-tyon-kehittamisosaamisen-geneerisista-osaamiskuvauksista\/","title":{"rendered":"Sote-ammattilaisten arvioita sosiaali- ja terveyspalveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisen geneerisist\u00e4 osaamiskuvauksista"},"content":{"rendered":"\n<p>Osaamisella tarkoitetaan yksil\u00f6n p\u00e4tevyytt\u00e4 saavuttaa jokin tavoite. Ammatillinen osaaminen eli kompetenssi on tietojen, taitojen, asenteiden ja min\u00e4pystyvyyden muodostama kokonaisuus, jota sote-ammattilainen voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 toteuttamiseksi (Kangasniemi ym. 2018, 12.) Geneerinen osaaminen muodostuu tulevaisuudessa asiakasty\u00f6osaamisesta, palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisesta sek\u00e4 ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisesta (Kangasniemi ym. 2018, kuvio 1). SOTETIE-hankkeessa n\u00e4ille kolmelle geneeriselle osaamiselle laadittiin yksityiskohtaiset osaamiskuvaukset NQF:n tasoille 6 ja 7 (Tutkintojen viitekehysten osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi 2017.)<\/p>\n\n\n\n<p>Geneeristen osaamiskuvausten valmistuttua, haluttiin arvioida niiden sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimivien sote-ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta. He arvioivat s\u00e4hk\u00f6isesti loppuvuodesta 2020 yksin tai pienryhmiss\u00e4 yksityiskohtaisesti kuvattuja osaamiskuvauksia (NQF taso 6), miten osaamiskuvausten sis\u00e4ll\u00f6t vastasivat sosiaali- ja terveysalan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavaa osaamista. Arviointiin osallistui 35 sosiaali- ja terveysalan ylempi (AMK) opiskelijaa, 51 asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutuksessa opiskelevaa sek\u00e4 10 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6skentelev\u00e4\u00e4 sote-ammattilaista.<\/p>\n\n\n\n<p>Sote-ammattilaisten arviointiaineistosta tehtyjen tulosten perusteella kirjoitettiin kolme blogia, jotka ovat Sote- ammattilaisten arvioita asiakasty\u00f6osaamisen, palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisen sek\u00e4 ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen geneerisist\u00e4 osaamiskuvauksista.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"878\" height=\"360\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/03\/Kaikkiin_1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-496\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/03\/Kaikkiin_1.jpg 878w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/03\/Kaikkiin_1-300x123.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/03\/Kaikkiin_1-768x315.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 878px) 100vw, 878px\" \/><figcaption>Kuvio 1. Sote-ammattilaisten geneerinen osaaminen (Kangasniemi ym. 2018)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Seuraavaksi kuvataan sote-ammattilaisten arvioita siit\u00e4, miten palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisen sis\u00e4ll\u00f6t, NQF tasolla 6, kuvaavat sosiaali- ja terveysalan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavaa osaamista. Palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaaminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaamisen, robotiikka ja digitalisaatio-osaamisen, vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuusosaamisen, kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaamisen ja viestint\u00e4osaamisen (kuvio 2).<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"924\" height=\"593\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/03\/Pal_Dia1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-497\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/03\/Pal_Dia1.jpg 924w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/03\/Pal_Dia1-300x193.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/03\/Pal_Dia1-768x493.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 924px) 100vw, 924px\" \/><figcaption>Kuvio 2. Geneerinen osaaminen &#8211; Palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisen kokonaisuus (Kangasniemi ym. 2018)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamiseen liittyv\u00e4t viisi osaamiskokonaisuutta edellytt\u00e4v\u00e4t sote-ammattilaisilta sit\u00e4, ett\u00e4 he tuottavat sek\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t tietoa ja asioita yhdess\u00e4. Yhteisty\u00f6h\u00f6n perustuvassa kriittisess\u00e4 keskustelussa sitoudutaan kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4n ongelmanratkaisuun ja ty\u00f6n uudistamiseen. Oppimisen merkityksi\u00e4 muodostavan opiskeluorientaation omaksunut sote-ammattilainen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s asian syv\u00e4llisen merkityksen ja pystyy kriittiseen palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4miseen. Oppimisen ja kehitt\u00e4misen yhteis\u00f6llinen luonne on keskeinen menetelm\u00e4 sote-ammattilaisen perspektiivin (ymm\u00e4rryksen) muutoksessa ja osaamisen kehittymisess\u00e4 kohti asiantuntijuutta. Uuden ymm\u00e4rryksen soveltaminen ilmenee oman toiminnan kyseenalaistamisena ja toimintatapojen muutoksina. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 havaita, ett\u00e4 sote-ammattien sis\u00e4isten tekij\u00f6iden lis\u00e4ksi useat ulkoiset toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutosten aiheuttavat osaamisen kehitt\u00e4mistarpeita.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaaminen on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n perusta, jossa sote-ammattilaisten mukaan keskeist\u00e4 olivat seuraavat asiakokonaisuudet:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>Uuden tiedon saatavuus, sen kriittinen soveltaminen ja viestiminen<\/li><li>Tk-osaamistarpeen tunnistaminen ja kehitt\u00e4minen<\/li><li>Tk-toiminta p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukena<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p>Tk-toiminnan keski\u00f6ss\u00e4 on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4yhteisty\u00f6n vahvistaminen, mik\u00e4 on perinteisesti muotoutunut tiettyjen asiateemojen ymp\u00e4rille ja erilaisten yhteis\u00f6jen varaan. Muutokseen pyrkiv\u00e4ss\u00e4 tk-toiminnassa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 uuden tiedon saatavuus ja sen kriittinen soveltaminen. Muutoksessa oleva ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 ja muuttuva osaaminen edellytt\u00e4v\u00e4t sote-ammattilaiselta viestint\u00e4osaamista. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 osata viesti\u00e4 osaamisen lis\u00e4ksi uudesta tiedosta, mik\u00e4 vahvistaa my\u00f6s n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan toiminnan implementointia. Uusi tieto ja sen kriittinen k\u00e4sittely ovat asiantuntijuuteen kuuluvaa osaamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun sote-ammattilainen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4misen kohteena olevan asian, sen kontekstin, moninaisen tiedon sek\u00e4 sen viestimisen t\u00e4rkeyden, niin tk-osaaminen kehittyy. Tk-osaamistarpeen ja sen kehitt\u00e4misen sote-ammattilaiset tunnistavat huonosti. Vastaaja totesi, ett\u00e4 palvelukehityst\u00e4 ei korosteta ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, sek\u00e4 v\u00e4h\u00e4iset vaikutusmahdollisuudet ja huono johtaminen saattavat kitke\u00e4 hyvi\u00e4 ideoita. Osaamisen tunnistaminen mahdollistaa sen, ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n osaaminen kumuloituu ja v\u00e4littyy uusiin tutkimuksiin, kehitt\u00e4mistoimiin ja innovaatioihin.<\/p>\n\n\n\n<p>TK-toiminta vahvistaa sote-ammattilaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tietoperustaa esimerkiksi asiakkaan ja potilaan terveytt\u00e4 koskevissa asioissa ja tukee n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan tiedon hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 sote-palvelujen ja tk:n kehitt\u00e4misess\u00e4. Asiantuntijateht\u00e4v\u00e4n tulee perustua p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa tukevaan tutkimukseen ja kehitt\u00e4mistoimintaan. Juuri hyvinvointi- ja terveyskysymykset vaikuttavat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon sote-palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n eri tasoilla.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Robotiikka ja digitalisaatio-osaaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kun sote-alan ammattilaiset tarkastelivat robotiikan ja digitalisaation osaamiskuvausten sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta, he nostivat esiin seuraavia asioita:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>Robotiikka ja digitalisaatio on jo osa ihmisen arkea ja ty\u00f6t\u00e4<\/li><li>Teknologialla kyet\u00e4\u00e4n vastaamaan palvelujen saavutettavuuteen ja asiakkaan palvelutarpeisiin sek\u00e4 -ohjaukseen<\/li><li>Digitaalisten alustojen ja ohjelmistojen k\u00e4ytt\u00f6 liittyy keskeisesti arjen ty\u00f6h\u00f6n ja henkil\u00f6st\u00f6johtamiseen<\/li><li>Digitaalisuus tukee tiedolla johtamista<\/li><li>Teknologian ja digitaalisten palvelujen k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 ja varmistamista<\/li><li>Tietoturva- ja suoja ovat t\u00e4rke\u00e4 osa sote-ammattilaisen osaamista<\/li><li>Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyden ja eettisten periaatteiden on toteuduttava digitaalisissa palveluissa<\/li><li>Kehitt\u00e4misyhteisty\u00f6n\u00e4 syntyv\u00e4t parhaat teknologiset ratkaisut<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p>Teknologiaosaaminen on yksi keskeinen osaamisen megatrendi. Digitaalisuus on vahvasti osana niin ihmisen arkea kuin ty\u00f6t\u00e4. Sosiaali- ja terveysalalla on jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 erilaisia s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 j\u00e4rjestelmi\u00e4, mobiilisovelluksia ja et\u00e4vastaanottoja. N\u00e4iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 yleistyy lis\u00e4ten osaamisen kehitt\u00e4misen tarvetta.<\/p>\n\n\n\n<p>Tulevaisuudessa palvelut tuotetaan enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin et\u00e4palveluina, mik\u00e4 luo uusia mahdollisuuksia toteuttaa sote palveluja. Samalla on kyett\u00e4v\u00e4 vastaamaan palvelujen saavutettavuuteen ja asiakkaan palvelutarpeisiin sek\u00e4 -ohjaukseen. Et\u00e4palvelujen k\u00e4ytt\u00f6 on hallittava ja asiakkaita on osattava ohjata palvelujen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 samoin kuin arvioida heid\u00e4n valmiuksiaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teknologiaa. Et\u00e4palvelut on toteutettava siten, ett\u00e4 yksil\u00f6n eheys, ihmisarvo ja itsen\u00e4isyys s\u00e4ilyv\u00e4t. Asiakkaan valinnanvapautta on osattava tukea, jotta h\u00e4n osaa valita itselleen sopivat palvelumuodot. Vastauksissa nostetaan esille my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00e4n digi-palvelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t asenteet ja kiinnostus sek\u00e4 niiden heijastuminen asiakkaan ohjaustilanteeseen. Et\u00e4palvelujen etuna pidet\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ett\u00e4 ne madaltavat kynnyst\u00e4 ottaa yhteytt\u00e4 sote-alan ammattilaisiin. Toiseksi ne mahdollistavat palvelujen saatavuuden tasavertaisesti kaikille esimerkiksi niille, jotka asuvat et\u00e4\u00e4ll\u00e4 palveluista.<\/p>\n\n\n\n<p>Digitaalisten alustojen ja ohjelmistojen k\u00e4yt\u00f6n osaaminen on t\u00e4rke\u00e4 osa arjen ty\u00f6t\u00e4 ja henkil\u00f6st\u00f6johtamista. Esimerkiksi seuraavien s\u00e4hk\u00f6isten j\u00e4rjestelmien k\u00e4yt\u00f6n osaaminen ja niist\u00e4 saatava tieto koetaan t\u00e4rke\u00e4n\u00e4: e-reseptit, omakanta, s\u00e4hk\u00f6iset kuvantamis- ja laboratoriotulokset. Digitaalisten palvelujen k\u00e4yt\u00f6n osaaminen vapauttaa ja auttaa kohdentamaan rajallisia henkil\u00f6st\u00f6resursseja esimerkiksi ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n ja itsehoitoon. Kun kaikki k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t samoja j\u00e4rjestelmi\u00e4 sek\u00e4 ohjelmia ja tieto on yhteisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, se edist\u00e4\u00e4 moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4. Tiedolla johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta keskeist\u00e4 on tiedon jakaminen ja saavutettavuus, mutta ennen kaikkea tiedon oikea tulkinta &#8211; ja hy\u00f6dynt\u00e4misosaaminen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukena.<\/p>\n\n\n\n<p>Osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 ja varmistamista pidet\u00e4\u00e4n teknologian ja digitaalisten palvelujen k\u00e4yt\u00f6n edellytyksen\u00e4. Koulutusta ja perehdytyst\u00e4 erilaisten et\u00e4palvelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tarvitaan siksi, ett\u00e4 osataan tunnistaa asiakkaan hoidon tarve, ohjata asiakasta h\u00e4nen tarpeidensa mukaisesti ja arvioida hoidon toteutumista. Digitaaliset palvelut vaativat sote-ammattilaisilta yh\u00e4 monipuolisempaa kommunikaatio- ja viestint\u00e4osaamista ja kyky\u00e4 toimia et\u00e4-hoitosuhteessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Tietosuoja ja -turva ovat l\u00e4sn\u00e4 sosiaali- ja terveysalan ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4. Vaikka digitaalisuus v\u00e4hent\u00e4\u00e4 paperisen tiedon k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, liittyy digitaaliseen tiedon k\u00e4sittelyyn riskej\u00e4. N\u00e4m\u00e4 on tunnistettava ja tiedett\u00e4v\u00e4. Er\u00e4s vastaaja toteaa, ett\u00e4 tietosuojan t\u00e4rkeytt\u00e4 ei aina muisteta hoitoty\u00f6ss\u00e4 mm. paperiset muistilaput ja listat. Tietosuoja ja -turvaosaamisesta ei puhuta liikaa, mink\u00e4 ovat osoittaneet viime aikaiset tapahtumat, joissa asiakastietoja on vuotanut julkisuuteen. Tietoturva ja -suojaan liittyvien asioiden sis\u00e4ist\u00e4minen ja osaaminen ovat sosiaali- ja terveysalan ty\u00f6ntekij\u00e4n osaamista.<\/p>\n\n\n\n<p>Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyden ja eettisyyden toteutuminen digitaalisissa palveluissa kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4. Asiakkaat ovat aikaisempaa valveutuneempia saatavilla olevista palveluista. Asiakkaat vaativat palveluja. He tiet\u00e4v\u00e4t, mitk\u00e4 ovat heid\u00e4n oikeutensa, ja mit\u00e4 palveluja heille kuuluu. Asiakas on kohdattava oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 ja tilanteensa asiantuntijana. H\u00e4nelle on osattava kertoa oikeaa ja luotettavaa tietoa oikea-aikaisesti. Asiakasta on my\u00f6s tuettava ja ohjattava tasavertaisesti palvelujen valinnassa. Asiakasl\u00e4ht\u00f6isen ty\u00f6skentelyn ja eettisten periaatteiden toteutuminen digitaalisissa palveluissa edellytt\u00e4\u00e4 osaamista, mutta samalla my\u00f6s avointa keskustelua.<\/p>\n\n\n\n<p>Sote-ammattilaisten ja digiosaajien kehitt\u00e4misyhteisty\u00f6n\u00e4 syntyv\u00e4t parhaat teknologiset ratkaisut. Kehitt\u00e4misyhteisty\u00f6n tulee olla suunnitelmallista ja perustua jatkuvalle arvioinnille. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 palautetta ker\u00e4t\u00e4\u00e4n ja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kehitt\u00e4misty\u00f6n aikana. Uusien innovaatioiden kehitt\u00e4misen tulee olla jatkuvaa ja suunnitelmallista, toteaa er\u00e4s vastaaja.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuusosaaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Sote-ammattilaiset korostivat vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuusosaamisessa<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>Palvelujen laatua ja kustannustietoisuutta<\/li><li>Palvelujen vaikuttavuutta ja hy\u00f6dyllisyytt\u00e4<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p>Palvelujen laadun ja kustannustietoisuuden tehostaminen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n toimenpide nyt ja tulevaisuudessa. Jokainen sote-ammattilainen on vastuussa sosiaali- ja terveydenhuollon resurssien oikeasta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, mik\u00e4 on osa ammattilaisen ty\u00f6n vastuuta. Sote-ammattilaisten mukaan laatu- ja kustannustietoisuus tulee sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 alan koulutukseen ja yhdeksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon perustaksi. Sote-palvelujen tavoitteena ei ole tuottaa terveytt\u00e4 ja hyvinvointia mahdollisimman halvalla v\u00e4litt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 laadusta. Kun tavoitellaan kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta, ei silloin potilaan\/asiakkaan palvelun laatu saa heiket\u00e4. Jokaisen sote-ammattilaisen on tunnettava ty\u00f6ns\u00e4 laatukriteerit, jotta h\u00e4n osaa arvioida ty\u00f6ns\u00e4 laatua ja sen vaikuttavuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Sote-ammattilaiset tarvitsevat sote-palvelujen vaikuttavuuden ja hy\u00f6dyllisyyden arviointiin liittyv\u00e4\u00e4 osaamista. Tuloksissa korostui palvelujen vaikuttavuus ja hy\u00f6dyllisyys, mik\u00e4 liittyi siihen, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t halusivat arvioida ty\u00f6ns\u00e4 merkityst\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ovatko palvelut olleet vaikuttavia ja hy\u00f6dyllisi\u00e4 my\u00f6s asiakkaan ja potilaan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tulevaisuudessa sote-ammattilaisen pit\u00e4\u00e4 pysty\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja arvioimaan sote-palvelujen vaikuttavuutta ja hy\u00f6dyllisyytt\u00e4 oman toimintansa perustana. H\u00e4nen on osattava tunnistaa asiantuntijuutensa vaikutus asiakkaan ja potilaan palvelun tuottamisessa, arvioida osaamistaan ja ty\u00f6ns\u00e4 tuloksia sek\u00e4 taloudellisia vaikutuksia. Siksi laatu- ja vaikuttavuusmittarit sek\u00e4 niiden k\u00e4yt\u00f6n osaaminen tulee olla ammattilaisen ty\u00f6ss\u00e4 jo ns. arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Sote-ammattilaiset nostivat esiin seuraavia asioita kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaamiskuvausten sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>Fyysinen, psyykkinen, ekologinen ja sosiaalinen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukainen toiminta<\/li><li>Digitaalisuus, ty\u00f6n suunnittelu ja toteutus ovat kest\u00e4v\u00e4n kehityksen toteutumisen keski\u00f6ss\u00e4<\/li><li>Kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehityksen mukaiseen toimintaan sitoutuminen vaihtelee sote-ammattilaisten keskuudessa<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p>Vastaajien mielest\u00e4 fyysisen, psyykkisen, ekologisen ja sosiaalisen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukainen toiminta on mahdollista sosiaali- ja terveysalalla. Er\u00e4s vastaajista toteaa, ett\u00e4 nyky-yhteiskunta tarjoaa mahdollisuuksia kest\u00e4v\u00e4n kehityksen toteuttamiseen. Digitaalisuus, ty\u00f6n suunnittelu ja toteutus ovat kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen toteutumisen keski\u00f6ss\u00e4. Tiedon siirtyess\u00e4 s\u00e4hk\u00f6iseen muotoon v\u00e4hentyy paperin k\u00e4ytt\u00f6. Ty\u00f6t\u00e4 on mahdollista tehd\u00e4 et\u00e4ty\u00f6n\u00e4 ja -palveluna. Kun liikkumiseen ei kulu ty\u00f6aikaa, j\u00e4\u00e4 asiakasty\u00f6h\u00f6n ja muuhun ty\u00f6h\u00f6n yh\u00e4 enemm\u00e4n aikaa. Liikkumisesta aiheutuvat p\u00e4\u00e4st\u00f6t v\u00e4henev\u00e4t, jos ty\u00f6matkat v\u00e4henev\u00e4t ja niihin on mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 julkisen liikenteen palveluja. My\u00f6s kierr\u00e4tysosaamisen t\u00e4rkeys ja hallinta koetaan t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 sote-alalla. Kaikkea ty\u00f6t\u00e4 ei kuitenkaan ole mahdollista tai edes tarpeellista toteuttaa et\u00e4ty\u00f6n\u00e4 ja -palveluna. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen toteutuminen vaatii hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6n suunnitteluosaamista ja yhteisty\u00f6t\u00e4 eri hallinnonalojen toimijoiden kanssa. Hyv\u00e4ll\u00e4 suunnittelulla v\u00e4ltet\u00e4\u00e4n ty\u00f6n p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyytt\u00e4 ja ty\u00f6n fyysist\u00e4 ja psyykkist\u00e4 kuormittavuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen merkityst\u00e4 ei viel\u00e4 t\u00e4ysin tiedosteta sote-ammattilaisten keskuudessa, joten sitoutuminen sen edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintaan vaihtelee. Er\u00e4s vastaajista toteaa: Kokonaisuudessaan kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, mutta sen merkityst\u00e4 t\u00e4h\u00e4n hetkeen ja tulevaisuuteen ei tiedosteta. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaaminen ja sen toteutuminen ovat jokaisen sote-ammattilaisen vastuulla. T\u00e4t\u00e4 kuvaa hyvin toinen vastaus: T\u00e4t\u00e4 kohti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 on menossa, mutta kest\u00e4v\u00e4n kehityksen toteutumista on edistett\u00e4v\u00e4 omalla ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n. Kolmannen vastaajan mielest\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 ja teoria eiv\u00e4t kohtaa toisiaan. Koko ty\u00f6yhteis\u00f6n onkin sitouduttava kest\u00e4v\u00e4n kehityksen toteuttamiseen sen kaikilla osa-alueilla ja noudatettava sit\u00e4 tukevia toimintaohjeita. Koulutus ja perehdytt\u00e4minen koetaan menetelmin\u00e4 sitouttaa ty\u00f6yhteis\u00f6 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaiseen toimintaan.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Viestint\u00e4osaaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kun arvioitiin viestint\u00e4osaamista, tuloksissa saatiin kolme asiakokonaisuutta:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>Ammatillinen ja yksityinen viestint\u00e4<\/li><li>Viestin laatutekij\u00e4t<\/li><li>Viestint\u00e4kanavien moninaisuus<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p>Viestinn\u00e4n merkitys korostuu yhteiskunnan eri tasoilla, mink\u00e4 seurauksena eri ammateissa on hallittava yh\u00e4 monipuolisemmin viestint\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 asioita. Viestint\u00e4osaaminen liittyy jokaisen sote-ammattilaisen ty\u00f6h\u00f6n, mik\u00e4 ei rajoitu vain ty\u00f6n puhe- ja kirjoitusviestint\u00e4\u00e4n, vaan sen lis\u00e4ksi on hallittava viestint\u00e4 sosiaalisessa mediassa. Sote-ammattilaisen on erotettava ammatillinen ja yksityinen viestint\u00e4. Er\u00e4s vastaaja toteaakin, ett\u00e4 yksityisen ja ammatillisen viestinn\u00e4n rajat ovat yksil\u00f6tasolla jossain m\u00e4\u00e4rin huolestuttavasti h\u00e4m\u00e4rtyneet. Koska hyv\u00e4t viestint\u00e4k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t unohtuvat helposti, tarvitaan selke\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6t siihen, miss\u00e4 viestint\u00e4kanavissa ammattilainen voi viesti\u00e4 vapaasti yksityishenkil\u00f6n\u00e4, ja mitk\u00e4 viestint\u00e4kanavat on suunnattu ammatilliseen viestint\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun teknologiav\u00e4litteisen viestinn\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 yleistyy ja viestint\u00e4 toteutuu yh\u00e4 monimuotoisemmissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, tarvitaan my\u00f6s viestint\u00e4osaamista kuvaavat laatutekij\u00e4t. Tarvitaan tietoa siit\u00e4, mink\u00e4laista viestint\u00e4osaamista ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvitaan. Yhten\u00e4 laatutekij\u00e4n\u00e4 korostuu ihmisten v\u00e4linen viestint\u00e4 ja ihmissuhdeosaaminen, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 viestint\u00e4suhteen luomisen, yll\u00e4pidon ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4miseen. Sote-ammattilaiset korostivat t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tunteiden ja nonverbaalisten viestien merkityst\u00e4. Lis\u00e4ksi, mink\u00e4laisen kuvan ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4 itsest\u00e4, ty\u00f6kaverina, organisaation edustajana v\u00e4litt\u00e4\u00e4, on t\u00e4rke\u00e4 laatutekij\u00e4 vastaajan mielest\u00e4. Erikseen korostui my\u00f6s puhumisen, kuuntelemisen ja kirjoittamisen taito, joka mahdollistaa selke\u00e4n, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n ja kohdennetun viestinn\u00e4n. Viestinn\u00e4ss\u00e4 ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 omia lyhenteit\u00e4 ja kielioppitaitojen puute aiheuttaa v\u00e4\u00e4rinymm\u00e4rryksi\u00e4, toteaa sote-ammattilainen.<\/p>\n\n\n\n<p>Yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset ja tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4v\u00e4t tarvetta tilanteeseen sopivien viestint\u00e4kanavien k\u00e4yt\u00f6lle. Viestint\u00e4kanavien moninaisuus eli niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4 h\u00e4mmennyst\u00e4, mutta my\u00f6s ep\u00e4tietoisuutta niiden k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksesta ja hy\u00f6dynnett\u00e4vyydest\u00e4. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yhdenmukaistaa viestint\u00e4kanavien k\u00e4ytt\u00e4minen eri ammattiryhmien v\u00e4lill\u00e4, jotta tavoitettavuus olisi hyv\u00e4, toteaa vastaaja. Viestint\u00e4osaamista pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, koska asiakkaiden palvelut monipuolistuvat ja sote-ammattilaisen tulee pysty\u00e4 viestim\u00e4\u00e4n asiakkaiden kanssa l\u00e4hitapaamisten lis\u00e4ksi erilaisilla digitaalisilla v\u00e4lineill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Digitaalisten viestint\u00e4kanavien moninaisuus haastaa sote-ammattilaisen viestint\u00e4osaamisen usealla eri tasolla. Viestint\u00e4kanavat, salassapito- ja tietosuoja-asetukset muuttuvat, joten ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on oltava riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 ja viestint\u00e4\u00e4n liittyvist\u00e4 ammatillisista ohjeistuksista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tilaratkaisujen osittainen avokonttorimaisuus on saanut sote-ammattilaisen pohtimaan, miten viesti\u00e4 yksityisesti esim. potilastietoja raportoitaessa. Yksitt\u00e4isten ammattilaisten ja organisaatioiden on osattava oikea-aikainen, tietoperustainen ja luotettava viestiminen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kooste sote-ammattilaisten palveluiden ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisen arvioista<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Sote-ammattilaisten palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisen perustan muodostavat edm. viisi eri osaamisen ulottuvuutta. Jotta tulevaisuuden osaamisen muutostarpeisiin pystyt\u00e4\u00e4n vastaamaan, edellytt\u00e4\u00e4 se muun muassa kouluttajien ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Tarvitaan rakenteiden lis\u00e4ksi muutosta jokaisen sote-ammattilaisten, asiakkaan\/potilaan ja toimijan asenteissa sek\u00e4 ajattelussa. Vastuu siit\u00e4, ett\u00e4 voidaan j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 ja tarjota laadukkaita sote- palveluja, on jokaisella. Vakiintuneet roolit sote-palveluissa muuttavat muotoaan. Johtajat ja l\u00e4hijohtajat mahdollistavat sek\u00e4 valmentavat ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 vastaavasti kun sote-ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat aktiivisia, kriittisi\u00e4 ja itseohjautuvia. Asiakkaat ja potilaat ovat tasavertaisia toimijoita el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 parhaimpina asiantuntijoina.<\/p>\n\n\n\n<p>Sote-alalla useat eri toiminnot, kuten tk-toiminta, ovat hajanaisesti organisoija. T\u00e4m\u00e4 hidastaa sote-ammattilaisia muutoksiin, asioihin ja tuloksiin sitoutumisessa sek\u00e4 muutosten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n vakiinnuttamisessa. Asian tekee hankalaksi se, ett\u00e4 vain yht\u00e4 sote-ammattilaisen osaamisen ulottuvuutta kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, ei ratkaista tulevaisuudessa vaadittavaa osaamista. Muutosten kompleksisuus vaatii tarkastelemaan osaamista moninaisena k\u00e4sitteen\u00e4 ja asiakokonaisuutena. Esimerkiksi viestint\u00e4osaaminen edellytt\u00e4\u00e4 l\u00e4hes poikkeuksetta muun osaamisen samanaikaisen kehitt\u00e4misen. Viestint\u00e4osaaminen mainittiin kaikissa palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisen eri ulottuvuuksissa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 kehitett\u00e4v\u00e4n\u00e4 osaamisena. Samoin kuin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaamista ei voida tarkastella erill\u00e4\u00e4n robotiikka ja digitalisaatio-osaamisesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Todellisten ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 muuttavien kehitt\u00e4mistoimien eteenp\u00e4in luotsaaminen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sote-organisaatioissa keskityt\u00e4\u00e4n samanaikaisesti usean eri asian kehitt\u00e4miseen ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon eli tarvitaan ns. yhdyspintakehitt\u00e4mist\u00e4 (Laaksonen ym. 2020). N\u00e4in voidaan varmistaa laadukas potilas\/asiakas ty\u00f6, unohtamatta kest\u00e4v\u00e4n kehityksen, tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoiminnan, robotiikan ja digitalisaation, vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuuden tai viestint\u00e4\u00e4 tukevan parhaan tiedon mukaista osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 toimintaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Sote-ammattilaisten arviot palvelujen ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisesta on tiivistetty liitteess\u00e4 olevaan taulukkoon 1.<\/p>\n\n\n\n<p>SOTETIE-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen rahoittama valtakunnallinen kehitt\u00e4mishanke, jonka toiminta-aika on 1.9.2019-31.12.2021. Hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 jatkuvan oppimisen tiekarttaa, jolla edistet\u00e4\u00e4n ja uudistetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerist\u00e4 osaamista.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kirjoittajat<\/strong><br>Rauni Leinonen, KT, TTM, yliopettaja, Kajaanin Ammattikorkeakoulu<br>Leila Lintula, THM, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><br>Kangasniemi, M. Hipp, K. H\u00e4ggman-Laitila, A. Kallio, H. Karki, S. Kinnunen, P. Pietil\u00e4, A-M. Saarnio, R. Viinam\u00e4ki, L. Voutilainen, A. Wald\u00e9n, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39. Saatavissa: http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/160883\/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf [Viitattu 4.2.2021].<br>Tutkintojen viitekehysten osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 2017. Opetushallitus. Saatavissa: https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_fi_sv_en.pdf [Viitattu 15.2.2021]<br>Laaksonen, H., Laitinen, H. &amp; Hiilamo, H. 2020. Sosiaali- ja terveydenhuollon j\u00e4rjestelm\u00e4. Sanoma Pro Oy. Helsinki.<br>Laanter\u00e4, S &amp; Saunders, H. 2020. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerinen osaaminen. Kirjallisuuskatsaus. XAMK kehitt\u00e4\u00e4 114. Kaakkois-suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli. Saatavissa: https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/343283\/URNISBN9789523442535.pdf?sequence=2&amp;isAllowed=y [Viitattu 11.2.2021].<br>OSAAMINEN 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimm\u00e4isi\u00e4 ennakointituloksia. 2019. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 3. Saatavissa: https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/osaaminen_2035.pdf [viitattu 11.2.2021]<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"863\" height=\"685\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/03\/Pal_Dia3.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-499\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/03\/Pal_Dia3.jpg 863w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/03\/Pal_Dia3-300x238.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/03\/Pal_Dia3-768x610.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 863px) 100vw, 863px\" \/><figcaption>TAULUKKO 1. Sote-ammattilaisten arviointi palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisen kompetensseista<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Osaamisella tarkoitetaan yksil\u00f6n p\u00e4tevyytt\u00e4 saavuttaa jokin tavoite. Ammatillinen osaaminen eli kompetenssi on tietojen, taitojen, asenteiden ja min\u00e4pystyvyyden muodostama kokonaisuus, jota sote-ammattilainen voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 toteuttamiseksi (Kangasniemi ym. 2018, 12.) Geneerinen osaaminen muodostuu tulevaisuudessa asiakasty\u00f6osaamisesta, palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisesta sek\u00e4 ty\u00f6ntekijyyden<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":496,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-495","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteinen-osaaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/495","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=495"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/495\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":505,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/495\/revisions\/505"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media\/496"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=495"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=495"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=495"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}