![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/03\/Kaikkiin_1.jpg\")
Seuraavaksi kuvataan sote-ammattilaisten arvioita siit\u00e4, miten ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen sis\u00e4ll\u00f6t, NQF tasolla 6, kuvaavat sosiaali- ja terveysalan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavaa osaamista. Ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaaminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekijyysosaamisen ja monialaisen yhteistoiminnan (kuvio 2).<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/03\/tyontekijyysjayhteistoiminnan-muutososaaminen.jpg\")
Muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 edellytt\u00e4v\u00e4t kaikilta sote-ammattilaisilta ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamista. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutos vaatii uudenlaisia taitoja hallita ja tehd\u00e4 asioita henkil\u00f6kohtaisella tasolla, organisaatiotasolla sek\u00e4 yksik\u00f6iden ett\u00e4 organisaatioiden v\u00e4lisell\u00e4 tasolla.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6ntekijyysosaaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6ntekijyysosaamisella tarkoitetaan ty\u00f6ntekij\u00e4n kyky\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 osaamistaan, sen arviointia, suunnittelua ja kehitt\u00e4mist\u00e4 muuttuvissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Sote-ammattilaisten mukaan t\u00e4ss\u00e4 olivat keskeisi\u00e4 seuraavat asiakokonaisuudet:<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6ntekijyysosaaminen kokonaisuudessaan koetiin yhdeksi keskeisimmist\u00e4 ammatilliseen itsetuntoon vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4. Vaikka se koettiin t\u00e4rke\u00e4ksi, niin siihen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n ajan riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys koettiin haasteena. Mainittiin, ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 kehittyisi vahvan ty\u00f6ntekij\u00e4osaamisen avulla, mutta siihen ei ole aikaa. Ty\u00f6ntekijyysosaamisen arvioitiin j\u00e4\u00e4v\u00e4n osittain jopa piiloon nykyisen hektisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n vuoksi. Sote-ammattilaisten arvion perusteella ty\u00f6ntekijyysosaamista kuvaavina tekij\u00f6in\u00e4 tulivat ensisijaisesti esille urakehitys, ty\u00f6yhteis\u00f6n johtaminen ja verkostoty\u00f6.<\/p>\n\n\n\n Urakehitykseen vaikuttaminen koettiin t\u00e4rke\u00e4ksi oman ty\u00f6hyvinvoinnin kannalta. Ty\u00f6uraa ei koeta en\u00e4\u00e4 lineaarisesti etenev\u00e4n\u00e4, vaan vastuu omasta urasta on siirtynyt ty\u00f6ntekij\u00e4lle itselleen. Ty\u00f6h\u00f6n sitoutumisen koettiin lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n, mik\u00e4li ty\u00f6ntekij\u00e4 pystyy vaikuttamaan omaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4. Haasteena koettiin se, ett\u00e4 mittarit ja osaamiskartoitukset uralla kehittymiseen puuttuvat, ja oman osaamisen markkinointi on vierasta. Moniammatillisessa toimintakulttuurissa verkostoty\u00f6n koettiin mahdollistavan raja-aitojen kaatamisen. Mik\u00e4li organisaatioiden toimintakulttuurit edist\u00e4isiv\u00e4t erilaisten ty\u00f6yhteis\u00f6jen ja verkostojen yhteist\u00e4 toimintaa, ne samalla tukisivat ty\u00f6ntekij\u00f6iden itseohjautuvuutta omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Arvioina siihen, mitk\u00e4 ty\u00f6ntekijyysosaamisen sis\u00e4ll\u00f6t korostuivat sosiaali- ja terveysalan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, mainittiin osaamisen arviointi, suunnittelu ja kehitt\u00e4minen, ty\u00f6yhteis\u00f6n johtajuus ja muutososaaminen sek\u00e4 itsens\u00e4 johtaminen. Saaduissa arvioissa mainittiin, ett\u00e4 osaamisen arviointi, suunnittelu ja kehitt\u00e4minen on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta asiaa ei arvioissa avattu sen enemp\u00e4\u00e4. Asiaa voidaan tarkastella yksil\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta osaamiseen ja urakehitykseen liittyv\u00e4n\u00e4 asiana, mutta ty\u00f6yhteis\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta sit\u00e4 voidaan tarkastella my\u00f6s toiminnan arviointina, suunnitteluna ja kehitt\u00e4misen\u00e4 organisaation m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mien arvojen ja asenteiden mukaisesti. Muutososaamisen t\u00e4rkeytt\u00e4 perusteltiin toimintaymp\u00e4rist\u00f6n t\u00e4m\u00e4nhetkisist\u00e4 muutoksista k\u00e4sin sek\u00e4 muutosjoustavan ty\u00f6otteen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Muutoksen hallintaa edist\u00e4v\u00e4t taidot, kuten ongelmanratkaisutaidot, itseohjautuvuus, oppimiskyky, henkil\u00f6kohtaisen osaamisen kehitt\u00e4minen ja johtaminen sek\u00e4 tiedon arviointitaidot lis\u00e4\u00e4v\u00e4tkin tulevaisuudessa merkityst\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Organisaatiotason teht\u00e4v\u00e4ksi n\u00e4htiin osaltaan my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6iden muutososaamisen tukeminen. Itsens\u00e4 johtaminen korostui arvioiden mukaan juuri muutostilanteissa. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 keinona omaan ty\u00f6h\u00f6n vaikuttamisessa koettiin henkil\u00f6kohtaisten kouluttautumismahdollisuuksien selvitt\u00e4minen. Ty\u00f6yhteis\u00f6n johtajuuden yhteydess\u00e4 mainittiin johtajuusosaamisen tarve, palkitsemisen tarve, mentoroinnin sek\u00e4 ty\u00f6nohjauksen lis\u00e4\u00e4misen tarve. Johtajuus koettiin eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Organisaation johtaminen vaikuttaa saadun arvion mukaan ty\u00f6ntekijyysosaamisen esille tuloon joko tukien tai est\u00e4en sen kehittymist\u00e4. Ty\u00f6ntekij\u00e4n yksil\u00f6llinen osaaminen tulee v\u00e4h\u00e4n esille, mik\u00e4li johtaminen on liian hierarkkista. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n arvioissa kysyttiin perustellusti, kuka johtaa verkostoty\u00f6t\u00e4? Osaamisen ennakointifoorumin tulosten mukaan esimiesten rooli muuttuukin tulevaisuudessa yh\u00e4 enemm\u00e4n kohti verkostojohtamista ja virtuaalista johtamista.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajilta saadun arvion perusteella ty\u00f6ntekijyysosaamisen sis\u00e4ll\u00f6t vastasivat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavaa osaamista. Kiireisen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n koettiin viev\u00e4n aikaa oman osaamisen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4. Toisaalta ty\u00f6hyvinvointia lis\u00e4isi se, mik\u00e4li ty\u00f6ntekij\u00e4 pystyy vaikuttamaan omaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 jollakin tavalla. Muutososaamisen, itsens\u00e4 johtamisen ja ty\u00f6yhteis\u00f6n johtamisen merkitys korostuivat palautteissa.<\/p>\n\n\n\n Monialainen yhteistoiminta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Monialaisen yhteistoiminnan tavoitteena on yhdist\u00e4\u00e4 eri alojen asiantuntijuutta asiakkaiden parhaaksi. Sote-ammattilaisten mukaan keskeist\u00e4 monialaisessa yhteistoimintaosaamisessa ovat seuraavat osa-alueet:<\/p>\n\n\n\n Monialaisen yhteisty\u00f6n ilmaistiin edist\u00e4v\u00e4n asiakastilanteiden hyv\u00e4n lopputuloksen saavuttamista, mutta se edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asiantuntijuutta toteutetaan n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaan tietoon perustuen. Jokaisen ty\u00f6ntekij\u00e4n tulisi ajatella ty\u00f6t\u00e4\u00e4n edell\u00e4 mainitusta l\u00e4ht\u00f6kohdasta, ja tarvittaessa pit\u00e4\u00e4 olla mahdollisuus ulkopuoliselle ty\u00f6nohjaukselle ja asioiden riitt\u00e4v\u00e4lle reflektoinnille. Yhteisty\u00f6ss\u00e4 kunnioittava ja rakentava kohtaaminen, luovuus ja asiantuntijuus sek\u00e4 luottamus toisen henkil\u00f6n asiantuntijuuteen mahdollistavat parhaiten rakentavan kohtaamisen, my\u00f6s asiakkaiden kanssa. Yhdyspintaty\u00f6skentelyn edellytyksist\u00e4 mainittiin, ett\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla hyv\u00e4 tiet\u00e4mys muiden sote-ammattilaisten teht\u00e4vien sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 ja osaamisesta. Yhteisen ymm\u00e4rryksen synnytt\u00e4misess\u00e4 on keskeist\u00e4, ett\u00e4 yhdyspinnat ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n tasavertaisina kohtaamisen paikkoina, joissa asiantuntijuus syntyy ja uusi tieto tuotetaan.<\/p>\n\n\n\n Monialaisessa yhteisty\u00f6osaamisessa kaikki osaamisalueet koettiin t\u00e4rkein\u00e4. Lis\u00e4ksi mainittiin kolmas sektori er\u00e4\u00e4n\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 yhteisty\u00f6tahona. T\u00e4ss\u00e4 osaamisalueessa jatkuvan kehittymisen mahdollisuus tuotiin korostetusti arvioissa esille. Erityisesti ensimm\u00e4isen\u00e4 ty\u00f6vuotena pit\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 kannustaa monialaisessa yhteisty\u00f6osaamisessa kehittymiseen. Ty\u00f6nohjaukseen ja mentorointiin osallistumiselle pit\u00e4isi antaa mahdollisuus. Kannustus moniammatilliseen ty\u00f6skentelyyn ja mahdollisuus siin\u00e4 itsens\u00e4 kehitt\u00e4miseen pit\u00e4isi taata kaikille ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Arvioiden perusteella monialainen yhteistoimintaosaaminen vastasi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavaa osaamista. Esimiehelt\u00e4 saatu riitt\u00e4v\u00e4 tuki ja kannustus, sek\u00e4 kouluttautumismahdollisuudet, ty\u00f6nohjaus ja mentorointi tukevat sote-ammattilaisten monialaista yhteistoimintaosaamista. Aiemmat tutkimukset osoittavatkin, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 tulee kannustaa ty\u00f6paikoilla ammattiryhmien v\u00e4liseen yhteisty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 vahvistaa kyky\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4 oppimistapojen ja ammatillisten rajojen yli.<\/p>\n\n\n\n SOTETIE-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen rahoittama valtakunnallinen kehitt\u00e4mishanke, jonka toiminta-aika on 1.9.2019-31.12.2021. Hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 jatkuvan oppimisen tiekarttaa, jolla edistet\u00e4\u00e4n ja uudistetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerist\u00e4 osaamista.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kaarina Rajala, TtM, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kangasniemi, M. Hipp, K. H\u00e4ggman-Laitila, A. Kallio, H. Karki, S. Kinnunen, P. Pietil\u00e4, A-M. Saarnio, R. Viinam\u00e4ki, L. Voutilainen, A. Wald\u00e9n, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39. Saatavissa: http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/160883\/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf [Viitattu 4.2.2021]. Osaamisella tarkoitetaan yksil\u00f6n p\u00e4tevyytt\u00e4 saavuttaa jokin tavoite. Ammatillinen osaaminen eli kompetenssi on tietojen, taitojen, asenteiden ja min\u00e4pystyvyyden muodostama kokonaisuus, jota sote-ammattilainen voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 toteuttamiseksi (Kangasniemi ym. 2018, 12.) Geneerinen osaaminen muodostuu tulevaisuudessa asiakasty\u00f6osaamisesta, palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisesta sek\u00e4 ty\u00f6ntekijyyden<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":496,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-508","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteinen-osaaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/508","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=508"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/508\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":510,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/508\/revisions\/510"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media\/496"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=508"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=508"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=508"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Tutkintojen viitekehysten osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 2017. Opetushallitus. Saatavissa: https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_fi_sv_en.pdf [Viitattu 15.2.2021]
Laanter\u00e4, S & Saunders, H. 2020. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerinen osaaminen. Kirjallisuuskatsaus. XAMK kehitt\u00e4\u00e4 114. Kaakkois-suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli. Saatavissa: https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/343283\/URNISBN9789523442535.pdf?sequence=2&isAllowed=y [Viitattu 11.2.2021].
OSAAMINEN 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimm\u00e4isi\u00e4 ennakointituloksia. 2019. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 3. Saatavissa: https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/osaaminen_2035.pdf [viitattu 11.2.2021]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"