![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/03\/180321-1024x503.jpg\")
Ammatillisen tai ammattikorkeakoulututkinnon j\u00e4lkeen on lukuisia syit\u00e4, joiden vuoksi sosiaali- ja terveysalan ammattilainen joko haluaa tai h\u00e4nen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 tai p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 osaamistaan. Muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollossa jo tapahtuneet ja tulevaisuudessa tapahtuvat muutokset edellytt\u00e4v\u00e4t muutosta sote-ammattilaisten osaamisessa. SOTETIE-hankkeessa tehdyss\u00e4 kirjallisuuskatsauksessa Laanter\u00e4 ja Saunders (2020) listaavat t\u00e4rkeimpi\u00e4 sote-ammattilaisten osaamistarpeiden muutoksiin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4. N\u00e4it\u00e4 ovat ty\u00f6ryhm\u00e4n mukaan muun muassa digitalisaatio, asiakkaiden omaehtoinen terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4minen, moniammatillisuus, n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta, tarve palvelujen integrointiin sek\u00e4 niukkenevat taloudelliset resurssit.<\/p>\n\n\n\n
Sote-aloilla johtamis-, kouluttamis- ja asiantuntijateht\u00e4viss\u00e4 toimivien (f=26) mukaan sote-aloilla tarvitaan tulevaisuudessa laaja-alaista, monitahoista ja vahvaa osaamista. T\u00e4ll\u00e4 taataan, ett\u00e4 sote-palveluja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kansalaiset saavat tasalaatuista, n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa ja yhdenvertaista palvelua ja hoitoa. (Komulainen 2019.) My\u00f6s sote-alan ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja sote-johtajille suunnatuissa ty\u00f6pajoissa esitetyiss\u00e4 mielipiteiss\u00e4 korostui se, ett\u00e4 jatkuvan oppimisen koulutuksissa pit\u00e4isi yhdisty\u00e4 sosiaali- ja terveysalan osaaminen ja asiantuntijuus. T\u00e4m\u00e4 edist\u00e4\u00e4 muun muassa sit\u00e4, ett\u00e4 sosiaali- ja terveysalalla ty\u00f6skentelevill\u00e4 on yhteinen ymm\u00e4rrys ammatillisista kysymyksist\u00e4. (Helminen, Markkanen, S\u00e4il\u00e4 2020b.)<\/p>\n\n\n\n
Kangasniemi ym. (2018) julkaisun mukaan ammattialakohtainen substanssiosaaminen muodostaa tulevaisuuden osaamisen ytimen, mutta sen lis\u00e4ksi huomioidaan kaikkia sote-ammattiryhmi\u00e4 koskeva geneerinen osaaminen, joka dokumentin mukaan sis\u00e4lt\u00e4\u00e4, palvelunkehitt\u00e4misosaamisen, asiakasty\u00f6osaamisen sek\u00e4 ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen. Korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden taitoja tutkittaessa geneerisiksi taidoiksi listattiin my\u00f6s analyyttinen p\u00e4\u00e4ttely- ja arviointikyky, ongelmanratkaisutaidot, argumentatiivinen kirjoittaminen sek\u00e4 kielen hallinta (OKM 2021). N\u00e4it\u00e4 kaikkia voitaneen pit\u00e4\u00e4 yleisin\u00e4 taitoina, joita tulevaisuuden sote-alan ammattilainen ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tarvitsee.<\/p>\n\n\n\n
Valtioneuvosto (2020) linjaa, ett\u00e4 jatkuva oppiminen on paras turva ty\u00f6n, teknologian ja maailman muutoksissa. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuu muutoksia, joihin vastaaminen edellytt\u00e4\u00e4 uutta osaamista. Osa hakijoista on ollut poissa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja haluaa palata osaavina takaisin, osa haluaa suunnata omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n uusille alueille tai kehitty\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Hakijoissa on my\u00f6s niit\u00e4, jotka haluavat suunnata kokonaan uudelle alalle.<\/p>\n\n\n\n
SOTETIE-hankkeen koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 tunnistettiin jatkuvan oppimisen koulutukseen hakijoiden erilaisia l\u00e4ht\u00f6kohtia ja koulutukseen hakeutumisen syit\u00e4. Vaikutuksia ja vaikuttavuutta ty\u00f6h\u00f6n haetaan koulutuksen avulla sek\u00e4 yksil\u00f6tasolla (ty\u00f6ntekij\u00e4) ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6tasolla. Alueellisesti ja yhteiskunnallisesti koulutuksesta odotetaan olevan apua alueellisten prosessien kehitt\u00e4miselle ja sen odotetaan tuottavan valmiuksia moniammatilliseen ja alueellisen kehitt\u00e4miseen. (Ranta, Kantola & Saranki-Rantakokko 2020.)<\/p>\n\n\n\n
Koulutukseen hakeutumiseen vaikuttavat ty\u00f6paikan ja ty\u00f6nantajan odotukset, joten koulutuksiin liittyv\u00e4n tiedotuksen on vastattava ty\u00f6nantajien tarpeisiin. Usein virike koulutuksiin tulee juuri ty\u00f6nantajilta. (Isosaari, J\u00e4rvel\u00e4, Myllymaa, Nieminen & Puska 2020). SOTETIE-hankkeen koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin kehitt\u00e4misty\u00f6n ty\u00f6pajat osoittivat, ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n koulutustarvetta arvioitaessa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 arvioida s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti osaamisen muutostarvetta ja t\u00e4m\u00e4n muutoksen mukanaan tuomaa vajetta ty\u00f6yhteis\u00f6n osaamisessa. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n ja esimiehen v\u00e4linen vuoropuhelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 esimerkiksi kehityskeskusteluissa. Lis\u00e4ksi teht\u00e4vienkuvien muutoksia on t\u00e4rke\u00e4 tarkastella ty\u00f6n muuttuessa. (Ranta & Kantola 2020a.) Ty\u00f6nantajahaastatteluiden mukaan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 henkil\u00f6kunnalla on viimeisin tietotaito. Koulutuksen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n motivoivan henkil\u00f6kuntaa, lis\u00e4\u00e4v\u00e4n kiinnostusta omaa alaa kohtaan ja sitouttavan heit\u00e4. Taitavan ja innovatiivisen henkil\u00f6kunnan koetaan olevan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n organisaation voimavara. (J\u00e4rvel\u00e4, Myllymaa, Nieminen & Puska 2021.)<\/p>\n\n\n\n
Jatkuvan oppimisen kehitt\u00e4misen visioina ovat ty\u00f6llistymisen ja merkityksellisen el\u00e4m\u00e4n edellytt\u00e4mien tietojen, taitojen ja osaamisen saavuttaminen, osaamisen kehitt\u00e4minen ty\u00f6uran aikana sek\u00e4 se, ett\u00e4 osaaminen uudistaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 osaamista. (Valtioneuvosto 2020.) T\u00e4m\u00e4 saa vahvasti tukea SOTETIE-hankkeessa tehdyst\u00e4 opiskelijakyselyst\u00e4 (Isosaari, J\u00e4rvel\u00e4, Myllymaa, Nieminen & Puska, 2020). Se, ett\u00e4 osaaminen uudistaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 osaamista vaatii muun muassa ketteri\u00e4 tapoja lis\u00e4t\u00e4 osaamista, osaamisen kehitt\u00e4misen huomioimista ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 sek\u00e4 koulutustarjonnan ett\u00e4 oppijan ja ty\u00f6nhakijan palveluprosessin uudistamista. Tarvitaan kehityst\u00e4 tunnistaa paremmin henkil\u00f6n olemassa oleva osaaminen ja yksil\u00f6lliset osaamistarpeet sek\u00e4 mahdollistaa erilaisia etuuksia, jotka mahdollistavat jatkuvan oppimisen. (Valtioneuvosto 2020.)<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6ntekij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta koulutukseen hakeutumiselle voivat olla syin\u00e4 tarve oman osaamisen lis\u00e4\u00e4miselle ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4\u00e4n. (Ranta & Kantola 2020a.) Toisaalta suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 sote-alan ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 on ollut syyst\u00e4 tai toisesta pois ty\u00f6markkinoilta. SOTETIE-hankkeen sote-alan ty\u00f6ntekij\u00f6ille ja sote-johtajille suunnattujen ty\u00f6pajojen osallistujien mukaan sosiaali- ja terveysalalla ilmenee tarve ns. p\u00e4ivityskoulutuksille eli oman osaamisen p\u00e4ivitt\u00e4miselle t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n tasolle. P\u00e4ivityskoulutukset palvelisivat sellaisia sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia, jotka ovat olleet pois alan ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4 pidemm\u00e4n aikaa ja ovat palaamassa alalle. (Helminen, Markkanen, S\u00e4il\u00e4 2020b.)<\/p>\n\n\n\n
SOTETIE-hankkeessa toteutetussa opiskelijakyselyss\u00e4 nousi esiin jatkuvan oppimisen koulutusten opinnot v\u00e4yl\u00e4n\u00e4 mielekk\u00e4\u00e4mpiin ty\u00f6teht\u00e4viin ja mahdollisesti jatko-opintoihin (Isosaari, J\u00e4rvel\u00e4, Myllymaa, Nieminen & Puska 2020). Koulutuksella haetaan my\u00f6s ratkaisua ty\u00f6hyvinvointiin liittyviin tekij\u00f6ihin, esimerkiksi mahdollisuuteen hakeutua uuteen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n tai keinoja jaksamiselle. Ty\u00f6hyvinvoinnillinen syy voi olla ty\u00f6ntekij\u00e4n henkil\u00f6kohtainen tarve tai yhdess\u00e4 esimiehen kanssa sovittu ratkaisu. Koulutukseen hakeutumisen syin\u00e4 voivat olla my\u00f6s ty\u00f6llistyminen tai tarve ty\u00f6paikan vaihdolle (Ranta & Kantola 2020b). Koulutusmarkkinoinnin merkityst\u00e4 ei voida aliarvioida koulutukseen hakeutumisen syyn\u00e4. Varsinkin kaupalliset koulutuksen tarjoajat ovat aktiivisia ja koulutukseen saatetaan l\u00e4hte\u00e4 myynnin innoittamana. (J\u00e4rvel\u00e4, Myllymaa, Nieminen & Puska 2021.)<\/p>\n\n\n\n
Koulutuksen toivotaan tuovan ammatillista kehittymist\u00e4 ja sill\u00e4 toivotaan olevan vaikutuksia ty\u00f6n tekemiseen, kuten antavan valmiuksia ty\u00f6n suunnitteluun sek\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n, toiminnan ett\u00e4 palveluiden kehitt\u00e4miseen (Ranta ym. 2020, Saranki-Rantakokko, Kantola & Ranta 2020) ja laadun varmistamiseen. Koulutuksen kautta toivotaan l\u00f6ytyv\u00e4n uusia ty\u00f6kaluja ja tapoja ty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 verkostoitumista ja uusia kohtaamisia (Saranki-Rantakokko ym. 2020). SOTETIE-hankkeessa toteutetun opiskelijakyselyn mukaan koulutus lis\u00e4\u00e4 sek\u00e4 kehitt\u00e4misvalmiuksia ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6valmiuksia. Opiskelijat olivat saaneet kokemuksen my\u00f6s kriittisen ajattelun, rohkeuden ja varmuuden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4. Opiskelijat kuvasivat lis\u00e4ksi tiedon ja osaamisen kasvua, ajatusten avartumista ja ty\u00f6hyvinvoinnin paranemista. L\u00e4pileikkaavana antina n\u00e4htiin ammatillisen kasvun lis\u00e4ksi ihmisen\u00e4 kasvaminen. (Isosaari, J\u00e4rvel\u00e4, Myllymaa, Nieminen & Puska 2020.)<\/p>\n\n\n\n
SOTETIE-hankkeen ty\u00f6pajoissa ker\u00e4tyn aineiston mukaan sosiaali- ja terveysalan organisaatioilla on halu mahdollistaa jatkuva oppiminen. Organisaatiot etsiv\u00e4t ja rakentavat joustavia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka merkitsev\u00e4t koulutuksen ja osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 tukevien mahdollisuuksien linkitt\u00e4mist\u00e4 oppimista edist\u00e4v\u00e4ksi kokonaisuudeksi. (Helminen, Markkanen & S\u00e4il\u00e4 2020a). Koulutukseen hakeutuminen voi olla siis my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6tasoinen. Ty\u00f6yhteis\u00f6n esimies on saattanut l\u00e4hett\u00e4\u00e4 koulutukseen henkil\u00f6n hakemaan p\u00e4ivitetty\u00e4 ja uutta tietoa ty\u00f6yhteis\u00f6n kehitt\u00e4miseksi. Koulutuksen tarkoituksena voi olla my\u00f6s valmentaa ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 uuteen teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 tai olla keinona ty\u00f6hyvinvoinnin parantamiseen. (Ranta & Kantola 2020b.) Ty\u00f6pajoissa todettiin my\u00f6s, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n kouluttaminen tarjoaa ty\u00f6nantajalle mahdollisuuksia osaavan henkil\u00f6n sitouttamiseen ty\u00f6teht\u00e4viin. T\u00e4rkeint\u00e4 kuitenkin on, ett\u00e4 koulutus vahvistaa osallistujan osaamista ydinteht\u00e4viss\u00e4\u00e4n ja kehittymist\u00e4 ammattilaisena. (Helminen, Markkanen & S\u00e4il\u00e4 2020b.)<\/p>\n\n\n\n
Koulutukseen hakeudutaan erilaisin tarpein ja odotuksin. N\u00e4m\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdat voivat olla joko yksil\u00f6llisi\u00e4 tarpeita ja odotuksia tai ty\u00f6nantajan osoittamia. Koulutuksen toteuttajan on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida n\u00e4m\u00e4 koulutukseen osallistujan erilaiset l\u00e4ht\u00f6kohdat ja pohtia n\u00e4it\u00e4 koulutuksen toteutusta suunniteltaessa. On t\u00e4rke\u00e4 tunnistaa, ett\u00e4 odotuksia koulutuksen vaikutukselle ja vaikuttavuudelle voivat olla osaamisen kehitt\u00e4misen (oman tai ty\u00f6yhteis\u00f6n) lis\u00e4ksi my\u00f6s ty\u00f6llistyminen, ty\u00f6hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4minen tai uralla eteneminen.<\/p>\n\n\n\n
SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittajat<\/strong> L\u00e4hteet<\/strong> Koulutukseen hakeutumiselle on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 lukuisia erilaisia l\u00e4ht\u00f6kohtia, joita SOTETIE-hanke on nostanut esiin. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvataan \u201cErilaiset oppijat\u201d -ty\u00f6ryhm\u00e4n sek\u00e4 kirjallisuudesta ett\u00e4 hankkeessa aiemmin raportoiduista tutkimuksista nostamia koulutukseen hakeutumisen l\u00e4ht\u00f6kohtia (kuvio 1). Siin\u00e4 miss\u00e4 joku hakee lis\u00e4\u00e4 omaa ty\u00f6hyvinvointiinsa, on toinen<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":513,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-512","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-jatkuva-oppiminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/512","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=512"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/512\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":514,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/512\/revisions\/514"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media\/513"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=512"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=512"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=512"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
S\u00e4il\u00e4 Tiina, Lehtori, Tampereen ammattikorkeakoulu
Ranta Liisa, Lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu
Myllymaa Tapio, Lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu
Nieminen Mikko, Lehtori, Satakunnan ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n
Helminen, J., Markkanen, U. & S\u00e4il\u00e4, T. 2020a. Erikoistumis- ja t\u00e4ydennyskoulutuksia monimuotototeutuksina. SOTETIE-hankeen blogi, 2.4.2020.
Helminen, J., Markkanen, U. & S\u00e4il\u00e4, T. 2020b. Erikoistumis- ja t\u00e4ydennyskoulutuksia sosiaali- ja terveysalan osaamisen kehitt\u00e4mistarpeisiin. SOTETIE-hankeen blogi, 2.4.2020.
Isosaari, U., J\u00e4rvel\u00e4, T., Myllymaa, T., Nieminen, M. & Puska, A. 2020 \u201dTy\u00f6 on niin vastuullista ja kuormittavaa, ett\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4, miten v\u00e4h\u00e4isell\u00e4 koulutuksella sellaiseen voi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ihmisen\u201d. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu.
J\u00e4rvel\u00e4, T., Myllymaa, T. Nieminen, M & Puska, A 2021 Mukana ollaan, mutta yhteisty\u00f6t\u00e4 tarvitaan lis\u00e4\u00e4 \u2013 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmaa ty\u00f6nantajan sanoin
Kangasniemi, M., Hipp, K., H\u00e4ggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietil\u00e4, A.M., Saarnio, R., Viinam\u00e4ki, L., Voutilainen, A. & Wald\u00e9n, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39\/2018.
Komulainen, K. 2019. Tulevaisuuden Sote-osaamien \u2013 Deduktiivis\u2013induktiivinen sis\u00e4ll\u00f6n analyysi sote-asiantuntijoiden haastatteluista. It\u00e4-Suomen yliopisto. Hoitotieteen laitos.
Laanter\u00e4, S. & Saunders, H. (toim.). 2020. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerinen osaaminen. Kirjallisuuskatsaus. XAMK KEHITT\u00c4\u00c4 114. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli.
OKM. 2021. Ursin, J., Hyytinen, H. & Silvennoinen, K. (toim.) Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi \u2013 Kappas! -hankkeen tuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2021:6.
Ranta, L. & Kantola T. 2020a. Koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointia jo koulutuksen suunnitteluvaiheessa. SOTETIE-Blogi. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu.
Ranta, L. & Kantola, T. 2020b. Ideointia koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin kehitt\u00e4miseksi. Laurea Journal. Laurea-ammattikorkeakoulu.
Ranta, L., Kantola, T. & Saranki-Rantakokko, S. 2020. Mit\u00e4 koulutuksen vaikutus ja vaikuttavuus ovat? -erikoistumiskoulutusten opettajien, opiskelijoiden ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kokemuksia. Laurea Journal. Laurea-ammattikorkeakoulu.
Saranki-Rantakokko, S., Kantola, T. & Ranta, L. 2020. Erikoistumiskoulutuksien vaikutus ja vaikuttavuus \u2013 Asiakasymm\u00e4rryst\u00e4 etsim\u00e4ss\u00e4. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu.
Valtioneuvosto 2020. Osaaminen turvaa tulevaisuuden. Jatkuvan oppimisen parlamentaarisen uudistuksen linjaukset. Valtioneuvoston julkaisuja 2020:38.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"