![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/03\/Kuvio1-1024x277.jpg\")
Koulutuksen aikaista vaikuttavuutta eri toimijoiden n\u00e4k\u00f6kulmista ja toimesta (vaihe I)<\/strong><\/p>\n\n\n\n Mit\u00e4 sitten kannattaisi arvioida koulutuksen aikana? Kev\u00e4\u00e4n 2020 ty\u00f6pajassa ideoitiin, ett\u00e4 koulutuksen arvioinnin tulisi kohdentua koulutuksen aikana koulutukseen osallistujan, opiskelijan n\u00e4k\u00f6kulmasta siihen, miten koulutus palvelee opiskelijan tarpeita ja motiiveja. Opiskelijan oli t\u00e4rke\u00e4 saada palautetta ja arviointia koko koulutuksen ajan. Arvioinnin kohteena tulisi olla opiskelijan osaamisen kehittyminen niin ammattialan kuin alueenkin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Keskustelussa esiin noussut osaamisverkkojen rakentuminen toiminee t\u00e4ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Ty\u00f6pajassa nostettiin esille my\u00f6s yhteisty\u00f6n sujuvuus koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien kesken.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6yhteis\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta arvioinnin kohteiksi nostettiin se, miten koulutus vastaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeisiin, miss\u00e4 opiskelijoiden tarpeet n\u00e4htiin v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4. Koulutuksen aikana rakentuvan osaamisen jakaminen ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 n\u00e4htiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Lis\u00e4ksi ty\u00f6yhteis\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta tuotiin esille alueellisen vaikuttavuus.<\/p>\n\n\n\n Koulutusorganisaatioilta toivottiin koulutuksen jatkuvaa arviointia, jotta koulutus vastaisi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tarpeisiin. N\u00e4in ollen oppimisprosessin ja oppimisteht\u00e4vien ty\u00f6el\u00e4m\u00e4kytk\u00f6st\u00e4 tulisi arvioida my\u00f6s koulutuksen aikana. Digitaalisia ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin aluevaikutuksen ja osaamisverkkojen rakentamisessa (vaihe II)<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ideointi-ty\u00f6pajan aineisto (vaihe I) oli pohjana kehitt\u00e4misty\u00f6pajoissa, jotka jatkuivat syksyll\u00e4 2020 erikoistumiskoulutuksen opiskelijaryhm\u00e4n ja heid\u00e4n opettajien kanssa (vaihe II). Ty\u00f6pajoihin valittiin aiemman kehitt\u00e4misty\u00f6n tuloksista (kuvio 2) kaksi konkreettista koulutuksen vaikutuksen arvioinnin kohdetta, joihin ty\u00f6stettiin mittaria tai arvioinnin tapaa pienryhmiss\u00e4 Vaikutusten arviointi -kanvaasia hy\u00f6dynt\u00e4en (Tykkyl\u00e4inen 2020). T\u00e4m\u00e4n ajallisena ulottuvuutena koulutuksen aikaan keskittyv\u00e4n ty\u00f6pajan k\u00e4sikirjoitus oli yhtenev\u00e4inen muihin erikoistumiskoulutuksiin liittyvien ty\u00f6pajojen kanssa, joissa ajallisina ulottuvuuksina olivat ennen koulutusta ja koulutuksen j\u00e4lkeen (Ranta & Kantola 2020a; 2020b).<\/p>\n\n\n\n Koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin koulutuksen aikana – I vaiheen aineistosta fasilitoijat valitsivat seuraavat kaksi teemaa kehitt\u00e4misen kohteiksi: 1. Erikoistumiskoulutukseen osallistuvan osaamisen kehittyminen ammattialan ja alueen n\u00e4k\u00f6kulmasta, jolloin vaikuttavuusvisioksi m\u00e4\u00e4riteltiin \u201dOsaava ja ammattitaitoinen organisaatio aluevaikuttajana (alueellinen merkitys)\u201d sek\u00e4 2. Osaamisverkkojen muodostuminen, jolloin vaikuttavuusvisioksi m\u00e4\u00e4riteltiin: \u201dKoulutuksen aikana muodostuu verkostoja osaamisen jakamiseen ja konsultointiin.\u201d<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6pajaty\u00f6skentelyn tuloksena ratkaisuksi ensimm\u00e4iseen teemaan p\u00e4\u00e4tettiin tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi yhden asiakasryhm\u00e4n palvelupolku erityisesti asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6skentelyss\u00e4 konkreettisena tekona ja muutoksena tuotiin esiin digitaalisen ty\u00f6v\u00e4lineen Teams -k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n hy\u00f6dynt\u00e4minen palvelutarpeen kartoituksessa. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4htiin my\u00f6s omaisia helpottavana ja osallistumiseen kutsuvana. Konkreettisina vaikutuksina n\u00e4htiin ammattilaisten ja asiakkaiden omaisten v\u00e4lisen ymm\u00e4rryksen lis\u00e4\u00e4ntyminen, matkustamiseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n ajan s\u00e4\u00e4styminen sek\u00e4 asiakaspalvelun laadun muuttuminen tasalaatuisemmaksi. Tekoja ja muutosta voitaisiin mitata siirtymisen\u00e4 Teamsin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n palvelutarpeen arvioinnin ty\u00f6kaluna perinteisen sijaan. Konkreettisena vaikutuksena n\u00e4htiin omaisten lis\u00e4\u00e4ntynyt osallistuminen sek\u00e4 heid\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntynyt tyytyv\u00e4isyytens\u00e4, joita voitaisiin my\u00f6s mitata.<\/p>\n\n\n\n Ratkaisuksi ty\u00f6pajaty\u00f6skentelyn tuloksena toiseen teemaan ehdotettiin opiskelijakollegoiden konsultointia ja yhteisty\u00f6verkostojen luomista eri yhteis\u00f6iden kesken. Keskeisen\u00e4 tekona ehdotettiin yhteistietojen vaihtamista ja digitaalisen verkoston luomista luontaiselle ty\u00f6skentelyalustalle. Konkreettisena muutoksena t\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 n\u00e4htiin laajempi tietoisuus ja osaaminen sote-alan ty\u00f6kent\u00e4st\u00e4 ja sen sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4. Koettiin, ett\u00e4 laajempi verkosto olisi k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s mahdollista ty\u00f6paikkaa vaihdettaessa. Luontaisen osaamisverkoston n\u00e4htiin koituvan my\u00f6s asiakkaiden saamaksi hy\u00f6dyksi. Mahdollisina konkreettisia mittareina n\u00e4htiin aktiivisten osallistujien ja keskustelujen m\u00e4\u00e4r\u00e4n mittaaminen sek\u00e4 verkoston ja vuoropuhelun hy\u00f6dynt\u00e4misen m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen ja laadullinen mittaaminen.<\/p>\n\n\n\n Edell\u00e4 kuvattuja ty\u00f6pajojen tuloksena syntyneit\u00e4 ideoita ty\u00f6stettiin my\u00f6hemmin edelleen ty\u00f6yhteis\u00f6n l\u00e4hiesihenkil\u00f6iden ty\u00f6pajassa, jota tarkastellaan seuraavassa.<\/p>\n\n\n\n Systemaattisia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n uuden tiedon jakamiseen ja jalkauttamiseen (vaihe III)<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6yhteis\u00f6n l\u00e4hiesihenkil\u00f6t tarkastelivat omassa ty\u00f6pajassaan (vaihe III) syksyll\u00e4 2020 opiskelijaryhm\u00e4n ja opettajien ty\u00f6pajojen aiempia tuotoksia. Ty\u00f6pajassa pohdittiin, miten koulutukseen osallistuneen uuden tiedon jakaminen toteutetaan ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4, miten uusi tieto jalkautetaan osaksi ty\u00f6yhteis\u00f6n toimintaa, miten tiedon jakamista ja jalkauttamista arvioidaan sek\u00e4 millaisia v\u00e4lineit\u00e4 arvioinneissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Tiedon jakamisessa t\u00e4rke\u00e4ksi koettiin systemaattisuus sek\u00e4 vastuu ja sopiminen tiedon jakamisesta koulutukseen osallistuttaessa kuin my\u00f6s jakamisen kirjaaminen muistioihin. Konkreettisina mahdollisuuksina tiedon jakamiseen tuotiin esiin osastotunnit ja kehitt\u00e4misp\u00e4iv\u00e4t, mihin liittyen luotiin uusia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tiedon jalkauttamista pohdittaessa nostettiin esille paitsi tiedon jakamisen systemaattisuus, my\u00f6s kriittinen pohdinta uuden tiedon soveltumisesta. Puhuttiin uuden tiedon hyv\u00e4st\u00e4 omaksumisesta minimitiedon sijaan. Lis\u00e4ksi pohdittiin koulutusmateriaalien n\u00e4kyv\u00e4ksi tekemist\u00e4 uudella tavoin ja uutta tietoa haluttiin my\u00f6s kirjattavan Pegasokseen hoito- ja palvelusuunnitelmiin.<\/p>\n\n\n\n Uuden tiedon jakamista ehdotettiin arvioitavan jakamista dokumentoivin seurantalomakkein, jonne jakaminen kirjattaisiin yhteisesti saataville. Tiedon jalkautumista my\u00f6s seurattaisiin kehityskeskusteluissa ja niiss\u00e4 k\u00e4ytetyiss\u00e4 osaamiskartoissa. Jalkautumista seurattaisiin my\u00f6s uuden tiedon perusteella Pegasosiin tehtyin\u00e4 kirjauksina sek\u00e4 uusina ohjeina.<\/p>\n\n\n\n Tiedon jakamisen ja jalkautumisen arvioinnissa korostui systemaattinen vuotuinen dokumentointi (uuden tiedon vastuuhenkil\u00f6, jaettu tieto, jakamisen ajankohta ja jalkauttamisen ajankohta). T\u00e4ss\u00e4 arvioinnissa hahmottuivat keskeisiksi v\u00e4linein\u00e4 paitsi edell\u00e4 mainittu kehityskeskustelu, my\u00f6s asiakastyytyv\u00e4isyyskyselyt sek\u00e4 omavalvonta. My\u00f6s koulutusorganisaatioilla n\u00e4htiin t\u00e4ss\u00e4 roolinsa, ja kouluttajat voisivat olla yhteydess\u00e4 osallistujiin my\u00f6s koulutuksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n Monitasoisia ja monimuotoisia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 vaikuttavuuden arviointiin koulutuksen aikana<\/strong><\/p>\n\n\n\n Blogikirjoituksessa tarkasteltu koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin tarkastelu koulutuksen aikana nostaa esiin vaikuttavuuden monitasoisuuden ja monimuotoisuuden sek\u00e4 kiinnittymisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6perustaiseen oppimiseen ja kehitt\u00e4miseen (kts. my\u00f6s Kantola, Ranta, Sarja 2019). My\u00f6s koulutuksen aikainen koulutuksen vaikuttavuuden tarkastelu kiinnittyy niin opiskelijaan itseens\u00e4 kuin h\u00e4nen ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6ns\u00e4 sek\u00e4 koulutusorganisaatioon. N\u00e4ill\u00e4 kaikilla toimijoilla on roolinsa koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnissa ja sen edist\u00e4misess\u00e4. Opiskelijan henkil\u00f6kohtaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista k\u00e4sin korostuvat koulutuksen tarpeet ja motiivit sek\u00e4 koulutuksen aikana saatu palaute oppimisesta. Ty\u00f6yhteis\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta tarkasteltuna oleellista on koulutuksessa saadun tiedon jakaminen ja jalkauttaminen ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n kuin my\u00f6s alueella. Koulutusorganisaation n\u00e4k\u00f6kulmasta keski\u00f6\u00f6n nousevat koulutuksen jatkuva arviointi sek\u00e4 koulutusprosessin ja oppimisteht\u00e4vien nivominen ty\u00f6yhteis\u00f6n tarpeisiin, mist\u00e4 esimerkkin\u00e4 toimii opiskelun aikana omaksuttujen digitaalisten k\u00e4yt\u00e4nteiden (esim. Teams) vieminen omaan ty\u00f6h\u00f6n ja ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n. Mill\u00e4 tahansa tasolla koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan ja edistet\u00e4\u00e4n, nousevat keskeisiksi ratkaisuiksi erilaiset systemaattiset k\u00e4yt\u00e4nteet, jotka mahdollistavat verkottumisen ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen uuden tiedon jakamisen ja jalkauttamisen sek\u00e4 n\u00e4iden arvioinnin. Systemaattisissa k\u00e4yt\u00e4nteiss\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monin tavoin jo olemassa olevia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 (esim. kehityskeskustelut, asiakastyytyv\u00e4isyyden arviointi, osastotunnit) (kts. Ranta & Kantola 2020a; 2020b), mutta niihin voidaan my\u00f6s nivoa oivaltavia uusia k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4. Keskeist\u00e4 on koulutuksen vaikuttavuuden haasteiden ja mahdollisuuksien yhteinen tiedostaminen ja ottaminen my\u00f6s yhteiseksi eri toimijoiden kehitt\u00e4misen kohteeksi.<\/p>\n\n\n\n SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittajat<\/strong> L\u00e4hteet<\/strong> T\u00e4m\u00e4 blogikirjoitus on jatkoa SOTETIE-hankkeen koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmien kehitt\u00e4mist\u00e4 kuvaavalle blogikirjoituksille ennen koulutusta -vaiheessa (kts. Ranta & Kantola 2020a) sek\u00e4 koulutuksen j\u00e4lkeen -vaiheessa (kts. Ranta & Kantola 2020b). T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa kuvataan koulutuksen aikaiseen ajankohtaan kehitett\u00e4vien koulutuksen vaikutuksen<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":518,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-517","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-jatkuva-oppiminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/517","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=517"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/517\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":522,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/517\/revisions\/522"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media\/518"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=517"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=517"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=517"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Edell\u00e4 tarkastellut kev\u00e4\u00e4n 2020 ty\u00f6pajan tulokset on kiteytetty kuvioon 2.<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/03\/Kuvio2-1024x726.jpg\")
Tarja Kantola, FT, yliopettaja, Laurea-ammattikorkeakoulu
Liisa Ranta, TtM, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n
Kantola, T., Ranta, L., & Sarja, J. 2019. N\u00e4k\u00f6kulmia koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointiin. Jatkuvaa oppimista ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu.
Ranta, L. & Kantola, T. 2020a. Koulutuksen vaikutuksen ja vaikuttavuuden arviointi alkavat koulutuksen suunnitteluvaiheessa. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu.
Ranta, L. & Kantola, T. 2020b. Koulutuksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta n\u00e4kyv\u00e4ksi koulutuksen j\u00e4lkeen. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu.
Saranki-Rantakokko, S. 2020. Alueellisten toimijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 Erikoistumiskoulutuksien vaikutuksien ja vaikuttavuuden arvioinnista kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2020. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"