![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/04\/Sotetie-blogin-1kuva.jpg\")
Kaikki sosiaali- ja terveysalan ylempi (AMK) opiskelijat ovat hakeutuneet koulutukseen usean vuoden ty\u00f6kokemuksella ja tekev\u00e4t opinn\u00e4ytety\u00f6n\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4misprojekteja. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tausta heill\u00e4 on hyvinvointipalveluissa julkisella, yksityisell\u00e4 tai j\u00e4rjest\u00f6sektorilla. Tavoitteena oli arvioida, miten osallistujat n\u00e4kev\u00e4t tason 7 osaamistarpeen kun heill\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n on tavoitteena jatkokoulutuksen my\u00f6t\u00e4 siirty\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vaatimustason mukaisiin teht\u00e4viin.<\/p>\n\n\n\n
Seuraavaksi kuvataan sote-ammattilaisten arvioita siit\u00e4, miten palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisen sis\u00e4ll\u00f6t, NQF tasolla 7, kuvaavat sosiaali- ja terveysalan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavaa osaamista. Palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaaminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaamisen, robotiikka ja digitalisaatio-osaamisen, vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuusosaamisen, kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaamisen ja viestint\u00e4osaamisen (kuvio 2).<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/04\/Palveluidenjatyonkehitt.osaaminen.jpg\")
Palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamiseen sis\u00e4ltyv\u00e4t osaamiskokonaisuudet edellytt\u00e4v\u00e4t sote-ammattilaisilta sit\u00e4, ett\u00e4 he tuottavat sek\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t tietoa ja asioita yhdess\u00e4. Yhteisty\u00f6h\u00f6n perustuvassa kriittisess\u00e4 keskustelussa sitoudutaan kehitt\u00e4v\u00e4\u00e4n ongelmanratkaisuun ja ty\u00f6n uudistamiseen. Oppimisen merkityksi\u00e4 muodostavan opiskeluorientaation omaksunut sote-ammattilainen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 my\u00f6s asian syv\u00e4llisen merkityksen ja pystyy kriittiseen palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4miseen. Oppimisen ja kehitt\u00e4misen yhteis\u00f6llinen luonne on keskeinen menetelm\u00e4 sote-ammattilaisen perspektiivin muutoksessa ja osaamisen kehittymisess\u00e4 kohti asiantuntijuutta. Uuden ymm\u00e4rryksen soveltaminen ilmenee oman toiminnan kyseenalaistamisena ja toimintatapojen muutoksina. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 havaita, ett\u00e4 sote-ammattien sis\u00e4isten tekij\u00f6iden lis\u00e4ksi useat ulkoiset toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutosten aiheuttavat osaamisen kehitt\u00e4mistarpeita.<\/p>\n\n\n\n
Tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaaminen on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n sosiaali- ja terveysalan ydinosaamista, jossa sote-ammattilaisten mukaan keskeist\u00e4 olivat seuraavat asiakokonaisuudet:<\/p>\n\n\n\n Sote-ammattilaisten arvioissa tuli esille n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan toiminnan (NPT) monipuolisen osaamisen merkitys ja t\u00e4rkeys, mutta joissakin arvioissa asia koettiin my\u00f6s vieraaksi. NPT:n integroiminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6h\u00f6n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon perustaksi sek\u00e4 NTP:n osaamisen vahvistaminen ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 n\u00e4htiin merkitt\u00e4vin\u00e4 osaamisina sote-alan ammattilaisille. Yhteiskunnalliset kehitystrendit vaativat jo nyt uudenlaista mm. NPT-osaamista, jotta sote-alan ammattilaiset kykenisiv\u00e4t suoriutumaan tulevaisuudessa yh\u00e4 laaja-alaisemmista sote-alan teht\u00e4v\u00e4nkuvista. Arvioissa todettiin, ett\u00e4 erityisesti esimiehet tarvitsevat NPT-osaamista suositusten ja laatustandardien mukaisten toimintojen kehitt\u00e4misess\u00e4 ja toteutuksen varmistamisessa. Sote-alan toiminnan kehitt\u00e4miskohteiden yhdess\u00e4 havaitseminen ja tutkitun tiedon jakaminen on osa osallistavaa johtamista ja kannustaa ja samalla se motivoi ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Osallistuminen kehitt\u00e4mistoimintaan sek\u00e4 innovaatiotoiminnassa tutkimustiedon tuottaminen koettiin arvioiden mukaan tukevan ty\u00f6yhteis\u00f6n innovaatiotoimintaa. Osallistavaan johtamiseen kuuluu my\u00f6s innovaatioiden mahdollistajana toimiminen. T\u00e4t\u00e4 tukee osaltaan maininta arviossa, ett\u00e4 nuoret ty\u00f6ntekij\u00e4t kehitt\u00e4v\u00e4t innokkaasti toimintaa. Palveluiden innovoinnin ja kehitt\u00e4mistoiminnan johtaminen on osa ty\u00f6t\u00e4, jota sote-ammattilainen yksik\u00f6ss\u00e4\u00e4n toteuttaa.<\/p>\n\n\n\n Arvioiden mukaan tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaamisen kuvaukset vastaavat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavaa osaamista, mutta ne koettiin vaativina ja lis\u00e4osaamista edellytt\u00e4vin\u00e4. Arvioissa korostettiin kriittisen ajattelun merkityst\u00e4 ja t\u00e4rkeytt\u00e4, jotta sote-ammattilainen osaa tehd\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja ratkaista ongelmia parhaan saatavilla olevan ja ajantasaisen tiedon perusteella.<\/p>\n\n\n\n Robotiikka ja digitalisaatio-osaaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Sote -ammattilaiset korostivat robotiikka ja digitalisaatio-osaamisessa seuraavia asioita:<\/p>\n\n\n\n Robotiikka ja digitalisaatio vaikuttavat sote-alalla ty\u00f6n tekemiseen asiakasty\u00f6ss\u00e4 enenev\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin. Sote-alan ammattilaiset arvioivat, ett\u00e4 robotiikkaa on toimintaj\u00e4rjestelmiss\u00e4 enemm\u00e4n kuin he ehk\u00e4 osaavat ajatellakaan. Se n\u00e4hd\u00e4\u00e4n mahdollisuutena, vaikka siihen liittyykin haasteita, kuten esimerkiksi omassa asennoitumisessa digitaalisuutta kohtaan.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6ntekij\u00f6iden digiosaaminen edellytt\u00e4\u00e4 aktiivista ja avointa l\u00e4hestymistapaa uutta teknologiaa kohtaan sek\u00e4 arvioiden mukaan tarvittaessa my\u00f6s yhteisty\u00f6t\u00e4 ohjelmistojen kehitt\u00e4jien kanssa. Laadukas asiakkaan digiohjaaminen edellytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 itse osaa ohjata ja tukea asiakkaita my\u00f6s digipalvelujen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja tarvittaessa ratkaisee palvelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja ohjaukseen liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja haasteita. On arvioitu, ett\u00e4 l\u00e4hivuosien aikana sote-ammattilaisten osaamistarpeet lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t juuri palvelujen k\u00e4ytt\u00e4jien neuvomisessa digitaalisten palvelujen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja asiakkaiden ohjauksessa niiden v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kohtaamisen merkitys digitaalisissa viestimiss\u00e4 sis\u00e4lsi mainintoja siit\u00e4, ett\u00e4 asiakkaan \u00e4\u00e4ni ei saa j\u00e4\u00e4d\u00e4 digitalisaation jalkoihin, asiakkaan haavoittuvuus digimaailmassa on muistettava ja asiakkaan digiohjaamisen opastamiseen enemm\u00e4n huomiota. Sote-ammattilaisten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 asiakkaiden ja potilaiden yksil\u00f6llisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyvi\u00e4 asioita k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 digitaalisia palveluja. Asiakkaiden ohjaaminen digitaalisten palvelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, tiedottaminen uusista palveluista ja palvelujen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tukeminen ovat keskeisi\u00e4 sote-ammattilaisten vastuulla olevia teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Teknologinen kehitys on tulevaisuudessa yh\u00e4 enemm\u00e4n sote-ammattilaisten osaamista m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4. Teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4minen voi liitty\u00e4 esimerkiksi rekrytointiin tai se voi mahdollistaa tulevaisuudessa \u00e4lykk\u00e4\u00e4t hankinnat. Digitalisoituvan ja automatisoituvan toimintaymp\u00e4rist\u00f6n tuottaman tiedon analysointi ja arviointi edellytt\u00e4\u00e4 jatkuvaa oppimista. Arvioissa mainittiin, ett\u00e4 tiedon analysoinnissa ja arviointiosaamisessa big data kuulostaa viel\u00e4 kaukaiselta. Hoitoa koskevia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 voidaan tehd\u00e4 esimerkiksi et\u00e4mittauslaitteiden perusteella. N\u00e4in tuotettu reaaliaikainen big data edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6ll\u00e4 on tiedon analysointiosaamista ja tiedon luotettavuuden arviointiosaamista. Muita keskeisi\u00e4 sote-ammattilaisilta edellytett\u00e4vi\u00e4 digitaitoja ovat digitaaliset kommunikointi- ja yhteisty\u00f6taidot sek\u00e4 tiedon jakamistaidot.<\/p>\n\n\n\n Tietoturva- ja tietosuojasaamiseen liittyviss\u00e4 arvioissa merkityksellisiksi asioiksi mainittiin ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamisen varmistaminen eri laitteiden ja eri ohjelmistojen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 tietoturvan t\u00e4yttymisen varmistaminen teknologiaa hy\u00f6dynnett\u00e4ess\u00e4. Digitalisaatio sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n saattaa vaikuttaa houkuttelevalta. Tietoturvaan ja eettisyyteen on kiinnitett\u00e4v\u00e4 enemm\u00e4n huomiota, mutta tied\u00e4mmek\u00f6 kaikkia digimaailman uhkia, kysyttiin arvioissa. Sote-ammattilaisten tuleekin noudattaa ja tuoda esiin asiakas- ja potilasty\u00f6ss\u00e4 digitalisaation k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 eettisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia sek\u00e4 korostaa ammattieettisten periaatteiden merkityst\u00e4 digitaalisissa sote-palveluissa.<\/p>\n\n\n\n Digitalisaatio ja robotiikka kehittyv\u00e4t koko ajan. Se haastaa sote-ammattilaisten osaamista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 palveluja ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Eniten arvioissa oltiin huolissaan asiakkaiden ja potilaiden oikeiden ja aitojen kohtaamisten toteutumisesta ja heid\u00e4n ohjaamisesta sote-palvelujen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Arvioissa tuli esille my\u00f6s kriittist\u00e4 n\u00e4kemyst\u00e4 teko\u00e4ly\u00e4 kohtaan. Datamassan joukossa voi olla kenen tahansa tuottamaa tietoa, esimerkiksi teko\u00e4lyn luoma artikkeli.<\/p>\n\n\n\n Vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuusosaaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Sote-ammattilaiset nostivat esille vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuusosaamisessa seuraavia asioita:<\/p>\n\n\n\n Useissa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n arvioissa mainittiin, ett\u00e4 vaikuttavuus, kustannus ja laatutietoisuus ovat t\u00e4rkeit\u00e4 ja keskeisi\u00e4 sote-ammattilaisten osaamisalueita, mutta vaikuttavuuden mittaaminen koettiin haastavaksi. Kuvaa pitk\u00e4lti esimiesteht\u00e4vien ty\u00f6nkuvaa, on johtotason ty\u00f6t\u00e4, laadun ja vaikuttavuuden johtamisty\u00f6 ei kuulu omaan ty\u00f6nkuvaan, niiden arviointi on l\u00e4sn\u00e4 kyll\u00e4. Edell\u00e4 mainitut ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n arviot kuvaavat asian ymm\u00e4rt\u00e4misen monimutkaisuutta. Vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuusosaamiseen liittyv\u00e4t kommentit ovat linjassa siihen, ett\u00e4 asiakkaan tukemisen (hoidon) vaikuttavuuden arviointi toiminnan tulosten muutoksia kuvaavilla mittareilla on joidenkin sote-ammattilaisten ty\u00f6ss\u00e4 melko uusi asia. Sote-palvelujen kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 arviointiosaamisen lis\u00e4ksi laadun ja vaikuttavuuden mittareiden k\u00e4yt\u00f6n osaamista.<\/p>\n\n\n\n Sote-ammattilaisten arvioissa korostettiin jatkuvan koulutuksen t\u00e4rkeytt\u00e4 vaikuttavuusosaamiseen ja vaikuttavuuden arvioinnin haasteiden voittamiseen. Joissakin arvioissa vastaajat kysyiv\u00e4tkin, miten tuotetaan vaikuttavuutta? V\u00e4est\u00f6n nopea ik\u00e4\u00e4ntyminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutosten edellytt\u00e4m\u00e4 sote-palveluiden kehitt\u00e4minen vaatii sote-ammattilaisilta jatkuvaa oppimista ja uudenlaista osaamista. Oman ja ty\u00f6yhteis\u00f6n toiminnan vaikuttavuuden sek\u00e4 kustannus- ja laatutietoisuuden kriittinen analysointi ovat avainasemassa. Vaikuttamisosaaminen mahdollistaa toiminnan muutoksen keskell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n osaamisalueen arvioissa tuli esille, ett\u00e4 erityisesti vaikuttavuusosaaminen koettiin melko uudeksi asiaksi, joka vaatii lis\u00e4osaamista. Tehtyjen toimenpiteiden vaikutus on helppo havaita konkreettisina muutoksina asiakkaan ja potilaan toiminnassa. Todetuista muutoksista koituvia hy\u00f6tyj\u00e4 mittaamalla (sovitut mittarit) p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n arvioimaan tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuutta.<\/p>\n\n\n\n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaamiskuvausten sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 sote-ammattilaiset nostivat esiin seuraavia asioita: <\/p>\n\n\n\n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaiseen toimintaan liittyviss\u00e4 arvioissa suurin osa liittyi kierr\u00e4tykseen ja ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4lliseen toimintaan. Mainittiin, ett\u00e4 osaamista pit\u00e4\u00e4 viel\u00e4 edist\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4, vaikka ymp\u00e4rist\u00f6ajattelu on lis\u00e4\u00e4ntynyt. Esille tuotiin my\u00f6s uudenlaiset ty\u00f6suhde-etuudet (esimerkiksi polkupy\u00f6r\u00e4t) kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaisessa toiminnassa. Arviona mainittiin my\u00f6s, ett\u00e4 laitoksissa vaarana se, ett\u00e4 ongelmia tulee lis\u00e4\u00e4 sen sijaan ett\u00e4 ne korjautuisivat. Asia liittynee esimerkiksi j\u00e4tteiden lajittelun puutteellisuksista johtuvaan logistiikkaan. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen strategien vaikutus ja ohjaavuus ja kehityst\u00e4 tukevien toimintaohjeiden noudattamisen edist\u00e4minen on ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 kaikkien vastuulla.<\/p>\n\n\n\n Organisaation arvojen ja lupausten mukaisessa toiminnassa kest\u00e4v\u00e4 kehitys tulee n\u00e4ky\u00e4 organisaation suurten linjojen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa eik\u00e4 sote-ammattilaisten omien arvojen tai asenteiden merkitys saisi n\u00e4ky\u00e4 toiminnassa. Saaduissa arvioissa korostuikin yksil\u00f6n vastuu. Toisaalta arvioissa todettiin, ett\u00e4 ohjeistukset ja seuranta saattavat olla puutteellisia. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen taloudellisen, kulttuurisen ja sosiaalisen ulottuvuuden n\u00e4k\u00f6kulmista tarkasteltuna on keskeist\u00e4, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaiset palvelut kohdentuvat oikein. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen optimointi ja hankintaosaaminen koettiin haasteellisina asioina. Arvioissa todettiin my\u00f6s, ett\u00e4 taloudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta ei oikein saa puhua t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kilpailutusohjeet haasteena, on tunnistettava ongelma mihin tarttua. Sosiaalisen ulottuvuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta arvioissa kysyttiin ett\u00e4, miten huomioidaan syrj\u00e4ytymisen ennaltaehk\u00e4isty ja sosiaalisen osallisuuden lis\u00e4\u00e4minen?<\/p>\n\n\n\n Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteiden tuntemus on yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 geneerisist\u00e4 osaamisenalueista tulevaisuudessa. Sen mukainen toiminta edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sote-ammattilaiset tuntevat ymp\u00e4rist\u00f6vastuullisen ty\u00f6skentelyn periaatteet, toimintamallit sek\u00e4 eettisen ja juridisen perustan. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4lt\u00e4 saaduissa arvioissa asia koetaan merkitt\u00e4v\u00e4ksi kaikkialla sote-alan organisaatioissa.<\/p>\n\n\n\n Viestint\u00e4osaaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kun arvioitiin viestint\u00e4osaamista, tuloksissa saatiin kolme asiakokonaisuutta:<\/p>\n\n\n\n Laadukasta viestint\u00e4\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 sote-alalla er\u00e4\u00e4n\u00e4 muutoksen edellytyksen\u00e4. Sote-ammattilaisten arvioissa tuli esille uuden ajattelutavan omaksuminen ja yleisen viestint\u00e4osaamisen lis\u00e4ksi viestinn\u00e4n informaatiotulvan hallitseminen, eri kieliryhm\u00e4n asiakkailta viestin ymm\u00e4rt\u00e4misen varmistaminen, monikulttuurisuuden huomioiminen ja ammatillisen ja kunnioittavan sek\u00e4 tasa-arvoisen viestinn\u00e4n toteutuminen. Viestinn\u00e4n s\u00e4hk\u00f6isiss\u00e4 kanavissa empaattisuuden esiin tuominen on haastavaa. Lis\u00e4ksi arvioitiin, etteiv\u00e4t asiakkaat aina pysy viestinn\u00e4n kehityksen per\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ohjausta eri viestinn\u00e4n v\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n toivottiin. Digitaalisten alustojen k\u00e4ytt\u00e4minen potilas- ja asiakasj\u00e4rjestelmiin kirjaamisessa edellytt\u00e4\u00e4 osaamista. Sosiaalisen median hy\u00f6dynt\u00e4minen vaatii k\u00e4ytt\u00e4jilt\u00e4\u00e4n kriittist\u00e4 ja eettist\u00e4 arviota valittujen viestint\u00e4kanavien sopivuudesta. Sote-ammattilaisen tuleekin kehitt\u00e4\u00e4 eri asiakasryhmille sopivia viestint\u00e4muotoja ja -menetelmi\u00e4 huomioiden kulttuuriset tekij\u00e4t. Sote-palveluiden viestinn\u00e4ss\u00e4 normien mukainen toiminta on l\u00e4ht\u00f6kohtana. Tietosuojaan ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n liittyvien asioiden osaaminen mainittiin arvioissa keskeisen\u00e4 viestinn\u00e4n osa-alueena. Yksityisyyden suojan varmistaminen asiakas- ja potilasty\u00f6ss\u00e4 edist\u00e4\u00e4 luottauksellisuutta.<\/p>\n\n\n\n Sote-ammattilaisten arvioiden mukaan viestint\u00e4osaamisen kuvaukset vastaavat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavaa osaamista. Arvioissa korostettiin viestinn\u00e4n monikulttuurista n\u00e4k\u00f6kulmaa. Huolta her\u00e4tti se, pystyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 kaikissa tilanteissa luomaan vuorovaikutteinen, empaattinen ja luottamuksellinen viestint\u00e4suhde asiakkaisiin ja potilaisiin.<\/p>\n\n\n\n Koska arviointitietoa ker\u00e4ttiin EQF-taso 7 osaamiskuvauksista, osallistujat eiv\u00e4t voineet peilata asiaa suhteessa tason 6 kuvauksiin. He nostivat kuitenkin esiin my\u00f6s teht\u00e4v\u00e4rakenteeseen liittyvi\u00e4 asioita erityisesti silloin kun arvioitiin kehitt\u00e4miskohteita.<\/p>\n\n\n\n SOTETIE-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen rahoittama valtakunnallinen kehitt\u00e4mishanke, jonka toiminta-aika on 1.9.2019-31.12.2021. Hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 jatkuvan oppimisen tiekarttaa, jolla edistet\u00e4\u00e4n ja uudistetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerist\u00e4 osaamista.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja<\/strong> L\u00e4hteet<\/strong> Osaamisella tarkoitetaan yksil\u00f6n p\u00e4tevyytt\u00e4 saavuttaa jokin tavoite. Ammatillinen osaaminen eli kompetenssi on tietojen, taitojen, asenteiden ja min\u00e4pystyvyyden muodostama kokonaisuus, jota sote-ammattilainen voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 toteuttamiseksi (Kangasniemi ym. 2018, 12.) Geneerinen osaaminen muodostuu tulevaisuudessa asiakasty\u00f6osaamisesta, palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisesta sek\u00e4 ty\u00f6ntekijyyden<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":542,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-549","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteinen-osaaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/549","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=549"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/549\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":551,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/549\/revisions\/551"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media\/542"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=549"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=549"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=549"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Kaarina Rajala, TtM, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu Oy<\/p>\n\n\n\n
Kangasniemi, M. Hipp, K. H\u00e4ggman-Laitila, A. Kallio, H. Karki, S. Kinnunen, P. Pietil\u00e4, A-M. Saarnio, R. Viinam\u00e4ki, L. Voutilainen, A. Wald\u00e9n, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39. Saatavissa: http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/160883\/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf [Viitattu 4.2.2021].
Tutkintojen viitekehysten osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 2017. Opetushallitus. Saatavissa: https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_fi_sv_en.pdf [Viitattu 15.2.2021]
Laanter\u00e4, S & Saunders, H. 2020. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerinen osaaminen. Kirjallisuuskatsaus. XAMK kehitt\u00e4\u00e4 114. Kaakkois-suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli. Saatavissa: https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/343283\/URNISBN9789523442535.pdf?sequence=2&isAllowed=y [Viitattu 11.2.2021].
OSAAMINEN 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimm\u00e4isi\u00e4 ennakointituloksia. 2019. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 3. Saatavissa: https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/osaaminen_2035.pdf [viitattu 11.2.2021]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"