{"id":552,"date":"2021-04-01T08:07:34","date_gmt":"2021-04-01T05:07:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/?p=552"},"modified":"2021-04-01T08:07:36","modified_gmt":"2021-04-01T05:07:36","slug":"sote-ammattilaisten-arvioita-tyontekijyyden-ja-yhteistoiminnan-muutososaamisen-geneerisista-osaamiskuvauksista-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2021\/04\/01\/sote-ammattilaisten-arvioita-tyontekijyyden-ja-yhteistoiminnan-muutososaamisen-geneerisista-osaamiskuvauksista-2\/","title":{"rendered":"Sote-ammattilaisten arvioita ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen geneerisist\u00e4 osaamiskuvauksista"},"content":{"rendered":"\n

Osaamisella tarkoitetaan yksil\u00f6n p\u00e4tevyytt\u00e4 saavuttaa jokin tavoite. Ammatillinen osaaminen eli kompetenssi on tietojen, taitojen, asenteiden ja min\u00e4pystyvyyden muodostama kokonaisuus, jota sote-ammattilainen voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 toteuttamiseksi (Kangasniemi ym. 2018, 12.) Geneerinen osaaminen muodostuu tulevaisuudessa asiakasty\u00f6osaamisesta, palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisesta sek\u00e4 ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisesta (Kangasniemi ym. 2018, kuvio 1). SOTETIE-hankkeessa n\u00e4ille kolmelle geneeriselle osaamiselle laadittiin yksityiskohtaiset osaamiskuvaukset NQF:n tasoille 6 ja 7 (Tutkintojen viitekehysten osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi 2017.)<\/p>\n\n\n\n

Geneeristen osaamiskuvausten valmistuttua, haluttiin arvioida niiden sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimivien sote-ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta. He arvioivat s\u00e4hk\u00f6isesti loppuvuodesta 2020 yksin tai pienryhmiss\u00e4 yksityiskohtaisesti kuvattuja osaamiskuvauksia (NQF taso 7), miten osaamiskuvausten sis\u00e4ll\u00f6t vastasivat sosiaali- ja terveysalan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavaa osaamista. Arviointiin osallistui 62 sosiaali- ja terveysalan ylempi (AMK) opiskelijaa kahdesta eri monialaisesta koulutusprofiilista (kehitt\u00e4minen ja johtaminen sek\u00e4 erityissosiaaliohjaus).<\/p>\n\n\n\n

Sote-ammattilaisten arviointiaineistosta tehtyjen tulosten perusteella kirjoitettiin kolme blogia, jotka ovat Sote- ammattilaisten arvioita asiakasty\u00f6osaamisen, palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisen sek\u00e4 ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen geneerisist\u00e4 osaamiskuvauksista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 1. Sote-ammattilaisten geneerinen osaaminen (Kangasniemi ym. 2018)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Kaikki sosiaali- ja terveysalan ylempi (AMK) opiskelijat ovat hakeutuneet koulutukseen usean vuoden ty\u00f6kokemuksella ja tekev\u00e4t opinn\u00e4ytety\u00f6n\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kehitt\u00e4misprojekteja. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4tausta heill\u00e4 on hyvinvointipalveluissa julkisella, yksityisell\u00e4 tai j\u00e4rjest\u00f6sektorilla. Tavoitteena oli arvioida, miten osallistujat n\u00e4kev\u00e4t tason 7 osaamistarpeen kun heill\u00e4 itsell\u00e4\u00e4n on tavoitteena jatkokoulutuksen my\u00f6t\u00e4 siirty\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vaatimustason mukaisiin teht\u00e4viin.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavaksi kuvataan sote-ammattilaisten arvioita siit\u00e4, miten ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen sis\u00e4ll\u00f6t, NQF tasolla 7, kuvaavat sosiaali- ja terveysalan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavaa osaamista. Ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaaminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekijyysosaamisen ja monialaisen yhteistoiminnan (kuvio 2).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 2. Geneerinen osaaminen \u2013 Ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaaminen (Kangasniemi ym. 2018)<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 edellytt\u00e4v\u00e4t kaikilta sote-ammattilaisilta ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamista. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutos vaatii uudenlaisia taitoja hallita ja tehd\u00e4 asioita henkil\u00f6kohtaisella tasolla, organisaatiotasolla sek\u00e4 yksik\u00f6iden ett\u00e4 organisaatioiden v\u00e4lisell\u00e4 tasolla.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6ntekijyysosaaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6ntekijyysosaamisella tarkoitetaan ty\u00f6ntekij\u00e4n kyky\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 osaamistaan, sen arviointia, suunnittelua ja kehitt\u00e4mist\u00e4 muuttuvissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Sote-ammattilaisten mukaan t\u00e4ss\u00e4 olivat keskeisi\u00e4 seuraavat asiakokonaisuudet:<\/p>\n\n\n\n

  • Jatkuva oppiminen edellytyksen\u00e4 osaamisen arvioinnissa, suunnittelussa ja kehitt\u00e4misess\u00e4<\/li>
  • Itsens\u00e4 johtaminen<\/li>
  • Muutososaaminen<\/li>
  • Johtajuus ty\u00f6hyvinvoinnin mahdollistajana<\/li><\/ul>\n\n\n\n

    Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajat arvioivat, ett\u00e4 osaamisen arvioinnissa, suunnittelussa ja kehitt\u00e4misess\u00e4 on edellytyksen\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n jatkuva oppiminen. Koska osaaminen kehittyy jatkuvassa prosessissa, niin silloin opitaan sek\u00e4 uutta ett\u00e4 opitaan pois vanhasta. Ty\u00f6ntekij\u00e4n omalla aktiivisuudella ja oppimiskokemuksilla on iso merkitys. Riippuu muun muassa ty\u00f6ntekij\u00e4n kyvyst\u00e4 suoriutua ja sopeutua ty\u00f6n muutoksiin ja parantaa sek\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4\u00e4n. Koska esimies toimii asiantuntijoiden johtajana, niin oman osaamisen jatkuva kehitt\u00e4minen koettiin t\u00e4rke\u00e4ksi osaksi ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Tulevaisuuden ty\u00f6ss\u00e4 vaadittavia taitoja ja osaamista voidaan t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 vain ennakoida. Itsens\u00e4 johtaminen osana ty\u00f6yhteis\u00f6taitoja arvioitiin haasteelliseksi erityisesti et\u00e4ty\u00f6skentelyss\u00e4. Itsens\u00e4 johtamisessa ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 on mahdollisuus vaikuttaa vain oman ty\u00f6n suoritustapaan. Sote-ammattilaisten arvioissa kysyttiinkin, ett\u00e4 mik\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 johtamista et\u00e4t\u00f6iss\u00e4? Et\u00e4ty\u00f6skentelyss\u00e4 ty\u00f6 tapahtuu p\u00e4\u00e4asiallisesti s\u00e4hk\u00f6isten viestint\u00e4v\u00e4lineiden kautta. T\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6ntekij\u00e4n on kyett\u00e4v\u00e4 suunnittelemaan omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n ajallisesti ja teht\u00e4v\u00e4kohtaisesti sek\u00e4 siedett\u00e4v\u00e4 sosiaalista erill\u00e4\u00e4n oloa ja suhtauduttava ty\u00f6h\u00f6n vastuuntuntoisesti.<\/p>\n\n\n\n

    Muutostilanteisiin sopeutumisessa korostuu itsens\u00e4 johtamisen lis\u00e4ksi my\u00f6s muutososaaminen. Muutososaamiseen kuuluu muun muassa sote-ammattilaisen kyky sitoutua kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa ja ty\u00f6yhteis\u00f6n osaamista toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksissa huomioiden my\u00f6s globaalit muutokset. Samalla on toimittava muutosjoustavalla ty\u00f6otteella ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 edist\u00e4en organisaation tavoitteita.<\/p>\n\n\n\n

    Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien arvioissa korostui ty\u00f6yhteis\u00f6n johtajuus er\u00e4\u00e4ksi keskeiseksi tekij\u00e4ksi ty\u00f6hyvinvoinnin mahdollistajana. Hyvinvoiva ty\u00f6yhteis\u00f6 on johtamisen t\u00e4rkein l\u00e4ht\u00f6kohta. Esimiesteht\u00e4vi\u00e4 tekevien sote-ammattilaisten rooli korostuu. Ty\u00f6yhteis\u00f6n johtamiseen sis\u00e4ltyy perinteisesti asioiden ja ihmisten johtaminen. Lis\u00e4ksi on edistett\u00e4v\u00e4 arvojohtamista sek\u00e4 eettist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 koko ty\u00f6organisaatiossa.<\/p>\n\n\n\n

    Saadun arvion perusteella ty\u00f6ntekijyysosaamisen sis\u00e4ll\u00f6t koettiin t\u00e4rkeiksi ja keskeisiksi osaamisiksi, joita osaamisia pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4. Jatkuvan ty\u00f6ss\u00e4 oppimisen ja itsens\u00e4 kehitt\u00e4misen merkitys arvioitiin lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n tulevaisuudessa. Lis\u00e4ksi ty\u00f6hyvinvoinnin merkitys ja sen jatkuva yll\u00e4pit\u00e4minen muuttuvissa tilanteissa korostuivat useissa maininnoissa.<\/p>\n\n\n\n

    Monialainen yhteistoiminta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Monialaisen yhteistoiminnan tavoitteena on yhdist\u00e4\u00e4 eri alojen asiantuntijuutta asiakkaiden parhaaksi. Sote-ammattilaisten mukaan keskeist\u00e4 monialaisessa yhteistoimintaosaamisessa ovat seuraavat osa-alueet:<\/p>\n\n\n\n

    • Asiantuntijuuden jakaminen<\/li>
    • Verkostoitumisen t\u00e4rkeys<\/li><\/ul>\n\n\n\n

      Uusien palvelujen kehitt\u00e4misess\u00e4 tarvitaan asiantuntijuuden jakamista. Se on kuitenkin monimutkainen prosessi, joka viel\u00e4 osittain nojaa liian harvojen asiantuntijoiden toimintaan. Arvioissa todetaan tosiasia, ett\u00e4 toisen sote-ammattilaisen asiantuntijuutta pit\u00e4\u00e4 oppia tunnistamaan ja tiet\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 aikaa tutustua toisiin sote-ammattilaisiin ja mahdollisuutta luottamuksellisten yhteisty\u00f6suhteiden luomiseen eri tiimeiss\u00e4 ja eri paikoissa, my\u00f6s kansainv\u00e4lisesti. N\u00e4in toimimalla voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 tuloksiin, joissa toiminnan sujuvuus ja resurssien tehokas k\u00e4ytt\u00f6 alkavat n\u00e4ky\u00e4 esimerkiksi asiakkaiden saaman palvelun laadun parantumisena.<\/p>\n\n\n\n

      Sote-ammattilainen toimii aktiivisesti alueellisissa ja kansainv\u00e4lisiss\u00e4 verkostoissa, joissa uudistetaan toimintaa ja haetaan ratkaisuja yhdess\u00e4 tunnistettuihin haasteisiin. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien n\u00e4k\u00f6kulmasta arvioitiin verkostoitumisen t\u00e4rkeys yhdeksi tulevaisuuden kannalta t\u00e4rkeimm\u00e4ksi osaamisalueeksi. Koulutuksen ja monialaisen yhteisty\u00f6n arvioitiin edist\u00e4v\u00e4n verkostoitumista. Verkostoituminen ja monialainen yhteisty\u00f6 mahdollistavat my\u00f6s ammattirajat ylitt\u00e4v\u00e4n yhteisen osaamisen hy\u00f6dynt\u00e4misen organisaatioiden tavoitteiden mukaisesti. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajien arvioissa monialainen yhteistoiminta on parhaimmillaan kustannuksia s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4\u00e4 ja toimintaa sujuvoittavaa ty\u00f6skentely\u00e4, joka t\u00e4ht\u00e4\u00e4 palvelujen ja asiakkaiden laadun parantamiseen.<\/p>\n\n\n\n

      Koska arviointitietoa ker\u00e4ttiin EQF-taso 7 osaamiskuvauksista, osallistujat eiv\u00e4t voineet peilata asiaa suhteessa tason 6 kuvauksiin. He nostivat kuitenkin esiin my\u00f6s teht\u00e4v\u00e4rakenteeseen liittyvi\u00e4 asioita erityisesti silloin kun arvioitiin kehitt\u00e4miskohteita. Ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen geneerisist\u00e4 osaamiskuvauksista annettiin v\u00e4hiten arvioita verrattuna alussa mainittuihin kahteen muuhun geneeriseen osaamiskuvaukseen (asiakasty\u00f6osaaminen, palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaaminen)<\/p>\n\n\n\n

      SOTETIE-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen rahoittama valtakunnallinen kehitt\u00e4mishanke, jonka toiminta-aika on 1.9.2019-31.12.2021. Hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 jatkuvan oppimisen tiekarttaa, jolla edistet\u00e4\u00e4n ja uudistetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerist\u00e4 osaamista.<\/p>\n\n\n\n

      Kirjoittaja<\/strong>
      Kaarina Rajala, TtM, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu Oy<\/p>\n\n\n\n

      L\u00e4hteet<\/strong>
      Kangasniemi, M. Hipp, K. H\u00e4ggman-Laitila, A. Kallio, H. Karki, S. Kinnunen, P. Pietil\u00e4, A-M. Saarnio, R. Viinam\u00e4ki, L. Voutilainen, A. Wald\u00e9n, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisen koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39. Saatavissa: http:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/160883\/39-2018-Optimoitu%20sote-osaaminen.pdf [Viitattu 4.2.2021].
      Tutkintojen viitekehysten osaamistasokuvaukset suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. 2017. Opetushallitus. Saatavissa: https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/tutkintojen_viitekehysten_osaamistasokuvaukset_fi_sv_en.pdf [Viitattu 15.2.2021]
      Laanter\u00e4, S & Saunders, H. 2020. Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerinen osaaminen. Kirjallisuuskatsaus. XAMK kehitt\u00e4\u00e4 114. Kaakkois-suomen ammattikorkeakoulu. Mikkeli. Saatavissa: https:\/\/www.theseus.fi\/bitstream\/handle\/10024\/343283\/URNISBN9789523442535.pdf?sequence=2&isAllowed=y [Viitattu 11.2.2021].
      OSAAMINEN 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimm\u00e4isi\u00e4 ennakointituloksia. 2019. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 3. Saatavissa: https:\/\/www.oph.fi\/sites\/default\/files\/documents\/osaaminen_2035.pdf [viitattu 11.2.2021]
      Viitala, R & Jylh\u00e4, E. 2019. Johtaminen. keskeiset k\u00e4sitteet, teoria ja trendit. Helsinki: Edita Publishing Oy.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Osaamisella tarkoitetaan yksil\u00f6n p\u00e4tevyytt\u00e4 saavuttaa jokin tavoite. Ammatillinen osaaminen eli kompetenssi on tietojen, taitojen, asenteiden ja min\u00e4pystyvyyden muodostama kokonaisuus, jota sote-ammattilainen voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ns\u00e4 toteuttamiseksi (Kangasniemi ym. 2018, 12.) Geneerinen osaaminen muodostuu tulevaisuudessa asiakasty\u00f6osaamisesta, palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisesta sek\u00e4 ty\u00f6ntekijyyden<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":542,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-552","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteinen-osaaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/552","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=552"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/552\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":554,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/552\/revisions\/554"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media\/542"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=552"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=552"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=552"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}