Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 p\u00e4\u00e4tettiin syvent\u00e4\u00e4 ja tarkentaa tietoa nelj\u00e4n aiemmin esiin tulleen osaamisalueen koulutusmuodoista ja sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa kuvataan kyselyyn vastanneiden ammattialakohtaista, ammattiryhmitt\u00e4ist\u00e4 ja alueellista jakaumaa sek\u00e4 osaamisalaan ja koulutusmuotoihin liittyvien vastausm\u00e4\u00e4rien jakaumaa. Lis\u00e4ksi kuvataan kysymyksen \u201dMit\u00e4 muuta haluat sanoa sosiaali- ja terveysalan osaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4 kouluttautumalla?\u201d vastausten sis\u00e4lt\u00f6\u00e4. Tarkastelun kohteena olleiden osaamisalueiden vastaukset raportoidaan erillisiss\u00e4 artikkeleissa kev\u00e4\u00e4n 2021 aikana (Helminen, Markkanen & S\u00e4il\u00e4 2021 a-d).<\/p>\n\n\n\n
Webropol-kyselylomakelinkki toimitettiin s\u00e4hk\u00f6postilla viikolla 7\/2021 (15\u201321.2.2021) p\u00e4\u00e4asiassa samoille henkil\u00f6ille kuin vuoden 2020 kyselyt. Terveysalalla kysely l\u00e4hti 440 vastaanottajan s\u00e4hk\u00f6postiin, joista noin 77 palautui, koska vastaanottajaa ei tavoitettu. Sosiaalialalla kysely l\u00e4hetettiin 787 s\u00e4hk\u00f6postiosoitteeseen. S\u00e4hk\u00f6posteja palautui, mutta palautuneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei seurattu. Palautuneiden joukossa oli sek\u00e4 tietoja vastaanottajan poissaolosta ett\u00e4 s\u00e4hk\u00f6postiosoitteen toimimattomuudesta. Vastausajan p\u00e4\u00e4ttymiseen menness\u00e4 vastauksia saatiin yhteens\u00e4 56, joista sosiaalialalta 41 ja terveysalalta 15.<\/p>\n\n\n\n
V\u00e4h\u00e4isen vastaajam\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi vastauslinkki kyselyyn l\u00e4hetettiin uudelleen viikolla 10\/2021 (8\u201314.3.2021). Terveysalle l\u00e4hti 389 s\u00e4hk\u00f6postia, joista palautui poissaoloviestej\u00e4 40. Sosiaalialalla s\u00e4hk\u00f6posti l\u00e4hetettiin vastaaviin s\u00e4hk\u00f6postiosoitteisiin kuin ensimm\u00e4isell\u00e4 kierroksella. Vastauksia saatiin lopulta yhteens\u00e4 115, joista sosiaalialalta 84 ja terveysalalta 31. Verrattuna vuonna 2020 toteutettuun ennakkokyselyyn vastausaktiivisuus puolittui (Helminen, Markkanen & S\u00e4il\u00e4 2020b). Kysely toteutettiin talvilomakaudella, joka saattaa olla osasyy vastaajien v\u00e4h\u00e4iseen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Vastaajat ryhmiteltiin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisty\u00f6alueiden eli yliopistosairaaloiden erityisvastuualueiden (erva) mukaan. Vastaaja-aktiivisuudessa todettiin olevan suuria eroja (taulukko 1). V\u00e4hiten vastaajia oli Turun yliopistollisen keskussairaalan erva-alueella, vain 12 vastaajaa. Kaikkein eniten vastaajia oli Oulun yliopistollisen sairaalan erva-alueelta, jossa vastaajia oli kolmikertainen m\u00e4\u00e4r\u00e4 edelliseen verrattuna. Vuoden 2020 ennakkokyselyss\u00e4 eniten vastauksia saatiin Kuopion yliopistollisen sairaalan erva-alueelta (Helminen, Markkanen & S\u00e4il\u00e4 2020b).<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/04\/Taulukko-1.-Vastaajat-jaoteltuna-ERVA-alueiden-perusteella.jpg\")
Vastaajia pyydettiin valitsemaan vaihtoehdoista sosiaaliala tai terveysala omaa ty\u00f6aluetta paremmin kuvaava vaihtoehto. Lis\u00e4ksi heit\u00e4 pyydettiin tarkentamaan kyseist\u00e4 vaihtoehtoa. Noin kolme nelj\u00e4st\u00e4 vastaajasta ty\u00f6skentelee sosiaalialalla (taulukko 2).<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/04\/Taulukko-2.-Vastaajien-tyoalue.jpg\")
Sosiaalialan ty\u00f6alueiden tarkenteissa nousi useimmin esiin erilaiset kehitysvammaty\u00f6h\u00f6n ja vammaispalveluihin (n=14), ik\u00e4ihmisten palveluihin (n=11), perhety\u00f6h\u00f6n (n=10) ja lastensuojeluun (n=10) liittyv\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t. Terveysalan vastaajista seitsem\u00e4n ilmoitti ty\u00f6skentelev\u00e4ns\u00e4 erikoissairaanhoidossa. Muita tarkenteita olivat muun muassa kehitt\u00e4minen, koulutussuunnittelu, sairaalapalvelut, p\u00e4ihde-, mielenterveys- ja kehitysvammaty\u00f6.<\/p>\n\n\n\n
Vastaajat valitsivat valmiista vaihtoehdoista omaa ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4ns\u00e4 parhaiten kuvaavan vaihtoehdon: Asiakas- ja potilasty\u00f6, johto- ja esimiesteht\u00e4v\u00e4t, kehitt\u00e4mis-, tutkimus- ja suunnitteluteht\u00e4v\u00e4t tai hanke- ja projektiteht\u00e4v\u00e4t. L\u00e4hes puolet vastaajista ty\u00f6skentelee asiakas- tai potilasty\u00f6ss\u00e4 ja yli 40 % johto- ja esimiesteht\u00e4viss\u00e4 (taulukko 3).<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/04\/Taulukko-3.-Vastaajien-tyotehtavat.jpg\")
Vastaajat arvioivat nelj\u00e4n osaamisalueen n\u00e4k\u00f6kulmasta, millaiset sis\u00e4ll\u00f6t parhaiten soveltuisivat erilaisiin koulutuksen toteutusmuotoihin: lis\u00e4koulutus (\u00bd\u20132 pv\u00e4), lyhytkestoinen t\u00e4ydennyskoulutus (1\u20135 opintopistett\u00e4), pitk\u00e4kestoinen t\u00e4ydennyskoulutus (15\u201330 opintopistett\u00e4) ja erikoistumiskoulutus (v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 30 opintopistett\u00e4). Vastaajalla oli mahdollisuus valita, mit\u00e4 osaamisalueen koulutuksen toteutusmuotoja h\u00e4n kommentoi (taulukko 4).<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/04\/Taulukko-4.-Vastauksia-osaamisalueen-ja-koulutusmuodon-mukaan.jpg\")
Taulukosta nelj\u00e4 ilmenee, ett\u00e4 esimerkiksi kriisi- ja traumaty\u00f6n koulutusmuotoja kommentoi 239 vastaaja, kun taas gerontologisen sosiaalialan ty\u00f6n ja hoitoty\u00f6n koulutusmuotoja kommentoi 166 vastaajaa. Vastaajam\u00e4\u00e4riss\u00e4 on huomattava ero. Taulukosta nelj\u00e4 voidaan my\u00f6s havaita, ett\u00e4 osaamisalueesta riippumatta vastaajat kommentoivat eniten lis\u00e4koulutusta ja v\u00e4hiten erikoistumiskoulutusta. Esimerkiksi kriisi- ja traumaty\u00f6n lis\u00e4koulutusta kommentoi 24 vastaaja enemm\u00e4n kuin erikoistumiskoulutusta. Vastaajam\u00e4\u00e4riss\u00e4 on huomattavia eroja my\u00f6s koulutusmuotojen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ajatuksia osaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4 kouluttautumalla<\/strong><\/p>\n\n\n\n Noin puolet vastaajista (n=56) vastasi lomakkeen viimeiseen kysymykseen: mit\u00e4 muuta haluat sanoa sosiaali- ja terveysalan osaamisen kehitt\u00e4misest\u00e4 kouluttautumalla? Vastaajat tunnistavat jatkuvan oppimisen t\u00e4rkeyden ja kokevat muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen vaikuttavan osaamisen p\u00e4ivitt\u00e4mistarpeeseen.<\/p>\n\n\n\n \u201dHoito- ja hoivaty\u00f6 kehittyy koko ajan ja uusia menetelmi\u00e4 ja ty\u00f6skentelymuotoja tulee jatkuvasti. N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva hoitoty\u00f6 tulee olla tavoitteena. Sote-ty\u00f6 on jatkuvaa uuden opiskelua ja oppimista. Aallon harjalla pysyminen edellytt\u00e4\u00e4 kouluttautumista.\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Vastaajien mukaan koulutuksesta aiheutuvat kustannukset vaikuttavat koulutuksiin hakeutumiseen. Valtiota tai ty\u00f6nantajaorganisaatiota toivotaan osallistumaan kustannuksiin, mutta samalla tiedostetaan koulutuksen olevan alue, josta uudet sote-organisaatiot joutuvat leikkaamaan niukkojen resurssien vuoksi. Ty\u00f6antajan mahdollistamaa kouluttautumista ty\u00f6ajalla pidet\u00e4\u00e4n mahdollisena vaihtoehtona, mutta kokemuksia oli my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 koulutuksen j\u00e4lkeen hakeudutaan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n organisaation ulkopuolelle. Vastaajien mukaan koulutusten tulisi olla sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n suunniteltu vastaamaan ty\u00f6yksik\u00f6n ja organisaation tarvetta. Ty\u00f6nantajan mahdollistama koulutus voi tuottaa ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n laaja-alaista, uutta osaamista. Lis\u00e4ksi kouluttautuminen tukee ty\u00f6ss\u00e4 jaksamista. Toisaalta tiedostetaan, ett\u00e4 kouluttautuminen ty\u00f6ajalla aiheuttaa t\u00f6iden ruuhkautumista.<\/p>\n\n\n\n Koulutuksilla tuetaan ammattilaisten yksil\u00f6llisten tietojen ja taitojen karttumista. Osa osallistujista kykenee viem\u00e4\u00e4n opittua suoraan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, mutta usein t\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6n koko toiminnan uudelleen arviointia ja kehitt\u00e4mist\u00e4. Laajemmat ty\u00f6yhteis\u00f6jen kehitt\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t kehitt\u00e4misohjelmat ym. ovat t\u00e4ss\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 koulutuksia tehokkaampia.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Koulutuksen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisyys ja verkko-opintoina suoritettavat koulutukset madaltavat vastaajien mukaan kynnyst\u00e4 koulutusten suorittamiselle. Lis\u00e4ksi ehdotettiin eri pituisia koulutuksia, joista voisi koota v\u00e4hitellen laajemman koulutuskokonaisuuden. Kouluttautuminen ty\u00f6n ohessa koetaan t\u00e4rke\u00e4ksi ja my\u00f6s helpoksi, muun muassa lyhyit\u00e4 t\u00e4sm\u00e4koulutuksia arvostetaan hy\u00f6dyllisin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Useat vastaajat kokivat tarvetta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6osaamisen vahvistamiselle. Oman asiantuntijuusalueen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tunteminen ja sen soveltaminen itsen\u00e4isesti konkreettisissa asiakastilanteissa on sote-alalla t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Lain tulkintoihin liittyv\u00e4t koulutukset katsottiin sopivan hyvin t\u00e4ydennyskoulutuksiksi.<\/p>\n\n\n\n Juridiset asiat tulevat yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi. Edunvalvonta, asiakkaan omat velvoitteet, oikeudet. Mielenterveyteen liittyv\u00e4t pakkotoimenpiteet, kuka saa tehd\u00e4\/p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mist\u00e4kin ja milloin. Oma oikeusturva ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Kaikkien sosiaali- ja terveydenhuollon t\u00e4ydennyskoulutusten sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 tulisi vastaajien mukaan huomioida mielenterveysongelmien, muistisairauksien, yksin\u00e4isyyden ja p\u00e4ihteiden k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4ntyminen v\u00e4est\u00f6tasolla. Koulutuksia todettiin olevan paljon tarjolla, mutta toisaalta niit\u00e4 kaivattiin lis\u00e4\u00e4, erilaisia ja monipuolisesti. Vaikka sotealan ammattilaisilla koetaan olevan koulutuksen tuottamaa monialaista osaamista, aina ty\u00f6organisaation resurssit eiv\u00e4t mahdollista uusien ty\u00f6muotojen toteuttamista.<\/p>\n\n\n\n Koulutuksista ei ole hy\u00f6ty\u00e4, jos niit\u00e4 ei saa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n toteuttaa ja kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00e4n\u00e4. Opit vaipuvat helposti unholaan.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Lopuksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n SOTETIE-hankkeen kyselylinkki l\u00e4hti yli tuhannelle sote-alan ammattilaiselle. Vastauksia saatiin yhteens\u00e4 115 (sos. 84 \/ terv. 31). Vastaajia oli siis kokonaisuudessaan v\u00e4h\u00e4n ja heist\u00e4 l\u00e4hes 75 % ty\u00f6skentelee sosiaalialalla, jonka vuoksi vastauksissa painottuvat sosiaalialan vastaajien mielipiteet (ammattialakohtainen ep\u00e4tasapaino). Lis\u00e4ksi todetaan ammattiryhmitt\u00e4inen ep\u00e4tasapaino. Vain v\u00e4h\u00e4n yli 10 % vastaajista edusti kehitt\u00e4mis-, tutkimus- ja suunnitteluteht\u00e4viss\u00e4 tai hanke- ja projektity\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 toimivia sote-ammattilaisia. V\u00e4h\u00e4inen vastaajam\u00e4\u00e4r\u00e4 jakautui my\u00f6s alueellisesti ep\u00e4tasaisesti. V\u00e4hiten vastaajia oli TYKS erva-alueella (12) ja TAYS erva-alueella (13), kun yksin OYS erva-alueelta saatiin 36 vastausta. Tuloksissa on siis huomioitava my\u00f6s alueellinen ep\u00e4tasapaino.<\/p>\n\n\n\n Osaamisalueisiin ja jatkuvan oppimisen koulutusmuotoihin liittyviin kysymyksiin haluttiin avoimia vastauksia. Nelj\u00e4 osaamisaluetta oli kyselyss\u00e4 seuraavassa j\u00e4rjestyksess\u00e4: kriisi- ja traumaty\u00f6n osaaminen, perhety\u00f6n \/ perhehoitoty\u00f6n osaaminen, vammaisty\u00f6n ja kehitysvammaty\u00f6n \/ kehitysvammaisten hoitoty\u00f6n osaaminen sek\u00e4 gerontologisen sosiaalialan ty\u00f6n \/ gerontologisen hoitoty\u00f6n osaaminen. Ensimm\u00e4iseen osaamisalueeseen saatiin eniten vastauksia (239), jonka j\u00e4lkeen vastaajam\u00e4\u00e4r\u00e4t pieneniv\u00e4t j\u00e4rjestyksess\u00e4 (perhe \u2013 216, vammais \u2013 179, vanhus \u2013 166). Palautteen perusteella kysely koettiin raskaaksi, joten loppua kohti pienenev\u00e4 vastaajam\u00e4\u00e4r\u00e4 saattaa olla t\u00e4st\u00e4 johtuvaa. Jatkuvan oppimisen koulutusmuotojen kommentoinnin m\u00e4\u00e4riss\u00e4 todettiin my\u00f6s olevan eroja. Kaikissa osaamisalueissa eniten sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 kommentteja kirjoitettiin ensimm\u00e4isen\u00e4 kysymyksen\u00e4 olleeseen lis\u00e4koulutukseen.<\/p>\n\n\n\n Vaikka vastauksissa todettiin sek\u00e4 ammattialakohtaista, ammattiryhm\u00e4kohtaista ett\u00e4 alueellista ep\u00e4tasapainoa, tuloksia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 edell\u00e4 mainittujen osaamisalueiden koulutuksia suunniteltaessa. Kaikkein v\u00e4hiten kommentoitiin gerontologisen sosiaalialan ty\u00f6n ja gerontologisen hoitoty\u00f6n osaamisen erikoistumiskoulutuksen sis\u00e4lt\u00f6ihin. Siit\u00e4kin saatiin kuitenkin 35 laajaa vastausta hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittajat<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tiina S\u00e4il\u00e4, lehtori, SOTETIE-hankkeen projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Tampereen ammattikorkeakoulussa L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Helminen, J., Markkanen, U. & S\u00e4il\u00e4, T. 2021a. Gerontologisen sosiaalialan ty\u00f6n ja hoitoty\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4minen kouluttautumalla. (Julkaistaan SOTETIE-hankkeen blogissa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021, https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/ )<\/p>\n\n\n\n Helminen, J., Markkanen, U. & S\u00e4il\u00e4, T. 2021b. Kriisi- ja traumaty\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4minen kouluttautumalla. (Julkaistaan SOTETIE-hankkeen blogissa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021, https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/ )<\/p>\n\n\n\n Helminen, J., Markkanen, U. & S\u00e4il\u00e4, T. 2021c. Perhety\u00f6n ja perhehoitoty\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4minen kouluttautumalla. (Julkaistaan SOTETIE-hankkeen blogissa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021, https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/ )<\/p>\n\n\n\n Helminen, J., Markkanen, U. & S\u00e4il\u00e4, T. 2020a. Sosiaali- ja terveysalan ehdotuksia erikoistumiskoulutuksiksi. SOTETIE-hankeen blogi, 26.5.2020.<\/p>\n\n\n\n Helminen, J., Markkanen, U. & S\u00e4il\u00e4, T. 2020b. Sosiaali- ja terveysalalla havaittuja osaamisen ja erikoistumisen kehitt\u00e4mistarpeita. SOTETIE-hankeen blogi, 27.3.2020.<\/p>\n\n\n\n Helminen, J., Markkanen, U. & S\u00e4il\u00e4, T. 2021d. Vammais- ja kehitysvammaty\u00f6n sek\u00e4 kehitysvammaisten hoitoty\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4minen kouluttautumalla. (Julkaistaan SOTETIE-hankkeen blogissa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021, https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/ )<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" SOTETIE-hankkeen ty\u00f6paketissa 5.2 toteutettiin vuonna 2020 kaksi kysely\u00e4 ja viisi ty\u00f6pajaa, joissa kartoitettiin muun muassa sote-alan ammattilaisten n\u00e4kemyksi\u00e4 sosiaali- ja terveysalalla ilmenevist\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4mistarpeista ja niihin vastaavista t\u00e4ydennyskoulutuksista ja \/ tai erikoistumiskoulutuksista. Tuloksissa korostuivat erityisesti nelj\u00e4 osaamisaluetta: kriisi- ja traumaty\u00f6n<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":298,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-595","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-jatkuva-oppiminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/595","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=595"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/595\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":601,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/595\/revisions\/601"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media\/298"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=595"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=595"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=595"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Ulla Markkanen, lehtori, SOTETIE-hankkeen asiantuntija Tampereen ammattikorkeakoulussa
Jari Helminen, yliopettaja (sosiaaliala), SOTETIE-hankkeen koordinaattori Diakonia-ammattikorkeakoulussa<\/p>\n\n\n\n