{"id":65,"date":"2019-12-18T10:46:36","date_gmt":"2019-12-18T08:46:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/?p=65"},"modified":"2020-12-09T09:52:23","modified_gmt":"2020-12-09T07:52:23","slug":"koulutuksen-vaikuttavuuden-arviointi-taloudellisesta-nakokulmasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2019\/12\/18\/koulutuksen-vaikuttavuuden-arviointi-taloudellisesta-nakokulmasta\/","title":{"rendered":"Koulutuksen vaikuttavuuden arviointi taloudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta"},"content":{"rendered":"

N\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin liittyv\u00e4ss\u00e4 keskustelussa taloudellinen n\u00e4k\u00f6kulma ei ole ollut keski\u00f6ss\u00e4, vaan sit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n pikemminkin omana teemanaan eri n\u00e4k\u00f6kulmista. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa pyrimme kuvailemaan, kuinka taloudellisuutta on k\u00e4sitelty koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin liittyv\u00e4ss\u00e4 keskustelussa ja kirjallisuudessa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen (Salminen, 2011) avulla.<\/p>\n

Makro- eli valtion tasolla puhuttaessa koulutuksen vaikuttavuudesta voidaan erottaa kolme toisistaan poikkeavaa taloudellista n\u00e4k\u00f6kulmaa:
\n– Paljonko opiskelijan koulutus maksaa yhteiskunnalle?
\n– Paljonko on valtionosuus oppilaitoksille?
\n– Viimeisimp\u00e4n\u00e4, vaikeimpana ja varmaankin mielenkiintoisimpana; mik\u00e4 on valmistuneen opiskelijan yhteiskunnallinen arvo? Onko valmistumisella esimerkiksi seurausta bruttokansantuotteeseen?<\/p>\n

Valtiovarainministeri\u00f6n (2019) budjettikatsauksen mukaan vuonna 2017 perusopetuksen oppilaskohtainen vuosikulu oli vajaa 9000 euroa, lukion (joka on kaikkiin koulutusasteisiin verrattuna taloudellisesti edullisin) reilu 7600 euroa, ammattikorkeakoulu reilu 8000 euroa ja yliopistojen vajaa 8500 euroa. Esimerkkilaskelmana perustuen taulukko 1:n ja vuoden 2017 hintatasoon yhden opiskelijan kouluttaminen [ideaalitapauksessa, jossa oppilas\/opiskelija siirtyy seuraavalle luokalle, ei pid\u00e4 v\u00e4livuosia ja valmistuu tavoiteajassa] peruskoulun alusta lukion kautta ylemp\u00e4\u00e4n ammattikorkeakoulututkintoon maksaa siis vajaa 144 000 euroa. T\u00e4st\u00e4 ammattikorkeakoulun ja ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulun osuus on reilut 40 000 euroa. Laskelma ei sis\u00e4ll\u00e4 p\u00e4iv\u00e4hoito- eik\u00e4 opiskeluajan terveydenhuoltopalvelujen kustannuksia.<\/p>\n

Taulukko 1. Opetus- ja sivistystoimen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset kustannukset vuonna 2017 (mukaillen Valtionvarainministeri\u00f6, 2019)<\/p>\n

\"\"
\nValtionrahoituksen budjetti yliopistojen (14 kpl) toimintaan vuodelle 2020 on 1,87 miljardia euroa ja ammattikorkeakoulujen (25kpl) 0,88 miljardia euroa (Valtiovarainministeri\u00f6, 2019; Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6, 2019a). N\u00e4m\u00e4 budjetit kohdistuvat reiluun 153 000 yliopisto-opiskelijaan ja reiluun 141 000 ammattikorkeakouluopiskelijaan vuonna 2017 (Tilastokeskus, 2017a). Kokonaisuudessaan vuonna 2018 suoritettiin hieman alle 30 000 ammattikorkeakoulututkintoa\u00b9 ja hieman yli 30 000 yliopistotutkintoa\u00b9 (Vipunen, 2019).<\/p>\n

Ammattikorkeakouluopiskelijoista suurin ryhm\u00e4 on terveys- ja hyvinvointialan opiskelijat, joita on reilu kolmannes kaikista opiskelijoista sek\u00e4 perus- ett\u00e4 YAMK-tutkinnon suorittajista (Tilastokeskus, 2017b). Terveys- ja hyvinvointialan ammattikorkeakoulutus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kasvatus- ja ohjausalan koulutuksen lis\u00e4ksi my\u00f6s sosiaali- ja terveysalan koulutuksen, mutta valitettavasti n\u00e4iden keskin\u00e4isi\u00e4 osuuksia ei ole saatavilla olevissa tilastoissa eritelty. Terveys- ja hyvinvointialalta tutkinnon suoritti vuonna 2018 reilut 10 000 ammattikorkeakouluopiskelijaa\u00b9 ja reilut 2400 yliopisto-opiskelijaa\u00b9 (Vipunen, 2019).<\/p>\n

Toinen taloudellinen n\u00e4k\u00f6kulma vaikuttavuuden arvioinnin keskustelussa on se, kuinka yll\u00e4 kuvattu budjetti jaetaan eri oppilaitosten kesken. T\u00e4ss\u00e4 katsauksessa keskitymme ammattikorkeakoulujen rahoitukseen ja j\u00e4t\u00e4mme muut koulutusasteet pois tarkastelusta. T\u00e4m\u00e4 rajaus on kuvattu lihavoinnilla taulukossa 1. Koska ammattikorkeakoulujen valtionosuudet muodostuvat korkeakoulukohtaisesti, kuvaamme rahoitusmallin vain lyhyesti emmek\u00e4 puhu eurom\u00e4\u00e4rist\u00e4 aiemmin mainitun ammattikorkeakoulutuksen valtion kokonaisbudjetin lis\u00e4ksi. Sen sijaan ohjaamme l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n julkisesti saatavilla olevat Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ja ammattikorkeakoulujen v\u00e4liset sopimukset (Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6, 2019b), jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s rahoitussopimukset eurom\u00e4\u00e4rineen.<\/p>\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 jakaa eduskunnan vuosittain budjetoiman perusrahoituksen ammattikorkeakouluille niihin suunnatun sen hetkisen rahoitusmallin avulla. Perusrahoituksen lis\u00e4ksi korkeakoulut pyrkiv\u00e4t ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n mahdollisimman paljon ulkoista rahoitusta. Perusrahoitus jaetaan ammattikorkeakouluille niiden koulutuksen sek\u00e4 tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoiminnan suoritteiden perusteella. Lis\u00e4ksi toimintaa rahoitetaan Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ja ammattikorkeakoulun v\u00e4lisell\u00e4 strategiaperusteisella rahoitusosuudella, josta sovitaan oppilaitoskohtaisesti. Korkeakoulut saavat kohdentaa vapaasti rahoituksensa sis\u00e4isesti strategisten valintojensa mukaan (Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6, 2019a). Tarvittaessa uudistettava ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli on esitetty kuviossa 1. Tarkemmin selitetty rahoitusmalli l\u00f6ytyy esimerkiksi l\u00e4hdeluettelon linkist\u00e4 (Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6, 2019c).<\/p>\n

\"\"
\nKuvio 1. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli 2017 alkaen (Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6, 2019c)<\/p>\n

Korkeakoulutuksen alueellista vaikutusta voidaan tutkia esimerkiksi poimimalla rahoitusmallista haluttuja indikaattoreita ja rajaamalla ne alueellisesti, esimerkkin\u00e4 Ty\u00f6llistyminen maakunnan X alueelle tai ammattikorkeakoulukohtainen alueelta tuleva yritysrahoitus (Tiirola, 2019).<\/p>\n

Eri ammattikorkeakoulujen ja ministeri\u00f6n v\u00e4liset julkiset sopimukset, palautteet ja muut mahdolliset [ministeri\u00f6]ohjausasiakirjat ovat n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n (2019b) sivulla: https:\/\/minedu.fi\/ammattikorkeakoulut-sopimukset.<\/p>\n

Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n laatiman korkeakoulutuksen ja tutkimuksen 2030 tiekartta-visiossa (2017) on asetettu tavoitteeksi, ett\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n puolella 25-34 vuotiaista on korkeakoulututkinto. T\u00e4m\u00e4n hetkisen tilanteen mukaan korkeakoulututkinto on 41% v\u00e4est\u00f6st\u00e4, mik\u00e4 on alle OECD-maiden keskiarvon 44% (Pantsu 2019). Tiirolan (2019) mukaan ei ole olemassa yleisesti tiedossa olevaa laskentatapaa, jolla voisi laskea suoraan korkeakoulutetun taloudellista vaikutusta rahana vaikkapa bruttokansantuotteeseen. Ehk\u00e4p\u00e4 joku kansantaloustieteilij\u00e4 pystyisi antamaan jonkinlaisen suuntaa antavan arvion historiadatan perusteella.<\/p>\n

Vaikeasti suoraan rahassa mitattavan hy\u00f6dyn lis\u00e4ksi Tiirola (2019) n\u00e4kee korkeakoulutettujen m\u00e4\u00e4r\u00e4n vaikuttavan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutokseen ja palvelurakenteisiin osaamisen tuottamisen kautta. Osaamisella on vaikutuksensa my\u00f6s kustannusrakenteen pienenemiseen prosessien uusiutumisen ja toiminnan tehostumisen ansiosta. Toinen n\u00e4k\u00f6kulma, miksi osaamista halutaan lis\u00e4t\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, on sote-alallakin t\u00e4rke\u00e4t asiakaskokemus ja palvelujen saavutettavuus, ja n\u00e4iden kehitt\u00e4minen.<\/p>\n

\u201dOlemme paljon puhuneet ja keskustelleet siit\u00e4, ett\u00e4 kun valtio panostaa koulutukseen, niin mik\u00e4 sen tuottavuus itseasiassa on.\u201d (Tiirola, 2019)<\/p><\/blockquote>\n

Mikrotasolla, eli t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 oppilaitostasolla, on k\u00e4ytetty yleisesti Opetuksenhallituksen (1998) jo yli kaksikymment\u00e4 vuotta vanhaa koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallia, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s l\u00f6yh\u00e4hk\u00f6n taloudellisuuden n\u00e4k\u00f6kulman. Samoihin aikoihin my\u00f6s Suomen Akatemia (2000) on julkaissut koulutuksen vaikuttavuusohjelman tuloksia. Molemmissa julkaisuissa esitell\u00e4\u00e4n hieman toisistaan poikkeava arviointimalli, jotka perustuvat tuloksellisuuden arviointiin tehokkuuden, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden ulottuvuuksien kautta. Yksinkertaistettu malli on esitetty kuviossa 2.<\/p>\n

\"\"
\nKuvio 2. Taloudellisuus osana oppilaitoksen tuloksellisuuden arviointia (mukaillen Opetushallitus, 1998; Suomen Akatemia, 2000)<\/p>\n

Alkuper\u00e4isten l\u00e4hteiden mukaan tehokkuuden ulottuvuudella tarkoitetaan tiivistetysti opetustoimintaan ja johtamiseen liittyvien indikaattoreiden arviointia. Vaikuttavuudella tarkoitetaan oppilas\/opiskelijakohtaisia oppimisk\u00e4sitykseen liittyvi\u00e4 arviointeja, ja taloudellisuudella resurssien kohdentamista. Resurssien kohdentaminen tarkoittaa resurssien mahdollisimman tehokasta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 suhteessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaan rahoitusbudjettiin, ja sit\u00e4 voidaan mitata erilaisilla eurom\u00e4\u00e4r\u00e4isill\u00e4 indikaattoreilla, esimerkiksi opintopisteen hintana. Koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 voidaan toisaalta pit\u00e4\u00e4 tuotanto-organisaationa, joka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 annetut resurssit opetustoiminnan ja sen vaatimien tukipalveluiden tuottamiseen. Toisaalta se on my\u00f6s julkista palveluntuotantoa, jolla ei ole yksityisen sektorin kaltaista kytkent\u00e4\u00e4 kysynt\u00e4\u00e4n ja sen vaikutuksiin tuloksellisuutta arvioitaessa taloudellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta (Opetushallitus, 1998). Taloudellisuudella viitataan t\u00e4ss\u00e4 kontekstissa kustannustehokkuuteen (henkil\u00f6st\u00f6, materiaaliset ja rahalliset resurssit) ja tuotantoj\u00e4rjestelm\u00e4n tehokkuuteen (palvelusuoritteiden tekninen tehokkuus).<\/p>\n

\u00b9Tekstiss\u00e4 esiintyv\u00e4t suoritetut AMK-tutkinnot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s YAMK-tutkinnot. Yliopistotutkinnot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kandin-, maisterin-, lisensiaatin- ja tohtorin tutkinnot.<\/em><\/p>\n

Koulutuksen vaikuttavuuden taloudelliset mittarit<\/strong><\/p>\n

Taulukkoon 2 on koostettu erilaisia koulutuksen taloudellisuuden arviointiin liittyvi\u00e4 mittareita makro- ja mikrotasolla.<\/p>\n

Taulukko 2. Yhteenveto koulutuksen vaikuttavuuden taloudellisista mittareista<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\u00b9Mikrotason mittarit (Opetushallitus, 1998)<\/em><\/p>\n

 <\/p>\n

Kirjoittajat:
\nJari Sarja, FT, yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu
\nTarja Kantola, FT, yliopettaja, Laurea-ammattikorkeakoulu
\nLiisa Ranta, TtM, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu<\/p>\n

 <\/p>\n

SOTETIE on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ely:n rahoittama hanke.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00c4HTEET<\/p>\n

Opetushallitus (1998). Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimalli. Helsinki: Yliopistopaino.
\nOpetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 (2017). Korkeakoulutus ja tutkimusvisio 2030-luvulle: Vision tiekartta. Viitattu 27.11.2018. Saatavilla: https:\/\/minedu.fi\/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030
\nOpetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 (2019a). Korkeakoulut, tiedelaitokset ja muut julkiset tutkimusorganisaatiot. Viitattu 14.11.2019. Saatavilla: https:\/\/minedu.fi\/korkeakoulut-ja-tiedelaitokset
\nOpetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 (2019b). Ammattikorkeakoulujen sopimukset. Viitattu 18.11.2019. Saatavilla: https:\/\/minedu.fi\/ammattikorkeakoulut-sopimukset
\nOpetus- ja kulttuuriministeri\u00f6 (2019c). Korkeakoulujen ja tiedelaitosten ohjaus, rahoitus ja sopimukset. Viitattu 29.11.2019. Saatavilla: https:\/\/minedu.fi\/ohjaus-rahoitus-ja-sopimukset
\nPantsu, P. (10.9.2019). Raportti: Korkeakoulutettujen osuus v\u00e4est\u00f6st\u00e4 Suomessa alle EU:n keskiarvon \u2013 hallitus lupaa lis\u00e4t\u00e4 korkeakoulutuksen aloituspaikkoja merkitt\u00e4v\u00e4sti. Yle uutiset. Viitattu 27.11.2019. Saatavilla: https:\/\/yle.fi\/uutiset\/3-10962640
\nSalminen, A. (2011). Mik\u00e4 kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasa: Vaasan yliopiston julkaisuja.
\nSuomen Akatemia (2000). Vaikuttavuutta koulutukseen \u2013 Suomen Akatemian koulutuksen vaikuttavuusohjelman tutkimuksia. Helsinki: Edita.
\nTiirola, J. (2019). Korkeakoulupalveluiden johtaja. Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi. Haastattelu 22.11.2019, haastattelijana Jari Sarja. Tallenne haastattelijan hallussa.
\nTilastokeskus (2017). Suomen virallinen tilasto (SVT): Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-7644. 2017, Liitetaulukko 1. Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat koulutussektoreittain 2016 ja 2017. Helsinki: Tilastokeskus (a)[viitattu: 15.11.2019].
\nSaatavilla: http:\/\/www.stat.fi\/til\/opiskt\/2017\/opiskt_2017_2018-11-29_tau_001_fi.html
\nTilastokeskus (2017). Suomen virallinen tilasto (SVT): Ammattikorkeakoulukoulutus [verkkojulkaisu].
\nISSN=1799-0033. 2017. Helsinki: Tilastokeskus (b)[viitattu: 15.11.2019].
\nSaatavilla: http:\/\/www.stat.fi\/til\/akop\/2017\/akop_2017_2018-04-18_tie_001_fi.html
\nValtiovarainministeri\u00f6 (2019). Budjettikatsaus 2020 \u2013 Katsaus valtion talousarvioesitykseen, lokakuu 2019. Helsinki: Valtiovarainministeri\u00f6n julkaisuja.
\nVipunen Opetushallinnon tilastopalvelu (2019). Opiskelijat ja tutkinnot. Viitattu 28.11.2019. Saatavilla: https:\/\/vipunen.fi\/fi-fi\/yliopisto\/Sivut\/Opiskelijat-ja-tutkinnot.aspx<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

N\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin liittyv\u00e4ss\u00e4 keskustelussa taloudellinen n\u00e4k\u00f6kulma ei ole ollut keski\u00f6ss\u00e4, vaan sit\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n pikemminkin omana teemanaan eri n\u00e4k\u00f6kulmista. T\u00e4ss\u00e4 artikkelissa pyrimme kuvailemaan, kuinka taloudellisuutta on k\u00e4sitelty koulutuksen vaikuttavuuden arviointiin liittyv\u00e4ss\u00e4 keskustelussa ja kirjallisuudessa kuvailevan kirjallisuuskatsauksen (Salminen,<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-65","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-jatkuva-oppiminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=65"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":408,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/65\/revisions\/408"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=65"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=65"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=65"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}