![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/09\/Kirkpatrick_triangle_muok.jpg\")
Koulutukseen hakeutujan n\u00e4k\u00f6kulma<\/strong><\/p>\n\n\n\n Koulutukseen hakeutujan reaktiot, kokemukset koulutuksesta ja asiakastyytyv\u00e4isyys antavat arvokasta tietoa koulutukseen hakeutumisessa. On t\u00e4rke\u00e4 tiet\u00e4\u00e4 mit\u00e4 opiskelija kokee oppineensa, miten taidot ovat kehittyneet ja miten opiskelu on vaikuttanut innostukseen jatkuvaa oppimista kohtaan. Sen lis\u00e4ksi koulutukseen hakeutujan n\u00e4k\u00f6kulmasta kiinnostavaa on tarkastella, miten oppi on siirtynyt k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja miten se on vaikuttanut omaan kasvuun ja kehitykseen. T\u00e4t\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmaa tukee my\u00f6s se, ett\u00e4 millaista palautetta kouluttautuja on saanut ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6nantajan ja organisaation edustajan n\u00e4k\u00f6kulma<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja organisaatioiden edustajien kokemukset koulutuksesta sek\u00e4 heid\u00e4n tyytyv\u00e4isyytens\u00e4 siihen ovat t\u00e4rkeit\u00e4 indikaattoreita, kun koulutuksen onnistumista mitataan ja arvioidaan. Mit\u00e4 organisaatio oppinut, miten organisaatio on hy\u00f6tynyt ja miten organisaatio aikoo hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 uuden oppimista. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kannalta t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 on, miten uusi oppi on kasvattanut osaamista organisaatiossa sek\u00e4 miten se on muuttanut organisaation toimintaa.<\/p>\n\n\n\n Koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulma<\/strong><\/p>\n\n\n\n Koulutuksen kehitt\u00e4mistarpeiden huomioiminen on koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kouluttajataho voi analysoida palautteita, joita on ker\u00e4tty ja arvioida toimintaansa niiden perustellaan pohtien, miten on kehittynyt koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4. Koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 voi arvioida my\u00f6s millaista kehityst\u00e4 on tapahtunut konkreettisissa opetusmenetelmiss\u00e4 ja onko resursointia tarpeen muuttaa. Se voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 koottuja selvityksi\u00e4 ja kokemuksia muutoksista opetuksessa ja opiskelijoiden osaamisessa sek\u00e4 siin\u00e4, miten saavutettu osaaminen soveltuu k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n viet\u00e4v\u00e4ksi. T\u00e4rkeint\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kaikessa on takaisinkytkent\u00e4 opiskelijoiden osaamiseen ja organisaatioiden osaamisen kasvuun, jotta vuoropuhelussa koulutustarjonta kehittyy jatkuvasti.<\/p>\n\n\n\n Pohdintaa ja ehdotuksia<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kaiken tiedon ker\u00e4\u00e4misen taustalla on erilaisia palautej\u00e4rjestelmi\u00e4, joiden avulla kehittymisen paikat hahmotetaan. Samalla palautteen keruun menetelm\u00e4ll\u00e4 ei useinkaan ole mahdollista saada erilaista tietoa eri toimijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Esimerkiksi koulutukseen hakeutujan n\u00e4k\u00f6kulmasta nopean ja suoran, moderoimattoman palautteen keruu saattaa olla nopein ja paras tapa ker\u00e4t\u00e4 palautetta. Se mahdollistaa palautteen runsaan saamisen sek\u00e4 nopean analysoinnin. Palautteen keruuseen suunnitellut ty\u00f6kalut antavat usein datan reaaliaikaisena ja analysoituna palautteen ker\u00e4\u00e4j\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. T\u00e4ll\u00f6in saadaan hyv\u00e4 k\u00e4sitys koulutukseen osallistujan reaktioista koulutukseen sek\u00e4 kokemustietoa siit\u00e4, mit\u00e4 on opittu.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6nantajan ja organisaation n\u00e4k\u00f6kulmasta on t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 saada palautetta siit\u00e4, miten kouluttautujan saama osaaminen vaikuttaa organisaation toimintaan. T\u00e4m\u00e4n kaltaisen palautteen ker\u00e4\u00e4minen on hieman haastavampaa, mutta samalla todella arvokasta, kun arvioidaan organisaatiotasolla mihin koulutuksiin ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 on syyt\u00e4 l\u00e4hett\u00e4\u00e4. Sen kaltaisen palautteen systemaattinen ker\u00e4\u00e4minen fokusoi yritysten osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n Koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4 hy\u00f6tyy luonnollisesti my\u00f6s suoraan opiskelijoilta ja kouluttautujilta ker\u00e4tyst\u00e4 palautteesta. Sen reaaliaikaisuus saattaa jopa mahdollistaa nopeidenkin tarkastusten ja korjausliikkeiden tekemisen koulutuskokonaisuuden kesken. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta suurin hy\u00f6ty koulutusten kehitt\u00e4miseen saadaan kuitenkin palautteen systemaattisen ker\u00e4\u00e4misen ja huolellisen analyysin tuloksena.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittajat<\/strong><\/p>\n\n\n\n Nieminen Mikko Satakunnan ammattikorkeakoulu L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kirkpatrick, D. L. (1954). Evaluating human relations programs for industrial foremen and supervisors (Doctoral dissertation, University of Wisconsin-Madison). Available from ProQuest Dissertations and Theses Global database. (302023389).<\/p>\n\n\n\n Turnbow, D., & Zeidman-Karpinski, A. (2016). Don’t Use a Hammer When You Need a Screwdriver: How to Use the Right Tools to Create Assessment That Matters. Communications in Information Literacy, 10 (2), 143-162. https:\/\/doi.org\/10.15760\/comminfolit.2016.10.2.30<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 pohditaan koulutusvalintoja niin yksitt\u00e4isten ty\u00f6ntekij\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta kuin organisaation osaamistarpeiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. My\u00f6s koulutusorganisaatiot haluavat kehitt\u00e4\u00e4 koulutustarjontaa mahdollisimman hyvin vastaamaan sek\u00e4 yksil\u00f6iden ett\u00e4 organisaatioiden tavoitteisiin. Koulutusten vaikutuksia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 arvioida n\u00e4ist\u00e4 kaikista n\u00e4k\u00f6kulmista, jotta varmistutaan tarkoituksenmukaisesta koulutustarjonnasta. Yksi usein k\u00e4ytetty malli<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":699,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-698","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-jatkuva-oppiminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/698","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=698"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/698\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":701,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/698\/revisions\/701"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media\/699"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=698"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=698"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=698"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Myllymaa Tapio Satakunnan ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n