{"id":728,"date":"2021-10-07T07:28:14","date_gmt":"2021-10-07T04:28:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/?p=728"},"modified":"2021-10-07T07:28:15","modified_gmt":"2021-10-07T04:28:15","slug":"aaneenajattelumenetelma-kehittamishankkeessa-sotetie-sivuston-arviointipysakin-testaus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2021\/10\/07\/aaneenajattelumenetelma-kehittamishankkeessa-sotetie-sivuston-arviointipysakin-testaus\/","title":{"rendered":"\u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4 kehitt\u00e4mishankkeessa – Sotetie-sivuston arviointipys\u00e4kin testaus"},"content":{"rendered":"\n

Johdanto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoiminnan arviointiin liittyy erilaisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joiden avulla selvitet\u00e4\u00e4n, miten tavoitteet saavutetaan tai miten onnistutaan kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiakkaita palvelevia tuotteita. Sopivaa menetelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en on mahdollisuus saada luotettavin ja laadukas tieto arvioitavasta ja testattavasta asiasta. Arvioinnissa ja testauksissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n yleisimmin palautekyselyj\u00e4, jotka mittaavat l\u00e4hinn\u00e4 tiedonkeruuprosessin teknist\u00e4 toimivuutta. Palautekysely ei kuvaa tiedonkeruuprosessin kokonaisuutta esimerkiksi kysymysten sis\u00e4ll\u00f6llisen ymm\u00e4rrett\u00e4vyyden osalta. Tutkimuskysymysten ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja tulkintaan liittyvi\u00e4 ongelmia voidaan selvitt\u00e4\u00e4 ennen kaikkea laadullisilla l\u00e4hestymistavoilla.<\/p>\n\n\n\n

Sotetie-sivusto on kehitetty sote-alan ammattilaisten ja organisaatioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 korostui yhteisty\u00f6 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n toimijoiden kanssa, valittiin Sotetie-sivuston arviointipys\u00e4kin arviointimenetelm\u00e4ksi kognitiivista haastattelua edustava \u00e4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4. Arviointipys\u00e4kki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sosiaali- ja terveysalan (sote-alan) yhteisten osaamisten itsearviointimittarit, niiden k\u00e4yt\u00f6n ohjeistuksen ja itsearvioinnin palautteen. Sivustolta l\u00f6ytyy tietoa my\u00f6s jatkuvasta oppimisesta ja sote-alan tulevaisuuden osaamistarpeista.<\/p>\n\n\n\n

Sote-alan ammattilaiset osallistuivat arviointipys\u00e4kin testaukseen Teams-sovelluksen (j\u00e4ljemp\u00e4n\u00e4 Teams) v\u00e4lityksell\u00e4, mik\u00e4 toi haasteita \u00e4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n suunnitteluun ja toteutukseen. Tieto- ja viestint\u00e4teknologia on muuttanut k\u00e4sityksi\u00e4 oppimisesta ja opetuksesta, se on edist\u00e4nyt my\u00f6s testausmenetelmien siirtymist\u00e4 et\u00e4yhteyksin toteutettavaksi. \u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n toteutus Teamsilla suunniteltiin sen tiedon avulla, mit\u00e4 siit\u00e4 oli kirjoitettu kasvokkain tapahtuvassa testaustilanteessa. Tiedonantajaa pyydettiin ajattelemaan ja kertomaan \u00e4\u00e4neen samanaikaisesti, kun h\u00e4n teki annettuja teht\u00e4vi\u00e4 sivustolla. Samanaikaisen \u00e4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n avulla haettiin tietoa siit\u00e4, miten tiedonantaja hahmottaa asioita Sotetie-sivuston arviointipys\u00e4kilt\u00e4, miten h\u00e4n tulkitsee sivuston kysymyksi\u00e4 ja k\u00e4sitteit\u00e4, kuinka h\u00e4n valitsee navigointivaihtoehdon tai prosessoi \u00e4\u00e4neen omaa toimintaansa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4rke\u00e4 osallistumisen kriteeri oli tiedonantajan valmius ja halukkuus sanoittaa tekemist\u00e4\u00e4n eli ajatella \u00e4\u00e4neen. Jotta tiedonantaja kokee osallistumisensa hy\u00f6dylliseksi, pit\u00e4\u00e4 testaustilanteen olla h\u00e4nelle ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 ja merkityksellinen. Tiedonantajalla tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 artikkelissa sosiaali- ja terveysalan ammattilaista eli \u00e4\u00e4neenajattelijaa ja testaajalla\/ty\u00f6parilla \u00e4\u00e4neenajattelutilanteen toteuttaneita henkil\u00f6it\u00e4. Artikkelissa kuvataan \u00e4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 Sotetie-hankkeen arviointipys\u00e4kin k\u00e4ytett\u00e4vyyden ja hy\u00f6dynnett\u00e4vyyden arvioinnissa.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kognitiivinen haastattelu on yksi kehitt\u00e4mismenetelm\u00e4, jonka avulla selvitet\u00e4\u00e4n, miten vastaaja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 lomakkeen kysymykset ja k\u00e4sitteet (Ahola 2002; Willis 2005). Menetelm\u00e4 on kehittynyt ennen kaikkea lomakesuunnittelun esitestausmenetelm\u00e4ksi, miss\u00e4 erotetaan samanaikainen ja takautuva \u00e4\u00e4neenajattelu. Kognitiivisen haastattelun menetelm\u00e4n perusta on CASM (Cognitive Aspects of Survey Methodology) tutkimuksessa, mik\u00e4 korostaa vastaajan kognitiivisia tekij\u00f6it\u00e4 vastaamisprosessissa. Kognitiivisen haastattelun perusta ulottuu kognitiivista psykologiaa edustavaan \u00e4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4\u00e4n eli kysymys-vastaus-prosessimalliin, jonka avulla pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n ihmisten tapaa ratkaista kognitiivisia kysymyksi\u00e4 ja ongelmia. (Godenhjelm 2002, 53\u201355; Wills 2005.) Newell ja Simon (1972) esitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 ongelmanratkaisun yhteydess\u00e4 \u00e4\u00e4neenajattelu antaa tarkan kuvan vastaajan ajatteluprosessista, jonka perusteella voidaan mallintaa ongelmanratkaisuprosessi. Ongelmanratkaisuprosessi kuvaa ongelman ratkaisuun liittyvi\u00e4 kognitiivisia toimintoja, tiedonhankintaa, tiedon soveltamista ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.<\/p>\n\n\n\n

Taustalla on k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 pelkk\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n lopputulos ei anna riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa ongelmanratkaisusta ja sen edellytt\u00e4mist\u00e4 henkisist\u00e4 prosesseista, vaan tarvitaan tarkkaa teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 selviytymisen perustana olevien tiedonk\u00e4sittelymekanismien ja tietosis\u00e4lt\u00f6jen analyysia (Chi 1997). Aitken ja Mardegan (2000) mukaan \u00e4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n avulla voidaan tutkia tehokkaasti juuri p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, jolloin saadaan selville se, mit\u00e4 ja mink\u00e4laista tietoa vastaajat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t teht\u00e4vi\u00e4 ratkaistessaan.<\/p>\n\n\n\n

Kognitiivisesta haastattelusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s protokolla-analyysi nime\u00e4, jolloin se viittaa menetelm\u00e4n avulla saadun aineiston analyysiin (Godenhjelm 2002, 54). \u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n keskeinen kriteeri on, ett\u00e4 henkil\u00f6 puhuu \u00e4\u00e4neen ajatuksensa teht\u00e4v\u00e4ratkaisun aikana (Chi1997), ja menetelm\u00e4ll\u00e4 saadaan tietoa ensisijaisesti ty\u00f6muistin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 (Aitken & Mardegan 2000).<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelunmenetelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vastaamisprosessin lis\u00e4ksi silloin, kun halutaan saada ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. T\u00e4ll\u00f6in henkil\u00f6 ajattelee \u00e4\u00e4neen niit\u00e4 asioita, jotka liittyv\u00e4t ongelman ratkaisemiseen. Tarkastelu korostaa k\u00e4ytett\u00e4vyystutkimuksellista n\u00e4k\u00f6kulmaa (ks. Toikko & Rantanen 2009, 33\u201334; Kuutti 2003, 14\u201315). K\u00e4ytett\u00e4vyydell\u00e4 tarkoitetaan esimerkiksi k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4n toimintaa, mallintamista ja tutkimista. K\u00e4ytett\u00e4vyystutkimus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 havaintoja ja tutkimusta esimerkiksi siit\u00e4, miten tiedonantajat esimerkiksi hahmottavat sivuston, k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4t, ja miten he toimivat sivustolla. Konkreettinen tekeminen, kuten sivustolla liikkuminen tai esimerkiksi vastausvaihtoehdon tekninen valinta, on helpompaa kuvata \u00e4\u00e4neen kuin tiedon tai alitajuntaisesti toimintaan vaikuttavien asenteiden kuvaaminen (Unkila ym. 2018).<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4ytett\u00e4vyystutkimuksessa saadaan selville my\u00f6s, mit\u00e4 tiedonantajat tarvitsevat, haluavat ja arvostavat sivustoa k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4\u00e4n. Sivuston suunnittelu ja muotoilu ovat olennaisia asioita ajatellen sen k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4. K\u00e4ytett\u00e4vyystutkimuksella haetaan tietoa siit\u00e4, mitk\u00e4 asiat tekev\u00e4t tuotteesta tai palvelusta helposti tai vaikeasti k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 samalla, kun etsit\u00e4\u00e4n niihin ratkaisuja. T\u00e4ll\u00f6in tulee ottaa huomioon erityisesti k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n kognitiiviset rajoitteet kuten muisti, havainnointikyky ja muut mahdolliset fysiologiset rajoitteet. (Kuutti 2003, 15, 25\u201326.) Toisin sanoen testauksen avulla edistet\u00e4\u00e4n laitteen, toiminnan tai sivuston toimintaa ja k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 riippuen siit\u00e4, mik\u00e4 on arvioinnin tavoite (van Someren, Barnard & Sandberg 1994).<\/p>\n\n\n\n

Samanaikaisen \u00e4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n mukaisella testauksella haetaan vastauksia kysymyksiin: Mit\u00e4 asia edellytti tiedonantajalta teht\u00e4v\u00e4n tekemisess\u00e4 tai sen mieleen palauttamisessa? Mit\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 edellytti siirrytt\u00e4ess\u00e4 asiakokonaisuudesta toiseen? \u00c4\u00e4neenajattelun, selvent\u00e4vien kysymysten ja lis\u00e4kysymysten perusteella voidaan tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 itsearviointimittarin edellytt\u00e4m\u00e4st\u00e4 osaamisesta eli siit\u00e4, miten k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 sivustolla olevat k\u00e4sitteet, asiayhteydet ja kokonaisuuden. (vrt. Ahola 2002.) Godenhjelm (2002, 54\u201356) toteaa, ett\u00e4 \u00e4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n avulla saadaan tietoa my\u00f6s k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n vaikeuksista sivuston, teht\u00e4v\u00e4n tai kysymysten ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4 ja tulkinnassa, mieleen palauttamisessa, vastauksen harkitsemisessa ja muodostamisessa eli koko kognitiivisesta prosessista. Testaus tarjoaa laadukkaimman tuloksen, kun testattava kohde on mahdollisimman viimeistelty. Testauksella tarkoitetaan t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 Sotetie-sivuston arviointipys\u00e4kin soveltuvuuden ja toiminnan kokonaisuuden arviointia sote-alan ammattilaisen kokemana. Testaustilanne on erilainen kuin itsearviointimittarin vastaamistilanne ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. \u00c4\u00e4neenajattelu voi tuoda esille asioita, mit\u00e4 muussa kontekstissa ei tule esille, toteaa Godenhjelm (2002, 64).<\/p>\n\n\n\n

Tiedonantajien valinta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tiedonantajat rekrytoitiin Sotetie-hankkeessa olleiden ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n yhteisty\u00f6kumppaneiden kautta. Tiedonantajiksi haettiin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toimivia sote- ammattilaisia. \u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4 toteutettiin Teamsin avulla, mik\u00e4 edellytti tiedonantajilta kokemusta ja perusvalmiuksia internetin ja Teamsin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Tiedonantajien valinnassa huomioitiin, ett\u00e4 osallistujat ovat sote-alan eri ammateissa toimivia henkil\u00f6it\u00e4, ja heill\u00e4 on erilainen koulutustausta. N\u00e4in varmistettiin, ett\u00e4 vastaajat edustavat eri ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4 toimivia sote-ammattilaisia. Kriteerein\u00e4 testaukseen osallistumiselle oli tiedonantajan koulutustaso NQF-taso 6 tai taso 7.<\/p>\n\n\n\n

Unkila ym. (2018) toteavat, ett\u00e4 testattavan asian mukaan tiedonantajien valinnassa voidaan huomioida my\u00f6s ty\u00f6kokemus, sukupuoli, ik\u00e4 ja kulttuuri, joilla on yhteytt\u00e4 siihen, mink\u00e4laisia johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tiedonantajat tekev\u00e4t testauksen aikana. My\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4, joissa \u00e4\u00e4neenajattelu toteutetaan, voi olla merkityst\u00e4. Kognitiivisen haastattelun ja varsinkin \u00e4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n onnistumiseen vaikuttaa haastateltavien kyky sanottaa ajatteluprosessejaan (Dietrich & Ehrlenspiel 2010), eli keskeinen valintakriteeri on tiedonantajien valmiudet sanottaa tekemisi\u00e4\u00e4n ja ajatuksiaan.<\/p>\n\n\n\n

Tiedonantajina oli viisi: kaksi sairaanhoitajaa, kaksi sosionomia ja yksi l\u00e4hihoitaja. Sote-alan ty\u00f6kokemusta heill\u00e4 oli 7 vuodesta 30 vuoteen. Sairaanhoitajien ty\u00f6teht\u00e4viin kuului ohjausta ja korona aikana et\u00e4hoitoa, osastonhoitajan teht\u00e4viin sis\u00e4ltyi henkil\u00f6st\u00f6n johtamista, rekrytointia, osaamisen varmistamista ja toiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4. L\u00e4hihoitaja ty\u00f6skenteli somaattisella osastolla. Sosionomien ty\u00f6nkuvaan kuului sosiaaliohjaus eri konteksteissa (nuorten pitk\u00e4aikaisty\u00f6tt\u00f6mien ohjaus, ty\u00f6llistymisen tukeminen ja lapsiperheiden ohjaus). Kaikki tiedonantajat k\u00e4yttiv\u00e4t internetti\u00e4 p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti vapaa-ajalla ja t\u00f6iss\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 tiedonhakuun.<\/p>\n\n\n\n

Sotetie-sivuston arviointipys\u00e4kki ja siin\u00e4 olevat yhteiset geneeriset osaamiskuvakset ja niiden itsearviointimittarit testattiin sek\u00e4 suomeksi ett\u00e4 ruotsiksi. Haastatteluihin rekrytoitiin sek\u00e4 suomen- ett\u00e4 ruotsinkielisi\u00e4 tiedonantajia, ja testaus toteutettiin molemmilla eri kielill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelun testauksen suunnittelu<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelun toteutumista varten laadittiin kirjallinen testaussuunnitelma. Suunnitelmaan kirjattiin koko prosessi (aloitus, ohjeistus, testaus, lopetus) ja jokaiseen kohtaan sis\u00e4ll\u00f6t mahdollisimman tarkasti. Aloitus sis\u00e4lsi testauksessa mukana olevien tiedonantajien esitt\u00e4ytymiset, luvan kysymisen nauhoitukseen, Teamsin toimintojen esittelyn ja tekniikan varmistamisen, Sotetie-sivustolle siirtymisen ja ajank\u00e4yt\u00f6n. Ohjeistus tarkoitti kuvausta \u00e4\u00e4neenajattelusta, mit\u00e4 tiedonantajan tuli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tehd\u00e4, ja mit\u00e4 kysymyksi\u00e4 tiedonantajalla mahdollisesti oli testaajille ennen testauksen aloittamista.<\/p>\n\n\n\n

Testaus muodostui seitsem\u00e4st\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4, joiden j\u00e4rjestys perustui Sotetie-sivuston rakenteeseen. N\u00e4in sivuston p\u00e4\u00e4sivu, arviointipys\u00e4kki, itsearviointimittarin vastausohje sek\u00e4 mittarin k\u00e4ytett\u00e4vyys, itsearvioinnin palaute ja sen toimivuus tuli arvioiduiksi. Lopetus sis\u00e4lsi tiedonantajien reflektion kokemuksesta, mahdolliset kysymykset ja kiitokset arviointipys\u00e4kin arvioinnista. Suunnitelman avulla voitiin varmistaa, ett\u00e4 kaikki testaukseen suunnitellut asiat tulivat huomioiduiksi jokaisen tiedonantajan kohdalla. Testaussuunnitelmaan varattiin tilaa kommenteille ja huomioille. Testauksen eteneminen suunniteltiin mahdollisimman loogiseksi, jotta tiedonantajan mielipide saadaan kuhunkin k\u00e4sitteill\u00e4 olevaan sivuston asiaan samalla kertaa.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelun toteutusta varten tehtiin ty\u00f6njako. \u00c4\u00e4neenajattelu toteutettiin ty\u00f6pareina siten, ett\u00e4 toinen ohjeisti tiedonantajaa ja ohjasi testaustilanteen etenemist\u00e4 ja toinen ty\u00f6pariin kuuluvista kirjasi huomioita ja tarvittaessa teki tarkentavia kysymyksi\u00e4. N\u00e4in pyrittiin varmistamaan, ett\u00e4 \u00e4\u00e4neenajattelun aikana voitiin mahdollisimman kattavasti ja luotettavasti havainnoida moninaiset tapahtumat. Tiedonantajilta ei edellytetty aikaisempaa kokemusta tai tietoa Sotetie-sivustosta eik\u00e4 \u00e4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4st\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 pyrittiin siihen, ett\u00e4 saadaan selville ensivaikutelma arviointipys\u00e4kist\u00e4 ja sen k\u00e4ytett\u00e4vyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelun toteutus Teamsilla<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n toteuttaminen Teamsilla edellytti testaussuunnitelmaa. Testauksen toteuttajat keskustelivat siit\u00e4, onko \u00e4\u00e4neenajattelun toteuttaminen Teamsilla sopiva tiedon tuottamisen menetelm\u00e4. Sovellukseksi valikoitui Teams, koska sen avulla oli mahdollista reaaliaikainen vuoropuhelu ja videotallennus tiedonantajien kanssa. Testaajan on pystytt\u00e4v\u00e4 testaustilanteessa ohjeistamaan tiedonantajia, yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4neenajattelua, tekem\u00e4\u00e4n selvent\u00e4vi\u00e4 kysymyksi\u00e4 ja seuraamaan heid\u00e4n toimintaansa. Sovelluksen avulla on kyett\u00e4v\u00e4 saamaan tietoa siit\u00e4, mit\u00e4 tiedonantajat pohtivat ja ajattelevat, miten he ratkaisevat, tulkitsevat, arvioivat ja hahmottavat muun muassa erilaisia asioita, kysymyksi\u00e4 ja k\u00e4sitteit\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Tiedonantajiksi valituille l\u00e4hetettiin linkki Teamsiin, jonka kautta he osallistuivat testaustilanteeseen. Testaustilanne nauhoitettiin, ja siihen pyydettiin lupa. Testauksen alussa kysyttiin, kuinka paljon ja mihin he k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t tietokonetta vapaa-ajalla tai ty\u00f6ss\u00e4, ja miten tuttu Teams on. T\u00e4m\u00e4 antoi testaajille tietoa tiedonantajien tietoteknisist\u00e4 taidoista ja siit\u00e4, kuinka paljon opastusta he tarvitsivat Teamsin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Jokaisen tiedonantajan kanssa varmistettiin keskeiset testauksessa tarvittavat sovelluksen toiminnot, vaikka testattava olisi k\u00e4ytt\u00e4nyt sovellusta jo aikaisemmin. T\u00e4llaisia toimintoja olivat muun muassa n\u00e4yt\u00f6njakamis-, kuva-, \u00e4\u00e4ni- ja Chat-painikkeet. Lis\u00e4ksi tarkistettiin \u00e4\u00e4nen kuuluvuus sek\u00e4 kuvan n\u00e4kyvyys testaajien ja tiedonantajan v\u00e4lill\u00e4. Chat-palstalle kirjoitettiin linkki Sotetie-sivustolle ja tiedonantajalle kerrottiin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tunnus sek\u00e4 salasana. N\u00e4ill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 varmistettiin \u00e4\u00e4neenajattelun sujuva eteneminen ja testaus saattoi alkaa. Testaukset toteutettiin touko-kes\u00e4kuussa 2021 yksil\u00f6testauksina. Niiden ajallinen kesto oli 45\u201360 minuuttia. Testauksen tulokset kirjattiin anonyymisti, joista tehtiin kooste jatkok\u00e4sittely\u00e4 varten.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n avulla saadut tulokset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n avulla testattiin Sotetie-sivustolla olevan arviointipys\u00e4kin k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 ja hy\u00f6dynnett\u00e4vyytt\u00e4. Yleisvaikutelma oli, ett\u00e4 arviointipys\u00e4kki oli tiedonantajien mukaan kokonaisuudessaan selke\u00e4 ja toimiva. Sivustolla navigointi oli loogista ja toimivaa sek\u00e4 teknisesti helppok\u00e4ytt\u00f6ist\u00e4. Arviointipys\u00e4kki vaikutti tiedonantajien mukaan mielenkiintoiselta ja houkutteli sivuston testaamiseen. Itsearviointimittareiden perustana k\u00e4ytetyt yhteiset osaamiset kuvasivat heid\u00e4n mukaansa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavaa osaamista. Arviointipys\u00e4kin k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 olivat tulosten perusteella sivuston ulkoasu, kuten esimerkiksi v\u00e4ritys, kuvien asettelu sek\u00e4 se, miten saadaan t\u00e4rke\u00e4t ja keskeiset asiat n\u00e4kyviksi.<\/p>\n\n\n\n

Sivuston kieli on t\u00e4rke\u00e4 ymm\u00e4rrett\u00e4vyyden varmistamiseksi. Vastauksista ilmeni, ett\u00e4 osa sivustolla k\u00e4ytetyist\u00e4 sanoista ja lyhenteist\u00e4 (esim. geneerinen, NQF ja Big data) olivat vaikeasti ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4. Tekstien ja ohjeiden loogisuuteen esitettiin kehitysehdotuksia, mutta n\u00e4ist\u00e4 annettiin my\u00f6s my\u00f6nteist\u00e4 palautetta. Itsearviointimittarissa osa tiedonantajista kiinnitti huomiota siihen, ett\u00e4 samassa v\u00e4itt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kysyttiin useampaa kuin yht\u00e4 asiaa ja v\u00e4itt\u00e4miss\u00e4 oli heille vieraita k\u00e4sitteit\u00e4. Osa tiedonantajista kommentoi, ett\u00e4 v\u00e4itt\u00e4miss\u00e4 k\u00e4ytetyt k\u00e4sitteet olivat sellaisia, mit\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4. He arvioivat, ett\u00e4 sen vuoksi v\u00e4itt\u00e4miin voi olla vaikea vastata, ja ne voivat aiheuttaa vastaajalle ep\u00e4varmuutta omasta osaamisestaan.<\/p>\n\n\n\n

Tiedonantajat kokivat itsearviointimittarin my\u00f6nteisen\u00e4 ja tarpeellisena v\u00e4lineen\u00e4, jota voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. Henkil\u00f6kohtaista arviointia pidettiin hyv\u00e4n\u00e4 oman osaamisen tunnistamiseen. Mittarissa k\u00e4ytetty arviointiasteikko (1\u20135) oli tiedonantajien mielest\u00e4 tuttu ja toimiva. Osa tiedonantajista mietti, arvioidaanko mittareilla vastaajan oman osaamisen kehittymisen tarvetta, vai onko vastaajalla osaamista kyseisest\u00e4 asiasta. V\u00e4lill\u00e4 tiedonantajat kokivat vastaamisen vaikeaksi, koska sote-alalla ty\u00f6 on sis\u00e4ll\u00f6lt\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6lt\u00e4\u00e4n monipuolista. Arviointipys\u00e4kki sis\u00e4lsi sek\u00e4 suomen- ett\u00e4 ruotsinkieliset itsearviointimittarit, joissa testausvaiheessa oli viel\u00e4 hieman eroja.<\/p>\n\n\n\n

Tiedonantajat pitiv\u00e4t itsearvioinnista saatavaa palautetta my\u00f6nteisen\u00e4 ja kannustavana, mink\u00e4 kommentoitiin mahdollistavan reflektion. Palautteen nimett\u00f6myys mahdollistaa heid\u00e4n mukaansa sen hy\u00f6dynnett\u00e4vyyden ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4, mik\u00e4li osaamista tarkastellaan ryhm\u00e4ss\u00e4. Tiedonantajat kokivat my\u00f6nteisen\u00e4, ett\u00e4 Sotetie-sivustolta on mahdollisuus tarkastella samanaikaisesti koulutustarjontaa. He ehdottivat, ett\u00e4 itsearvioinnin tuloksen perusteella koulutustarjonnasta ehdotettaisiin automaattisesti opintoja, jotka tukisivat heid\u00e4n osaamisensa kehittymist\u00e4. Tiedonantajat kuvasivat, ett\u00e4 palautetta voisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kehityskeskustelussa l\u00e4hijohtajan kanssa. He kokivat my\u00f6s, ett\u00e4 itsearviointimittari olisi hyv\u00e4 kehitt\u00e4misen v\u00e4line johtamisen tueksi. Itsearviointimittarin avulla tarvittavan osaamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja laajuus tulivat tiedonantajien mukaan n\u00e4kyviksi, ja he miettiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 my\u00f6s palkan m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n kautta saatiin arvokasta tietoa Sotetie-sivustosta ja etenkin arviointipys\u00e4kist\u00e4. Testaustilanteessa oli mahdollisuus tarkastella sivuston toimivuutta sit\u00e4 ensi kertaa k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n sote-ammattilaisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tulosten perusteella p\u00e4\u00e4tettiin t\u00e4sment\u00e4\u00e4 ja selkeytt\u00e4\u00e4 itsearviointimittarin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 ohjeita. Keskustelua k\u00e4ytiin my\u00f6s v\u00e4itt\u00e4miss\u00e4 esiintyneist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 ja sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4, mutta v\u00e4itt\u00e4mien rakennetta tai sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ei t\u00e4ss\u00e4 vaiheessa p\u00e4\u00e4tetty muuttaa. V\u00e4itt\u00e4mien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 olisi lis\u00e4\u00e4ntynyt huomattavasti nykyisest\u00e4 127 v\u00e4itt\u00e4m\u00e4st\u00e4, jolloin vastaamiseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 aika olisi lis\u00e4\u00e4ntynyt ja ehk\u00e4 heikent\u00e4nyt vastaamismotivaatiota. Lis\u00e4ksi muutokset olisivat edellytt\u00e4neet v\u00e4itt\u00e4minen uudelleen arviointia, mik\u00e4 ei k\u00e4ytt\u00e4viss\u00e4 oleva aika huomioiden ollut mahdollista.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n k\u00e4ytett\u00e4vyyden ja hy\u00f6dynnett\u00e4vyyden arviointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Bonon hatut arvioinnin tukena<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kuten tiedet\u00e4\u00e4n, ihminen kykenee ajattelemaan usealla eri tavalla, mutta h\u00e4n voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yht\u00e4 ajattelutapaa kerralla. T\u00e4m\u00e4n vuoksi tarvitaan menetelm\u00e4, joka mahdollistaa erilaisten ajattelutapojen k\u00e4ytt\u00e4misen. (de Bono 1990.) My\u00f6s \u00e4\u00e4neen ajattelumenetelm\u00e4n testaajien\/ty\u00f6parin oli mahdollisuus haastaa omaa ajatteluaan arvioidessaan \u00e4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 arviointipys\u00e4kin k\u00e4ytett\u00e4vyyden ja hy\u00f6dynnett\u00e4vyyden arvioinnissa. Siksi kokonaisarvioinnissa sovellettiin BONON-hattuja. Kuuden hatun menetelm\u00e4 on de Bonon (1990) kehitt\u00e4m\u00e4 apuv\u00e4line, joka auttaa ajattelun kehitt\u00e4mist\u00e4. Ajatteluhattujen avulla aihetta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n eri n\u00e4k\u00f6kulmista noudattamalla eri hattujen mukaisia ajattelumalleja. Kuuden hatun menetelm\u00e4n avulla pyrittiin saamaan monipuolinen kokonaiskuva arviointipys\u00e4kkiin liittyvist\u00e4 asioista. Sininen hatun v\u00e4ri kuvaa kokonaiskuvaa, keltainen mahdollisuutta ja vihre\u00e4 uusia ideoita. Valkoinen v\u00e4ri kuvaa tietoa, punainen tunnetta ja musta v\u00e4ri kuvaa kriittisyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4\u00e4 arvioitiin siis kuudesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta, jotka olivat 1) kokonaiskuvan muodostaminen menetelm\u00e4n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, 2) menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t mahdollisuudet, 3) uudet ideat, 4) menetelm\u00e4ll\u00e4 saatava tieto sek\u00e4 5) menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvien tunnetekij\u00f6iden ett\u00e4 6) kriittisten tekij\u00f6iden tarkastelu.<\/p>\n\n\n\n

Kokonaiskuvan muodostaminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6 oli perusteltua ja osoittautui hy\u00f6dylliseksi. Menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6 arviointipys\u00e4kin k\u00e4ytett\u00e4vyyden ja hy\u00f6dynnett\u00e4vyyden testauksessa toi arvokasta tietoa sivuston jatkokehitt\u00e4miseksi. Testaus osoitti, ett\u00e4 \u00e4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4 sopii my\u00f6s Teamsin v\u00e4lityksell\u00e4 toteutettavaksi. Teams mahdollisti tiedonantajan toiminnan reaaliaikaisen seuraamisen sivustolla ja tarkentavien kysymysten esitt\u00e4misen.<\/p>\n\n\n\n

Huolellisella ennakkosuunnitelmalla \u00e4\u00e4neenajattelutilanteesta muodostui selke\u00e4 ja asiakasl\u00e4ht\u00f6inen prosessi, jossa tiedonantajien erilaiset tavat navigoida sivustolla ja tulkita sivustolla olevia asioita mahdollistuivat. \u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4 sopii k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isten toimintaa vaativien laitteiden ja tuotteiden sek\u00e4 niiden sis\u00e4lt\u00f6jen ja palvelu-\/tuotesivustojen arviointiin. Menetelm\u00e4n avulla voitiin edelleen kehitt\u00e4\u00e4 arviointipys\u00e4kin k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4. Samanaikaisesti edistettiin testaajien ymm\u00e4rryst\u00e4 tiedonantajien ajatteluprosesseista. Siihen, mit\u00e4 ja mist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta tiedonantajat kertoivat, vaikuttaa my\u00f6s se, mink\u00e4laisen teht\u00e4v\u00e4n testaaja esitti. Toisin sanoen BONON-hattuja k\u00e4ytt\u00e4ess\u00e4, mink\u00e4laisen ajatteluhatun kautta henkil\u00f6 l\u00e4hestyy asiaa ajatellessaan ja siit\u00e4 puhuessaan.<\/p>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t mahdollisuudet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyi useita eri mahdollisuuksia. Teamsilla toteutettavan \u00e4\u00e4neenajattelun keskeinen piirre oli osallistujien fyysinen et\u00e4isyys. \u00c4\u00e4neenajattelun etuna oli, ett\u00e4 tiedonantajan ja testaajan ei tarvinnut olla samassa paikassa, ja n\u00e4in voitiin ilman lis\u00e4kustannuksia tavoittaa tiedonantajia eri puolelta Suomea. N\u00e4in he saivat itse valita, miss\u00e4 he osallistuivat kyseiseen tilaisuuteen ja testaukset voitiin toteuttaa heille sopivassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja omalla tietokoneella. Menetelm\u00e4 tuo esiin uusia ja yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4kin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4k\u00f6kulmia, joita ennalta on mahdotonta ennakoida tai joita kyselytutkimuksella ei saada selville. Menetelm\u00e4 mahdollistaa sellaisen tiedon tuottamisen, jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti kehitt\u00e4misen kohteena olevana asian p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tukena ja muutoinkin organisaation toiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vuorovaikutuksessa korostui kuuntelemisen ja palautteen t\u00e4rkeys. Kasvokkaisessa \u00e4\u00e4neenajattelun testaustilanteessa kuunteleminen ja hiljaa oleminen oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4 siksi, ett\u00e4 annettiin aikaa tiedonantajalle ajatella asioita. Teamsilla toteutetussa testaustilanteessa hiljaisuutta on vaikea tulkita, ja se voidaan tulkita, ettei olla l\u00e4sn\u00e4 tilanteessa. Hiljaisuus oli todettava sanoin, puhumalla, tekem\u00e4ll\u00e4 jatko- ja t\u00e4ydennyskysymyksi\u00e4. Jokaiselle tiedonantajalle palaute oli t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta h\u00e4n tiesi, oliko h\u00e4nen toimintansa tarkoituksenmukaista. Olennaista on, ett\u00e4 tiedonantaja puhuu, ja testaaja on mahdollisimman hiljaa ja puhuu vain, kun antaa teht\u00e4vi\u00e4 suunnitelman mukaisesti. Palaute ilmaistiin l\u00e4hinn\u00e4 \u00e4\u00e4nenpainoilla ja asian hyv\u00e4ksymisell\u00e4, kun siirryttiin asiakohdasta toiseen. Palaute motivoi my\u00f6s tiedonantajia puhumaan \u00e4\u00e4neen. \u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4 mahdollisti yhteiskehitt\u00e4misen ja asiakkaan osallisuuden sek\u00e4 asiakkaan \u00e4\u00e4nen kuulluksi tulemisen.<\/p>\n\n\n\n

Uudet ideat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4 tukee luovaa ongelmanratkaisua ja luovaa ajattelua, jolloin osallistujat yhdess\u00e4 ratkaisevat kysymyksi\u00e4 ja ongelmia. Luova ongelmanratkaisu ohjaa itsen\u00e4iseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja j\u00e4rkevien, perusteltujen, ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4miseen. (J\u00e4rvilehto 2012). \u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n toteutus pit\u00e4\u00e4 suunnitella ennakkoon huolellisesti, mik\u00e4 voi olla jopa luovan ajattelun osittainen este. Voidaan mietti\u00e4, jos tiedonantajia ei olisi ohjeistettu lainkaan, niin mink\u00e4laisiin ratkaisuihin he olisivat p\u00e4\u00e4tyneet tai, mit\u00e4 asioita he olisivat \u00e4\u00e4neen kertoneet.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4 voisi olla sopiva kehitt\u00e4misty\u00f6n alussa, kun kartoitetaan asiakaskokemuksia. Asiakaskokemuksella tarkoitetaan asiakkaiden subjektiivista kokemusta, joka muodostuu kaikkien asiakkaan ja palveluntuottajan v\u00e4listen suorien ja ep\u00e4suorien kontaktien seurauksena. Koska asiakaskokemuksen muodostumiseen vaikuttaa useat eri tekij\u00e4t, sopii \u00e4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4 juuri edm. eri tekij\u00f6iden selvitt\u00e4miseksi. Lis\u00e4ksi \u00e4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4 soveltuu esimerkiksi sivuston tai palvelun viel\u00e4 laajempaan tarkasteluun palvelunk\u00e4ytt\u00e4jien n\u00e4k\u00f6kulmasta. My\u00f6s ryhm\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 \u00e4\u00e4neenajattelu saattaa tuoda esille erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia. Jos t\u00e4t\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 olisi hy\u00f6dynnetty hankkeessa aikaisemmin esimerkiksi yhteisi\u00e4 osaamisia k\u00e4sitteleviss\u00e4 ty\u00f6pajoissa, niin olisi ollut mielenkiintoista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 tiedonantajista muodostuvassa ryhm\u00e4ss\u00e4. Kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 muutosten j\u00e4lkeen teht\u00e4v\u00e4n asian uudelleen arviointiin.<\/p>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4n avulla saatu tieto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n tarkoituksena on tuottaa tietoa vaikeasti tulkittavista tai ep\u00e4selvist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4, mik\u00e4 auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisia s\u00e4hk\u00f6isi\u00e4 lomakkeita tai sivustoja. Tiedonantajien k\u00e4sitteit\u00e4 ja k\u00e4sityksi\u00e4 kuuntelemalla ja tulkitsemalla voidaan ainakin osittain ennakoida h\u00e4nen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n ja toimintaansa. Menetelm\u00e4 antaa \u00e4\u00e4nen sivuston k\u00e4ytt\u00e4jille ja nostaa esiin k\u00e4ytt\u00e4jien subjektiiviset kokemukset sivuston k\u00e4ytett\u00e4vyydest\u00e4 ja ymm\u00e4rrett\u00e4vyydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 tiedonantajalta tietyss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin ekstroverttiytt\u00e4. Varovainen, hiljainen tiedonantaja ei tuota tietoa prosesseista, vaan vastaa kysymyksiin, mit\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n. Teamsiss\u00e4 kohtaaminen est\u00e4\u00e4 eleiden ja ilmeiden havainnoinnin varsinkin, jos n\u00e4k\u00f6yhteys on pois p\u00e4\u00e4lt\u00e4 ja kamera on suunnattu muualle kuin tiedonantajan kasvoihin.<\/p>\n\n\n\n

Teamsiss\u00e4 toteutettu arviointipys\u00e4kin k\u00e4ytett\u00e4vyyden ja hy\u00f6dynnett\u00e4vyyden testaus edellytti tiedonantajilta tietoteknist\u00e4 osaamista, mik\u00e4 on jopa este niille henkil\u00f6ille, joilla ei ole kyseist\u00e4 osaamista. Esimerkiksi i\u00e4kk\u00e4\u00e4t henkil\u00f6t, joilla ei ole tietoteknisi\u00e4 valmiuksia, voivat j\u00e4\u00e4d\u00e4 n\u00e4in toteutettavan \u00e4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n ulkopuolelle, vaikka he pystyisiv\u00e4t sanoittamaan teht\u00e4v\u00e4n tai asian. Testaukseen liittyy my\u00f6s eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 vastaavasti kuin muissakin k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksissa ja tiedonkeruussa. Tiedonantajien yksityisyys, anonyymisyys ja luottamuksellisuus korostuvat.<\/p>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t tunnetekij\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Haastattelijan kyky vapauttaa tilanteen ilmapiiri ja tehd\u00e4 hetkest\u00e4 turvallinen ja miellytt\u00e4v\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Testaustilanteessa on riski, ett\u00e4 haastateltava kokee olevansa arvioinninkohde. Siksi Teamsin kautta tapahtuvissa testaustilanteissa luottamuksen saamiseksi on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 aikaa ja useita erilaisia menetelmi\u00e4. Luottamuksen saavuttaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska muutoin tiedonantajan on helppo j\u00e4tt\u00e4yty\u00e4 vuorovaikutuksesta pois, olemalla puhumatta. Luottamuksen perusta muodostui testaustilanteessa jo siit\u00e4, ett\u00e4 tiedonantajille kerrottiin tarkkaan testauksen tarkoitus ja se, miten saatua \u00e4\u00e4nt\u00e4, aineistoa, hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n. Tiedottamisen pit\u00e4\u00e4 olla avointa ja sellaista, ett\u00e4 tiedonantaja kokee olevansa t\u00e4rke\u00e4 asian kehitt\u00e4misess\u00e4, ja h\u00e4n kokee tulevansa kuulluksi omana itsen\u00e4\u00e4n. Luottamus ja tunne turvallisesta verkkoymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja sen vuorovaikutuksesta vahvistavat osallisuutta sek\u00e4 osallistumista.<\/p>\n\n\n\n

Joskus aihepiiri on sellainen, ett\u00e4 se aiheuttaa voimakkaita tunnetiloja tai ep\u00e4miellytt\u00e4vi\u00e4 muistoja tiedonantajissa. T\u00e4ll\u00f6in testaajan on oltava tietoinen seurauksista, mit\u00e4 aiheesta keskustelu mahdollisesti aiheuttaa et\u00e4yhteyden p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevissa tiedonantajissa.<\/p>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4n avulla saadaan selville erityistietoa ja -osaamista, jota tiedonantajilla on. Menetelm\u00e4 sopii siis korkeatasoisen ammattilaisen osaamisen erityiskysymysten ja asioiden arviointiin sek\u00e4 kehitt\u00e4miseen. Hyvin impulsiivisen henkil\u00f6n \u00e4\u00e4neenajattelu voi olla mielenkiintoista ja haastavaa aiheessa ja sen rajauksessa pysymisen vuoksi.<\/p>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4n kriittiset tekij\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n toteuttamisesta, esimerkiksi Teamsilla tai vastaavien sovellusten avulla, on olemassa v\u00e4h\u00e4n tietoa. Tarvitaan tietoa siit\u00e4, mit\u00e4 hy\u00f6tyj\u00e4 tai riskej\u00e4 \u00e4\u00e4neenajattelun toteuttamiseen esimerkiksi Teamsin v\u00e4lityksell\u00e4 liittyy suhteessa kasvokkaiseen kontaktiin. Mik\u00e4li tiedonantajia on v\u00e4h\u00e4n, on vaikea saada kattavaa k\u00e4sityst\u00e4 siit\u00e4, miten Sotetie-sivusto todella toimii heid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmastaan. Toisaalta jokainen tiedonantaja edustaa tietty\u00e4 palvelunk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4nprofiilia, joka kuvaa sit\u00e4, mit\u00e4 tarpeita, motiiveja ja odotuksia heill\u00e4 on arviointipys\u00e4kin hy\u00f6dynnett\u00e4vyydest\u00e4 ja k\u00e4ytett\u00e4vyydest\u00e4. Samoin kuin muissakin aineistonkeruumenetelmiss\u00e4, on my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 menetelm\u00e4ss\u00e4 vaikea tiet\u00e4\u00e4, kertooko tiedonantaja sit\u00e4, mit\u00e4 todella ajattelee, vai mink\u00e4 h\u00e4n olettaa olevan sosiaalisesti suotava vastaus. Tiedonantajan kiinnostus aiheeseen ja testausmenetelm\u00e4\u00e4n vaikuttaa my\u00f6s siihen, miten h\u00e4n vastaa ja toimii testauksen aikana.<\/p>\n\n\n\n

\u00c4\u00e4neenajattelumenetelm\u00e4n t\u00e4rkein teht\u00e4v\u00e4 oli tiedonantajien n\u00e4k\u00f6kulman saaminen mukaan arviointipys\u00e4kin kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n. T\u00e4ss\u00e4 asiassa me onnistuimme!<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat<\/strong>
Rauni Leinonen, KT, TTM, yliopettaja, Kajaanin ammattikorkeakoulu
Leila Lintula, THM, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Sari Laanter\u00e4, TtT, yliopettaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Arla Cederberg, VM, lehtori, Arcada ammattikorkeakoulu
Ann Backman, VM, projektitutkija, Novia ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n

SOTETIE-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen rahoittama valtakunnallinen kehitt\u00e4mishanke, jonka toiminta-aika on 1.9.2019-31.12.2021. Hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 jatkuvan oppimisen tiekarttaa, jolla edistet\u00e4\u00e4n ja uudistetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerist\u00e4 osaamista<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong>
Ahola, A. 2002. Surveykysymysten tarkoitus ja vastausten tutkittavuus. Ahola, A. 2000. Surveykysymysten tarkoitus ja vastausten tutkittavuus. Hyvinvointikatsaus 1. Helsinki. Tilastokeskus. 66\u201371.
Aitken L.M. & Mardegan K. J. 2000. \u201dThinking Aloud\u201d: Data Collection in the Natural Setting. Western Journal of Nursing Research 22(7), 841\u2013 853.
Chi, M. 1997. Quantifying qualitative analyses of verbal data: A practical Guide. The Journal of the Learning Sciences 6 (3), 271\u2013313.
Dietrich, H. & Ehrlenspiel. F. 2010. Measurement in Physical Education and Exercise Science Cognitive Interviewing: A Qualitative Tool for Improving Questionnaires in Sport Sciences. Measurement in Physical Education and Exercise Science 14 (1), 51\u201360. DOI:10.1080\/10913670903455025
de Bono, E. 1990. Kuusi ajatteluhattua. Mark kustannus oy. Loimaa.
Godenhjelm, P. 2002. Kognitiiviset haastattelut. Teoksessa A. Ahola, P., Godenhjelm & M. Lehtinen (toim.) Kysymisen taito. Surveylaboratorio lomaketutkimusten kehitt\u00e4misess\u00e4. Katsauksia 2. Helsinki. Tilastokeskus. 53\u201364.
J\u00e4rvilehto, L. 2012. Tee itsest\u00e4si mestariajattelija. Helsinki. Tammi.
Kuutti, W. 2003. K\u00e4ytett\u00e4vyys, suunnittelu ja arviointi. Helsinki. Talentum.
Newell, A. & Simon, H.A. 1972. Human problem solving. Englewood Cliffs. N.J. Prentice Hall.
Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehitt\u00e4mistoiminta. Tampere. Tampereen Yliopistopaino Oy\u2013Juvenes print.
Unkila, K., Lautala, K., Wikstr\u00f6m, M., Joensuu, M., Savinainen, M. 2018. Kognitiivinen haastattelu kyselylomakkeen kehitt\u00e4misess\u00e4 Esimerkkin\u00e4 ty\u00f6- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelm\u00e4. Kykyviisari. Kuntoutus 1, 7\u201324.
van Someren M.W., Barnard Y.F. & Sandberg J.A.C. 1994. The think aloud method. A Practical guide to modelling cognitive process. London. Academic Press.
Willis, GB. 2005. Cognitive Interviewing: A Tool for Improving Questionnaire Design. London. Sage.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto Tutkimus- ja kehitt\u00e4mistoiminnan arviointiin liittyy erilaisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joiden avulla selvitet\u00e4\u00e4n, miten tavoitteet saavutetaan tai miten onnistutaan kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n asiakkaita palvelevia tuotteita. Sopivaa menetelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en on mahdollisuus saada luotettavin ja laadukas tieto arvioitavasta ja testattavasta asiasta. Arvioinnissa ja testauksissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n yleisimmin<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":298,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[],"class_list":["post-728","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-geneerinen-osaaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/728","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=728"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/728\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":730,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/728\/revisions\/730"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media\/298"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=728"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=728"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=728"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}