Sosiaali- ja terveysalan (sote) ammattilaisille on kehitetty osaamisen itsearviointimenetelm\u00e4 SOTETIE-hankkeessa. Osaamisen arviointimenetelm\u00e4 sopii ty\u00f6yhteis\u00f6tason osaamisen arviointiin sovellettuna, ja sen tuottamaa tietoa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6tasolla. Artikkelissa kuvataan haasteita, jotka liittyv\u00e4t osaamisen arviointimenetelm\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4miseen ty\u00f6yhteis\u00f6tasolla.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6yhteis\u00f6n osaamisen arvioinnin merkitys<\/strong><\/p>\n\n\n\n Osaaminen<\/strong> Kun ammattirakenteet, ty\u00f6nkuvat ja -teht\u00e4v\u00e4t muuttuvat ja pirstoutuvat, muuttuvat my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4n kohdistuvat osaamisvaatimukset. Ammattilaisen ty\u00f6 on asiantuntijaty\u00f6t\u00e4. Jatkuva uuden oppiminen on merkityksellinen asiantuntijuuden ominaisuus. (Isopahkala-Bouret 2008.) Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4 muutos tuo sote-ammattilaiselle paineita, kuten uusiutuvan osaaminen vaatimuksen, erilaisten asiakas- ja sidosryhmien odotuksiin vastaamisen ja ty\u00f6n ep\u00e4varmuuden. Muuttuvissa toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4minen korostuu.<\/p>\n\n\n\n Osaamisen k\u00e4site m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n useilla eri tavoilla. Osaaminen tarkoittaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden mahdollisuutta kehitt\u00e4\u00e4 uusia ratkaisuja ja toimintoja. Osaamiseen liitet\u00e4\u00e4n usein my\u00f6s kompetenssin k\u00e4site, joka kuvaa p\u00e4tevyytt\u00e4 ja ammattiin kuuluvista ty\u00f6teht\u00e4vist\u00e4 selviytymist\u00e4. (Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa 2010, 5.)<\/p>\n\n\n\n Osaaminen viittaa ty\u00f6ntekij\u00e4n kyvyksi selviyty\u00e4 h\u00e4nelle kuuluvista teht\u00e4vist\u00e4. Huotari (2009, 24) m\u00e4\u00e4rittelee osaamisen organisaation, ty\u00f6yhteis\u00f6n tai tiimin kyvyksi ottaa huomioon muutokset ja varautua toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksiin. Tiimin kautta m\u00e4riteltyn\u00e4 osaaminen liittyy l\u00e4heisesti yhteis\u00f6ohjautuvuuteen, joka tarkoittaa ty\u00f6n yhdess\u00e4 koordinointia ja organisointia (Salovaara 2020). Yhteis\u00f6ohjautuvuus edellytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n oman ty\u00f6n tukemista ja itsens\u00e4 johtamista sek\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n toimintatapojen ja rakenteiden tarkastelua. Se, mink\u00e4laiseen ty\u00f6h\u00f6n ja ty\u00f6n organisoitumisen malleihin ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat tottuneet ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, vaikuttaa siihen, miten yhteis\u00f6ohjautuvuuden avulla osaamista jaetaan, ja mink\u00e4laisia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekomalleja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutoksiin vastaamisessa. Yksil\u00f6n osaaminen muuntuu ty\u00f6yhteis\u00f6n osaamiseksi, kun yksil\u00f6t jakavat osaamistaan, yhdist\u00e4v\u00e4t toistensa osaamistaan ja kehitt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4 kohti yhteist\u00e4 toimintatapaa (Otala 2008, 53). Osaaminen on voimavara, jonka arvo lis\u00e4\u00e4ntyy sit\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 ja jaettaessa.<\/p>\n\n\n\n Osaamisvaje ja ty\u00f6nkuvan muutos<\/strong> Sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan ennakoida muutoksia, joihin vastaaminen edellytt\u00e4\u00e4 osaavaa henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 ja sen osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4. Muuttuviin rakenteisiin, palveluihin ja toimintatapoihin liittyy uusia henkil\u00f6st\u00f6n osaamisvaatimuksia, mitk\u00e4 aiheuttavat my\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6n osaamisvajetta. Tutkintoon johtavan koulutuksen\u2026 (2019) julkaisussa sote- ty\u00f6ntekij\u00e4t kuvasivat, ett\u00e4 osaamisvajetta on muun muassa oman ty\u00f6n organisoinnissa ja kehitt\u00e4misess\u00e4, ty\u00f6hyvinvoinnista huolehtimisessa, moniammatillisessa yhteisty\u00f6osaamisessa sek\u00e4 l\u00e4hijohtajan muutosjohtamisessa. Osaamisvajeen taustalla on useita eri tekij\u00f6it\u00e4 kuten ty\u00f6ntekij\u00e4n asenne, muuttuvat ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t ja digitaalisten palveluiden yleistyminen. Digitaalisuuden hy\u00f6dynt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 tietoteknist\u00e4 osaamista erilaisten ohjelmien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 sek\u00e4 asiakkaiden ja potilaiden digiperustaista ohjausosaamista. Sotetie-hankkeessa kehitetyt osaamisen itsearviointimittarit mahdollistavat osaltaan sote-ammattilaista sek\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 kartoittamaan muutosten edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4 geneerist\u00e4 osaamista ja sen mahdollista vajetta.<\/p>\n\n\n\n Osaamisen johtaminen ja kehitt\u00e4missuunnitelma<\/strong> Henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen kehittymist\u00e4 tukeva kokonaisuus k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 osaamisen suunnittelu- ja seurantaj\u00e4rjestelm\u00e4n, osaamisen kehitt\u00e4misj\u00e4rjestelm\u00e4t kuten perehdytt\u00e4misen, kehityskeskustelut ja osaamiskartoitukset. Kehittymist\u00e4 tukevat my\u00f6s HR-toiminnot kuten palkkaus, rekrytointi, urasuunnittelu, ty\u00f6suhteet ja ty\u00f6hyvinvointi. Lis\u00e4ksi tietohallinto ja tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t, organisaatiorakenne ja ty\u00f6n organisointitavat, oppimista edist\u00e4v\u00e4t toimintamallit ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t sek\u00e4 osaamisriskien hallinta, ovat osa henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4. (Viitala 2014.)<\/p>\n\n\n\n Osaamista tukeva johtamisprosessi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n tulevaisuuden osaamistarpeiden arvioinnin ja strategian perusteella m\u00e4\u00e4ritellyt osaamistavoitteet. Osaamiskartoitus (osaamisen nykytilan arviointi) kuvaa, mit\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4mistarpeita on, ja miten henkil\u00f6st\u00f6n osaamista kehitet\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on l\u00e4ht\u00f6kohta osaamisen kehitt\u00e4miselle. Osaamistarpeiden kartoittamisessa korostuu kehityskeskustelut ja ammattiryhm\u00e4- tai koulutusalakohtaiset osaamiskartoitukset (vrt. Sotetie-hankkeessa kehitetyt itsearviointimittarit), joiden avulla tunnistetaan ja k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamistarpeet suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.<\/p>\n\n\n\n Tunnistetut henkil\u00f6st\u00f6n osaamistarpeet muodostavat perustan osaamisen kehitt\u00e4missuunnitelmalle, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kuvauksen henkil\u00f6st\u00f6n ammatillisen osaamisen kehitt\u00e4misprosessista, -tarpeista sek\u00e4 kehitt\u00e4misen periaatteet. Kehitt\u00e4missuunnitelmassa kuvataan jokaisen ty\u00f6ntekij\u00e4n henkil\u00f6kohtainen kehityssuunnitelma, jossa integroituu yksil\u00f6n ja ty\u00f6yhteis\u00f6n tavoitteet. Suunnitelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kuvauksen nykyisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 tarvittavasta osaamisesta ja tuleviin ty\u00f6teht\u00e4viin ja haasteisiin valmistautumisesta. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4minen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00e4n kyvykkyyden kehittymisen arvioinnin tieto- ja taito-osaamisen lis\u00e4ksi. (Kauhanen 2012.) L\u00e4hijohtajat ovat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa siin\u00e4, miten he tukevat ty\u00f6ntekij\u00e4n osaamisen kehittymist\u00e4, seuraavat ja arvioivat toimintaa sek\u00e4 osaamisen kehittymisen muutosta. (Hypp\u00e4nen 2015; Kaartinen 2011, 7\u20139.)<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6ntekij\u00e4n henkil\u00f6kohtaisten osaamis- ja kehitt\u00e4mistavoitteiden arviointi mahdollistuu erityisesti kehityskeskustelujen yhteydess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa ty\u00f6ntekij\u00e4n osaamisen kokonaistarkastelun ja sen, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n osaaminen kohdentuu ty\u00f6yhteis\u00f6n kokonaistavoitteiden suuntaisesti j\u00e4rkev\u00e4ll\u00e4 tavalla. Koko ty\u00f6yhteis\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4missuunnitelman ja -toimenpiteiden arviointia seurataan my\u00f6s vuosittain tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6ksen ja henkil\u00f6st\u00f6kertomuksen laatimisen yhteydess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tunnistetut haasteet arviointimenetelm\u00e4n k\u00e4yt\u00f6lle ja kehitt\u00e4miselle<\/strong><\/p>\n\n\n\n SOTETIE-hankkeessa kehitetty osaamisen arviointimenetelm\u00e4 on tarkoitettu sote- ammattilaisen oman osaamisen itsearviointiin, jossa osaamista arvioidaan sote-alan tulevaisuuden osaamistarpeisiin peilaten. Kirjautuminen Sotetie-sivustolle ei edellyt\u00e4 rekister\u00f6itymist\u00e4 ja osaamisen itsearviointi mahdollistuu anonyymisti. Sen j\u00e4lkeen, kun sote-ammattilainen on tehnyt osaamisen itsearvioinnin, h\u00e4n saa tulokset ja palautteen osaamisestaan, ja ne on mahdollista tulostaa ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 omaan s\u00e4hk\u00f6postiin.<\/p>\n\n\n\n Tietosuojaan liittyv\u00e4t tekij\u00e4t<\/strong> Osaamisen arvioinnin tarkoitus ja tulosten hy\u00f6dynt\u00e4minen<\/strong> Vastuu osaamisesta laajentuu<\/strong> Osaamisen johtamisen muutos<\/strong> Olennaista on, miten osaaminen integroituu ulkoap\u00e4in johdettuihin muutoksiin, esimerkiksi tulevaan sote-uudistukseen ja sen edellytt\u00e4miin kehitt\u00e4mistarpeisiin ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamisessa. Ty\u00f6yhteis\u00f6n osaamista edist\u00e4v\u00e4 ilmapiiri rohkaisee ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 arvioimaan osaamistaan.<\/p>\n\n\n\n Psykologinen turvallisuus<\/strong> Ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamisen ja ty\u00f6nkuvien moninaisuus<\/strong> Isoissa organisaatiossa varahenkil\u00f6in\u00e4 toimivilla voi olla haastavaa arvioida osaamistaan, sill\u00e4 ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6t voivat koostua useista erityyppisist\u00e4 ty\u00f6yksik\u00f6ist\u00e4- ja yhteis\u00f6ist\u00e4, joissa osaamisvaatimukset poikkeavat toisistaan. T\u00e4ll\u00f6in osaamisen itsearviointi voi auttaa varahenkil\u00f6it\u00e4 tunnistamaan ja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n osaamistaan monipuolisesti. Vastaava tilanne on vanhempainvapaalta, pitkilt\u00e4 sairauslomilta tai muutoin ty\u00f6st\u00e4 kauan poissaolleiden kohdalla. Ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n sitoutumista ja ty\u00f6ss\u00e4 pysymist\u00e4 vahvistavat selke\u00e4t ty\u00f6nkuvat ja laadukas osaamisen johtaminen.<\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4ksynt\u00e4 itsearviointimittareiden k\u00e4yt\u00f6lle<\/strong> Ty\u00f6yhteis\u00f6n kehitt\u00e4minen on tavoitteellista toimintaa. T\u00e4ll\u00f6in l\u00e4hijohtajan teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on arvioida, mik\u00e4 itsearviointimittari tai mitk\u00e4 osat itsearviointimittarista vastaavat ty\u00f6yhteis\u00f6n kehitt\u00e4mistarpeisiin, ja miten k\u00e4ytettyin\u00e4. Ty\u00f6yhteis\u00f6jen kehitt\u00e4misess\u00e4 on kyse siit\u00e4, kuinka valittua menetelm\u00e4\u00e4, esimerkiksi itsearvioinnin tuloksia, hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4. Tulevina vuosina organisaatiot ja ty\u00f6yhteis\u00f6t havahtuvat organisatoristen muutosten ohella osaamisvajeeseen muun muassa henkil\u00f6st\u00f6n el\u00e4k\u00f6itymisen ja alanvaihdon seurauksena.<\/p>\n\n\n\n Osaamisen itsearviointimenetelm\u00e4t ty\u00f6yhteis\u00f6tasolla<\/strong><\/p>\n\n\n\n Jatkuva oppiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 aikaisemmin opittu ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole p\u00e4tev\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 ajassa. Jatkuvalla oppimisella tarkoitetaan mahdollisuutta kehitt\u00e4\u00e4 ja p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 osaamista ty\u00f6uran aikana ja vastata ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksista syntyviin osaamistarpeisiin (OKM 2021). Jokaisella ty\u00f6ntekij\u00e4ll\u00e4 on oikeus osaamisen kehitt\u00e4miseen. Henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tulevaisuudessa hyvinvointialueet, alueen sote-palvelujen tuottajat, korkeakoulut ja ammatillisen koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t tekev\u00e4t nykyist\u00e4 tiiviimp\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 sote-ammattilaisten osaamistarpeiden ennakoimiseksi ja tunnistamiseksi. Sotetie-sivustolla olevat toiminnot ovat yksi ratkaisu, jonka avulla voidaan tukea henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t ja ty\u00f6njako ovat erilaista eri sote-alan konteksteissa ja ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4. Ty\u00f6yhteis\u00f6n osaaminen kostuu sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamispotentiaalista ett\u00e4 yhteisest\u00e4 jaetusta osaamisesta. Sotetie-sivuston osaamisen arviointipys\u00e4kill\u00e4 olevat itsearviointimittari antavat sote-ammattilaiselle mahdollisuuden tunnistaa geneerist\u00e4 osaamistaan ja kehitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 tulevaisuuden osaamistarpeiden suuntaisesti. Sotetie-sivuston osaamisen arviointipys\u00e4kin kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 mukana olleet sote-ammattilaiset toivat esille, miksi on t\u00e4rke\u00e4 tunnistaa osaaminen, ja miten itsearviointia on mahdollista hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4. Itsearvioinnin tulokset ja palaute toimivat my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4misen tukena. Yhteis\u00f6ohjautuvuuden n\u00e4k\u00f6kulma edellytt\u00e4\u00e4 ja mahdollistaa my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6iden kyvyn toimia itsen\u00e4isesti ty\u00f6yhteis\u00f6n osaamisen kehittymiseksi. Yhteis\u00f6ohjautuvuus on ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n trendi, joka sallii ty\u00f6ntekij\u00f6ille vahvan omistajuuden kokemuksen ja antaa valtaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 asioistaan.<\/p>\n\n\n\n Sote-ammattilaiset kokivat, ett\u00e4 koko ty\u00f6yhteis\u00f6n osaaminen heikentyy, jos ei ole tietoinen osaamisestaan. Esimerkiksi ty\u00f6n sujuvuudessa ilmenev\u00e4t ongelmat voivat selitty\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamisvajeella. Koska itsearvioinnista saatu palaute on anonyymi, niin ty\u00f6yhteis\u00f6n palautteet on mahdollista yhdist\u00e4\u00e4. Vastaavasti sote-ammattilainen voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 palautetta ottamalla asian esille kehityskeskustelussa. N\u00e4iden edellytyksen\u00e4 on se, ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on avoimesti sovittu, miten ty\u00f6ntekij\u00f6iden itsearvioinnin tuloksia k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n. Itsearvioinnin palaute soveltuu sote-ammattilaisten mielest\u00e4 parhaiten k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi kehityskeskusteluissa ja omassa koulutussuunnittelussa. Sote-ammattilainen voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 itsearviointipalautetta jakamalla osaamistaan ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. Kun osaamisvaje tunnistetaan niin siihen voi vaikuttaa, jolloin varmuus tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 vahvistuu. Vahva osaamisen tunne vahvistaa sote-ammattilaisen ty\u00f6hyvinvointia. Arviointipys\u00e4kki on l\u00e4hijohtajan ty\u00f6ss\u00e4 yksi menetelm\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n osaamisen arvioinnissa ja kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Sote-ammattilaisen osaamisen kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 systemaattista ja jatkuvaa osaamisen arviointia ja laadukkaita arviointimittareita. Sotetie-sivustolla kuvatut sote-ammattilaisen geneeriset eli yhteiset osaamiset sek\u00e4 niit\u00e4 mittaavat itsearviointimittarit tulisi integroida osaksi ty\u00f6yhteis\u00f6jen erilaisten ja -asteisten koulutusten suunnittelua.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittajat<\/strong> L\u00e4hteet<\/strong> SOTETIE-hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen rahoittama valtakunnallinen kehitt\u00e4mishanke, jonka toiminta-aika on 1.9.2019-31.12.2021. Hankkeessa kehitet\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 jatkuvan oppimisen tiekarttaa, jolla edistet\u00e4\u00e4n ja uudistetaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten geneerist\u00e4 osaamista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sosiaali- ja terveysalan (sote) ammattilaisille on kehitetty osaamisen itsearviointimenetelm\u00e4 SOTETIE-hankkeessa. Osaamisen arviointimenetelm\u00e4 sopii ty\u00f6yhteis\u00f6tason osaamisen arviointiin sovellettuna, ja sen tuottamaa tietoa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6tasolla. Artikkelissa kuvataan haasteita, jotka liittyv\u00e4t osaamisen arviointimenetelm\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4miseen ty\u00f6yhteis\u00f6tasolla. Ty\u00f6yhteis\u00f6n osaamisen arvioinnin merkitys OsaaminenAmmatti k\u00e4sitteen\u00e4 tarkoittaa<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":298,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14,10],"tags":[],"class_list":["post-737","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-geneerinen-osaaminen","category-osaamisen-johtaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/737","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=737"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/737\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":738,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/737\/revisions\/738"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media\/298"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=737"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=737"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=737"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Ammatti k\u00e4sitteen\u00e4 tarkoittaa suhteellisen vakiintunutta ty\u00f6nkuvaa. Ammatin harjoittajilla on perusosaaminen ty\u00f6n tekemiseen. Ammatti edellytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6paikasta riippumatonta osaamista, vaikka ty\u00f6yhteis\u00f6n spesifi osaaminen on keskeist\u00e4 ty\u00f6n hallinnassa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammatit edellytt\u00e4v\u00e4t sen harjoittajilta lakiin kirjattujen p\u00e4tevyysvaatimusten t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4. Ammattien toimenkuvat muuttuvat ty\u00f6nsis\u00e4ll\u00f6n, ty\u00f6menetelmien ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6ihin liittyvien osaamisvaatimusten mukaisesti. Muutokset ty\u00f6nkuvassa ovat my\u00f6s mahdollisuus osaamisen kehitt\u00e4miseen. (Haapakorpi 2017.) Ahlstedt ym. (2019, 32\u201336) toteavat, ett\u00e4 ty\u00f6motivaatioon vaikuttaa my\u00f6s se, ett\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 voi oppia ja ty\u00f6nkuva on itsen\u00e4inen.<\/p>\n\n\n\n
Henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4minen on keskeist\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6n ja ty\u00f6ntekij\u00e4n kannalta. Yksi osaamisen kehitt\u00e4mismenetelm\u00e4 on siirtyminen erilaisiin ty\u00f6teht\u00e4viin, ty\u00f6kierto tai ty\u00f6nkuvan uudelleen muovaaminen ty\u00f6yhteis\u00f6n muutostarpeiden mukaisesti. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 robottien ja keino\u00e4lyn k\u00e4yt\u00f6n yleistyminen johtavat siihen, ett\u00e4 on mietitt\u00e4v\u00e4t uudenlaisia ty\u00f6n tekemisen menetelmi\u00e4 ja ty\u00f6nkuvia sek\u00e4 ennakoitava osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sote- ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta jatkuvaa uuden oppimista ja halukkuutta ty\u00f6nkuvien kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n
Sote-ammattilaisen osaamisen kehittymiseen vaikuttaa oleellisesti organisaation ja ty\u00f6yhteis\u00f6n johtamiskulttuuri. Osaamisen johtamisen tavoitteena on, ett\u00e4 organisaatio pystyy vastaamaan sille asetettuihin tavoitteisiin. N\u00e4in varmistetaan, ett\u00e4 organisaatiossa on sit\u00e4 osaamista, mit\u00e4 tarvitaan my\u00f6s tulevaisuudessa. Osaamisen johtamisen l\u00e4ht\u00f6kohta on organisaation visio, strategia ja tavoitteet, joihin perustuen my\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6n osaamistarpeet m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n. Organisaatiossa tulee tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 osaamista tarvitaan vision toteuttamiseksi, ja mik\u00e4 on sen ydinosaamista. Osaamistarpeiden kuvaaminen on l\u00e4ht\u00f6kohta henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4misprosessille. (Syd\u00e4nmaanlakka 2012, 17, 155.)<\/p>\n\n\n\n
Osaamisen itsearviointimenetelm\u00e4\u00e4 kehitett\u00e4ess\u00e4 oli tiedossa, ett\u00e4 palvelun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4st\u00e4 ja itsearvioinnista saatavaa tietoa ei ole mahdollista tallentaa palvelimelle\/tietokantaan. Tietosuojaan liittyv\u00e4t tekij\u00e4t luovat rajoitteita sek\u00e4 yksil\u00f6- ett\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6tason osaamisen arviointimenetelm\u00e4n k\u00e4yt\u00f6lle. T\u00e4m\u00e4n tyyppisten palvelujen kohdalla joudutaan laatimaan palvelun rekisteri- ja tietosuojaseloste. N\u00e4iss\u00e4 on kuvattava muun muassa, kuka on rekisterin pit\u00e4j\u00e4, mit\u00e4 henkil\u00f6tietoja palvelun k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4st\u00e4 tallentuu, mihin tarkoitukseen palvelusta saatavaa tietoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, kuinka kauan ja miss\u00e4 tietoa s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n, ja kuka voi tietoa k\u00e4sitell\u00e4. Keskeist\u00e4 on my\u00f6s se, miten rekisterin tietoturvasta huolehditaan, ja miten palvelunk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voi tarkistaa ja korjata, mutta my\u00f6s poistaa rekisteriin h\u00e4nest\u00e4 tallentuneet tietonsa.<\/p>\n\n\n\n
Kehitt\u00e4misprosessin aikana tunnistettiin my\u00f6s muita kuin tietosuojaan liittyvi\u00e4 rajoitteita. Ensinn\u00e4kin ty\u00f6yhteis\u00f6n arviointimenetelm\u00e4n kehitt\u00e4misess\u00e4 joudutaan tekem\u00e4\u00e4n valintoja sen suhteen, mihin tarkoitukseen ty\u00f6yhteis\u00f6n osaamisen arviointia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Vaihtoehtoja on useita. Tavoitteena voi olla tulosten k\u00e4ytt\u00f6 organisaation strategisten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien tai ty\u00f6yhteis\u00f6jen itselleen asettamien tavoitteiden saavuttamisen arvioinnissa. Toisaalta arviointi voidaan kohdistaa osaamisvajeen tunnistamiseen, tai sit\u00e4 on mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi henkil\u00f6st\u00f6n urakehityksen, rekrytoinnin sek\u00e4 palkkauksen suunnittelun tukena. Ty\u00f6yhteis\u00f6tason osaamisen arviointimenetelm\u00e4n kehitt\u00e4misess\u00e4 joudutaan my\u00f6s pohtimaan tulosten hy\u00f6dynnett\u00e4vyytt\u00e4 ja tulosten tulkintaan liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Kuinka k\u00e4ytt\u00f6kelpoista ty\u00f6yhteis\u00f6tason tietoa on mahdollista saada, ja mist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta saatuja tuloksia voi tai pit\u00e4\u00e4 tarkastella?<\/p>\n\n\n\n
Osaamisen itsearviointimittarissa korostuu l\u00e4hinn\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n oma k\u00e4sitys suhteessa tulevaisuudessa tarvittavaan osaamiseen, ja ty\u00f6ntekij\u00e4lle itselleen j\u00e4\u00e4 vastuu osaamisen esilletuomisesta ja kehitt\u00e4misest\u00e4. Ty\u00f6yhteis\u00f6tason osaamisen arviointimenetelm\u00e4n ja -mittarin laadinnassa on otettava huomioon, ett\u00e4 vastuu henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen yll\u00e4pit\u00e4misest\u00e4 ja kehitt\u00e4misest\u00e4 on ty\u00f6ntekij\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6jen l\u00e4hijohtajilla. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6tason arviointimenetelm\u00e4ss\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma pit\u00e4isi laajentaa koskemaan my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6n osaamista edist\u00e4viin ja est\u00e4viin tekij\u00f6ihin. T\u00e4llaisia ovat muun muassa osaamisen johtamiseen, ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6jen ja ty\u00f6teht\u00e4vien muutoksiin liittyv\u00e4t tekij\u00e4t samoin kuin osaamisen hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja kehitt\u00e4miseen liittyv\u00e4t mahdollisuudet ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi, osaamisen kehitt\u00e4minen ja oppimisen suuntaaminen sis\u00e4ltyv\u00e4t osaamisen johtamiseen. Ty\u00f6yhteis\u00f6n henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 toteutetaan erilaisten muutosten keskell\u00e4. Muutosprosessia ei voi t\u00e4ysin suunnitella ennakkoon eik\u00e4 lopputulosta voi aina ennustaa. Ty\u00f6ntekij\u00e4t kokevat muutoksen eri tavoin. Sote-alalla on ominaista tiukka lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja hierarkkinen johtamisj\u00e4rjestelm\u00e4. N\u00e4m\u00e4 tekev\u00e4t osaltaan muutosten vakiinnuttamisen haastavaksi. Onkin todettu, ett\u00e4 sote-alalla vain harva muutos onnistuu. (Vuorinen 2008; Viitala & Jylh\u00e4 2019.)<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6ntekij\u00e4n kokema psykologinen turvallisuus ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 on keskeinen l\u00e4ht\u00f6kohta oman osaamisen tunnistamisessa ja kehitt\u00e4misess\u00e4. L\u00e4hijohtaja voi edist\u00e4\u00e4 turvallisuutta omalla toiminnallaan. Kollegoiden v\u00e4liset suhteet luovat my\u00f6s turvallisuutta ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n, samoin kuin ty\u00f6yhteis\u00f6n tai tiimin keskin\u00e4isriippuvuus. Mik\u00e4li ty\u00f6ntekij\u00e4t kokevat psykologisen turvallisuuden riitt\u00e4v\u00e4ksi, niin avoin keskustelu omasta ja ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 tarvittavasta osaamisesta on mahdollista.<\/p>\n\n\n\n
Samassa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 toimivilla ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on usein erilaisia ja eritasoisia koulutuksia. L\u00e4hijohtajan on silloin arvioitava erikseen, miten kunkin ty\u00f6ntekij\u00e4n osaamista arvioidaan ja kehitet\u00e4\u00e4n. Ty\u00f6yhteis\u00f6tason osaamisen arviointimenetelm\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuo esille yksitt\u00e4isen ty\u00f6ntekij\u00e4n osaamispotentiaalia tai -vajetta samalla tavalla kuin oman osaamisen itsearviointimenetelm\u00e4. Erilaisten koulutustaustaustojen ja ty\u00f6nkuvien omaavien ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamispotentiaalin hy\u00f6dynt\u00e4minen ja osaamisvajeen tunnistaminen tuo osaamisen johtamiseen erilaisia ulottuvuuksia ja haasteita.<\/p>\n\n\n\n
Osaamisen itsearviointimittarit on laadittu ensisijaisesti ty\u00f6ntekij\u00e4n itsen\u00e4iseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta mittaristoja voidaan soveltuvin osin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6tason kehitt\u00e4misess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 johdon hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4 itsearviointimittarien k\u00e4yt\u00f6lle ty\u00f6yhteis\u00f6tasolla, jotta kehitt\u00e4mistoiminta on hyv\u00e4ksytyn strategian suuntaista.<\/p>\n\n\n\n
Leila Lintula, THM, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu
Ann Backman, VM, projektitutkija, Novia ammattikorkeakoulu
Rauni Leinonen, KT, TtM, yliopettaja, Kajaanin ammattikorkeakoulu
Kaarina Rajala, TtM, lehtori, Turun ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n
Ahlstedt, C., Eriksson-Lindvall, C., Holmstr\u00f6m, I.K. & Muntlin-Athlin, \u00c5. 2019. What makes regitered nurses remain in work? An ethnographic study. International Journal of Nursing Studies 89, 32-38. DOI: 10.1016\/j.ijnurstu.2018.09.008
Haapakorpi, A. 2017. Ty\u00f6nkuvien muutokset metallialan teknologiav\u00e4litteisess\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4: katkoksellisuus ja asteittaisuus. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n tutkimus \u2013 Arbetslivsforskning 15 (1), 1\u201322.
Huotari, P. 2009. Strateginen osaamisen johtaminen kuntien sosiaali- ja terveystoimessa. Nelj\u00e4n kunnan sosiaali- ja terveystoimen esimiesten k\u00e4sityksi\u00e4 strategisesta osaamisen johtamisesta. Tampereen yliopisto, Johtamistieteen laitos. Acta Universitatis Tamperensis 1382. Tampere. Tampereen yliopisto paino Oy.
Hypp\u00e4nen, R. 2014. Henkil\u00f6st\u00f6. Helsinki. Bonnier Business Forum.
Isopahkala-Bouret, U. 2008. Asiantuntijuus kokemuksena. Helsinki: Kansanvalistusseura. Aikuiskasvatus 28 (2), 84\u201393.
Kaartinen, L. 2011. Osaamista kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n! \u2013 periaatteita ja menetelmi\u00e4 osaamisen yll\u00e4pitoon ja lis\u00e4\u00e4miseen. Helsinki. Suomen kuntaliitto.
Kauhanen, J. 2012. Henkil\u00f6st\u00f6voimavarojen johtaminen. Helsinki. Sanoma Pro.
OKM. 2021. Jatkuva oppiminen. OKM. Helsinki. https:\/\/minedu.fi\/jatkuva-oppiminen
Otala, L. 2008. Osaamisp\u00e4\u00e4oman johtamisesta kilpailuetu. Helsinki. WSOYpro.
Salovaara, P. 2020. Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s: yhteis\u00f6t ja organisaatiot pomokulttuurin j\u00e4lkeen. Kustannusosakeyhti\u00f6 Teos, Helsinki.
Suositus tutkintojen kansallisen viitekehyksen (NQF) ja tutkintojen yhteisten kompetenssien soveltamisesta ammattikorkeakouluissa. 2010. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto. Helsinki.
Syd\u00e4nmaalakka, P. 2012. \u00c4lyk\u00e4s organisaatio. Vantaa. Hansaprint Oy.
Tutkintoon johtavan koulutuksen kehitt\u00e4minen tukemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. 2019. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 24. Helsinki. Julkaisun pysyv\u00e4 osoite http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-263–650-8
Viitala, R. 2014. Henkil\u00f6st\u00f6johtaminen. Strateginen kilpailutekij\u00e4. Helsinki. Edita.
Viitala, R. & Jylh\u00e4, E. 2019. Johtaminen. Keskeiset k\u00e4sitteet, teoriat ja trendit. Keuruu. Otavan Kirjapaino Oy.
Vuorinen, R. 2008. Muutosjohtaminen suomalaisessa yliopistosairaalassa osastonhoitajien ja sairaanhoitajien arvioimana. Akateeminen v\u00e4it\u00f6skirja. Tampereen yliopisto. Hoitotieteenlaitos. Tampere. http:\/\/urn.fi\/urn:isbn:978-951-44-7485-9<\/p>\n\n\n\n