Lapissa on laadittu vv. 2015-2016 maakunnan sotealan organisaatioiden ja koulutuksen osaamisen kehitt\u00e4misen toimintamalli (Karjalainen, R\u00e4is\u00e4nen &Saranki-Rantakokko 2016). Siin\u00e4 osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 keski\u00f6ss\u00e4 on osallistava toimintatapa, yhten\u00e4iset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja avoin tieto. Osaamisen kehittyminen tapahtuu verkostomaisessa, eri tahojen voimavaroja yhdist\u00e4v\u00e4ss\u00e4 toiminnassa mutta my\u00f6s organisaatioiden sis\u00e4isen\u00e4 toimintana. Osaamisen kehitt\u00e4miseen ja johtamiseen katsotaan kuuluvan 1) strategiseen suunnitteluun kiinnittyv\u00e4 osaamisen ennakointi, 2) k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaan ja henkil\u00f6st\u00f6n n\u00e4kemyksiin perustuvan osaamisamistarpeiden m\u00e4\u00e4rittely ja arviointi sek\u00e4 3) koko sotealueen osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 tukeva ja ohjaava toiminta (Karjalainen ym. 2016 34,35). Kuviossa 1 on laadittu kiteytys Karjalaisen ym. (2016) tuottamasta verkostomaisen osaamisen kehitt\u00e4misen ja johtamisen toimintamallista.<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/10\/Sirkka_uusi.jpg\")
Toimintamallissa (Karjalainen ym. 2016) todetaan, ett\u00e4 osaamisen m\u00e4\u00e4rittely ja arviointi tapahtuvat soteorganisaatiossa yhten\u00e4isesti sovittujen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti ja yhteisty\u00f6ss\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n kanssa. Mallin mukaan osaamista koskevat tiedot tallennetaan yhteiseen tietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 tekee tiedosta n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 ja mahdollistaa osaamisen johdonmukaisen ja pitk\u00e4kestoisen suunnittelun ja k\u00e4yt\u00f6n. N\u00e4in ollen yhteinen tietoj\u00e4rjestelm\u00e4 muodostuu sotealueen toimijoiden osaamisen johtamisen, ennakoinnin ja kehitt\u00e4misen keskeiseksi ty\u00f6v\u00e4lineeksi ja tietovarannoksi. Osaamista koskevaa tietoa on mahdollista jakaa my\u00f6s kumppanuusverkoston eri osapuolille. (Karjalainen ym. 2016, 34.)<\/p>\n\n\n\n
Toimintamallin mukaan (Karjalainen ym. 2016) henkil\u00f6st\u00f6n osaamistarpeiden m\u00e4\u00e4rittely ja arviointi tapahtuvat organisaatioiden yksik\u00f6iss\u00e4. Osaamisen kehitt\u00e4minen kuvataan ty\u00f6yhteis\u00f6\u00e4 aktivoivaksi ja yhdist\u00e4v\u00e4ksi asiaksi, jossa osaamistarpeita ja -kriteereit\u00e4, teht\u00e4v\u00e4kuvauksia, hiljaista tietoa ja mentorointia k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4. Osaamisen arvioinnissa pidet\u00e4\u00e4n oleellisena toiminnan kannalta kriittisten osaamistarpeiden ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden todellisten osaamisp\u00e4\u00e4omien tiedostamista. Arvioinnissa tarkastellaan tietoja ty\u00f6ntekij\u00f6iden kyvyist\u00e4 ja taidoista ja verrataan niit\u00e4 organisaation osaamisvaatimuksiin. Tietojen k\u00e4sittelyss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Puuttuvaa osaamista voidaan hankkia paitsi koulutuksilla my\u00f6s hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 organisaatioiden sis\u00e4ist\u00e4 osaamista. (Karjalainen ym. 2016, 35-36.)<\/p>\n\n\n\n
Sairaanhoitopiirin reaktiot alueellisen osaamisen kehitt\u00e4miseen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Haastatteluaineiston mukaan sairaanhoitopiirille oli laadittu organisaation osaamisen kehitt\u00e4missuunnitelma. Suunnitelma hyv\u00e4ksyttiin sairaanhoitopiirin yhteysty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4 vuosittain. Sen katsottiin noudattavan lakiin asetettuja vaateita ja kattavan organisaatioiden henkil\u00f6st\u00f6jen ja ammattiryhmien yhteiset osaamistarpeet. Sairaanhoitopiiriss\u00e4 oli my\u00f6s organisoitu osaamisen kehitt\u00e4miseen keskitettyj\u00e4 toimintoja. N\u00e4ihin kuului my\u00f6s alueellisten koulutusten koordinointi. T\u00e4h\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n oli sis\u00e4llytetty alueellisten osaamistarpeiden arviointi, koulutuksien suunnittelu, koulutustilanteiden j\u00e4rjestelyt, koulutuksia koskevan tiedon koonti ja verkostotoiminta. Alueellisen osaamisen ennakoinnin ja kehitt\u00e4misen suunnittelu oli muodostettu vuodesta 2014 alkaen laadittujen sosiaali- ja terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4missuunnitelmien pohjalta. Alueellisen osaamisen ennakointi ja kehitt\u00e4minen oli siirtym\u00e4ss\u00e4 vuoden 2023 alusta hyvinvointialueiden aluevaltuustojen teht\u00e4v\u00e4ksi, samalla lakkautetaan Perusterveydenhuollon yksik\u00f6t.<\/p>\n\n\n\n \u201dSuunnitelman tuli vastata sis\u00e4ll\u00f6ilt\u00e4\u00e4n osaamistarpeita. Lis\u00e4ksi suunnitelmassa oli ilmoitettu koulutuksen ajankohdat, tilat ja koulutuksessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t menetelm\u00e4t.\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Osaamis- ja koulutustarpeet ker\u00e4ttiin organisaatioiden yksikk\u00f6jen esihenkil\u00f6ilt\u00e4, koska he kokosivat henkil\u00f6st\u00f6jens\u00e4 osaamistarpeet osaamiskartoituksista ja \/tai kehityskeskusteluista. Henkil\u00f6st\u00f6n ty\u00f6hyvinvoinnin huomioon ottaminen osaamisten m\u00e4\u00e4rittelyiss\u00e4 todettiin my\u00f6s kuuluvan esihenkil\u00f6iden teht\u00e4viin henkil\u00f6st\u00f6poliittisten ohjeiden mukaisesti. Lis\u00e4ksi osaamisten m\u00e4\u00e4rittelyiss\u00e4 esihenkil\u00f6ill\u00e4 oli ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n el\u00e4k\u00f6itymist\u00e4, siirtoja tai toiminnan muutosta koskevat tiedot.<\/p>\n\n\n\n \u201dEsimiesty\u00f6n teht\u00e4v\u00e4, henkil\u00f6st\u00f6poliittisten ohjeiden mukaisesti, ty\u00f6hyvinvointivastaava auttaa n\u00e4iss\u00e4 selvityksiss\u00e4. H\u00e4n kasaa henkil\u00f6st\u00f6kertomuksen.\u201d<\/p> \u201dOsaamistarpeiden m\u00e4\u00e4rittely perustuu osaamiskartoituksiin, kehityskeskusteluihin, ennakointitietoon\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Haastattelussa tuli esille, ett\u00e4 osaamisen hallinnan ja henkil\u00f6st\u00f6tarpeen ennakoinnin ty\u00f6v\u00e4lineeksi oli sairaanhoitopiiriss\u00e4 hankittu tietokoneohjelma . Se perustuu Hanhisen (2010) tutkimukseen, jonka mukaan osaamisen hallinnan l\u00e4ht\u00f6kohtana on organisaation visio ja strategia. Niiden pohjalta on m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4 organisaation osaamisresurssi ja osaamistarve. Osaamistarpeet pohjautuvat niihin osaamisvaatimuksiin, joita vision saavuttaminen organisaatiossa edellytt\u00e4\u00e4. Osaamisvaatimuksia ja henkil\u00f6st\u00f6n olemassa olevaa osaamista voidaan verrata toisiinsa ja tunnistaa osaamisvajeet eri osaamisalueilla. Osaamisvajeisiin vastaaminen edellytt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4mistoimenpiteit\u00e4 kuten koulutuksia ja kehitt\u00e4mishankkeita. (Hanhinen 2010, 198-200.) Toinen t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva t\u00e4rke\u00e4 verkkopalvelu kerrottiin olevan Lapin Kaira -portaali . Kaira-portaaliin tieto siirtyy eri tietokannoista ja suodattuu k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n laatimien ehtojen mukaisesti eli tieto on suodatettavissa esimerkiksi k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhmitt\u00e4in tai yksik\u00f6n taloustilanteen tai asiakastyytyv\u00e4isyyden mukaan. (LapIT 2018)<\/p>\n\n\n\n Alueellisessa osaamisen kehitt\u00e4missuunnitelmassa koulutukset kohdentuivat erilaisille ryhmille. Osa koulutuksista oli tarkoitettu kaikille, osa tietyille ammattiryhmille, osa taas henkil\u00f6ille, joiden teht\u00e4v\u00e4t edellyttiv\u00e4t osaamisen m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4. Kehitt\u00e4missuunnitelmaan oli ker\u00e4tty my\u00f6s ns. marginaalikoulutuksia kuten kielikoulutuksia (esim. saamen kieli) tai \u00e4killisten muutosten kuten koronan edellytt\u00e4mi\u00e4 koulutuksia.<\/p>\n\n\n\n \u201dErikoisasiat j\u00e4\u00e4v\u00e4t yksik\u00f6n asiaksi, sis\u00e4iset koulutukset erotellaan. Laajat yleiset aiheet yhteiseen keskusteluun. Erikoisteemat alueellisiksi koulutuksiksi\u201d..<\/p> \u201d\u2026hoitoketjuty\u00f6st\u00e4 tulevaa alueellisen yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misest\u00e4 nousevat koulutustarpeet, soteuudistus ja uuden sairaalan rakennushanke, tarkentavat koulutustarpeita koko ajan\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Tyydytyst\u00e4 oli tuottanut erikoissairaanhoidon ja perusterveyden huollon yhteiseksi tunnistetut koulutustarpeet ja niihin vastaavien koulutusten yhteistoteutukset. Lis\u00e4ksi organisoidulla toiminnalla oli vastattu nopeasti \u00e4killisen uhkan eli koronapandemian synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n alueelliseen osaamistarpeeseen. Ensipalaute koulutukseen osallistujien tyytyv\u00e4isyydest\u00e4 oli ker\u00e4tty yleisen keskustelun yhteydess\u00e4. Kuitenkin varsinainen koulutuksen kokonaisarvioon vaikuttava palaute oli k\u00e4sitelty yksik\u00f6iss\u00e4 tapahtuvassa esihenkil\u00f6n ja ty\u00f6ntekij\u00e4n v\u00e4lisess\u00e4 kehityskeskustelussa. T\u00e4m\u00e4 palaute v\u00e4littyi my\u00f6s keskitettyyn kehitt\u00e4misyksikk\u00f6\u00f6n. Alueelliset koulutukset oli tallennettu henkil\u00f6st\u00f6hallinnon ohjelmaan. Sairaanhoitopiiriss\u00e4 oli osaamisen hallinnan ja henkil\u00f6st\u00f6tarpeen ennakoinnin ja hallinnon ty\u00f6v\u00e4lineen\u00e4 tietokoneohjelma, josta oli saatavilla my\u00f6s tiedot henkil\u00f6st\u00f6n osaamisten kertaustarpeista.<\/p>\n\n\n\n \u201dalueen Perusterveydenhuollon yksikk\u00f6jen yhteiset koulutustarpeet otettiin huomioon.\u201d<\/p> \u201dKunnista tullut tutustujia, benchmarkkaus ja simulaatio, kaikkinensa rajapinnat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vuorovaikutusta.\u201d<\/p> \u201dHenkil\u00f6st\u00f6hallinnon ohjelmaan isommat koulutukset, m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiset luvat ja p\u00e4tevyydet, C&Q (antaa my\u00f6s muistutukset) \u2026 ty\u00f6markkinalaitokselle koulutusraportit samoin kuin henkil\u00f6st\u00f6kertomukseen vuosittain\u201d<\/p> \u201dTieken koulutustiimi kysyy koulutuspalautteita\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Alueellista<\/strong> oppimista<\/strong><\/p>\n\n\n\n Haastattelun mukaan yhteisten koulutusten suunnittelu ja koordinointi oli l\u00e4hent\u00e4nyt ja edist\u00e4nyt erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ja my\u00f6s alueen perusterveydenhuollon yksikk\u00f6jen v\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4. Henkil\u00f6st\u00f6jen kehitt\u00e4mis- ja koulutussuunnitelmat olivat yksikk\u00f6jen esihenkil\u00f6iden ja henkil\u00f6st\u00f6jen yhdess\u00e4 laatimia. Esihenkil\u00f6t koordinoivat henkil\u00f6st\u00f6jens\u00e4 osallistumiset koulutuksiin. Alueellisten koulutusten valinta ja suunnittelu tapahtuivat budjettivuoden mukaisesti. Osallistujien sitoutuneisuutta ja koulutukseen liittyv\u00e4\u00e4 tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 todettiin k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n esihenkil\u00f6n ja alaisen v\u00e4lisiss\u00e4 kehityskeskusteluissa. My\u00f6s hankitun osaamisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa oli k\u00e4sitelty kehityskeskusteluissa. \u201d\u2026yhteisty\u00f6 alueen Perusterveydenhuollon yksik\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4\u201d<\/p> \u201dEsimies p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 koulutuksista hierarkian mukaan.\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Alueellisten koulutusten suunnittelu pohjautui haastattelun mukaan henkil\u00f6st\u00f6n osaamisvajeiden pohjalta m\u00e4\u00e4riteltyihin koulutustarpeisiin. Kouluttajavalinnoissa oli hy\u00f6dynnetty aiemmista toteutuksista saatuja palautteita. Kouluttajavalintoja oli tehty alueellisesti mutta my\u00f6s ERVA-alueen toimijoiden kanssa. Koulutuksien rinnalla osaamista oli kehitetty organisaation sis\u00e4isill\u00e4 menetelmill\u00e4 kuten ty\u00f6kierto, koulutukset, mentorointi, perehdytt\u00e4mien ja benchmarking. Koulutuksia oli toteutettu my\u00f6s alueellisina verkkokoulutuksina. Kuntien henkil\u00f6st\u00f6j\u00e4 oli perehdytetty erikoissairaanhoidossa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n ja my\u00f6s erilaisia simulaatioita oli k\u00e4ytetty oppimisen tukena. <\/p>\n\n\n\n \u201dOsaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 hy\u00f6dynnettiin verkkokoulutusta, OYS:n erityisvastuualueen sairaaloiden sek\u00e4 eri organisaatioiden, oppilaitosten ja hankkeiden koulutustarjontaa.\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Ammatilliseen osaamisen kehitt\u00e4miseen sis\u00e4llytettiin my\u00f6s oppisopimuskoulutusten tietopuoliset osiot, n\u00e4ytt\u00f6tutkinnot, ty\u00f6suojelukoulutukset sek\u00e4 mentorointi. Lis\u00e4ksi osaamisen kehitt\u00e4misen muotona oli organisaatioiden ja yksik\u00f6iden v\u00e4list\u00e4 vertailukehitt\u00e4mist\u00e4, ty\u00f6n varjostamista, perehtymisjaksoja ja ty\u00f6kiertoa sek\u00e4 simulaatio-oppimista.<\/p>\n\n\n\n \u201dKoulutuksien huolellisella suunnittelulla\u201d<\/p> \u201dEsimiestaso m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4, kenen osaamista kehitet\u00e4\u00e4n, taustalla toiminnan muutokset ja osaamism\u00e4\u00e4rittelyt\u201d<\/p> \u201dYhteisty\u00f6t\u00e4 ERVA-alueen koulutusasiantuntijoiden kanssa, koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien kanssa\u201d<\/p> \u201dTy\u00f6kierto, koulutukset, mentorointi, perehdytt\u00e4mien, simulaatiot, benchmarkkaus, verkkokoulutus yms.\u201d<\/p> \u201dKunnista tullut erikoissairaanhoitoon tutustujia\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Toiminnan muutoksia<\/strong><\/p>\n\n\n\n Haastattelusta ilmeni, ett\u00e4 organisaation osaamisen kehitt\u00e4minen oli tehty suunnitelmalliseksi ja koordinoiduksi. Alueellisten koulutusten koordinointi, arviointi ja raportointi oli keskitetty Tietohallinon ja kehitt\u00e4misen yksik\u00f6n (Tieke) koulutustiimille. Osaamistarpeiden tunnistaminen ja koulutustarpeiden arviointi oli organisoitu sairaanhoitopiirin tulosalueille ja yksikk\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n \u201dkoulutustiimi tekee koulutussuunnitelman, joka menee henkil\u00f6st\u00f6johtajalle ja LSHP-yhteisty\u00f6ryhm\u00e4\u00e4n, osaamisen kehitt\u00e4missuunnitelmaa varten\u201d<\/p> \u201dosaamistarpeiden selvitt\u00e4minen yksikk\u00f6jen sis\u00e4ist\u00e4 toimintaa\u201d<\/p> \u201dosaamiskartoitukset, kehityskeskustelut, ennakointitieto\u2026 yksik\u00f6iss\u00e4 katsotaan el\u00e4k\u00f6ityv\u00e4t, toiminnan muutokset, siirrot jne.\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Alueellisesti j\u00e4rjestettyjen koulutusten tavoitteena katsottiin olevan organisaation strategioiden ja painopisteiden mukaisen ja soteuudistuksen suuntaisen osaamisen ja toiminnan vahvistaminen. Toisaalta koulutuksille oli pyritty vastaamaan tulosalueilla tunnistettuihin osaamisvajeisiin. Koulutustarpeiden arvioinnissa oli hy\u00f6dynnetty henkil\u00f6st\u00f6n n\u00e4kemyksi\u00e4 ja tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4, jotka edistiv\u00e4t tietoon perustuvia analyysien tekoa.<\/p>\n\n\n\n \u201dStrategiset painopisteet, \u00e4killisten tarpeiden ennakointi, pit\u00e4\u00e4 ottaa huomioon, mitk\u00e4 ovat jatkuvat s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset koulutukset\u201d<\/p> \u201d\u2026hoitoketjuty\u00f6st\u00e4 tulevaa alueellisen yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misest\u00e4 nousevat koulutustarpeet, soteuudistus ja uuden sairaalan rakennushanke, tarkentavat koulutustarpeita koko ajan\u201d<\/p> \u201dMitk\u00e4 ovat meid\u00e4n painopisteet strategian pohjalta, joihin koulutukset pit\u00e4\u00e4 linkitty\u00e4.\u201d<\/p> \u201dKaikkien ammattiryhmien tarpeet\u2026 kysyt\u00e4\u00e4n johtavilta henkil\u00f6ilt\u00e4, mit\u00e4 yhteiseen haluavat ottaa mukaan.\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Koulutuksessa hankitun osaamisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottoa pidettiin koulutuksen vaikuttavuuden olennaisena tekij\u00e4n\u00e4 ja esihenkil\u00f6n olevan uuden osaamisen hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa. Osaamisen kehittyminen oli n\u00e4hty toiminnan kehittymisest\u00e4. Usein muutos oli ollut nopeasti todettavissa. Muutosta tuottava osaaminen oli voitu hankkia monilla tavoilla. Koulutukset ja niiden suunnittelu ja hankinta olivat tapahtuneet alueellisesti tai ERVA-alueella. Koulutuksien kokonaisarvioiden katsottiin palvelevan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa tulevista koulutuksista. Kokonaisarviot oli raportoitu henkil\u00f6st\u00f6kertomukseen ja ty\u00f6llisyysrahaston raporttiin.<\/p>\n\n\n\n \u201darviointi tapahtuu toiminnassa, muutos n\u00e4kyy usein nopeasti\u201d<\/p> \u201dTy\u00f6yksik\u00f6n asia, j\u00e4\u00e4 johtamiseen ja esimiehiin, miten uutta osaamista hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n, joten suunnittelu on todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4.\u201d<\/p> \u201dKoulutuksen vaikutukset voidaan saada levi\u00e4m\u00e4\u00e4n ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 esimiesten tuella\u201d<\/p> \u201dkoulutuksen my\u00f6nteiset vaikutukset asiakaspalautteista, ty\u00f6tyytyv\u00e4isyydest\u00e4\u201d<\/p> \u201dYhteisty\u00f6t\u00e4 ERVA-alueen koulutusasiantuntijoiden kanssa, kysyt\u00e4\u00e4n kokemuksia kouluttajasta\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Haastattelun mukaan koulutuksen vaikutuksien ja vaikuttavuuden arvioinnissa oli k\u00e4ytetty kehityskeskustelujen tuloksia, palautteita, toiminnan ja hoitoketjuty\u00f6n kehityst\u00e4 kuvaavia tietoja sek\u00e4 erikoisosaamisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Arviointia kerrottiin teht\u00e4v\u00e4n organisaation eri tasoilla ja eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Tietoja oli raportoitu henkil\u00f6st\u00f6kertomukseen ja kuntayhtym\u00e4n alueellisten koulutusten seurantaan. Lis\u00e4ksi koulutustietoja oli v\u00e4litetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL), joka oli k\u00e4ytt\u00e4nyt niit\u00e4 muun muassa tuottavuusvertailuihin. Tuottavuusvertailussa oli arvioitu ja vertailtu muun muassa palvelujen tuottajien prosessien sujuvuutta. Lis\u00e4ksi koulutustietoja oli v\u00e4litetty muihin kansallisiin raportteihin.<\/p>\n\n\n\n \u201dkehityskeskustelut, koulutuspalautteet\u201d<\/p> \u201darvioinnit ammattiryhm\u00e4tasolla koko sairaanhoitopiiriss\u00e4\u201d<\/p> \u201dyksikk\u00f6tasolla, tulosaluetasolla, sairaanhoitopiirin tasolla\u2026 henkil\u00f6st\u00f6kertomus, kuntayhtym\u00e4tasolla alueelliset koulutukset, THL tuottavuusvertailut -ennakointitietoa ja toiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4 – n\u00e4kyy tiettyjen prosessien heikkous. Muut kansalliset raportit.\u201d<\/p> \u201dpalautteet, toiminnan kehitt\u00e4minen, hoitoketjuty\u00f6, erikoisosaamisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto, henkil\u00f6st\u00f6kertomus ja ty\u00f6llisyysrahasto\u201d<\/p> \u201dasiakaspalautteet, ty\u00f6tyytyv\u00e4isyys, Kairasta\u201d<\/p> \u201dkoulutusp\u00e4ivien m\u00e4\u00e4r\u00e4t, asiakasm\u00e4\u00e4r\u00e4t, haipro, potilasvalitukset, asiakaskantelut, muistutukset, opiskelijapalautteet, yksikk\u00f6jen koulutussuunnitelmien toteutumisen\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n Koulutuksen vaikuttavuuden alueellinen arviointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kirkpatrickin (2016) vaikuttavuuden arviointia kuvaavien tasojen mukaan alueellisten koulutusten reaktiotasolla alueellisen osaamisen kehitt\u00e4minen ja siihen liittyv\u00e4t koulutukset toteutettiin mahdollisimman suunnitelmallisesti ja organisoidusti. Organisoituminen tarkoitti yksikk\u00f6ihin hajautettua ja perustoimintaa l\u00e4hell\u00e4 olevaa osaamisen johtamista ja kehitt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 keskistetty\u00e4 toimintaa. Keskitettyyn toimintaa kuului mm. tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t ja alueellisten koulutusten koordinointi. Alueelliset koulutukset voitiin kohdentaa alueen kaikkien organisaatioiden henkil\u00f6st\u00f6ille, joillekin ammattiryhmille, osaamisensa p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4 vaativille henkil\u00f6st\u00f6ryhmille tai joillekin muille erityisryhmille. Koulutukset raportoitiin alueellisiin ja kansallisiin s\u00e4hk\u00f6isiin tietokantoihin.<\/p>\n\n\n\n Oppimisen arvioinnin tason n\u00e4k\u00f6kulmasta alueelliset koulutukset l\u00e4hensiv\u00e4t sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon ja alueen perusterveydenhuollon henkil\u00f6st\u00f6j\u00e4. Alueellisen osaamisen kehitt\u00e4minen koulutusvalintoineen oli m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4viss\u00e4 yksikk\u00f6jen esimiesten teht\u00e4viin ja toteutettavissa budjettivuosittain. Koulutussuunnittelu ja keskustelu hankitun osaamisen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 sijoittui esimiehen ja alaisen v\u00e4liseen kehityskeskusteluun. Alueellisia koulutuksia voitiin yhdist\u00e4\u00e4 my\u00f6s ty\u00f6hyvinvoinnin vahvistamiseen ja koulutus voitiin toteuttaa sis\u00e4isin menettelyin tai ulkoa hankittuna koulutuksena. Osa alueellisista koulutuksista suunniteltiin kohdennettavaksi ja niiden koulutusvalinnat tehtiin ERVA-alueelle.<\/p>\n\n\n\n Toiminnan muutoksen tason n\u00e4k\u00f6kulmasta alueellisen osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 oli viety suunnitelmallisemmaksi ja koordinoidummaksi. Koulutustarpeiden arvioinnissa hy\u00f6dynnettiin henkil\u00f6st\u00f6n n\u00e4kemyksi\u00e4 ja tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4, jotka edistiv\u00e4t tietoon perustuvaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Hankitun osaamisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa seurattiin toiminnan uudistumisesta. Lis\u00e4ksi uudistumista arvioitiin kehityskeskustelujen tuloksista, palautteista, hoitoketjujen kehittymisist\u00e4 ja erityisosaamisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta. Osaamista koskevia tietoja raportoitiin suunnitelmallisesti paikallisille, alueellisille sek\u00e4 kansallisille tahoille, mik\u00e4 mahdollisti tietojen k\u00e4yt\u00f6n erilaisiin vertailuihin ja seurantaan.<\/p>\n\n\n\n Kirkpatrickin (2016) koulutuksen vaikuttavuutta kuvaava nelj\u00e4s taso tarkoittaa tuloksia ja vaikutuksia. T\u00e4m\u00e4n aineiston mukaan nelj\u00e4nnen tason voidaan katsoa merkitsev\u00e4n menetelmi\u00e4 ja mittareita, joilla alueellisten koulutuksien vaikuttavuutta ja vaikutuksia arvioitiin (kuvio2). Kuvion keskell\u00e4 oleviin kennoihin merkityt menetelm\u00e4t voidaan katsoa juontuvan 1) reaktiona syntyv\u00e4\u00e4n osaamisen kehitt\u00e4miseen ja johtamisen organisoitumiseen, 2) oppimiseen pohjautuvaan osaamisen m\u00e4\u00e4rittelyyn ja 3) muutosta osoittavaan suunnitelmallisuuteen alueellisten koulutusten hankinnassa ja arvioinnissa. Kennojen vieress\u00e4 on aineistosta koottu mittareita, joilla esitetyt menetelm\u00e4t voidaan todentaa arvioitavaan ja vertailtavaan muotoon.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n tarkastelun mukaan osaamisen johtaminen ja kehitt\u00e4minen oli Lapin sairaanhoitopiiriss\u00e4 sote-alueelle laaditun toimintamallin suuntaista (ks. Karjalainen ym. 2016). Alueellisen osaamisen ja koulutusten kehitt\u00e4minen oli sairaanhoitopiiriss\u00e4 organisoitu tietyin osin keskitetysti Tietohallinon ja kehitt\u00e4misen yksik\u00f6n koulutustiimille ja tietyin osin hajautetusti tulosalueille ja yksik\u00f6ihin. Toiminnan tueksi oli otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t, jotka mahdollistivat tiedolla johtamiseen perustuvan osaamisen ohjauksen ja hallinnan. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t olivat yhten\u00e4istym\u00e4ss\u00e4. Henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 painottuivat osaamistarpeiden ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamisp\u00e4\u00e4omien tiedostaminen. Kuvauksessa oli n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 my\u00f6s toiminnan alueellinen verkostoituminen.<\/p>\n\n\n\n Kirjoittaja<\/strong> L\u00e4hteet<\/strong> T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa tarkastellaan koulutuksien vaikutuksia ja vaikuttavuutta alueellisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Aihetta k\u00e4siteltiin Lapin sairaanhoitopiirin koulutuskoordinaattorille tehdyss\u00e4 haastattelussa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021. Koulutuskoordinaattori toimii alueen ja organisaation yhteisten koulutuksien organisoijana. Haastattelukysymyksiss\u00e4 oli hy\u00f6dynnetty Soili Tykkyl\u00e4isen (2017) laatiman Vaikutusten arviointi -kanvaasin sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 (ks. Tykkyl\u00e4inen 2017).<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":298,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-743","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-jatkuva-oppiminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/743","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=743"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/743\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":763,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/743\/revisions\/763"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media\/298"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=743"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=743"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=743"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-content\/uploads\/sites\/6826\/2021\/10\/Dia2-1.jpg\")
Sirkka Saranki-Rantakokko, THM, HTT, Yliopettaja, Lapin ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n
Hanhinen T. 2010. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaaminen: kvalifikaatioiden luokitusj\u00e4rjestelm\u00e4n konstruointi.
http:\/\/urn.fi\/urn:isbn:978-951-44-8290-8, ss.198-200. Saatavilla 15.10.2021.
Karjalainen L., R\u00e4is\u00e4nen R. & Saranki-Rantakokko S. (2016). Verkostomainen osaamisen kehitt\u00e4misen toimintamalli tulevaisuuden sotelle. Lapin ammattikorkeakoulu. Selvitykset ja raportit 17\/2016. Verkostomainen osaamisen kehitt\u00e4misen toimintamalli tulevaisuuden sotelle (lapinamk.fi) Saatavilla 4.10.2021.
LapIT 2018. J\u00e4rjestelm\u00e4n uudistamisesta tiedolla johtamiseen. 8.1.2018, Cace-kuvaukset.
J\u00e4rjestelm\u00e4n uudistamisesta tiedolla johtamiseen :: LapIT. Saatavilla 15.10.2021.
Tornbow, D., & Zeidman-Karpinski, A (2016). Don\u00b4t use hammer when you need a screwdriver: how to use the right tools to create assessment that matters. Communications in information Lateracy, 10 (2), 143-162. Https:\/\/doi.org\/10.15760\/comminfolit.2016.10.2.30 Saatavilla 4.10.2021
Tykkyl\u00e4inen, S. (2017). Vaikutusten arviointi -kanvaasi. Viitattu 25.11.2020. https:\/\/vaikuttavayritys.fi\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/Kanvaasifill.pdf Saatavilla 4.10.2021.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"