{"id":754,"date":"2021-10-22T13:24:49","date_gmt":"2021-10-22T10:24:49","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/?p=754"},"modified":"2021-10-22T13:24:50","modified_gmt":"2021-10-22T10:24:50","slug":"syvaoppimisen-syvaan-paahan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2021\/10\/22\/syvaoppimisen-syvaan-paahan\/","title":{"rendered":"Syv\u00e4oppimisen syv\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4h\u00e4n"},"content":{"rendered":"\n

Johdanto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tulevaisuudessa ty\u00f6, monenlainen kouluttautuminen ja osaamisen kehitt\u00e4minen limittyv\u00e4t ja vuorottelevat yh\u00e4 tiiviimmin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaamisvaatimusten kasvaessa muun muassa toimialojen rakennemuutosten, niukkenevien resurssien ja digitaalisten palvelujen kehitt\u00e4misen haastamana. Osaamisen ja jatkuvan oppimisen merkityksest\u00e4 on muodostunut laaja kansallinen yhteisymm\u00e4rrys, jolla Suomen menestyminen ja tulevaisuus halutaan turvata. (Sitra 2019, OKM 2019, OKM 2021, DigiVisio 2030.)<\/p>\n\n\n\n

Jatkuvan oppimisen taustalla on jo 60-luvulla lanseerattu elinik\u00e4isen oppimisen k\u00e4site ja m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4. Jatkuvalla oppimisella viitataan, samoin kuin elinik\u00e4isell\u00e4 oppimisella, ihmisen koko el\u00e4m\u00e4nkaaren aikaiseen, monelle el\u00e4m\u00e4nalueelle ulottuvaan oppimiseen. Jatkuva oppiminen kattaa sek\u00e4 muodollisen koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n mukaisen oppimisen ett\u00e4 koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n ulkopuolella tapahtuvan oppimisen. Ty\u00f6ss\u00e4 oppiminen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 hankittavan osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat merkitt\u00e4vimm\u00e4t koulutusj\u00e4rjestelm\u00e4n ulkopuolisista oppimisen muodoista. (OKM2019, OKM 2021.) Jatkuvassa oppimisessa on kyse yksil\u00f6n mahdollisuudesta kehitt\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n ja osaamistaan, lis\u00e4ksi yh\u00e4 selke\u00e4mmin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tarvittavan osaamisen turvaamisesta sek\u00e4 suomalaisen yhteiskunnan menestymisest\u00e4 osaamisella (Sitra 2019).<\/p>\n\n\n\n

Korkeakoulutettujen m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4misell\u00e4, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n puolet nuorista aikuisista (25\u201334-vuotiaat), tavoitellaan v\u00e4est\u00f6n osaamisp\u00e4\u00e4oman kasvattamista. Tavoitteeseen p\u00e4\u00e4semiseksi, tutkinto-opintojen lis\u00e4ksi, korkeakoulujen tulee kehitt\u00e4\u00e4 sellaisia toimintatapoja, jotka mahdollistavat joustavat ja yksil\u00f6lliset opintopolut ja mahdollistavat jatkuvan oppimisen el\u00e4m\u00e4n eri tilanteissa. Digitaaliset oppimisratkaisut ovat avainasemassa jatkuvaa oppimista tukevien t\u00e4ydennyskoulutuspalvelujen toteutuksessa. (Visio 2030, OKM 2019.) T\u00e4ss\u00e4 blogissa tarkastellaan muun muassa sosiaali- ja terveysalan t\u00e4ydennyskoulutuksen palveluita digitaalisten oppimisratkaisujen avulla ja miten ne mahdollistavat syv\u00e4oppimiseen perustuvan osaamisen kehittymisen.<\/p>\n\n\n\n

Kangasniemi ym. (2018) valtakunnallisen selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalalla ammattialakohtainen substanssiosaaminen muodostaa tulevaisuuden osaamisen ytimen. Ammattialakohtaisen ydinosaamisen lis\u00e4ksi kaikkia sote-ammattiryhmi\u00e4 koskeva geneerinen osaaminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 asiakasty\u00f6osaamisen, palvelunkehitt\u00e4misosaamisen sek\u00e4 ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen. Selvityksen mukaan tulee arvioida, millaista tarvetta on uusille tutkinnoille tai nykyisten tutkintojen uusille kelpoisuuksille, jotta sosiaali- ja terveyssektorit ylitt\u00e4vien asiakkuuksien tarpeisiin voitaisiin vastata. N\u00e4ill\u00e4 kohdistuksilla ja muutoksilla voidaan varmistaa, ett\u00e4 tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattien osaaminen on ammattialakohtaisesti n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa ja ammattilaisilla on jaettua, toimintaymp\u00e4rist\u00f6n muutostarpeisiin vastaavaa osaamista tuottaa asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 ja vaikuttavaa hoitoa ja palvelua. Osaamisen kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 systemaattista osaamisen arviointia ja n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvien koulutusinterventioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Geneeristen osaamisalueiden perustaidot tulee sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 sote-alan tutkintoon johtaviin koulutuksiin, mutta erityisen ajankohtaista on vastata osaamisvajeisiin t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4ll\u00e4 koulutuksella. Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 toteutettavat kehitt\u00e4mishankkeet ovat tarpeen alueelliseen ja paikalliseen osaamisen kohdistamiseen ja sopivat sek\u00e4 ammatillisten ett\u00e4 geneeristen taitojen oppimiseen. Niin ik\u00e4\u00e4n geneerisi\u00e4 taitoja voidaan kehitt\u00e4\u00e4 muun muassa kriittisen\u00e4 ajatteluna, ongelmanratkaisutaitoina ja johdonmukaisena p\u00e4\u00e4ttelyn\u00e4. Keskeinen kysymys onkin, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin digitaaliset oppimisratkaisut tukevat syv\u00e4oppimiseen liittyvien geneeristen taitojen omaksumista. T\u00e4ss\u00e4 blogissa kuvataan miten digitaaliset oppimisymp\u00e4rist\u00f6t tukevat syv\u00e4oppisen kehittymist\u00e4 sosiaali- ja terveysalan t\u00e4ydennyskoulutuksen kontekstissa.<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4oppiminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4oppimisen juuret ovat kognitiivisissa teorioissa. Kognitiivinen suuntaus syntyi 1960-luvun alussa, kun ulkoisen sijaan alettiin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota ihmismielen sis\u00e4isiin ilmi\u00f6ihin, kognitiivisiin prosesseihin. Kognitiivisessa oppimisessa kiinnostus kohdistuu siihen, miten ihminen prosessoi tietoa: oppiminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n tiedon prosessointina. Oppija n\u00e4hd\u00e4\u00e4n erilaisen tiedon aktiivisena k\u00e4sittelij\u00e4n\u00e4: tietoa vastaanottavana, havaintoja tekev\u00e4n\u00e4, valikoivana, taltioivana, tulkitsevana ja aktiivisesti kehitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olentona. Painopiste on viime vuosina siirtynyt yksil\u00f6llisen tiedonrakennus- ja merkitysten asemasta jaetun kognition eli oppimisen yhteis\u00f6llisen prosessin tutkimukseen (Nevgi & Lindblom-Yl\u00e4nne, 2003, 16).<\/p>\n\n\n\n

Mielek\u00e4s oppiminen alkaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4n ongelmista ja ristiriidoista. Oppijan mieless\u00e4 syntyy tiedollinen ristiriita, kun h\u00e4nen tietonsa ja taitonsa eiv\u00e4t riit\u00e4k\u00e4\u00e4n tilanteen hallitsemiseen. Oppija pyrkii ratkaisemaan ristiriidan joko hankkimalla uutta tietoa (assimilaatio) tai h\u00e4n j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 aiemman tiedon uudella tavalla (akkommodaatio). Oppimisen tuloksena syntyy j\u00e4sentyneit\u00e4 ajatuksia sek\u00e4 selitt\u00e4vi\u00e4 periaatteita, joista muodostuu oppijalle toimintaa ohjaavia sis\u00e4isi\u00e4 rakenteita ja malleja, skeemoja. Uuden tiedon omaksuminen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n aina riippuvaisena aikaisemmasta tiedosta.<\/p>\n\n\n\n

Kognitiivinen oppimisajattelu pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 my\u00f6s oppijoiden metakognitiivisten taitojen kehitt\u00e4mist\u00e4. Metakognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan oman oppimisen kriittist\u00e4 arviointia: miten oppii ja miten voi kehitt\u00e4\u00e4 oppimistaan. N\u00e4m\u00e4 taidot kuvaavat kyky\u00e4 tulla tietoiseksi omasta tiedonk\u00e4sittely- ja oppimisprosessistaan. (Sava 1993, 25). Arkikielisesti voisi sanoa, ett\u00e4 metakognitiiviset taidot tarkoittavat sit\u00e4, ett\u00e4 \u201coppija ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ei ymm\u00e4rr\u00e4\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4oppimisen arvioimiseksi voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 erilaisia mitattavia vaateita ja periaatteita. Syv\u00e4oppimisen tasoon vaikuttaa oppijan aikaisempi tiedon taso, kirjoitetun tekstin sis\u00e4ll\u00f6n ja kielen vaikeusaste ja mill\u00e4 menetelm\u00e4ll\u00e4 saavutettu ymm\u00e4rrys todennetaan. Syv\u00e4oppimisen ja ymm\u00e4rryksen tason saavuttamiseksi tulee oppijan olla tietoinen siit\u00e4 mit\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 annettu teht\u00e4v\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4. Oppijan tulee olla tietoinen luettavan tekstin merkityksest\u00e4, henkil\u00f6kohtaisesta tarkoituksesta ja tavoitteesta sek\u00e4 mit\u00e4 tietoa h\u00e4n lukemastaan tavoittelee ja haluaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4. N\u00e4in mahdollistetaan se, ett\u00e4 oppija kykenee paitsi ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, my\u00f6s selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n lukemaansa. Sen lis\u00e4ksi taitava lukija kykenee p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n asioita, joita ei sellaisenaan ole mainittu tekstiss\u00e4 ja siten tekem\u00e4\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 lukemastaan. Edistynyt lukija kykenee paitsi tulkitsemaan lukemaansa my\u00f6s yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n saamaansa uutta tietoa aiemmin hankkimaansa ja n\u00e4in ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kokonaisuuksia ja on kykenev\u00e4 tarkastelemaan syy-yhteyksi\u00e4. (O\u2019Reilly, Sabatini & Wang, 2018.)<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4oppimista on tapahtunut, kun oppija kykenee tekem\u00e4\u00e4n kysymyksi\u00e4 lukemastaan sek\u00e4 muodostamaan uusia lis\u00e4kysymyksi\u00e4. Se vaatii kyky\u00e4 selkeytt\u00e4\u00e4 lukemaansa, kyseenalaistaa ja olla utelias uuden tiedon l\u00e4hteill\u00e4. Syv\u00e4oppimisessa opiskelija pystyy my\u00f6s arvioimaan ja pohtimaan paitsi tekstin my\u00f6s kirjoittajan luotettavuutta ja uskottavuutta. Edellisen lis\u00e4ksi syv\u00e4oppiminen vaatii kyky\u00e4 tarkastella erilaisia tietol\u00e4hteit\u00e4 ja sosiaalisen median v\u00e4litt\u00e4mi\u00e4 viestej\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista, my\u00f6s eri konteksteissa ja kulttuureiden v\u00e4lill\u00e4, jotta voi kehitt\u00e4\u00e4 yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja k\u00e4sityksi\u00e4 my\u00f6s maailmanlaajuisesti. Selke\u00e4t k\u00e4sitteet, periaatteet ja n\u00e4k\u00f6kulmat mahdollistavat asioiden kriittisen tarkastelun, jonka seurauksena kyet\u00e4\u00e4n soveltamaan opittua, ratkaisemaan ongelmia ja tekem\u00e4\u00e4n perusteltuja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. (O\u2019Reilly, Sabatini & Wang, 2018.)<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4oppiminen digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ruhalahti (2019) kehitti v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksessaan dialogisen yhteis\u00f6llisen syv\u00e4oppimisen mallin (DDD (Dialogical, Digital and Deep learning activities). Syv\u00e4oppimista tukeva autenttinen ja dialoginen yhteis\u00f6llinen tiedonrakentamiseen perustuva toimintamalli tarjoaa otollisen l\u00e4hestymisen sote-alan jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittymisen tarkasteluun. Mallissa esitet\u00e4\u00e4n syv\u00e4oppimisen pedagoginen viitekehys, jota voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 digitaalisen syv\u00e4oppimista osoittavan oppimisprosessin suunnittelussa ja osaamisen arvioinnissa (Kuvio 1).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvio 1. Dialogisen yhteis\u00f6llisen syv\u00e4oppimisen pedagoginen malli (mukaillen Ruhalahti 2019).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Syv\u00e4oppimisen mallissa on kuusi periaatetta, jotka tukevat dialogisen yhteis\u00f6llisen [digitaalisen] syv\u00e4oppimisen suunnittelua ja arviointia. Oppijan syv\u00e4oppimisen prosessi on suunniteltava niin, ett\u00e4 siell\u00e4 ei olisi k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 vain kopioidulle ja siirretylle tiedolle, joka johtaa helposti pinnalliseen oppimiseen ja suorittamiseen. Pinnallisen ja kopioidun tiedon v\u00e4ltt\u00e4miseksi, oppimisprosessin suunnittelussa on periaatteena tutkivan otteen kehittyminen ja autenttisten l\u00e4ht\u00f6kohtien esille tuominen. Syv\u00e4oppiminen edellytt\u00e4\u00e4 aitojen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isten oppimisteht\u00e4vien tai -tilanteiden mahdollistamisen ja niiden kriittisen reflektion ja syvent\u00e4misen. (Ruhalahti 2019.)<\/p>\n\n\n\n

Oppimisprosessin alkuun ja loppuvaiheeseen on sijoitettava itseopiskelun vaihe, joka auttaa opiskelijaa suuntaamaan kehittymist\u00e4\u00e4n syv\u00e4oppimisen suuntaan. Itseopiskeluvaiheiden lis\u00e4ksi syv\u00e4oppimista tukevia teht\u00e4vi\u00e4 ja prosesseja tulee suunnitella niin, ett\u00e4 ne tukevat syv\u00e4oppimiseen suuntaavia taitoja osana yhteis\u00f6llist\u00e4 tiedonrakentamista. Syv\u00e4oppinen edellytt\u00e4\u00e4 siten sek\u00e4 itsen\u00e4ist\u00e4 valmistautumista ja tiedon k\u00e4sittely\u00e4, ett\u00e4 yhteis\u00f6llist\u00e4 dialogia ja tiedon prosessointia. (Ruhalahti 2019.)<\/p>\n\n\n\n

Oppimisprosessin ohjaus on opettajan t\u00e4rkeimpi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4. Opettaja on oman alansa asiantuntija l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ne oppimisprosessin kriittisimm\u00e4t vaiheet ja suunnittelemaan oppimisen tuen saannin mahdollisuus oikea-aikaisesti. Mutta syv\u00e4oppimisen suunnittelussa ja toteuttamisessa oppijayhteis\u00f6n rooli korostuu my\u00f6s. Syv\u00e4oppimiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4ss\u00e4 oppimisprosessissa on oleellista oppijayhteis\u00f6n tarjoama vertaisohjaus ja kokemusten jakaminen sek\u00e4 eri alojen opiskelijoiden yhdess\u00e4 oppiminen ja sit\u00e4 kautta syntyv\u00e4 osaamisen yhteen kietominen. (Ruhalahti 2019.)<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4oppiminen vaatii dialogisen oppijayhteis\u00f6n ja opettajan tarjoaman tuen lis\u00e4ksi korkeamman tason ajattelutaitoja. T\u00e4rkein edellytys syv\u00e4oppimiselle digitaalisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 on oppijayhteis\u00f6, joka on sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen sek\u00e4 oppimistilanteen autenttisuudelle. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 yhteis\u00f6\u00f6n voidaan tulla hyvin erilaisista l\u00e4ht\u00f6- ja osaamistaustoista. Kriittisen ajattelun taitojen ja tutkivan otteen kehittyminen ovat oleellisia syv\u00e4oppimisessa. Avaintaitoina ovat vertaisuus, symmetria, kuuntelu, tiedusteleminen, omien olettamusten syrj\u00e4\u00e4n vet\u00e4minen ja s\u00e4\u00e4tely sek\u00e4 synteesien tekeminen. N\u00e4iden taitojen oppimiseen ja valmentamiseen t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n syv\u00e4oppimisen prosessissa eritasoisin dialogisin ja yhteis\u00f6llisen menetelmin ja tiedonrakentamisen vaiheiden avulla. (Ruhalahti 2019.)<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4oppimisen edellytyksen\u00e4 on yksil\u00f6n kyky hankkia tietoa ja osallistua vuoropuheluun. Digitaalisissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 tulee huomioida, ett\u00e4 yhteis\u00f6llisyys on merkityksellist\u00e4 syv\u00e4lliseen oppimiseen, syv\u00e4oppiminen vaatii my\u00f6s dialogista oppimisyhteis\u00f6\u00e4. Kyseisell\u00e4 yhteis\u00f6ll\u00e4 tulee olla yhteinen tavoite ja aito halu oppia. T\u00e4h\u00e4n tulee kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomioita jo opetussuunnitelmaa ja oppimissuunnitelmaa laadittaessa. Muun muassa teht\u00e4v\u00e4nanto ja mielekk\u00e4iden kysymysten asettelu tulee olla harkittua ja syv\u00e4llist\u00e4 oppimista mahdollistavaa. Ongelmal\u00e4ht\u00f6inen oppiminen ja monimutkaisten kysymysten ratkaiseminen luo pohjan uuden tiedon luomiseen ja rakentamiseen. Ellei dialogia mahdollisteta, on syyt\u00e4 harkita opetuksen toteutusta ja opetusmenetelm\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi digitaalisissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 tulee tarkkaan pohtia syv\u00e4oppimista tukevat oppimisalustat ja opintomoduuleiden sis\u00e4ll\u00f6t. Tulee olla toimiva alusta, joka tukee dialogista oppimista. Lis\u00e4ksi oppimisteht\u00e4v\u00e4t ja niiden syv\u00e4llist\u00e4 oppimista mittaavat arviointimenetelm\u00e4t tulee laatia. Itsen\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 tukemaan tarvitaan yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 ja dialogia, jotka mahdollistavat oppijoille tilaa kysymyksille ja pohdinnoille sek\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksille. My\u00f6s opettajan l\u00e4sn\u00e4olo ja palaute eri oppimisprosessin vaiheissa on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. N\u00e4in voidaan varmentaa, ett\u00e4 korkeamman tason ajattelutaidot kehittyv\u00e4t, oppimista tapahtuu ja se syvenee oppimisprosessin aikana. (Ruhalahti 2019.)<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4oppiminen Sotetie-hankkeen julkaisuissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

SOTETIE \u2013hankkeessa on ker\u00e4tty kokemuksia opiskelijoilta, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n edustajilta, opettajilta sek\u00e4 oppilaitosten jatkuvan koulutuksen vastuuhenkil\u00f6ilt\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 on tuotettu blogeja. Niiss\u00e4 nostetaan esiin vahvasti yhteisty\u00f6ss\u00e4 kehittyminen ja korostetaan seuraavia ilmi\u00f6it\u00e4 syv\u00e4oppimisen tukemiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Tiedotuksen ja arviointitiedon puute<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jatkuvan koulutuksen oppimisen maailma muun muassa k\u00e4sitteiden, tavoitteiden ja sis\u00e4ll\u00f6n kirjavuuden vuoksi on sekava (Isosaari, Myllymaa, Puska & Sirkka 2020a). Koulutuksesta tiedottamisen tulee olla selke\u00e4\u00e4 ja tieto oikeaa, jotta se vastaa koulutukseen hakeutuvan odotuksia (Isosaari, J\u00e4rvel\u00e4, Myllymaa, Nieminen & Puska 2020a.)<\/p>\n\n\n\n

Jatkuvan oppimisen koulutuksissa koulutuksen ja sen vaikuttavuuden arviointi j\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4osin toteutumatta. Tosin opiskelijan oppimisen arvioitiin vaikuttaa koulutusmuoto ja siit\u00e4 on esimerkiksi erikoistumiskoulutuksissa sovittu valtakunnallisissa verkostoissa. Opiskelijan oppimista selvitet\u00e4\u00e4n muun muassa tarkastelemalla kirjallisia kehitt\u00e4misteht\u00e4vi\u00e4 ja oppimisp\u00e4iv\u00e4kirjoja. Opetussuunnitelmien mukaisesti valtaosa opiskelija-arvioinneista toteutuu numeerisena opistosuoritteen arviointina. Opiskelijat voivat arvioida omaa oppimista itsearvioinnin ja oman reflektion avulla ja koulutukseen osallistuvat voivat antaa palautetta vertaisarvioimalla. Lis\u00e4ksi opettaja k\u00e4y arviointi- ja palautekeskusteluja opiskelijoiden kanssa. Lyhytkestoisissa koulutuksissa arviointi perustuu p\u00e4\u00e4osin asiakaskokemukseen koskien koulutuksen j\u00e4rjestelyit\u00e4, sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ja hy\u00f6dyllisyytt\u00e4 sek\u00e4 toiveita jatkossa j\u00e4rjestett\u00e4viin koulutuksiin. (Myllymaa, Sirkka & Isosaari, 2020.)<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4oppimisen mahdollistamiseksi opetuksen k\u00e4sitteit\u00e4 ja tiedottamista tulee selkeytt\u00e4\u00e4 ja yhdenmukaistaa, jolloin my\u00f6s koulutuksista tiedottaminen tavoittaa potentiaaliset hakijat, joilla on tavoite ja halu oppia sek\u00e4 edellytykset tiedon syventymiseen. Lis\u00e4ksi yhteismitallisten arviointimittareiden luominen kuvaamaan syv\u00e4oppimista on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Nykyiseen tilanteeseen on siis haettava vastausta vaikuttavuuteen liittyv\u00e4n arviointitiedon lis\u00e4\u00e4misen kautta. (Myllymaa, Sirkka & Isosaari, 2020.)<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4oppiminen on kaikkien yhteinen etu ja teht\u00e4v\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tavoiteltavaa olisi, ett\u00e4 opiskelijat olisivat mukana koulutusten suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa ennen koulutusta ja koulutusten aikana (J\u00e4rvel\u00e4, Myllymaa, Nieminen & Puska 2021). He olisivat resurssi syv\u00e4oppimiselle yhdess\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6jens\u00e4 toimijoiden kanssa. Kun otetaan huomioon koko ryhm\u00e4n j\u00e4senten omat ty\u00f6paikat, saadaan suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4 vertailtavia tapoja ajatella asioista ja kehitty\u00e4 kriittiseen ajatteluun. Kun asiat liittyv\u00e4t erilaisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin tuo se opiskeluun mielekkyytt\u00e4. Valitettavasti t\u00e4m\u00e4 ei aina toteudu. Vaikka opiskelijoilla olisi pysyv\u00e4 ty\u00f6paikka, ei kaikkia ty\u00f6yhteis\u00f6j\u00e4 kiinnosta opiskelijoiden tekem\u00e4 arvokas ty\u00f6 itsens\u00e4 ja ty\u00f6yhteis\u00f6ns\u00e4 eteen opiskelun keinoin. T\u00e4m\u00e4n vuoropuhelun edist\u00e4miseksi kaikki k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat keinot kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Nykyisell\u00e4\u00e4n se j\u00e4\u00e4 ohueksi (J\u00e4rvel\u00e4, Myllymaa, Nieminen & Puska 2021).<\/p>\n\n\n\n

Erilaiset oppijat syv\u00e4oppimisen haasteena<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Jatkuvan oppimisen koulutuksiin hakeutuvat opiskelijat tulevat erilaisin taustoin ja l\u00e4ht\u00f6kohdin sek\u00e4 tarpein ja odotuksin. Edell\u00e4 mainitut tarpeet ja odotukset voivat olla opiskelijan henkil\u00f6kohtaisia tai ty\u00f6nantajan toiveita. (S\u00e4il\u00e4, Ranta, Myllymaa & Nieminen. 2021.) Ne asettavat vaateita opetuksen suunnittelun toteutuksen joustavuudelle ja ketteryydelle sek\u00e4 oikein mitoitetulle ty\u00f6kuormalle (J\u00e4rvel\u00e4, Myllymaa, Nieminen & Puska, 2021).<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4oppimisen edellytyksen\u00e4 on huomioida erilaiset oppijat ja heid\u00e4n ominaisuutensa tiedon kartuttamiseen. Erilaisille oppijoille on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden takaaminen ja osallistaminen, jotta varmistetaan ongelmal\u00e4ht\u00f6inen oppiminen ja vastausten l\u00f6ytyminen monialaisiin kysymyksiin. Opettajan l\u00e4sn\u00e4olo ja rakentava palaute erilaisuus huomioiden on ensiarvoista yksil\u00f6n ja ryhm\u00e4n syv\u00e4oppimiseen ohjaamisessa.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkki jatkuvaan koulutukseen hakeutuvan motivaatiokirjeest\u00e4:
<\/p>\n\n\n\n

\u201cMotivaatiokirjeess\u00e4 hakija kuvasi muun muassa 1) miksi h\u00e4n hakee koulutukseen, ja 2) miten h\u00e4n voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koulutuksessa hankittavaa osaamista ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tai ty\u00f6urallaan. Koulutukseen valitut jatkoivat ammatillisen osaamisensa ja asiantuntijuutensa kehitt\u00e4miseen liittyvien kysymysten tarkastelua\u201d<\/p>

\u201cMotivaatiokirjeiden ja ennakko-oppimisteht\u00e4vien perusteella koulutuksen osallistujat hakivat ja aloittivat koulutuksen 1) laajentaakseen ja syvent\u00e4\u00e4kseen ammatillista osaamistaan ja asiantuntijuuttaan asiakas- ja palveluohjauksessa. 2) Ammatillisen osaamisen kehitt\u00e4misen kautta he halusivat lis\u00e4t\u00e4 mahdollisuuksiaan hakeutua uusiin ty\u00f6teht\u00e4viin sosiaali- ja terveysalalla, jotka olisivat heid\u00e4n sen hetkisi\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4 enemm\u00e4n kansalaisten ja asiakkaiden neuvontaan ja ohjaukseen keskittyvi\u00e4. Lis\u00e4ksi koulutukseen hakeutumiseen kannusti 3) asiakas- ja palveluohjauksen palvelujen sek\u00e4 ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja -menetelmien kehitt\u00e4mistarve. Osallistujat asettivat tavoitteekseen uusien palveluinnovaatioiden luomisen ja uusien ty\u00f6tapojen rakentamisen palveluiden yhteensovittamiseen\u201d. (Helminen & Kantola, 2021.)<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Opiskelijoiden ja opettajien jaksaminen opintoihin syventymisen haasteena<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Opiskelijoiden mukaan omaan jaksamiseen jatkuvan koulutuksen opiskelussa vaikuttavat fyysiset ja psyykkiset voimavarat, perheen taloudellinen tilanne ja arjen aikatauluttaminen. Tukea kaivataan puolisolta ja l\u00e4heisilt\u00e4 sek\u00e4 kollegoilta ja organisaation johdolta. Opiskelumotivaatio vaatii kiireen ja stressin sietokyky\u00e4 ja joustavaa ajank\u00e4yt\u00f6n hallintaa. (Isosaari, J\u00e4rvel\u00e4, Myllymaa, Nieminen & Puska, 2020b.) Syventyminen vaatii aikaa ja jaksamista olla utelias – aikaa oppia, yhdist\u00e4\u00e4 oppimaansa ja hahmottaa kokonaisuuksia. Syv\u00e4llinen oppiminen vaatii rauhallista mielentilaa ja h\u00e4iri\u00f6t\u00f6nt\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jotta on mahdollista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, tarkastella, tulkita, selitt\u00e4\u00e4 ja tehd\u00e4 perusteltuja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Syv\u00e4oppiminen edellytt\u00e4\u00e4 opiskelijoilta voimavaroja ja ajank\u00e4yt\u00f6n hallintaa yhteis\u00f6lliseen oppimiseen ja dialogiin osallistumiseen, jotka ovat suuressa roolissa ratkaisukeskeisiss\u00e4 ongelmienratkaisuissa. Opiskelijoiden ohella my\u00f6s opettajien jaksamisessa on haastetta. Oppilaitosten hallinto tuo mukaan yll\u00e4tyksi\u00e4 ja dynamiikkaa. Blogissa \u201cOpettajana jatkuvan koulutuksen opinnoissa \u2014 Oppilaitosten oman kuplan puhkaisevat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tulevat opiskelijat\u201d toteamme:<\/p>\n\n\n\n

\u201cHaastattelut nostavat esiin kysymykset niin opettajien kuin opiskelijoidenkin jaksamisesta. Kummankin ty\u00f6kuorma n\u00e4ytt\u00e4ytyy huolestuttavana\u201d. (J\u00e4rvel\u00e4, Myllymaa, Nieminen & Puska, 2021).<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Opettajien jaksaminen edellytt\u00e4\u00e4 toimivaa organisaatiorakennetta, hyv\u00e4\u00e4 hallintoa ja johtamista. Oppilaitoksissa on paljon sellaista dynamiikkaa, hektisyytt\u00e4 ja yll\u00e4tt\u00e4vyytt\u00e4, joka h\u00e4iritsee syvemm\u00e4n oppimisen toteuttamista. Opettajat ovat kiinnostuneita syv\u00e4oppimisesta, mutta el\u00e4v\u00e4t usein omassa kuplassaan, jonka l\u00e4p\u00e4isev\u00e4t ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tulevat opiskelijat. Heid\u00e4n koulutuksessaan on puutteita. Opettajien tulee olla asiantuntijoita jatkuvan oppimisen koulutuksen sis\u00e4ll\u00f6n osaamisessa, olla edell\u00e4k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 ja etukenossa kulkevia. Sis\u00e4ll\u00f6n lis\u00e4ksi tulee hallita digiosaaminen uusissa oppimisymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 kuten toimivien oppimisalustojen hallinta, opintomoduuleiden sis\u00e4lt\u00f6 ja syv\u00e4oppimista tukevat teht\u00e4v\u00e4nannot. (J\u00e4rvel\u00e4, Myllymaa, Nieminen & Puska, 2021.)<\/p>\n\n\n\n

Havaintoja ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4; pohdiskelua syv\u00e4oppimisen tulevaisuudesta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4oppimisen mahdollisia esteit\u00e4 ovat muun muassa ymm\u00e4rrys syv\u00e4oppimisesta, joka miellet\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n digitalisaation kielell\u00e4 osana teko\u00e4lyn oppimista, joissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n usean kerroksen neuroverkkoja (Wikipedia 8.10.21). T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi organisoinnin haasteet saattavat est\u00e4\u00e4 syv\u00e4oppimista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Syv\u00e4oppimista artikkelissa kuvatulla tavalla taas tukee esimerkiksi tutkiva ote opiskeluun, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6iset teht\u00e4v\u00e4t ja niiden syv\u00e4llinen sek\u00e4 kriittinen reflektio. Muita syv\u00e4oppimista tukevia tekij\u00f6it\u00e4 ovat opetuksessa k\u00e4ytetyt itseopiskeluun ja omatoimiseen opiskeluun laaditut, syv\u00e4llist\u00e4 oppimista tukevat teht\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 oppijayhteis\u00f6n hy\u00f6dynt\u00e4minen. Taustalla vahvasti vaikuttavat my\u00f6s erilaiset oppimisvaikeudet sek\u00e4 asenteet ja min\u00e4pystyvyyden kokemus. N\u00e4iden lis\u00e4ksi osaamisen ymm\u00e4rt\u00e4minen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta ja kehitt\u00e4misosaaminen sek\u00e4 vaikuttavuus, kustannus- ja laatutietoisuus tukevat syv\u00e4oppimisen eetosta.<\/p>\n\n\n\n

Kaiken takana on ajan jatkuva muutos ja kyky ratkaisujen l\u00f6yt\u00e4miseen monimutkaisessa maailmassa. Syv\u00e4oppiminen tarjoaa siihen mahdollisuuden. Kehitt\u00e4mistarve on selke\u00e4 ja vastuu siit\u00e4 jakautuu kaikille; vastuu on oppijalla ja my\u00f6s ty\u00f6nantajalla sek\u00e4 koulutusorganisaatioilla.<\/p>\n\n\n\n

\u201cTy\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutos ja muutoksessa pysyminen vaativat jatkuvaa oppimista ja osaamisen p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4. Oppimismahdollisuuksien tulisi olla joustavia (Sitra, 2019), ja tarvitaan joustavia opintopolkuja koulutusorganisaatioiden ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lille. Tarvitaan my\u00f6s uudenlaisia tukirakenteita oppijan hyvinvoinnin ja osaamistavoitteiden saavuttamiseksi (OKM, 2019).\u201d<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

Syv\u00e4oppiminen jatkuvan oppimisen koulutuksissa kohtaa tulevaisuudessa monia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n haasteita. Pilottivaiheessa olevat valtakunnalliset kokeet ja rahoitusmallin muutokset haastavat my\u00f6s syv\u00e4oppimisen. Tarkoitus ei voi olla p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 kehityst\u00e4 taantumaan, joka johtaa oppimisen kannalta pinnallisempaan suuntaan. Mik\u00e4li esimerkiksi yhteisen osaamisen osalta toimijat toivovat hyvin lyhyit\u00e4 t\u00e4sm\u00e4koulutuksia (Helminen, Markkanen & S\u00e4il\u00e4 2020a), niin her\u00e4\u00e4 kysymys, miten syv\u00e4oppiminen n\u00e4iss\u00e4 huomioidaan? Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamisalueet soveltuvat hyvin lyhyisiin koulutuksiin (Helminen, Markkanen & S\u00e4il\u00e4 2020b). Korkeakoulujen tulee markkinoida my\u00f6s lyhytkestoisia koulutuksia osana opintopolkuja, jotka mahdollistavat sopivien koulutusosioiden suorittamisen siten, ett\u00e4 kokonaisuus tukee syv\u00e4oppimista. Syv\u00e4oppimisen esteen\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s oppimisvaikeudet, niin onko jatkuvalla oppimisella joitain tukirakenteita? (Opetushallitus, 2019).<\/p>\n\n\n\n

Syv\u00e4oppimiselle voisi olla tarpeen kehitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6kaluja my\u00f6s korkeakoulujen hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi perusopetuksen tapaan (vrt. Johnson & Laukkanen, 2017). Opettajien osaaminen syv\u00e4oppimisen edist\u00e4jin\u00e4 ei toteudu automaattisesti, vaan he tarvitsevat siihen tukea ja koulutusta. Opettajat ovat huolissaan oman jatkuvan koulutuksen puutteista ja opettajien olisi syyt\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 my\u00f6s omiin koulutuksiin, jotta heill\u00e4 olisi kyky\u00e4 syv\u00e4oppimisen sis\u00e4ist\u00e4miseen (J\u00e4rvel\u00e4, Myllymaa, Nieminen & Puska, 2021).<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat<\/strong>
Tiina J\u00e4rvel\u00e4
Tapio Myllymaa
Mikko Nieminen
Seija Olli
Anne Puska
<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Digivisio 2030 \u2013 Hankkeen yleiskuvaus ja rahoitushakemus, 15.9.2020. Haettu 15.2.2021 osoitteesta https:\/\/digivisio2030.fi\/tiedostot\/digivisio-2030-hankkeen-yleiskuvaus-ja-rahoitushakemus\/
Helminen J. & Kantola T. 2021. Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutukseen osallistuneiden ty\u00f6llisyys ja ty\u00f6urat. Saatavilla 19.10.21: https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2021\/06\/01\/asiakas-ja-palveluohjauksen-erikoistumiskoulutukseen-osallistuneiden-tyollisyys-ja-tyourat\/
Helminen, J., Markkanen, U. & S\u00e4il\u00e4, T. 2020a. Sosiaalialan osaamisen kehitt\u00e4minen lis\u00e4-, t\u00e4ydennys- ja erikoistumiskoulutuksilla. Savonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla 19.10.2021: https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2020\/05\/26\/sosiaalialan-osaamisen-kehittaminen-lisa-taydennys-ja-erikoistumiskoulutuksilla\/
Helminen J., Markkanen U. & S\u00e4il\u00e4 T. 2020b. Sosiaali- ja terveysalan yhteisen osaamisen kehitt\u00e4minen lis\u00e4-, t\u00e4ydennys- ja erikoistumiskoulutuksilla. Saatavilla 19.10.2021: https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2020\/06\/16\/sosiaali-ja-terveysalan-yhteisen-osaamisen-kehittaminen-lisa-taydennys-ja-erikoistumiskoulutuksilla\/
Isosaari, U., J\u00e4rvel\u00e4, T., Myllymaa, T., Nieminen, M. & Puska, A. 2020a. Itsens\u00e4 kehitt\u00e4minen jokaisen perusoikeutena ja velvollisuutena \u2013 Jatkuvan oppimisen koulutusten esteet ja mahdollisuudet ja opiskelijoiden tuomat kehitt\u00e4misideat. Saatavilla 4.10.2021: https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2020\/09\/04\/itsensa-kehittaminen-jokaisen-perusoikeutena-ja-velvollisuutena-jatkuvan-oppimisen-koulutusten-esteet-ja-mahdollisuudet-ja-opiskelijoiden-tuomat-kehittamisideat\/
Isosaari, U., J\u00e4rvel\u00e4, T., Myllymaa, T., Nieminen, M. & Puska, A. 2020b \u201dTy\u00f6 on niin
vastuullista ja kuormittavaa, ett\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4\u00e4, miten v\u00e4h\u00e4isell\u00e4 koulutuksella sellaiseen voi p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ihmisen\u201d. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla 4.10.2021: https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2020\/09\/04\/tyo-on-niin-vastuullista-ja-kuormittavaa-etta-hammastyttaa-miten-vahaisella-koulutuksella-sellaiseen-voi-paastaa-ihmisen\/
Isosaari, U., Myllymaa, T., Puska, A. & Sirkka, A. 2020. (13.1.2020). Jatkuvan oppimisen koulutuksen sekava maailma. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu. https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2020\/01\/13\/jatkuvan-oppimisen-koulutuksen-sekava-maailma\/
Johnson, P. & Laukkanen, H. 2017. NPDL-auditointik\u00e4sikirja. Ty\u00f6kalu syv\u00e4oppimisen vertaisauditointiin. Suomen NPDL-maaklusteri 2017. Saatavilla 19.10.21: https:\/\/www.microsoftmahdollista.fi\/100tarinaa\/wp-content\/uploads\/2017\/06\/ NDPL_506.pdf
J\u00e4rvel\u00e4, T, Myllymaa, T, Nieminen, M. & Puska, A. 2021. Opettajana jatkuvan koulutuksen opinnoissa – Oppilaitosten oman kuplan puhkaisevat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tulevat opiskelijat. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla 29.9.2021: https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2021\/02\/16\/opettajana-jatkuvan-koulutuksen-opinnoissa-oppilaitosten-oman-kuplan-puhkaisevat-tyoelamasta-tulevat-opiskelijat\/
Kangasniemi, M., Hipp, K., H\u00e4ggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietil\u00e4, A.M., Saarnio, R., Viinam\u00e4ki, L., Voutilainen, A. & Wald\u00e9n, A. 2018. Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39\/2018.
Lindblom-Yl\u00e4nne, S. & Nevgi, A. (toim.) 2003. Oppimisn\u00e4kemykset antavat perustan opetukselle. Teoksessa. S. Lindblom-Yl\u00e4nne, S. & A. Nevgi (toim.) Yliopisto- ja korkeakouluopettajan k\u00e4sikirja. Vantaa: WSOY.
Myllymaa, T., S\u00e4il\u00e4, T., Nieminen, M. & Ranta, L. 2021. Miksi sote-alan ammattilaisen jatkuva koulutus ei toteudu? Jatkuvan koulutuksen esterataa. SOTETIE -blogi, Savonia ammattikorkeakoulu. Saatavilla 29.9.2021: https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2021\/04\/23\/miksi-sote-alan-ammattilaisen-jatkuva-koulutus-ei-toteudu-jatkuvan-koulutuksen-esterataa\/
Myllymaa, T., Sirkka, A. & Isosaari, U. 2020. (24.1.2020). Arvioinnin kirjava kartta. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu. https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2020\/01\/24\/arvioinnin-kirjava-kartta\/
O\u2019Reilly, T. Sabatini, J & Wang, Z. 2018. Using scenariobased assessments to measure deep learning. Teoksessa: Deep Comprehension: Multidisciplinary Approaches to Understanding, Enhancing, and Measuring Comprehension, 197\u2013208. K. Millis, D. Long, J. Magliano, & K. Weimer (Toim.) NY, NY: Routledge.
OKM. 2021. Ursin, J., Hyytinen, H. & Silvennoinen, K. (toim.) Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi \u2013 Kappas! -hankkeen tuloksia. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2021:6.
OKM. 2019. Tutkintoon johtavan koulutuksen kehitt\u00e4minen tukemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2019:24. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6.
Opetushallitus. 2019. Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimm\u00e4isi\u00e4 ennakointituloksia. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset. 2019:3.
Ruhalahti, S. 2019. Redesigning a Pedagogical Model for Scaffolding Dialogical, Digital and Deep Learning in Vocational Teacher Education. Rovaniemi. University of Lapland. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-337-145-3
Sava, I. 1993. Taiteellinen oppimisprosessi. Teoksessa I. Porna & P. V\u00e4yrynen. (Toim.) Taiteen perusopetuksen k\u00e4sikirja.: Suomen Kuntaliitto.
Sirkka, A., Myllymaa, T. & Isosaari, U. 2020. (5.2.2020). Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaamistarpeet ja osallistuminen jatkuvan oppimisen koulutusten suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. SOTETIE-Blogi, Savonia-ammattikorkeakoulu. https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2020\/02\/05\/tyoelaman-osaamistarpeet-ja-osallistuminen-jatkuvan-oppimisen-koulutusten-suunnitteluun-toteutukseen-ja-arviointiin\/
Sitran selvityksi\u00e4 146. Kohti osaamisen aikaa -30 yhteiskunnallisen toimijan yhteinen tahtotila elinik\u00e4isest\u00e4 oppimisesta. 2\/2019. Saatavilla 29.9.2021: https:\/\/media.sitra.fi\/2019\/02\/06165242\/kohti-osaamisen-aikaa.pdf
S\u00e4il\u00e4, T., Ranta, L., Myllymaa, T. & Nieminen, M. 2021. Miksi sote-alan ammattilainen hakeutuu koulutukseen? Koulutukseen hakeutumisen l\u00e4ht\u00f6kohtia. SOTETIE -blogi, Savonia ammattikorkeakoulu. Saatavilla 4.10.2021: https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2021\/03\/18\/miksi-sote-alan-ammattilainen-hakeutuu-koulutukseen-koulutukseen-hakeutumisen-lahtokohtia\/
S\u00e4il\u00e4, T., Myllymaa, T., Nieminen, M. & Ranta, L. 2021. Jatkuvaa osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 sosiaali- ja terveysalalla \u2013 Miten sote-ammattilainen valitsee itselleen sopivan koulutuksen? SOTETIE -blogi, Savonia ammattikorkeakoulu. Saatavilla 4.10.2021: https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2021\/04\/01\/jatkuvaa-osaamisen-kehittamista-sosiaali-ja-terveysalalla-miten-sote-ammattilainen-valitsee-itselleen-sopivan-koulutuksen\/
Wikipedia 8.10.2021. Haettu 8.10.2021: https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Syv%C3%A4oppiminen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johdanto Tulevaisuudessa ty\u00f6, monenlainen kouluttautuminen ja osaamisen kehitt\u00e4minen limittyv\u00e4t ja vuorottelevat yh\u00e4 tiiviimmin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n osaamisvaatimusten kasvaessa muun muassa toimialojen rakennemuutosten, niukkenevien resurssien ja digitaalisten palvelujen kehitt\u00e4misen haastamana. Osaamisen ja jatkuvan oppimisen merkityksest\u00e4 on muodostunut laaja kansallinen yhteisymm\u00e4rrys, jolla Suomen menestyminen<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":298,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-754","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-jatkuva-oppiminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/754","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=754"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/754\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":757,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/754\/revisions\/757"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media\/298"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=754"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=754"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=754"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}