{"id":765,"date":"2021-11-23T11:42:17","date_gmt":"2021-11-23T09:42:17","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/?p=765"},"modified":"2021-11-23T11:42:19","modified_gmt":"2021-11-23T09:42:19","slug":"asiakas-ja-palveluohjauksen-osaamista-kehittamassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2021\/11\/23\/asiakas-ja-palveluohjauksen-osaamista-kehittamassa\/","title":{"rendered":"Asiakas- ja palveluohjauksen osaamista kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Johdanto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sosiaali- ja terveysalan palvelujen integraatio tarkoittaa ammattilaisten osaamisen raja- ja yhteispinnoilla monia muutoksia. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja toimintakulttuuri ovat muuttumassa, jolloin syntyy uusia hyvinvointikonsepteja, palvelujen yhdyspintoja ja niille uusia teht\u00e4v\u00e4kokonaisuuksia sek\u00e4 uudenlaista osaamista. N\u00e4iden toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 ammattien ja organisaatioiden v\u00e4lill\u00e4 yhteisi\u00e4 tavoitteita ja yhteisty\u00f6t\u00e4. Tarvitaan moniammatillista osaamisen ja palveluiden integraatiota.<\/p>\n\n\n\n

Asiakkaiden odotukset sote- palveluista ovat muuttuneet yksil\u00f6llisyytt\u00e4 ja tehokkuutta korostaviksi ja samalla ammattilaisten osaamistarpeet muuttuvat. Erityisesti peruspalveluissa ja asiakasrajapinnassa toimiva henkil\u00f6st\u00f6 tarvitsee yhtenev\u00e4t tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon palveluj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4, moniammatillisesta ja \u2013alaisesta yhteisty\u00f6st\u00e4, asiakas- ja palveluohjauksesta eli case manageroinnista sek\u00e4 toiminnan jatkuvasta kehitt\u00e4misest\u00e4. (Osaamisella soteen 2019).<\/p>\n\n\n\n

Osaamisella soteen \u2013hankkeen (2019) v\u00e4liraportissa korostui toimiva moniammatillinen asiakas- ja palveluohjaus, joka on edellytys asiakasl\u00e4ht\u00f6isten palveluiden mahdollistamiseksi. Kuntoutuksen uudistamiskomitea suositteli raportissaan (2017) vastuullisen asiakasohjauksen (Case management) mallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Sote-alan muuttuvat osaamistarpeet edellytt\u00e4v\u00e4t systemaattista monialaista jatkuvan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isen oppimisen mahdollisuuksien uudistamista asiakas- ja palveluohjauksen osaamisen vahvistamiseksi. V\u00e4liraportti tuo esille my\u00f6s sote-alalla tarvitaan erikoisosaamisen, jonka tulee vastata ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja asiakkaiden muuttuvaan tarpeeseen. (Osaamisella soteen 2019.)<\/p>\n\n\n\n

Sosiaali- ja terveysalalla on tarve kehitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 jatkuvaa oppimista joustavina polkuina, joissa mahdollistuu niin yksil\u00f6llinen, kuin ty\u00f6yhteis\u00f6jen osaamisen kehittyminen. Osaamista tulee voida kehitt\u00e4\u00e4 niin pienempien, muutaman opintopisteen laajuisten opintojaksojen, kuin laajempien moduulityyppisten opintokokonaisuuksien avulla. Jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi tulee n\u00e4iden pienempien opintojaksojen, moduulien, osaaja -koulutusten, korkeakouludiplomien, tutkinto-, t\u00e4ydennys – ja erikoistumiskoulutusten muodostaa jatkumo, jossa ammattilainen voi joustavasti hakea tarvitsemaansa lis\u00e4osaamista. T\u00e4ll\u00f6in ne voivat johtaa selkeisiin osaamisprofiileihin, joita voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mm. uusissa teht\u00e4v\u00e4n- ja ammatinkuvissa. Lis\u00e4ksi osaamisten tulee olla sis\u00e4llytett\u00e4viss\u00e4 tutkintoihin.<\/p>\n\n\n\n

Sotetie-hankkeen ty\u00f6paketin 3 p\u00e4\u00e4tavoitteena oli asiakkaan palvelutarpeiden edellytt\u00e4mien sote alan ammattilaisten osaamisten m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen, osaamisvajeiden kartoittaminen sek\u00e4 asiakas- ja palveluohjausosaamisen verkko-opintokokonaisuuden suunnittelu. Tavoitteena oli my\u00f6s opintokokonaisuuden pilotointi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen mukaan tasoilla EQF 6, ammattikorkeakoulun ja kandidaatin tutkinnon sek\u00e4 EQF7, ylemm\u00e4n ammattikorkeakoulun ja maisterin tutkinnon tasoilla. (Sotetie hankehakemus.) Koulutuspilotista saatujen kokemusten ja osallistujapalautteiden pohjalta luotiin asiakas- ja palveluohjauksen osaamistarpeisiin vastaavat nelj\u00e4 kahden opintopisteen laajuiset MOOC – verkko-opintojaksot tasolle EQF6.<\/p>\n\n\n\n

Asiakas- ja palveluohjaus k\u00e4sitteen sis\u00e4ll\u00f6llinen kehitt\u00e4minen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6paketin 3 yhten\u00e4 toimenpiteen\u00e4 oli m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 asiakas- ja palveluohjaus k\u00e4sitteen\u00e4 sek\u00e4 osaamisena case management \u2013ty\u00f6otteen n\u00e4k\u00f6kulmasta, jossa huomioidaan asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys, palveluiden kustannukset, vaikuttavuus ja laatu, sek\u00e4 palveluiden digitalisaation hy\u00f6dynt\u00e4minen osana asiakas- ja palveluohjausta.<\/p>\n\n\n\n

M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4 rakennettiin yhdess\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n asiantuntijoiden kanssa. Viiden asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutusryhm\u00e4n kanssa toteutettiin vuoden 2020 tammikuussa Learning cafe -ty\u00f6paja, joissa keskusteltiin asiakas- ja palveluohjuksen toteuttamisesta sek\u00e4 sen reunaehdoista ja vaikuttavuudesta. Ty\u00f6pajoihin osallistui yhteens\u00e4 noin 90 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. M\u00e4\u00e4rittelyty\u00f6skentelyss\u00e4 huomioitiin my\u00f6s Palvelupolut kuntoon (PAKU) -hankkeessa esille nostettua asiakasn\u00e4k\u00f6kulmaa ja perehdyttiin laajalti asiakas- ja palveluohjausta k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4n kirjallisuuteen sek\u00e4 tutkimusl\u00e4hteisiin.<\/p>\n\n\n\n

Asiakas- ja palveluohjauksen k\u00e4sitett\u00e4 on kuvattu ja sit\u00e4 on tarkasteltu eri yhteyksiss\u00e4 ja eri vuosikymmenill\u00e4 (ks. mm. Moxley 1989, Ala-Nikkola & Valokivi 1997; Payne 2000; Suominen & Tuominen 2007; Niemel\u00e4 & Kivipelto 2019; Ristolainen, Roivas, Mustonen & Hujala 2020; Vikberg-Aaltonen & Salminen 2021).<\/p>\n\n\n\n

Asiakas- ja palveluohjauksella (case manageroinnilla) tavoitellaan asiakkaan ehe\u00e4\u00e4 ja saumatonta palvelujen kokonaisuutta, jossa huomioidaan avun tarvitsijan el\u00e4m\u00e4ntilanne kokonaisuutena ja mietit\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 vaihtoehtoja parhaan ratkaisun l\u00f6yt\u00e4miseksi. Asiakas- ja palveluohjaus vaatii laaja-alaista palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n tuntemista, asiakkaan tilanteen kokonaisvaltaista hahmottamista ja palveluohjauksen teorioiden ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen osaamista. Asiakas- ja palveluohjauksen perusta on asiakasl\u00e4ht\u00f6isyydess\u00e4: asiakkaan tulee kokea tulleensa kuulluksi ja kuunnelluksi. Asiakas- ja palveluohjauksella yhdistet\u00e4\u00e4n sosiaali- ja terveydenhuollon eri keinoja ja osaamista joustavasti vastaamaan asiakkaan palvelutarpeita.<\/p>\n\n\n\n

Asiakas- ja palveluohjausosaaminen muodostuu sosiaali- ja terveysalan geneerisest\u00e4 eli yhteisest\u00e4 osaamisesta sek\u00e4 asiakas- ja palveluohjauksen erityisosaamisesta, joita on kuvattu kuviossa 1.<\/p>\n\n\n\n

Asiakas- ja palveluohjaus on jaettavissa eri tasoihin:<\/p>\n\n\n\n

  1. Yleisell\u00e4 yhteiskunnan ja organisaatioiden viestinn\u00e4ll\u00e4 ja digipalveluilla tarjotaan yleist\u00e4 terveytt\u00e4, arkea ja hyvinvointia tukevaa neuvontaa ja ohjeistusta. Kohderyhm\u00e4 on laaja, jolloin tiedon tulee olla helposti saavutettavissa.<\/li>
  2. Asiakasryhmien tai tarpeiden mukaan kohdennettuihin matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluihin hakeudutaan monikanavaisesti.<\/li>
  3. Asiakasohjaus on alustavaa arviointia asiakkaiden palveluntarpeesta. Neuvontaa ja ohjausta kohdennetaan asiakkaan tarpeiden mukaisesti, ja asiakas ohjataan eteenp\u00e4in, jos on tarve tarkemmalle selvittelylle.<\/li>
  4. Asiakkaan tai asiakasryhm\u00e4n tarpeen mukainen arviointi, toiminnan suunnittelu ja ohjaus, joiden aikana asiantuntijalta vaaditaan syv\u00e4llist\u00e4 paneutumista ja palveluohjauksen erityisosaamista, case managerointia.<\/li>
  5. Intensiivinen palveluohjaus on prosessimaista ty\u00f6skentely\u00e4, jossa asiakkaan palvelujen tarvetta arvioidaan ja suunnitellaan usein moniammatillisesti. Palveluista rakennetaan kokonaisuus, jonka toteutumista seurataan ja arvioidaan systemaattisesti. <\/li><\/ol>\n\n\n\n
    \"\"
    Kuvio 1. Asiakas- ja palveluohjaus Sotetie-hankkeessa<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

    Asiakas- ja palveluohjausosaamisen tarpeet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Asiakasohjausta ja palveluohjausta tekev\u00e4t eri ammateissa toimivat ja erilaisia koulutustaustoja omaavat henkil\u00f6t. T\u00e4m\u00e4 haastaa asiakas- ja palveluohjausosaamisen yksiselitteisen m\u00e4\u00e4rittelemisen. Asiakas- ja palveluohjausty\u00f6t\u00e4 tekevien teht\u00e4v\u00e4alueet ja teht\u00e4v\u00e4nkuvat vaihtelevat muun muassa sen mukaan, mink\u00e4 asiakasryhm\u00e4n kanssa, miss\u00e4 palvelualueella, tulos- tai palveluyksik\u00f6ss\u00e4 henkil\u00f6 ty\u00f6skentelee, tai millaisiin asiakas- ja palveluohjauksen kysymyksiin yksikk\u00f6 tai ty\u00f6ntekij\u00e4 vastaa.
    <\/p>\n\n\n\n

    ote-ammattilaisten asiakas- ja palveluohjausosaamisen tarpeita selvitettiin em. asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutusryhmille j\u00e4rjestetyiss\u00e4 Learning cafe -ty\u00f6pajoissa. Lis\u00e4ksi hy\u00f6dynnettiin muun muassa kyseisen erikoistumiskoulutuksen suunnitteluvaiheen tarveselvityst\u00e4, jossa selvitettiin TE- ja ELY-keskuksilta sek\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4toimijoilta sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulutettujen ty\u00f6llistymiseen ja rekrytointiin liittyvi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia sek\u00e4 asiakas- ja palveluohjausosaamisen merkityst\u00e4 ja tarvetta eri maantieteellisill\u00e4 alueilla.<\/p>\n\n\n\n

    Sotetien ty\u00f6paketissa 2 toteutetun s\u00e4hk\u00f6isen kyselyn tuloksena saadusta verkko-opintotarjonnasta pyrittiin tunnistamaan ne opintojaksot, jotka vastasivat asiakas- ja palveluohjauksen osalta uudistuvien ammattien ja ty\u00f6nkuvien osaamisvajeen tarpeisiin. N\u00e4it\u00e4 t\u00e4ysin verkkototeutuksena toteutuvia opintojaksoja ei juurikaan opetustarjonnasta l\u00f6ytynyt. Koulutussis\u00e4lt\u00f6jen puutteita nostettiin esille 20 opintopisteen laajuisen koulutuspilotin suunnitteluun hy\u00f6dynt\u00e4en olemassa olevaa monimuoto-opetustarjontaa, sek\u00e4 mm. SotePeda 24\/7 – hankkeessa kehitettyj\u00e4 opintojaksoja tai niiden osia.<\/p>\n\n\n\n

    Koulutuspolut j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Sote-ammattilaisille on korkeakouluissa tarjolla eri mittaisia koulutuksia asiakas- ja palveluohjausosaamiseen. Alla olevassa kuviossa 2 on kuvattu, miten osaamista voi vahvistaa erilaisilla koulutuksilla. N\u00e4ist\u00e4 koulutuksista MOOCit (massive open online course) ovat lyhyit\u00e4, kaikille avoimia opintojaksoja. Korkeakouludiplomit ovat my\u00f6s kaikille avoimia opintoja, joiden avulla voi vahvistaa osaamistaan. Erikoistumiskoulutuksiin sis\u00e4ltyv\u00e4t tietyt valintakriteerit ja haku koulutukseen tapahtuu tiettyn\u00e4 ajankohtana.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"
    Kuvio 2. Asiakas- ja palveluohjausosaamisen koulutuspolkuja Sote-ammattilaisille<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

    Asiakas- ja palveluohjauksen koulutuspilotti<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Opetushallituksen (2019) raportissa oli nostettu tulevaisuuden t\u00e4rkeimmiksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamisiksi digitaalisten alustojen hy\u00f6dynt\u00e4misosaaminen, innovaatio-osaaminen, henkil\u00f6kohtaisen osaamisen kehitt\u00e4minen ja johtaminen (Opetushallitus 2019). My\u00f6s sote-alalla tarvittavissa osaamisissa esille nousevat samat teemat (Kangasniemi ym. 2018).<\/p>\n\n\n\n

    Asiakas- ja palveluohjauksen koulutuspilotin suunnittelun taustalla olivat sote-alan geneeriset osaamisalueet sek\u00e4 koulutustarveselvitys, joiden pohjalta koulutuksen keskeisiksi osaamisalueiksi m\u00e4\u00e4riteltiin asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys-, palveluj\u00e4rjestelm\u00e4- ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6osaaminen, ohjaus, viestint\u00e4 ja digiosaaminen, vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuus ja moniammatillisen yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4minen. Kustakin osaamisalueesta muodostettiin viiden opintopisteen laajuinen opintojakso, joista muodostui tavoitteena ollut 20 opintopisteen asiakas- ja palveluohjauksen opintokokonaisuus. Opintojaksojen oppimisteht\u00e4v\u00e4t suunniteltiin siten, ett\u00e4 osallistujan oli mahdollisuus valita suorittaako koulutuksen osaamistasoilla NQF 6 tai 7 oman pohjakoulutuksensa ja osaamistavoitteidensa mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n

    Opintojaksot rakennettiin DigiCampus-oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, joka mahdollisti ammattikorkeakoulujen ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n v\u00e4lisen yhteiskehitt\u00e4misen ja opiskelijoiden ty\u00f6skentelyn avoimessa oppimisymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Kunkin opintojakson aluksi ja p\u00e4\u00e4tteeksi oli opintoja ohjaava ja tukeva webinaari-iltap\u00e4iv\u00e4. Osallistujan ty\u00f6skentely\u00e4 tuettiin monipuolisella itseopiskelumateriaalilla ja oppimisaktiviteeteilla. Opinnoissa hy\u00f6dynnettiin ryhm\u00e4n keskin\u00e4ist\u00e4 verkostoitumista sek\u00e4 vertaisoppimista ja oppimisteht\u00e4v\u00e4t liitettiin osallistujan oman ty\u00f6n arviointiin ja kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n

    Koulutuspilotin osallistujat<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Koulutushalukkuutta tiedusteltiin koulutuskutsuin, jotka kohdennettiin kunkin ammattikorkeakoulun yhteisty\u00f6tahoille ymp\u00e4ri Suomea. Koulutuskutsut osoitettiin sote-alan johtajille ja asiakas- ja palveluohjauksen esimiehille. Koulutukseen ilmoittautui 21 asiakas- ja palveluohjauksessa toimivaa ammattilaista ja esimiest\u00e4. Osallistujat ty\u00f6skentelev\u00e4t sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 erilaisilla teht\u00e4v\u00e4nimikkeill\u00e4 niin ik\u00e4ihmisten, kehitysvammaisten, lasten- ja nuorten, kuin osaty\u00f6kykyisten ja erikoissairaanhoidon palveluissa eri puolilla Suomea. Useilla osallistujilla oli vahva ohjauskokemus ja he toivat esille tarpeen kehitt\u00e4\u00e4 toimenkuvaansa muuttuvassa palveluymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Osallistujien roolina oli my\u00f6s toimia koulutuksen kehitt\u00e4j\u00e4kumppaneina. Kehitt\u00e4minen toteutettiin kehitt\u00e4missyklein\u00e4, joissa edellisen opintojakson arvioinnin perusteella tehtiin ratkaisuja seuraavan opintojakson toteutuksesta. Osallistujien tuli vastata opintojaksoa koskevaan palautekyselyyn sek\u00e4 reflektoida oppimaansa ja opiskeluaan suhteessa opintojakson osaamistavoitteisiin ja omiin oppimis- ja kehitt\u00e4mistarpeisiinsa. Tavoitteena oli jatkuvan vuoropuhelun avulla tavoittaa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n koulutustarpeet ja siten varmistaa koulutuksen ty\u00f6el\u00e4m\u00e4vastaavuus.<\/p>\n\n\n\n

    Koulutuspilotin opintojaksot<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Opintojakso 1 Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys-, palveluj\u00e4rjestelm\u00e4- ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6osaaminen (5 op)<\/p>\n\n\n\n

    Opintojakson sis\u00e4lt\u00f6 rakentui kolmesta asiakas- ja palveluohjauksessa keskeisest\u00e4 osaamisalueesta; asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys, ammatillinen vuorovaikutusosaaminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluj\u00e4rjestelm\u00e4. Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 tarkasteltiin k\u00e4sitteen\u00e4, asiakasohjauksen filosofisena l\u00e4ht\u00f6kohtana sek\u00e4 toteutus- ja toimintamallina. Opiskelijat kokosivat yhteisen k\u00e4sitekartan asiakas- ja palveluohjauksen asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyden toteutumisesta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4. N\u00e4in saatiin rakennettua yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 asiakas- ja palveluohjauksen l\u00e4ht\u00f6kohdista koulutuksen alussa.<\/p>\n\n\n\n

    Ammatillisen vuorovaikutuksen teemassa k\u00e4siteltiin vuorovaikutuksen erityispiirteit\u00e4, verkkovuorovaikusta sek\u00e4 vuorovaikutuksen laatua ohjaustilanteessa ja ohjausprosessissa. Lis\u00e4ksi teht\u00e4v\u00e4t keskittyiv\u00e4t asiakas- ja palveluohjakseen liittyv\u00e4\u00e4n sote-lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n tuntemiseen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n tarjoamien H5p-verkkoteht\u00e4vien avulla. Palveluj\u00e4rjestelm\u00e4osaamista opiskeltiin rakentamalla k\u00e4sitekartta. Oppimisteht\u00e4viss\u00e4 hy\u00f6dynnettiin SotePeda 24\/7 -hankkeen aikana tuotettuja teht\u00e4v\u00e4kokonaisuuksia. Opintojakson lopuksi osallistujat kirjoittivat 300 sanan pituisen esseen, jossa he pohtivat kysymyksi\u00e4 uuden tiedon omaksumisesta ja mielenkiintoa her\u00e4tt\u00e4neist\u00e4 teemoista opintojakson aikana. Teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 kukin osallistuja sai henkil\u00f6kohtaisen kirjallisen palautteen.<\/p>\n\n\n\n

    Opintojakso 2 Ohjaus-, viestint\u00e4- ja digiosaaminen (5 op)<\/p>\n\n\n\n

    Sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen viestint\u00e4\u00e4n, digitalisaatioon ja ohjauksen erilaisiin toimintamalleihin keskittyv\u00e4 opintojakso jatkoi lokakuussa 2020 aloitettua asiakas- ja palveluohjauksen koulutuskokonaisuutta. Toisen opintojakson pedagogiset ratkaisut vastasivat osittain ensimm\u00e4isell\u00e4 opintojaksolla luotua rakennetta, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa teht\u00e4vi\u00e4 oli osallistujien toiveiden mukaan v\u00e4hemm\u00e4n ja keskityttiin enemm\u00e4n aineistoihin perehtymiseen. Oppimisteht\u00e4v\u00e4t laadittiin opintojakson itsen\u00e4iseen suorittamiseen soveltuviksi ja niiden avulla kannustettiin osallistujia tarkastelemaan omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n suhteessa opintojakson teemoihin. Materiaaleina tarjottiin asiakas- ja palveluohjauksen (case management) sek\u00e4 ohjauksen teorian perusteoksia ja ajankohtaisia tutkimusartikkeleita.<\/p>\n\n\n\n

    Opintojakson sis\u00e4lt\u00f6 jaettiin kolmeen teemaan, jotka yhdistettiin opintojakson p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 pohdintateht\u00e4v\u00e4ss\u00e4. Verkko- ja l\u00e4hiviestint\u00e4 ohjausty\u00f6ss\u00e4 -aihealueella osallistujat pohtivat oman organisaationsa viestint\u00e4\u00e4, omaa osuuttaan organisaationsa viestinn\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 viestinn\u00e4n osuutta ja vaikutusta omassa asiakas- ja palveluohjausty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Toisella aihealueella osallistujat perehtyiv\u00e4t asiakas \u2013 ja palveluohjaukseen (case management) toimintamallina, prosessina ja osaamisena (kuvio 3).<\/p>\n\n\n\n

    \"\"
    Kuvio 3. Case Management prosessin hallinnan teht\u00e4v\u00e4t. (Moxley David P 1989).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

    Kolmas aihealue tarjosi osallistujille muita ohjauksen toimintamalleja hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi omaan ty\u00f6h\u00f6n. Opintojakson p\u00e4\u00e4tteeksi osallistujat pohtivat opintojaksolla omaksumaansa uutta tietoa sek\u00e4 itse\u00e4\u00e4n kiinnostavia teemasis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 essee- kirjoitelmassa.<\/p>\n\n\n\n

    Opintojakso 3 Laatu-, vaikuttavuus- ja kustannustietoisuus (5 op)<\/p>\n\n\n\n

    Kolmannella opintojaksolla opiskeltavina teemoina olivat vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuus sote-alalla sek\u00e4 asiakas- ja palveluohjauksessa. Opintojakson keskeisi\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 opiskeltiin sek\u00e4 ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4, tiimeiss\u00e4 ett\u00e4 yhteisiss\u00e4 webinaareissa. Ty\u00f6yhteis\u00f6iss\u00e4 toteutettiin tiimity\u00f6n\u00e4 asiakasohjauksen vaikuttavuusarviointia hy\u00f6dynt\u00e4en ty\u00f6skentelyn l\u00e4ht\u00f6kohtana Sitran (2018) vaikutuspuu -mallia. Mukana olevat organisaatiot toteuttivat sis\u00e4ist\u00e4 arviointia sek\u00e4 k\u00e4viv\u00e4t keskustelua omasta asiakas- ja palveluohjauksen palvelulupauksestaan, lupauksen toteutumisen edellytyksist\u00e4. Samalla pohdittiin my\u00f6s lupauksen mukaisen ty\u00f6n toteuttamisen v\u00e4litt\u00f6mist\u00e4- sek\u00e4 pitk\u00e4aikaisvaikutuksista oman ty\u00f6organisaation toiminnassa.<\/p>\n\n\n\n

    Laatuty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta osallistujat selvittiv\u00e4t oman organisaation laatuty\u00f6h\u00f6n liittyvi\u00e4 toimintamalleja ja instrumentteja sek\u00e4 laativat Alexander Osterwalderin ja Yves Pigneurin (2010) kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4 Business Model Canvas (BMC) ty\u00f6kalua hy\u00f6dynt\u00e4en kehitt\u00e4missuunnitelman omaa ty\u00f6t\u00e4 koskettavan laatupoikkeaman kehitt\u00e4miseksi. (Kuvio 4.)<\/p>\n\n\n\n

    \"\"
    Kuvio 4. Business Model Canvas -mallilomake. (Osterwalder, A. & Pigneur, Y. 2010).<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

    BMC-ty\u00f6kalu on visuaalinen tapa kuvata palvelutoimintaa yhdeks\u00e4n toisiinsa tiiviisti liittyv\u00e4n osioin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ty\u00f6kalua voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niin liiketoiminnan, kuin muunkin palvelutoiminnan suunnittelun ja kehitt\u00e4misen v\u00e4lineen\u00e4. Suunnitelma laadittiin mahdollisuuksien mukaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 esimiehen ja oman asiakas- ja palveluohjausta toteuttavan ty\u00f6ryhm\u00e4n kanssa.<\/p>\n\n\n\n

    Opintojakso 4 Moniammatillisen yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4minen (5 op)<\/p>\n\n\n\n

    Koulutuspilotin nelj\u00e4nnell\u00e4 ja samalla viimeisell\u00e4 opintojaksolla teemoina olivat palvelumuotoilu ja asiakkaan palvelupolut sek\u00e4 yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4minen monitoimijaisessa palveluverkostossa. Oppimistavoitteena oli perehty\u00e4 palvelumuotoilun menetelmien hy\u00f6dynt\u00e4miseen asiakas- ja palveluohjauksen kehitt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 saada ty\u00f6kaluja ja valmiuksia asiakasymm\u00e4rryksen kasvattamiseen omassa ja ty\u00f6tiimin asiakas- ja palveluohjausty\u00f6ss\u00e4. Tietoutta syvennettiin my\u00f6s palveluiden koordinoinnissa monitoimijaisessa palvelukent\u00e4ss\u00e4. Lis\u00e4ksi teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli toteuttaa esimieskeskustelu opintojakson sek\u00e4 koko koulutuspilotin annista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tulevaisuuden odotuksiin.<\/p>\n\n\n\n

    Palvelupolkuajattelua l\u00e4hestyttiin osallistujien omien kokemusten avulla. Osallistujat kuvasivat ja visualisoivat palvelukokonaisuuden siten, miten he ovat asiakkaana palvelun kokeneet ja miten he ovat palvelupolun kulkeneet. Palvelupolku jaettiin eri pituisiin osiin, palvelutuokioihin sek\u00e4 edelleen lukuisiin kontaktipisteisiin. Kontaktipisteit\u00e4 olivat mm. ihmiset, ymp\u00e4rist\u00f6t, toimintatavat, esineet jne. (Tuulaniemi 2011). Itsen\u00e4isen\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 kukin pohti kokemaansa henkil\u00f6kohtaista palvelupolkua ja peilasi sit\u00e4 omien asiakkaidensa vastaaviin kokemuksiin. Palvelupolkuja osallistujat pohtivat ja kuvasivat SotePeda 24\/7 -hankkeessa luodun esimerkkilomakkeen avulla.<\/p>\n\n\n\n

    Webinaarissa pohdittiin monialaisen yhteisty\u00f6n ja asiakkaan osallistumisen mahdollisuuksia kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4. Osallistujilla oli itsen\u00e4isen\u00e4 teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 tuottaa valitsemansa asiakasryhm\u00e4n palvelun kehitt\u00e4miseksi monitoimijuuskartta, jossa tarkoituksena oli laaja-alaisesti tunnistaa mahdollisuuksia monitoimijuuden hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Monitoimijuus voidaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden sek\u00e4 kansalaisten tavoitteellisena ja aktiivisena yhteistoimintana (Laurila 2020). Monitoimijuuskartan kokoaminen paljasti palveluverkoston moninaisuuden, mik\u00e4 asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 my\u00f6s pirtaleisuutena. Osallistujat tutustuivat my\u00f6s monialaisesti palveluja tarvitsevien asiakkaiden tunnistamista varten kehitettyihin palvelumalleihin sosiaali- ja terveydenhuollossa ja k\u00e4viv\u00e4t malleihin liittyen arvioivan verkkokeskustelun. Yhteisasiakkuuden tunnistamisen, case management -toiminnan ja muiden mallien hy\u00f6dynnett\u00e4vyytt\u00e4 ja kriittisi\u00e4 kohtia arvioitiin monipuolisesti.<\/p>\n\n\n\n

    Open Badge -osaamismerkin kehitt\u00e4minen<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Asiakas- ja palveluohjauksen koulutuspilotin yhteydess\u00e4 suunniteltiin ja kehitettiin Open Badge -digitaalinen osaamismerkki, joka mahdollistaa opiskelijalle osaamisen osoittamisen visuaalisesti esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 ansioluettelossa tai portfoliossa. Osaamismerkkiin osallistuja oli oikeutettu, mik\u00e4li suoritti koulutuspilotin kokonaisuutena. Osaamismerkit my\u00f6nnettiin opintokokonaisuuden kokonaisuudessaan loppuun suorittaneelle 13 osallistujalle kunkin suoritustason perusteella, joko tasolle EQF 6 tai 7.<\/p>\n\n\n\n

    Pilotin arviointi osallistujien palautteiden pohjalta<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Jokaisen opintojakson p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 osallistujilta pyydettiin palaute osana kehitt\u00e4miskumppanuutta. Opintojakson palautekysely sis\u00e4lsi 24 monivalintakysymyst\u00e4 ja nelj\u00e4 avointa kysymyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Opintojakson kehitt\u00e4miseksi osallistujat toivoivat opiskeluvalmiuksien tukemista ja ohjausta, mahdollisuutta jakaa kokemuksia muiden osallistujien kanssa, oppimisalustan teknisen toimivuuden parantamista ja oppimisteht\u00e4vien esitt\u00e4mist\u00e4 kootusti. Digitaaliset taidot ja opiskeluvalmiudet olivat kehittyneet koulutuksen aikana. T\u00e4st\u00e4 huolimatta osallistujat kokivat tarvitsevansa yhteiskeskustelua, ohjausta, kokemusten jakamista keskustellen ja kontaktia muihin osallistujiin. Webinaarit olivat olleet t\u00e4h\u00e4n hyv\u00e4 foorumi. Haasteena koettiin ajanhallinta ja toivottiin mahdollisuutta ty\u00f6ajan puitteissa opiskella ja kehitt\u00e4\u00e4 omaa osaamista.<\/p>\n\n\n\n

    Koulutuksen aikana erilaiset teht\u00e4v\u00e4t ja oman ty\u00f6skentelyn arviointi nostivat esille mm. havaintoja siit\u00e4, miten palveluita tulisi parantaa. Keskeist\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 palvelujen parantamiseksi tulisi osallistujien mukaan olla yhteinen asiakastietoj\u00e4rjestelm\u00e4, toisen ty\u00f6n tuntemus, uudet yhteisty\u00f6t\u00e4 parantavat roolit ja palveluohjaus, yhteisten asiakkaiden tunnistaminen, asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyden vahvistaminen kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4, asiakasprosessien, asiakassegmentoinnin ja palvelupolkujen hahmottaminen, suunnitelmallisuuden ja ennakoinnin vahvistaminen, jotta palvelujen saatavuus ja asiakkaiden yhdenvertaisuus voitaisiin turvata.<\/p>\n\n\n\n

    Osallistujat arvioivat my\u00f6s tekij\u00f6it\u00e4, mitk\u00e4 haastavat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 asiakas- ja palveluohjauksen kehitt\u00e4mist\u00e4. Kehitt\u00e4misen jarruina tuotiin esille mm erilliset organisaatiot, erilliset johtamisrakenteet, ongelmiin keskittyminen ratkaisujen sijasta, omat aiempiin toimintamalleihin kiinnittyneet asenteet ja puutteelliset rakenteet yhteydenpidossa. Lis\u00e4ksi mainittiin, ett\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n ei ole varattu aikaa eik\u00e4 osaamisresursseja, ja ett\u00e4 edelleen odotettiin tulevan sote-uudistuksen ratkaisuja valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti.<\/p>\n\n\n\n

    Koulutuksen aikana osallistujat kokivat saaneensa ev\u00e4it\u00e4 asiakasymm\u00e4rryksen ja asiakasn\u00e4k\u00f6kulman vahvistamiseen. He olivat saaneet v\u00e4lineit\u00e4 palveluiden ja palvelutarpeiden hahmottamiseen kokonaisvaltaisemmin, kriittist\u00e4 ajattelua omaan ty\u00f6h\u00f6n ja valmiutta oman ty\u00f6n kehitt\u00e4miseen. Koulutuksesta oli saatu my\u00f6s konkreettisia ty\u00f6kaluja ja ideoita sovellettavaksi omassa ty\u00f6ss\u00e4 ja sen kehitt\u00e4misess\u00e4. Positiivista oli my\u00f6s kokemus sis\u00e4isen yritt\u00e4jyyden vahvistumisesta ja ty\u00f6motivaation parantumisesta.<\/p>\n\n\n\n

    Avoimet opinnot vahvistavat asiakas- ja palveluohjauksen osaamista (t 3.6)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Ty\u00f6paketin 3 tuotoksena kehitettiin Sote-ammattilaisten yhteiseen sek\u00e4 asiakas- ja palveluohjauksen erityisosaamiseen vastaavia verkko-opintoina toteutuvia MOOC (Massive Open Online Course) opintojaksoja. MOOC-opintojaksot ovat saatavilla ja opiskeltavissa korkeakoulujen yhteisess\u00e4 DigiCampus-oppimisymp\u00e4ist\u00f6ss\u00e4. Tarjonta koostuu yksitt\u00e4isist\u00e4 kahden opintopisteen (2op) opintojaksoista, joista l\u00f6ytyy selke\u00e4 jatkumo my\u00f6s laajempiin opintokokonaisuuksiin aina tutkintoon johtavaan koulutukseen saakka. MOOC-opintojaksot vastaavat EQF 6 tasoa. Hankkeen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 avoimia opintoja voidaan tarjota osana hankkeessa mukana olleiden korkeakoulujen opiskelutarjontaa.<\/p>\n\n\n\n

    Mooc 1: Mik\u00e4 ihmeen asiakas- ja palveluohjaus? 2op<\/strong>
    Opintojaksossa perehdyt\u00e4\u00e4n asiakasohjauksen ja palveluohjauksen m\u00e4\u00e4ritelmiin k\u00e4sittein\u00e4 ja osaamisena sek\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n asiakasl\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 sosiaali- ja terveysalan ty\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohtana. Lis\u00e4ksi selvitet\u00e4\u00e4n, miksi asiakas- ja palveluohjausta tarvitaan sek\u00e4 mik\u00e4 on sen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llinen perusta.<\/p>\n\n\n\n

    Mooc 2: Ohjauksen orientaatioista potkua palveluohjaukseen 2op<\/strong>
    Opintojaksossa keskityt\u00e4\u00e4n ohjauksen teoreettiseen perustaan ja orientaatioon. Opintojaksolla tutustutaan case management -toimintamalliin asiakas- ja palveluohjauksen teoreettisena viitekehyksen\u00e4 ja saadaan vinkkej\u00e4 asiakas- ja palveluohjaukseen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintamallina.<\/p>\n\n\n\n

    Mooc 3: Vaikuttavuus-, laatu- ja kustannustietoisuus asiakas- ja palveluohjauksessa 2op<\/strong>
    Opintojaksossa keskityt\u00e4\u00e4n sote-alan laatu-, vaikuttavuus- ja kustannustietoisuuteen saaden vinkkej\u00e4 ja ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 omaan asiakas- ja palveluohjausty\u00f6n, sek\u00e4 sosiaali- ja terveyspalvelujen kehitt\u00e4miseen. Samoja ammatillisia ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 ja toimintamallia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 useiden asiakasryhmien palvelujen ja matalan kynnyksen neuvonnan toteuttamisessa sek\u00e4 kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Mooc 4: Monitoimijuus asiakas- ja palveluohjauksen palvelupolulla 2op<\/strong>
    Opintojaksossa keskityt\u00e4\u00e4n sosiaali -ja terveydenhuollon yhdentymisen l\u00e4ht\u00f6kohtiin eli selvitet\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 sote-integraatiolla k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voidaan tarkoittaa. Lis\u00e4ksi tututustaan monitoimijuuden k\u00e4sitteeseen ja sen sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n, sek\u00e4 saadaan vinkkej\u00e4 palveluiden kehitt\u00e4misen malleista. Erityisesti tutustutaan palvelumuotoilun mahdollisuuksiin asiakasohjauksen palvelupoluilla.<\/p>\n\n\n\n

    Uudet hyvinvointialueet tulevat tarvitsemaan monimuotoista osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4 tulevina vuosina ja t\u00e4m\u00e4 haastaa korkeakouluja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tarpeeseen vastaavia jatkuvan oppimisen koulutuspolkuja. Koulutusten kehitt\u00e4minen on asiakas- ja palveluohjauksen osaamisen osalta hyv\u00e4ss\u00e4 vauhdissa.<\/p>\n\n\n\n

    Kirjoittajat<\/strong>
    Anu Pelkonen (YAMK, AmO), kuntoutuksen lehtori, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu Kuntoutusinstituutti
    Tuija Pakarinen (YTM), sosiaalialan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
    P\u00e4ivi Sanerma (KT, THM), tutkimusp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, H\u00e4meen ammattikorkeakoulu, Smart tutkimusyksikk\u00f6
    Paula Vikberg-Aaltonen (KL, THM), yliopettaja, H\u00e4meen ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiosaamisen yksikk\u00f6
    Ulla Kek\u00e4l\u00e4inen (TtM), terveystieteiden opettaja, projektitutkija, It\u00e4-Suomen yliopisto, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos<\/p>\n\n\n\n

    L\u00e4hteet<\/strong>
    Ala-Nikkola, M.& Valokivi H. (1997). Yksil\u00f6kohtainen palveluohjaus k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6n\u00e4. Stakes raportteja 25. Helsinki.
    Kaapo \u2013hanke, Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 2019. I&O-K\u00e4rkihankkeen arviointi. Owalgroup 3\/2019.
    Kangasniemi, M., Hipp, K., H\u00e4ggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S., Kinnunen, P., Pietil\u00e4 ,A-M., Saarnio, R., Viinam\u00e4ki, L., Voutilainen, A. & Wald\u00e9n, A. (2018). Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39\/2018. Luettu 15.4.2021 39-2018-Optimoitu sote-osaaminen.pdf (valtioneuvosto.fi)
    Laurila, M. (2020). Monitoimijuus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4misess\u00e4. MUOVA Education 1\/2020. Luettu 16.4.2021. http:\/\/www.muova.fi\/fi\/yhteistyo\/julkaisut\/monitoimijuus_sosiaali-ja_terveydenhuollon_palvelujarjestelman_kehittamisessa_laurila.pdf
    Moxley, D. P. (1989). The Practice of Case Management. A Sage Human Services Cuide 58. SAGE Publications Inc. California.
    Niemel\u00e4, J. & Kivipelto, M. (2019). Asiakasl\u00e4ht\u00f6inen palvelupolkumalli tulevaisuuden sotekeskusten l\u00e4ht\u00f6kohdaksi. Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos (THL). Ty\u00f6paperi 37\/2019.
    Opetushallitus 2019. Osaaminen 2035 \u2013 Osaamisen ennakointifoorumin ensimm\u00e4isi\u00e4 ennakointituloksia. Raportit ja selvitykset 2019:3. Grano Oy. Luettu 15.4.2021. Osaaminen 2035 | Opetushallitus (oph.fi)
    Osterwalder, A. & Pigneur, Y. (2010). Business model generation: a handbook for visionaries, game changers, and challengers. John Wiley.
    Payne, M. (2000). The politics of case management and social work. International Journal of Social Welfare 9(2), 82-91.
    Pihl, A. (2020). Keski-Suomen Sote 2021. Miten maakunta- ja soteuudistus muuttavat asiakas- ja palveluohjauksen osaamisen tarvetta? Luentomateriaali.
    Ristolainen H., Roivas, P., Mustonen, E., Hujala, A. (2020). Asiakasl\u00e4ht\u00f6inen palveluohjaus. Teoksessa Anneli Hujala ja Helena Taskinen (toim.) Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press, 241-266.
    Palveluohjaus- ja neuvontatoiminnan mallintaminen (2019). Siun valinnanvapaus – (SiVa)\u2013hanke. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtym\u00e4.
    Suominen S. & Tuominen, M. (2007). Palveluohjaus \u2013 portti itsen\u00e4iseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Profami Oy. Helsinki.
    Sotealan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta. Sotetie- hankehakemus 2019.
    Tuulaniemi, J. (2011). Palvelumuotoilu. Helsinki, Talentum.
    Vikberg-Aaltonen, P. & Salminen, M. (2021). Palveluohjaus vaatii laaja-alaista osaamista sosiaali- ja terveysalalla. HAMKUnlimited Professional 21.4.2021<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Johdanto Sosiaali- ja terveysalan palvelujen integraatio tarkoittaa ammattilaisten osaamisen raja- ja yhteispinnoilla monia muutoksia. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja toimintakulttuuri ovat muuttumassa, jolloin syntyy uusia hyvinvointikonsepteja, palvelujen yhdyspintoja ja niille uusia teht\u00e4v\u00e4kokonaisuuksia sek\u00e4 uudenlaista osaamista. N\u00e4iden toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 ammattien ja organisaatioiden v\u00e4lill\u00e4 yhteisi\u00e4<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":770,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[],"class_list":["post-765","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-aspa-koulutuspilotti"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/765","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=765"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/765\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":776,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/765\/revisions\/776"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media\/770"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=765"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=765"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=765"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}