{"id":777,"date":"2021-11-23T14:30:28","date_gmt":"2021-11-23T12:30:28","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/?p=777"},"modified":"2021-11-23T14:30:30","modified_gmt":"2021-11-23T12:30:30","slug":"korkeakoulujen-opetushenkiloston-nakokulmia-sote-alan-geneerisen-osaamisen-opintoihin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/2021\/11\/23\/korkeakoulujen-opetushenkiloston-nakokulmia-sote-alan-geneerisen-osaamisen-opintoihin\/","title":{"rendered":"Korkeakoulujen opetushenkil\u00f6st\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmia sote-alan geneerisen osaamisen opintoihin"},"content":{"rendered":"\n

Johdanto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sosiaali- ja terveysalan laaja-alaista uudistamista on pyritty toteuttamaan Suomessa jo useamman hallituskauden ajan (esim. Rautiainen ym. 2020). Uudistustarpeiden my\u00f6t\u00e4 sosiaali- ja terveysalalla toimivilta ammattilaisilta edellytet\u00e4\u00e4n ammattialakohtaisen osaamisen lis\u00e4ksi ammattialoja yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 yleist\u00e4 eli geneerist\u00e4 osaamista. Geneerinen osaaminen kytkeytyy osaksi jaettua osaamista, joka toimii l\u00e4ht\u00f6kohtana asiakasl\u00e4ht\u00f6iselle ja vaikuttavalle toiminnalle. (OKM 2019:24) Geneerinen osaaminen on noussut t\u00e4rke\u00e4\u00e4n rooliin my\u00f6s ty\u00f6nantajien n\u00e4k\u00f6kulmasta, jotka etsiv\u00e4t ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n valmistuneita, joilla on valmiuksia tukea ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n muutoksia ja omaavat korkeamman tason osaamista kuten kriittisyytt\u00e4, analyyttisyytt\u00e4 ja monipuolisia viestint\u00e4taitoja. (Lan 2020) Geneerisen osaamisen t\u00e4rkeys on tunnistettu niin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kuin korkeakouluopetuksessa. Kuitenkin EU-maissa geneerist\u00e4 osaamista opetetaan ja arvioidaan hyvin erilaisilla menetelmill\u00e4 ja l\u00e4hestymistavoilla (Brauer 2021). Uusimmasta sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointiraportista k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 t\u00e4rkeimpin\u00e4 geneerisen osaamisen alueina ja kehitt\u00e4miskohteina korkeakoulujen edustajat n\u00e4kiv\u00e4t erityisesti digitaaliset taidot, monialaisuuden ja moniammatillisuuden sek\u00e4 kansainv\u00e4lisyyden ja monikulttuurisuuden. (Konkola ym. 2021:14).<\/p>\n\n\n\n

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL 2020, 4) koordinoimassa Osaavan ty\u00f6voiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa (COPE) -hankkeessa yhteinen osaaminen on m\u00e4\u00e4ritelty geneeriseksi osaamiseksi, joka ei ole ammattialakohtaista substanssiosaamista ja joka luo perustan yhteiselle ty\u00f6lle. COPE-hankkeen tutkimustulosten mukaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa korostuu viel\u00e4kin ammattien erityisosaaminen ja perinteinen sektorijako sosiaali- ja terveydenhuollossa. T\u00e4m\u00e4 tutkimus toteutettiin osana Sotetie-hanketta (2019\u20132021), jonka keski\u00f6ss\u00e4 on sote-alan ammattilaisten yhteinen eli geneerinen osaaminen. Geneerisen osaamisen m\u00e4\u00e4rittelyss\u00e4 on hy\u00f6dynnetty OpiSote-hankkeessa tehty\u00e4 jaottelua, jossa sote-alan ammattilaisen osaaminen koostuu ammattialakohtaisesta substanssiosaamisesta ja yleisest\u00e4, kaikkia sote-alan ammattilaisia koskevasta geneerisest\u00e4 osaamisesta (Kangasniemi ym. 2018). Tutkimus pohjautuu aiemmin hankkeessa tehtyyn opintojaksokartoitukseen, jossa selvitettiin korkeakoulujen www-sivuilta geneerist\u00e4 osaamista sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t verkko-opintojaksot sote-alan tutkintokoulutuksista. Kartoituksen avulla tunnistettiin geneeriseen osaamiseen kohdentuvien koulutusten puutteita, joita t\u00e4m\u00e4nhetkisess\u00e4 sote-alan korkeakoulujen verkko-opetustarjonnassa on olemassa. Keskitymme erityisesti opetushenkil\u00f6st\u00f6\u00f6n ja heid\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmaansa geneerist\u00e4 osaamista sis\u00e4lt\u00e4vist\u00e4 verkko-opinnoista. Tutkimuksella haetaan vastauksia siihen, mit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia opetushenkil\u00f6st\u00f6n mielest\u00e4 tulisi erityisesti huomioida, kun suunnitellaan sotealan geneerisen osaamisen opintoja korkeakouluihin?<\/p>\n\n\n\n

Tutkimus toteutettiin kaksikierroksisen mukaillun Delfoi-tutkimuksen avulla, jonka tarkoituksena oli kartoittaa koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien tunnistamia tarpeita sotealan geneerisen osaamisen opettamisesta tulevaisuuden korkeakoulutuksessa, keskittyen lopulta viiteen geneerisen osaamisen alueeseen, joissa verkko-opintotarjonta oli valtakunnallisesti v\u00e4h\u00e4isint\u00e4. Kehitt\u00e4misty\u00f6n tuloksena syntyiv\u00e4t suositukset korkeakouluille geneerisen osaamisen verkko-opintojen suunnitteluun ja toteutukseen.<\/p>\n\n\n\n

Geneerinen osaaminen ja verkko-opinnot<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Geneerisen osaamisen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n olevan avainasemassa opiskelijoiden kytkeytyess\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n (Balderas, 2018). Se on kuitenkin k\u00e4sitteen\u00e4 kompleksinen ja useiden rinnakkaisten tai hieman eri painotuksia saavien k\u00e4sitteiden yhdistelm\u00e4. Esimerkiksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taidot, k\u00e4sitteen on n\u00e4hty sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n geneeriset taidot ja tieteenalan asiantuntijuuteen sis\u00e4ltyv\u00e4t ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taidot (Ainiala 2020). Geneeriset taidot -k\u00e4sitett\u00e4 (generic skills) on k\u00e4ytetty vaihtelevasti k\u00e4sitteiden ty\u00f6llistymistaidot (embloyability skills), siirrett\u00e4v\u00e4t taidot (transferable skills) ja valmistuvien ominaisuudet k\u00e4sitteiden (graduate attributes) kanssa (Chan & Fong 2017). My\u00f6s Jackling Beverley ja Kim Watty (2010) rinnastavat k\u00e4sitteet geneeriset taidot (generic skills), geneerinen osaaminen (generic competences) ja yleiset taidot (generic attributes). Edell\u00e4 mainittuja k\u00e4sitteit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4nkin eri tieteenaloilla ja poliittisten p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien keskuudessa moninaisesti ja n\u00e4it\u00e4 k\u00e4sitepareja yhdistell\u00e4\u00e4n vaihtelevasti eik\u00e4 k\u00e4sitteellist\u00e4 selkeytt\u00e4 ole pystytty muodostamaan. Geneerinen osaaminen voi saada hieman erilaisia piirteit\u00e4 eri tieteenalojen sis\u00e4ll\u00e4. Esimerkiksi humanististen tieteenalojen sis\u00e4ll\u00e4 kriittist\u00e4 ajattelua voidaan l\u00e4hesty\u00e4 kehitt\u00e4en syvemp\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 aiheesta, kun taas esimerkiksi johtamisen opiskelijoilla kriittinen ajattelu voidaan n\u00e4hd\u00e4 osana p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessia. (Green, 2009)<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa hy\u00f6dynnettiin OpiSote-hankkeen (Kangasniemi ym. 2018) tutkimustuloksia, jossa sosiaali- ja terveysalalla osaamisen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n muodostuvan ammattialakohtaisesta substanssiosaamisesta ja kaikkia ammattialoja yhdist\u00e4v\u00e4st\u00e4 geneerisest\u00e4 osaamisesta. Ammattialakohtainen substanssiosaaminen muodostaa tulevaisuuden osaamisen ytimen. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kaikkia sote-ammattiryhmi\u00e4 koskeva geneerinen osaaminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 asiakasty\u00f6osaamisen, palvelunkehitt\u00e4misosaamisen sek\u00e4 ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamisen.
Geneerinen osaaminen muodostuu seuraavista yhdest\u00e4toista (11) osa-alueesta:<\/p>\n\n\n\n

  1. Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyysosaaminen<\/li>
  2. Ohjaus- ja neuvontaosaaminen<\/li>
  3. Palveluj\u00e4rjestelm\u00e4osaaminen<\/li>
  4. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja etiikan tuntemus<\/li>
  5. Tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaaminen<\/li>
  6. Robotiikka ja digitalisaatio-osaaminen<\/li>
  7. Vaikuttavuus, kustannus- ja laatutietoisuusosaaminen<\/li>
  8. Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukainen osaaminen<\/li>
  9. Viestint\u00e4osaaminen<\/li>
  10. Ty\u00f6ntekijyysosaaminen<\/li>
  11. Monialainen yhteistoimintaosaaminen<\/li><\/ol>\n\n\n\n

    (Kangasniemi ym. 2018)<\/p>\n\n\n\n

    Jotta sote-alan ammattilaiset pystyv\u00e4t uudistamaan tulevaisuuden palveluita, tarvitsevat he my\u00f6s tarpeeseen vastaavaa koulutusta, joka on tarjolla ty\u00f6nohessa. Koulutusta tulisikin olla tarjolla joustavasti ja digitaalisessa muodossa (OKM 2019:24). T\u00e4m\u00e4n vuoksi tutkimus rajattiin erityisesti verkko-opintoihin, jotta tunnistetaan my\u00f6s opetushenkil\u00f6st\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmia sote-alan geneerist\u00e4 osaamista sis\u00e4lt\u00e4vien verkko-opintojen suunnitteluun ja toteutukseen. Geneeristen taitojen oppimisen ei ole todettu olevan riippuvaista mist\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isest\u00e4 opetusmuodosta tai pedagogisesta ratkaisusta vaan se vaatii useiden opetusratkaisujen yhdistely\u00e4. Opetusmuotojen, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t yhteisty\u00f6t\u00e4 ja vuorovaikutusta, on havaittu johtavan geneeristen taitojen vahvistumiseen. My\u00f6s positiivisen oppimisilmapiirin on huomattu vahvistavan esimerkiksi luovuuden oppimista. (Virtanen & Tynj\u00e4l\u00e4, 2019.) Lan (2020) on p\u00e4\u00e4tynyt samansuuntaisiin tuloksiin edellisten tutkijoiden kanssa. H\u00e4nen tuloksistaan k\u00e4y ilmi, ett\u00e4 aktivoidakseen geneeristen taitojen siirtymist\u00e4, oppimisen tulisi toteutua sosiaalisessa kontekstissa. Taitojen siirtyminen vahvistuu, kun opetus tapahtuu yhteistoiminnallisin menetelmin ja oppijat saavat palautetta suorituksistaan esimerkiksi harjoittelun aikana. Geneeriset taidot t\u00e4smentyv\u00e4t lopulta tieteenalakohtaisessa kontekstissa. Maailma muuttuu niin nopeasti, ett\u00e4 on mahdotonta tiet\u00e4\u00e4 t\u00e4sm\u00e4llisesti, millaisia taitoja tai osaamista tarvitaan tulevaisuudessa. T\u00e4m\u00e4n vuoksi huomiota pit\u00e4isi kiinnitt\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 luodaan suotuisia olosuhteita elinik\u00e4iselle oppimiselle (J\u00e4\u00e4skel\u00e4 ym. 2018).<\/p>\n\n\n\n

    Opetusta onkin siirretty erityisesti koronapandemian aikana entist\u00e4 enemm\u00e4n verkkoymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.
    Tutkittaessa verkko-opetusta koronapandemian aikana, opettajien mukaan kaikkia oppimistavoitteita ei pystytty saavuttamaan, sill\u00e4 verkko-opetuksen ei n\u00e4hty soveltuvan kaikkiin opintoihin. Lis\u00e4ksi vuorovaikutuksessa ja palautteenannossa opettajan ja opiskelijan v\u00e4lill\u00e4 oli haasteita. My\u00f6s opiskelijoiden motivaatio oli alhaisempi kuin kasvokkain tapahtuvassa opetuksessa. (Korkmaz ym. 2020) Verkossa opiskelu vaatiikin opiskelijoilta itseohjautuvuutta ja sitoutumista opintoihin. Martin & Bollinger (2018) kartoittivat tutkimuksessaan opiskelijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 verkko-opiskelun aikaisesta sitoutumisesta. He k\u00e4yttiv\u00e4t kolmea sitoutumiseen liittyv\u00e4\u00e4 strategiaa: opiskelijan suhde toiseen opiskelijaan, opiskelijan ja opettajan v\u00e4linen suhde sek\u00e4 opiskelijan ja sis\u00e4ll\u00f6n v\u00e4linen suhde. T\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 nousi esiin opiskelijan ja opettajan v\u00e4linen toiminta, jossa jatkuva viestint\u00e4 ja muistutukset koettiin k\u00e4ytt\u00f6kelpoisina. Lis\u00e4ksi teht\u00e4vien arviointi tulisi olla selke\u00e4sti esill\u00e4. Opiskelijan suhdetta toiseen opiskelijaan edistiv\u00e4t opintojaksojen alussa tapahtuvat esitt\u00e4ytymis- ja tutustumiskeskustelut ja opiskelijoiden yhteinen ty\u00f6skentely oppimisteht\u00e4vien ja projektien parissa. Kehitt\u00e4misehdotuksina nousivat muun muassa ty\u00f6skentely todellisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja todellisten asiakastapausten parissa. Samansuuntaisia tuloksia on saanut my\u00f6s Lloyd tutkijaryhmineen (2012), jolloin opetushenkil\u00f6kunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta verkko-opetuksen suurimmiksi esteiksi koettiin lis\u00e4\u00e4ntynyt ty\u00f6kuorma, henkil\u00f6kohtaisten kontaktien puuttuminen opiskelijoihin, teknologiset ongelmat sek\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n perehdytys. Opetushenkil\u00f6kunnasta miehet kokivat ongelmia verkko-opetuksessa enemm\u00e4n kuin naiset. My\u00f6s vanhemmat ja v\u00e4hemm\u00e4n verkko-opetusta toteuttaneet opettajat kokivat enemm\u00e4n ongelmia opetuksessa. Lis\u00e4ksi kokoaikainen henkil\u00f6st\u00f6 koki enemm\u00e4n hankaluuksia verkko-opetuksessa kuin osa-aikainen henkil\u00f6st\u00f6. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 verkko-opetukseen kohdistuvat sis\u00e4iset ja ulkoiset haasteet tulisi huomioida, jotta opiskelijoiden oppimistavoitteet toteutuisivat. Onkin tunnistettu, ett\u00e4 yhdenlainen verkko-opetuksen malli ei sovellu kaikkeen verkossa tapahtuvaan opetukseen ja my\u00f6s opetusteknologiset ratkaisut vaativat opettajilta resursointia opetukseen (Palvia ym. 2018). Puhakka & Lumme (2019) ovat selvitt\u00e4neet terveysalan opettajien kokemuksia verkkopainotteisesta opetuksesta. Tutkimuksen mukaan opettajat ovat huolestuneita opiskelijoiden oppimisesta. Verkossa tapahtuvan opetuksen suunnittelu koettiin aikaa viev\u00e4ksi ja monipuolisuudessaan haastavaksi, esimerkiksi teknisen ja pedagogisen tuen tarpeen osalta.<\/p>\n\n\n\n

    Tutkimuksen toteutus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Tutkimus toteutettiin kaksivaiheisena Delfoi-tutkimuksena. Opintojaksokartoituksen tulosten ja hankkeen aiempien kirjallisuuskatsausten pohjalta johdettiin kysymykset ja v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t kaksikierroksista mukailtua Delfoi-asiantuntijapaneelimenetelm\u00e4\u00e4 varten (Kuvio 1). Asiantuntijapaneelit toteutettiin Covid-pandemian vuoksi Webropol -ohjelmalla, jolloin panelistit eiv\u00e4t kokoontuneet tutkimuksen aikana, eiv\u00e4tk\u00e4 paneeliin osallistuneet tienneet keit\u00e4 muut paneeliin osallistujat olivat.<\/p>\n\n\n\n

    \"\"
    Kuvio 1. Tutkimusprosessin eteneminen<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

    Delfoin ensimm\u00e4isen kierroksen panelisteiksi kutsuttiin 10 korkeakoulusta yhteens\u00e4 30 sote-alan opetushenkil\u00f6\u00e4, jotka suunnittelivat tai toteuttivat sote-alan geneerist\u00e4 osaamista sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 opintojaksoja. He edustivat kattavasti korkeakoulujen tutkintokoulutusten eri tasoja (NQF 6 ja 7), opetuskielt\u00e4 (suomi, ruotsi, englanti) sek\u00e4 opettivat useita sote-alan geneerisen osaamisen alueita. Panelistit l\u00f6ydettiin eri korkeakoulujen verkkosivuilta, geneerist\u00e4 osaamista sis\u00e4lt\u00e4vien opintojaksojen opettajista. N\u00e4ihin korkeakouluihin oli Sotetie -hankkeella tutkimuslupa.<\/p>\n\n\n\n

    Delfoin ensimm\u00e4isell\u00e4 kierroksella selvitettiin koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4jien n\u00e4kemyksi\u00e4 kaikkiin yhteentoista (11) geneerisen osaamisen osa-alueeseen. Kysymykset ja v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t johdettiin hankkeessa aikaisemmin toteutetuista verkko-opintojen opintojaksokartoituksesta ja kirjallisuuskatsauksista. Panelisteja pyydettiin asettamaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viisi geneerist\u00e4 osaamista t\u00e4rkeysj\u00e4rjestykseen kaikkein t\u00e4rkeimm\u00e4st\u00e4 (1) v\u00e4hiten t\u00e4rkeimp\u00e4\u00e4n (11). Lis\u00e4ksi he pohtivat olisiko joidenkin geneeristen osaamisten osa-alueiden opetus hy\u00f6dyllist\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 tai nivoa yhdeksi kokonaisuudeksi. Heit\u00e4 pyydettiin my\u00f6s tarkastelemaan jokaista 11 geneerist\u00e4 osaamista vastaamalla viiteen Likertin 5-asteikolliseen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4n (t\u00e4ysin samaa mielt\u00e4, jokseenkin samaa mielt\u00e4, en samaa enk\u00e4 eri mielt\u00e4, jokseenkin eri mielt\u00e4 ja t\u00e4ysin eri mielt\u00e4). Avoimissa kysymyksiss\u00e4 panelisteilta tiedusteltiin my\u00f6s n\u00e4k\u00f6kulmia, joita tulisi huomioida suunnitellessa geneerisen osaamisen osa-alueiden opetusta. Vastausaika oli kaksi viikkoa.<\/p>\n\n\n\n

    Delfoin toiselle kierrokselle kutsuttiin mukaan samat panelistit kuin ensimm\u00e4iselle kierrokselle. Koska vastausprosentti j\u00e4i lis\u00e4pyynn\u00f6ist\u00e4 huolimatta kovin alhaiseksi (n=9), p\u00e4\u00e4tettiin paneelia t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 kutsumalla mukaan er\u00e4\u00e4n Sotetie -hankkeessa mukana olleen korkeakoulun opetushenkil\u00f6st\u00f6\u00e4. Webropol- t\u00e4ydennyskysely l\u00e4hetettiin 21 henkil\u00f6lle, joista 14 vastasi kyselyyn. T\u00e4m\u00e4 t\u00e4ydennyskysely toteutettiin korkeakoulun henkil\u00f6st\u00f6n et\u00e4palaverin yhteydess\u00e4, jolloin heille kerrottiin ensin lyhyesti Sotetie-hankkeesta ja tiedonkeruun tavoitteista. N\u00e4in ollen toisella kierroksella panelisteja oli yhteens\u00e4 23 henkil\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Asiantuntijapaneeleihin osallistuneet panelistit edustivat kaikkien 11 geneerisen osaamisen opintojaksojen opettajia ja he olivat i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 31\u201360-vuotiaita. Heid\u00e4n ty\u00f6kokemuksensa vaihteli vuodesta yli 15 vuoteen. Panelistit ty\u00f6skenteliv\u00e4t sek\u00e4 alemman, ett\u00e4 ylemm\u00e4n korkeakoulututkinnon tasoilla, p\u00e4\u00e4asiassa opettajina. Sote-alan geneerisen osaamisen osa-alueista l\u00e4hes jokaisella vastaajalla oli asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyteen, ohjaus- ja neuvontaosaamiseen, tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaamiseen, palveluj\u00e4rjestelm\u00e4osaamiseen, monialaiseen yhteistoimintaan sek\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja etiikkaan liittyv\u00e4\u00e4 opetusta. V\u00e4hiten opetuskokemusta heill\u00e4 oli kest\u00e4v\u00e4n kehityksen, vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuuden, sek\u00e4 viestint\u00e4osaamisen osa-alueista.<\/p>\n\n\n\n

    Delfoin toiselle kierrokselle koottiin yhteenveto ensimm\u00e4isen vaiheen tuloksista kohdentaen avoimet kysymykset niihin viiteen (5) geneerisen osaamisen osa-alueeseen, joita korkeakoulujen verkko-opetustarjonnasta l\u00f6ytyi opintojaksokartoituksen mukaisesti v\u00e4hiten. N\u00e4m\u00e4 osaamiset olivat:<\/p>\n\n\n\n

    • kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukainen ymp\u00e4rist\u00f6osaaminen (1opintojakso),<\/li>
    • ohjaus- ja neuvontaosaaminen (3 opintojaksoa),<\/li>
    • asiakasl\u00e4ht\u00f6isyysosaaminen (7 opintojaksoa),<\/li>
    • viestint\u00e4osaaminen (8 opintojaksoa) sek\u00e4<\/li>
    • monialainen yhteistoimintaosaaminen (10 opintojaksoa).<\/li><\/ul>\n\n\n\n

      Ensimm\u00e4isen kierroksen yhteenvedot kirjattiin kuhunkin osaamiseen liittyvin\u00e4 ja tulevaisuuteen suuntautuvina v\u00e4itt\u00e4min\u00e4. Toiselle kierrokselle sis\u00e4llytettiin ensimm\u00e4isen kyselykierroksen vastausten yhteenvedot ja vastauksia haettiin erityisesti siihen miten toivottavana ja todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 vastaajat v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 pitiv\u00e4t sek\u00e4 millaisin pedagogisin ratkaisuin n\u00e4it\u00e4 geneerisen osaamisen osa-alueita tulisi opettaa. Lis\u00e4ksi t\u00e4ydennyskyselyyn osallistuneilta panelisteilta kysyttiin t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyst\u00e4 sek\u00e4 millaiset sote alan geneerisen osaamisen sis\u00e4ll\u00f6t olisi hyv\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 ja opettaa rinnakkain. Vastausaikaa oli j\u00e4lleen kaksi viikkoa.<\/p>\n\n\n\n

      Aineiston analysointi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

      Aineiston analyysi kohdentui 11 geneerisen osaamisen t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksen m\u00e4\u00e4ritt\u00e4miseen, geneerisen osaamisen osa-alueiden yhdistelmiin sek\u00e4 kaikkia geneerisen osaamisen osa-alueita koskevien v\u00e4itt\u00e4mien ja avointen vastausten analysointiin. Analyysin toteuttivat kaikki viisi tutkijaa ensin erikseen, jonka j\u00e4lkeen analyysin tuloksia tarkasteltiin yhdess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

      T\u00e4rkeysj\u00e4rjestyst\u00e4 analysoitaessa laskettiin keskiarvot. Mit\u00e4 pienempi keskiarvo saatiin, sit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi kyseinen geneerinen osaaminen koettiin. Geneerisen osaamisen osa-alueiden yhdistelmien tarkastelussa k\u00e4ytettiin VOSviewer-ohjelmaa, johon vastausten raakadata muokattiin manuaalisesti etsim\u00e4ll\u00e4 kaikki vastauksissa esitetyt yhdistelm\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 aineisto sy\u00f6tettiin Excel-taulukkoon, joka vietiin VOSviewer-ohjelmaan tuloskuvion muodostamista varten.<\/p>\n\n\n\n

      Ensimm\u00e4isen kierroksen aineiston v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t analysoitiin tarkastelemalla v\u00e4itt\u00e4mist\u00e4 samaa mielt\u00e4 ja eri mielt\u00e4 olevien osuutta. Tarkastelussa yhdistettiin luokat t\u00e4ysin ja jokseenkin samaa mielt\u00e4 luokaksi samaa mielt\u00e4 sek\u00e4 ja t\u00e4ysin ja jokseenkin eri mielt\u00e4 luokaksi eri meilt\u00e4. Avoimet vastaukset analysoitiin sis\u00e4ll\u00f6nanalyysill\u00e4. Sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi on menetelm\u00e4, jossa aineistoa j\u00e4rjestell\u00e4\u00e4n selke\u00e4\u00e4n ja tiiviimp\u00e4\u00e4n muotoon etsien aineistosta yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ja eroavaisuuksia (Saaranen-Kauppinen & Puusniekka 2006). Aineistoa j\u00e4rjesteltiin siten, ett\u00e4 ensin autenttiset ilmaukset ryhmiteltiin sis\u00e4ll\u00f6n mukaisesti, jonka j\u00e4lkeen niist\u00e4 muodostettiin pelkistetyt ilmaukset yhdist\u00e4en ne omiin ala- ja yl\u00e4luokkiinsa. Esimerkki sis\u00e4ll\u00f6nanalyysist\u00e4 on taulukossa 1.<\/p>\n\n\n\n

      \"\"
      Taulukko 1. Esimerkki sis\u00e4ll\u00f6nanalyysist\u00e4 pedagogisten ratkaisujen osalta<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

      Tulokset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

      Tutkimuksella haettiin vastauksia kysymykseen: Mit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia opetushenkil\u00f6st\u00f6n mielest\u00e4 tulisi erityisesti huomioida, kun suunnitellaan sotealan geneerisen osaamisen opintoja korkeakouluihin? Tutkimus tuotti vastauksia useasta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta: geneerisen osaamisen opettamisen t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksest\u00e4, osaamisten yhdist\u00e4misest\u00e4 toisiinsa opetuksessa sek\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6llisist\u00e4 ja pedagogisista painotuksista.<\/p>\n\n\n\n

      T\u00e4rkeysj\u00e4rjestys ja geneerisen osaamisen eri osa-alueiden yhdist\u00e4minen opetuksessa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

      Vastaajia pyydettiin asettamaan t\u00e4rkeysj\u00e4rjestykseen v\u00e4hint\u00e4\u00e4n viisi geneerist\u00e4 osaamisen osa-aluetta. L\u00e4hes kaikki vastaajat asettivat asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyden kahden t\u00e4rkeimm\u00e4n osaamisen joukkoon. Lis\u00e4ksi lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja etiikan tuntemus sek\u00e4 ohjaus- ja neuvontaosaaminen sijoitettiin kolmen t\u00e4rkeimm\u00e4n osaamisen joukkoon. Robotiikkaan ja digitalisaatioon sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4\u00e4n kehitykseen liittyv\u00e4 osaaminen koettiin v\u00e4hiten t\u00e4rkeiksi. Yleiskatsaus t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksest\u00e4 on kuvattu kuviossa 2, jossa kyseisen osa-alueen t\u00e4rkeys opetuksessa oli sit\u00e4 suurempi, mit\u00e4 pienempi keskiarvo osa-alueella on. Vastaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihteli eri osa-alueiden kohdalla, (n=10\u201314).<\/p>\n\n\n\n

      \"\"
      Kuvio 2. Geneerisen osaamisen osa-alueiden t\u00e4rkeysj\u00e4rjestys opetuksessa<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

      Tarkasteltaessa sit\u00e4, mit\u00e4 geneerisen osaamisen osa-alueita opetushenkil\u00f6st\u00f6 yhdist\u00e4isi kesken\u00e4\u00e4n opetuksessa, vastaajat ilmoittivat yhteens\u00e4 45 yhdistelm\u00e4\u00e4. Kun yhdistelmi\u00e4 tarkasteltiin erikseen jokaisen yksitt\u00e4isen geneerisen osaamisen osa-alueelta, niin yhdistelmi\u00e4 l\u00f6ytyi yhteens\u00e4 159. Analyysin tuloksena syntyi kuvio 3, jossa useimmin yhdistellyt osaamisalueet n\u00e4kyv\u00e4t vihre\u00e4ll\u00e4 ja v\u00e4hiten yhdistetyt osa-alueet punaisella. Eniten geneerisen osaamisen eri osa-alueita yhdistettiin asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyden ymp\u00e4rille. Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4 yhdistettiin erityisesti ohjaus- ja neuvontaosaamiseen (14 kertaa) sek\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4osaamiseen ja monialaiseen yhteistoimintaan (8 kertaa). Vastaajat yhdistiv\u00e4t my\u00f6s viestint\u00e4osaamisen ty\u00f6ntekijyysosaamiseen ja monialaiseen yhteistoimintaan. Sen sijaan eri geneerisen osaamisen osa-alueista v\u00e4hiten yhdistettiin muihin osa-alueisiin kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osa-aluetta ja tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaamista (kuvio 3).<\/p>\n\n\n\n

      \"\"
      KUVIO 3. Geneerisen osaamisen osa-alueiden yhdistelm\u00e4t opetushenkil\u00f6kunnan n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

      Sis\u00e4ll\u00f6llisi\u00e4 painotuksia geneerisen osaamisen opettamiseen tulevaisuudessa<\/strong><\/p>\n\n\n\n

      Sis\u00e4ll\u00f6n analyysill\u00e4 toteutettu aineiston tarkastelu tuotti n\u00e4k\u00f6kulmia kunkin 11 geneerisen osaamisen sis\u00e4ll\u00f6llisiin painotuksiin, jotka kuvataan t\u00e4ss\u00e4 jokainen osa-alue kerrallaan vastaajien antamien painotusten mukaisessa t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksess\u00e4. Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyysosaamista pidettiin tulevaisuuden t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 sote-alan geneerisen\u00e4 osaamisena ja kaikki vastaajat olivat my\u00f6s samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys on sotealan opinnoissa ohjaava periaate kaikessa opetuksessa. T\u00e4t\u00e4 osa-aluetta yhdistettiin kaikista eniten, erityisesti ohjaus- ja neuvontaosaamiseen sek\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4osaamiseen ja monialaiseen yhteistoimintaosaamiseen. Tulevaisuudessa n\u00e4it\u00e4 osa-alueita olisi mahdollista opettaa my\u00f6s yhten\u00e4 kokonaisuutena. Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyysosaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 tulee huomioida taito tukea asiakasta kokonaisvaltaisesti. Ty\u00f6ntekij\u00e4t tarvitsevat valmiuksia edist\u00e4\u00e4 asiakkaan osallisuutta vaikutusmahdollisuuksineen omaan hoitoonsa ja kuntoutukseen huomioiden valinnanvapaus, yksil\u00f6llisyys ja tasavertaisuus. Lis\u00e4ksi tarvitaan kyky\u00e4 tunnistaa eettisi\u00e4 ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtia. Ohjaus- ja neuvontaosaaminen sijoittui t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksess\u00e4 kolmen t\u00e4rkeimm\u00e4n joukkoon ja sit\u00e4 oli yhdistetty useasti muihin geneerisen osaamisen osa-alueisiin erityisesti asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyteen ja palveluj\u00e4rjestelm\u00e4osaamiseen. Vastaajat totesivat, ett\u00e4 ohjaus- ja neuvontaosaamista ei ole kuitenkaan huomioitu riitt\u00e4v\u00e4sti nykyisiss\u00e4 opinnoissa. Ohjaus- ja neuvontaosaamisessa korostui erityisesti ty\u00f6ntekij\u00e4n taito ohjata asiakas soveltuvien palvelujen ja oikean tiedon \u00e4\u00e4relle. My\u00f6s asiakkaan osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien vahvistamisen ohjausta ja erilaisten ohjausmenetelmien hallintaa tulee sis\u00e4lty\u00e4 nykyisiin opintoihin. Vastauksissa korostuivat digitaalisten palvelujen k\u00e4yt\u00f6n ohjaus, sill\u00e4 tulevaisuudessa ammattilaiset ohjaavat entist\u00e4 enemm\u00e4n asiakkaita digitaalisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Digitaalisen ohjauksen rinnalla vastaajat toivat esiin my\u00f6s perinteisen kasvokkaiseen kohtaamiseen ja kuuntelemiseen perustuvan ohjaus- ja neuvontaosaamisen yll\u00e4pit\u00e4misen. Palveluj\u00e4rjestelm\u00e4osaaminen oli t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksess\u00e4 nelj\u00e4n t\u00e4rkeimm\u00e4n joukossa ja sit\u00e4 oli yhdistelty useasti muihin geneerisen osaamisen osa-alueisiin. Vastaajien mielest\u00e4 digitaalinen ymp\u00e4rist\u00f6 tulee vaatimaan lis\u00e4\u00e4 osaamista ja siten palvelujen digitalisoitumista tulee k\u00e4sitell\u00e4 opinnoissa entist\u00e4 enemm\u00e4n. Opetuksen tulee edist\u00e4\u00e4 digitaalisessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 toimimista sek\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 erilaisista palvelupoluista ja sotepalvelujen integraatiosta.<\/p>\n\n\n\n

      My\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja etiikan tuntemukseen liittyv\u00e4 osaaminen koetiin yhdeksi keskeisist\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 sotealan opinnoissa. Vastaajien mielest\u00e4 tietosuojaosaaminen korostuu t\u00e4ss\u00e4 osa-alueessa, jota tuleekin vahvistaa tulevaisuudessa. My\u00f6s johtamisopinnoissa tulisi huomioida lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja eettisiin kysymyksiin liittyv\u00e4t n\u00e4k\u00f6kulmat, sill\u00e4 l\u00e4hijohtajien vastuu ja rooli tulee tulevaisuudessa korostumaan ty\u00f6yhteis\u00f6jen osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4. Tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaaminen ei sijoittunut t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksess\u00e4 k\u00e4rkip\u00e4\u00e4h\u00e4n, eik\u00e4 sit\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n yhdistelty useasti muihin osaamisalueisiin. Vastauksissa korostui se, ettei nykyisist\u00e4 opinnoista saada riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamista tutkimus- ja kehitt\u00e4misty\u00f6h\u00f6n. Kuitenkin osa vastaajista oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 nykyisist\u00e4 opinnoista saadaan riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 perustaa ainakin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi. Tulevaisuudessa tulisikin korostaa n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaan toimintaan liittyvi\u00e4 opintoja sek\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 innovaatio-osaamisen opintoja. Tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaaminen vaatii vastaajien mielest\u00e4 jatkossakin oman erillisen opintokokonaisuuden. Robotiikka ja digitalisaatio-osaaminen sijoittui geneeristen osaamisten t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksess\u00e4 loppup\u00e4\u00e4h\u00e4n. Vastaajien mielest\u00e4 tulevaisuuden opinnoissa robotiikan ja digitalisaation tulisi n\u00e4ky\u00e4 sotealan opinnoissa l\u00e4pileikkaavana teemana ja opinnot tulisi suunnitella ja toteuttaa moniammatillisesti. Opinnoissa tulisi panostaa digitaalisten palvelujen kehitt\u00e4misosaamiseen, teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4miseen ja pelillist\u00e4miseen. Vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuusosaaminen ei sijoittunut t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksen k\u00e4rkip\u00e4\u00e4h\u00e4n. Kuitenkin sote-alan osaajien on tulevaisuudessa osattava perustella p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa uusimmalla tutkitulla tiedolla. Erityisesti vaikuttavuuden ja laadun mittareiden tunnistamiseen ja kustannustietoisuuteen liittyv\u00e4\u00e4 osaamista tarvitaan tulevaisuudessa sotealan opinnoissa. Eik\u00e4 palvelujen hankintaan ja tuotteistamiseen liittyvi\u00e4 opintoja ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti nykyisiss\u00e4 opinnoissa. Toisaalta koettiin, ett\u00e4 yritt\u00e4j\u00e4m\u00e4ist\u00e4 asennetta ja osaamista sis\u00e4ltyy riitt\u00e4v\u00e4sti jo nykyisiin opintoihin.<\/p>\n\n\n\n

      Viestint\u00e4osaaminen sijoittui t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksen puoliv\u00e4liin ja sit\u00e4 yhdistettiin v\u00e4h\u00e4n muihin osa-alueisiin. Vastaajien mielest\u00e4 erityisesti viestinn\u00e4n vaikuttavuus, digitaalisen viestinn\u00e4n taitojen opettelu ja organisaatioviestint\u00e4 korostuvat tulevaisuudessa. T\u00e4rke\u00e4n\u00e4 taitona n\u00e4htiin my\u00f6s selke\u00e4n, saavutettavan ja monikanavaisen viestinn\u00e4n osaaminen erilaisille ryhmille kohdentuvana sek\u00e4 oman osaamisen markkinointiosaaminen. Lis\u00e4ksi nostettiin esiin tiedon tuottamiseen ja tietosuojaan liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Ty\u00f6ntekijyysosaaminen n\u00e4htiin tulevaisuuden soteosaajan kilpailukyvyn ja tulevaisuuden kehitt\u00e4misen muutosvoimana, jonka vuoksi opinnoissa tulee vahvistaa ty\u00f6ntekij\u00e4n itseohjautuvuutta, verkostoitumisosaamista sek\u00e4 oman osaamisen arviointi- ja markkinointiosaamista. Kaikkien vastaajien mielest\u00e4 opiskelijat tarvitsevat tulevaisuudessa vahvempaa ymm\u00e4rryst\u00e4 omasta roolistaan koko organisaation kehitt\u00e4misen muutosvoimana. Monialainen yhteistoimintaosaaminen sijoittui t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksen puoliv\u00e4liin. Vastauksissa nostettiin esiin niin sotealan sis\u00e4ll\u00e4 toteutuva moniammatillinen yhteisty\u00f6 kuin sotealan ylitt\u00e4v\u00e4n monialaisen yhteisty\u00f6n tarve tulevaisuudessa. Vastauksissa pohdittiin monialaisuuden ja ammatillisen erityisosaamisen vuoropuhelun t\u00e4rkeytt\u00e4 ja tuotiin esiin my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 osa-alueessa korostuva substanssin\u00e4k\u00f6kulma. Opiskelijalla tulisi olla vahva oman alan osaaminen, jotta h\u00e4n osaa toimia asiantuntijana monialaisissa tiimeiss\u00e4. Yhteistoiminnan katsottiin edellytt\u00e4v\u00e4n toisen ammatin tuntemusta ja kyky\u00e4 havaita asiakkaan ongelmien moninaisuus.<\/p>\n\n\n\n

      Kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukainen ymp\u00e4rist\u00f6osaaminen n\u00e4htiin v\u00e4hiten t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 geneerisen\u00e4 osaamisena. Vastauksissa pidettiin toivottavana sit\u00e4, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaista ymp\u00e4rist\u00f6osaamista tulisi lis\u00e4t\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4ksi osaksi tulevaisuuden sotealan opintoja. Vastauksista heijastui ep\u00e4varmuus siit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea kest\u00e4v\u00e4 kehitys pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n. Vastaajat nostivat esiin eettiset n\u00e4k\u00f6kulmat sek\u00e4 sosiaalisen kest\u00e4vyyden ja olivat huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6osaaminen j\u00e4\u00e4 helposti muiden sotealan geneeristen osa-alueiden varjoon. Vastaajilla oli vain v\u00e4h\u00e4n kokemusta kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaisten sis\u00e4lt\u00f6jen opetuksesta ja heid\u00e4n mukaansa kest\u00e4v\u00e4 kehitys voidaan yhdist\u00e4\u00e4 substanssiopintoihin. Lis\u00e4ksi he nostivat esille, ett\u00e4 alalla tarvitaan keskustelua siit\u00e4, mit\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kehitys konkreettisesti tarkoittaa osana sote-alaa. Esille nostettiin my\u00f6s huolta siit\u00e4, j\u00e4\u00e4k\u00f6 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulma liian pinnalliseksi, jos se on integroitu substanssiopetukseen.<\/p>\n\n\n\n

      Pedagogiset ratkaisut<\/strong><\/p>\n\n\n\n

      Panelistit kuvasivat laajasti erilaisia pedagogisia ratkaisuja, jotka he n\u00e4kiv\u00e4t toimivina kest\u00e4v\u00e4n kehityksen, monialaisen yhteistoimintaosaamisen, viestint\u00e4osaamisen, ohjaus- ja neuvontaosaamisen ja asiakasl\u00e4ht\u00f6isyysosaamisen opettamisessa. He painottivat erityisesti monipuolisten ja vaihtelevien opetusratkaisujen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Vastaajien mukaan monialainen yhteistoiminta tulee tulevaisuudessa korostumaan ja siksi siihen tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa sek\u00e4 harjoitella sit\u00e4 jo koulutuksen aikana. Monialaisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyi panelistien vastauksissa siten, ett\u00e4 esimerkiksi monialaisia opintojaksoja ehdotettiin ratkaisuksi useisiin geneerisen osaamisen osa-alueisiin. Monialaisuutta nostettiin esille my\u00f6s siten, ett\u00e4 opetushenkil\u00f6st\u00f6 k\u00e4ynnist\u00e4isi jo suunnitteluvaiheessa monialaisen ty\u00f6skentelyn. My\u00f6s oman osaamisen reflektointia pit\u00e4isi kytke\u00e4 substanssiopintoihin, sill\u00e4 se toimii perustana monialaiselle yhteistoiminnalle. Lis\u00e4ksi monialaisesti ratkaistavia asiakasesimerkkej\u00e4 pidettiin hyvin\u00e4 pedagogisina ratkaisuina ja monialaisuutta korostettiin my\u00f6s siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 opiskelijat tuntisivat toisten sote-toimijoiden koulutusta ja osaamista. Monialaisuuden lis\u00e4ksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittelun t\u00e4rkeys korostui vastauksissa. My\u00f6s k\u00e4\u00e4nteinen oppiminen (flipped learning) sek\u00e4 verkko- ja simulaatio-oppiminen n\u00e4htiin tulevaisuudessa kannatettavina pedagogisina ratkaisuina ja niihin liitettiin erilaista pienryhm\u00e4ty\u00f6skentely\u00e4 ja opiskelijoiden v\u00e4list\u00e4 vuorovaikutusta. Pedagogiset ratkaisut poikkesivat eniten erityisesti viestinn\u00e4n ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaamisalueiden osalta muista osaamisalueista. Viestinn\u00e4n osalta siten, ett\u00e4 siihen kytkettiin vahvemmin kuin muihin osa-alueisiin digitalisaation ja sosiaalisen median tuomia mahdollisuuksia oppimiseen kuten erilaisilla alustoilla ja sovelluksissa tapahtuvaa oppimista digitaalisia ratkaisuja hy\u00f6dynt\u00e4en sek\u00e4 kasvokkain. Lis\u00e4ksi kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osalta pedagogisina ratkaisuina vastaajat nostivat vahvemmin esille t\u00e4m\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6n sijoittumista l\u00e4pileikkaavana teemana toisiin osa-alueisiin.<\/p>\n\n\n\n

      Pohdinta ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

      T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tarkasteltiin opetushenkil\u00f6st\u00f6n n\u00e4kemyksi\u00e4 geneerisen osaamiseen opintojen suunnitteluun ja toteutukseen korkeakouluissa. Tutkimuksen toteutuksen haasteena oli, kuten useissa aikaisemmissakin tutkimuksissa (esim. Chan & Fong 2017) esiin tuotu geneerisen osaamisen monitahoisuus k\u00e4sitteen\u00e4 ja osa-alueiden osittainen p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyys.<\/p>\n\n\n\n

      T\u00e4ss\u00e4 aineistossa asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys nousi t\u00e4rkeimm\u00e4ksi geneerisen osaamisen osa-alueeksi ja se toimi \u201dmagneetin\u201d tavoin, jolloin sen ymp\u00e4rille my\u00f6s yhdisteltiin useita muita geneerisen osaamisen osa-alueita, joita tulisi tulevaisuudessa opettaa yhdess\u00e4. Asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys n\u00e4htiin kiinte\u00e4n\u00e4 osana muuta osaamista ja sit\u00e4 toivottiin huomioitavan muiden osaamisalueiden opetuksen yhteydess\u00e4. Kangasniemen (2018) mukaan mik\u00e4li halutaan tavoitella asiakasl\u00e4ht\u00f6isyyden osaamista, tulee sote-alan ammattilaisella olla my\u00f6s tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaamista, joka ei korostunut t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa.<\/p>\n\n\n\n

      Aikaisemmissa tutkimuksissa (esim. Konkola ym. 2021) korkeakoulujen edustajat ovat n\u00e4hneet t\u00e4rkeimpin\u00e4 geneerisen osaamisen alueina ja kehitt\u00e4miskohteina erityisesti digitaaliset taidot, monialaisuuden ja moniammatillisuuden sek\u00e4 kansainv\u00e4lisyyden ja monikulttuurisuuden. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tuloksissa robotiikka ja digitalisaatio-osaaminen ei noussut korkealle sijalle t\u00e4rkeysj\u00e4rjestyksess\u00e4 ja vastauksissa ehdotettiin sen toteutuvan opetuksessa l\u00e4pileikkaavana teemana. Osaaminen vuoteen 2035 raportissa (Opetushallitus 2019) digitaalisten ratkaisujen ja alustojen hy\u00f6dynt\u00e4misosaamisen n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kuitenkin kasvattavan merkityst\u00e4\u00e4n kaikille aloille yhteisen\u00e4 ja yleisen\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4osaamisena.<\/p>\n\n\n\n

      Tarve monialaiseen ja moniammatilliseen ty\u00f6skentelyyn tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollossa nousi esiin vastauksissa. Monialaisuuden ja -ammatillisuuden tulisi n\u00e4ky\u00e4 opintojaksojen suunnittelusta toteutukseen saakka. Opintojaksojen toteutuksessa monilaisuutta tulisi l\u00e4hesty\u00e4 mm. erilaisten asiakasesimerkkien avulla. Geneeristen taitojen kehitt\u00e4miseksi tarvitaan my\u00f6s vuorovaikutusta ja yhteisty\u00f6t\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 opetusmenetelmi\u00e4 (Virtanen & Tynj\u00e4l\u00e4 2019). Asiantuntijapaneeleihin osallistuneet nostivat esiin geneerisen osaamisen rinnalla substanssiosaamisen t\u00e4rkeyden. Oman alan vahvaa n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa osaamista tarvitaan monilaisuuden rinnalle, joka tuli esiin my\u00f6s Kangasniemen (2018) raportissa. Substanssiosaamisen ja geneerisen osaamisen kombinaatiosta syntyykin moniammatillisen ja -alaisen yhteisty\u00f6n ja asiakkaan parhaan palvelun perusta.<\/p>\n\n\n\n

      T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukainen ymp\u00e4rist\u00f6osaaminen j\u00e4i vastaajien osalta v\u00e4h\u00e4iselle huomiolle. Kuitenkin tarkasteltaessa Osaaminen vuoteen 2035 raporttia (Opetushallitus 2019), kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tuntemus nousee t\u00e4rkeimpiin osaamisiin. Kun Huuskon & Pyyk\u00f6n (2021) tutkimuksessa selvitettiin tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteissa esiintyneit\u00e4 yleisi\u00e4 valmiuksia, kest\u00e4v\u00e4n kehityksen osaamista nostettiin esiin mm. kauppatieteiden ylemmiss\u00e4 korkeakoulututkinnoissa, joskaan ei humanistisen alan osaamistavoitteissa. Useiden raporttien mukaan (mm. Konkola ym. 2021:14) kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaista ymp\u00e4rist\u00f6osaamista tulisi vahvistaa.<\/p>\n\n\n\n

      Tarkasteltaessa vastaajien tuottamia geneeristen osaamisten yhdistelmi\u00e4 suhteessa Kangasniemen (2018) geneeristen osaamisten kolmijaotteluun; Asiakasty\u00f6osaamisen kohdalla t\u00e4ss\u00e4 aineistossa asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys, ohjaus- ja neuvontaosaaminen sek\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4osaaminen nivoutuivat useasti toisiinsa. Kangasniemen (2018) mukaan asiakasosaaminen sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja etiikan tuntemuksen, joka t\u00e4ss\u00e4 aineistossa yhdistyi palveluj\u00e4rjestelm\u00e4osaamiseen. Palveluiden ja ty\u00f6n kehitt\u00e4misosaamisessa vastaajat yhdisteliv\u00e4t jonkin verran tutkimus- ja kehitt\u00e4misosaamista, robotiikkaa ja digitalisaatiota, vaikuttavuus-, kustannus- ja laatutietoisuutta sek\u00e4 kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaista ymp\u00e4rist\u00f6osaamista. Kuitenkin Kangasniemen (2018) t\u00e4h\u00e4n kokonaisuuteen liitt\u00e4m\u00e4 viestint\u00e4osaaminen j\u00e4i t\u00e4ss\u00e4 aineistossa irralliseksi. Ty\u00f6ntekijyyden ja yhteistoiminnan muutososaamiseen liittyvi\u00e4 ty\u00f6ntekijyysosaamista ja monialaista yhteistoimintaosaamista vastaajat kytkiv\u00e4t yhteen vain v\u00e4h\u00e4isesti.<\/p>\n\n\n\n

      Luotettavuus ja eettisyys huomioitiin tutkimuksen teossa. Aineistonkeruussa k\u00e4ytettiin kahden kierroksen s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 Delfoi-menetelm\u00e4\u00e4, joka vuorovaikutteisena, iteratiivisena ja asiantuntijuuteen perustuvana menetelm\u00e4n\u00e4 (Linturi 2020) soveltui hyvin hankesuunnitelmassa mainittuun yhteiskehittelyyn. Delfoi kierrosten kysymykset esitestattiin kahdella sotealan koulutuksen toteuttajalla. Testaajien palautteen pohjalta tehtiin muutamia terminologiaan ja kysymysten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 tarkennuksia. Tutkimuksen aineistonkeruu toteutettiin Covid-pandemian aikana, jolloin koulutuksen asiantuntijat painiskelivat pandemian aiheuttamien koulutusten uudelleenj\u00e4rjestelyjen aiheuttaman kiireen parissa. T\u00e4m\u00e4 saattoi vaikuttaa siihen, ett\u00e4 vastaajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 j\u00e4i kovin v\u00e4h\u00e4iseksi. Vastaajam\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4miseksi kysely l\u00e4hetettiin er\u00e4\u00e4n hanketoimijakorkeakoulun henkil\u00f6st\u00f6lle, jolloin toisen kierroksen vastaajam\u00e4\u00e4r\u00e4 oli 23 henkil\u00f6\u00e4.
      Tutkimus toteutettiin noudattaen hyv\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, eettisyytt\u00e4 ja luotettavuutta. Aineiston keruun yhteydess\u00e4 osallistujilta pyydettiin suostumus ja heit\u00e4 informoitiin anonyymisyyteen ja tietosuojaan liittyvist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4. Aineistot s\u00e4ilytettiin salasanalla suojatulla verkkoasemalla. Aineiston analyysin luotettavuuden lis\u00e4\u00e4miseksi kaikkien aineistojen analyysit suoritettiin aina ensin erikseen jokaisen tutkijan toimesta ja lopuksi yhdess\u00e4 tarkastellen.<\/p>\n\n\n\n

      Tulevaisuudessa tulisi selvitt\u00e4\u00e4 miten keskustelu geneerisist\u00e4 osaamisista on k\u00e4ynnistynyt korkeakouluissa ja miten geneeriset osaamisen osa-alueet on huomioitu koulutussis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 ja opetusmenetelmiss\u00e4, niin ammattialakohtaisten kuin yhteistenkin opintojen osalta. Tulevaisuudessa korostunee uudenlaiset geneerisen osaamisen osa-alueista muodostuneet monialaiset kokonaisuudet, jotka edelleen l\u00e4hent\u00e4isiv\u00e4t sosiaali- ja terveysalaa. Kehitt\u00e4misty\u00f6n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksin\u00e4 laadimme suositukset viiden geneerisen osaamisen osa-alueen opettamiseen, joita opetettiin korkeakouluissa v\u00e4hiten verkko-opintoina sek\u00e4 yksi yleissuositus, johon koottiin esille nousseita pedagogisia suosituksia (Taulukko 2.). Kehitt\u00e4misty\u00f6n lopputuloksena syntyneet suositukset pohjautuvat opintojaksoanalyysiin ja Delfoi kyselyjen tuloksiin. Suosituksiin nostettiin esiin sote-alan geneerisen osaamisen osa-alueiden kehitt\u00e4mistarpeet sek\u00e4 mit\u00e4 tulisi opetuksessa huomioida ja mit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Lis\u00e4ksi esiin nostettiin esille tulleita pedagogisia ratkaisuja.<\/p>\n\n\n\n

      \"\"
      Taulukko 2. Suositukset viiden geneerisen osa-alueen opettamiseen.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

      Kirjoittajat<\/strong><\/p>\n\n\n\n

      Kek\u00e4l\u00e4inen Ulla, UEF
      Kuukkanen Tiina, JAMK
      Ritsil\u00e4 Jaana, JAMK
      Sanerma P\u00e4ivi, HAMK
      Taattola Seija, Savonia<\/p>\n\n\n\n

      L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

      Ainiala, T., Olsson, P., Mattila, H., & Vesalainen, M. (2020). Ty\u00f6el\u00e4m\u00e4taidot korkeakouluopetuksessa: Opiskelijoiden kokemuksia asiantuntijuuden ja taitojen kehittymisest\u00e4 monialaisella kaupunkitutkimuksen projektikurssilla. Aikuiskasvatus, 40(2), 96\u2013111. https:\/\/doi.org\/10.33336\/aik.95449<\/p>\n\n\n\n

      Balderas, A., De La Fuente-Valentin, L., Ortega-Gomez, M., Dodero J.M., & Burgos D. (2018). Learning Management Systems Activity Records for Students\u2019 Assessment of Generic Skills. IEEE access 6, 15958-15968.<\/p>\n\n\n\n

      Brauer, S., Ratinen, I., Kumpulainen, K., Kyr\u00f6-\u00c4mm\u00e4l\u00e4, O., Nikander, L., & V\u00e4\u00e4n\u00e4nen, I. (2021). Agency, expertise and working life skills: Students\u2019 conceptions of the generic competences required in the world of work. European Journal of Education Studies, 8(5).
      Chan, C. K., Fong, E. T., Luk, L. Y., & Ho, R. (2017). A review of literature on challenges in the development and implementation of generic competencies in higher education curriculum. International Journal of Educational Development, 57, 1-10.
      Green, W., Hammer, S. & Star, C. (2009) Facing up to the challenge: Why is it so hard to develop graduate attributes? Higher Education Research & Development. 28:1, 17-29.<\/p>\n\n\n\n

      Huusko, M., & Pyykk\u00f6, R. (2021). Yleiset valmiudet korkeakoulujen tutkinto-ohjelmien osaamistavoitteissa nelj\u00e4ll\u00e4 koulutusalalla. Aikuiskasvatus, 41(3), 236-248.<\/p>\n\n\n\n

      Jackling, B., & Watty, K. (2010). Generic skills. Taylor & Francis.<\/p>\n\n\n\n

      J\u00e4\u00e4skel\u00e4, P., Nyk\u00e4nen, S. & Tynj\u00e4l\u00e4, P. (2018) Models for the development of generic skills in Finnish higher education, Journal of Further and Higher Education, 42:1, 130-142, DOI: 10.1080\/0309877X.2016.1206858<\/p>\n\n\n\n

      Kaihlanen A-M., Laulainen S., Niiranen V., Keskim\u00e4ki I., Hietapakka L., & Sinervo T. (2019).\u201dYritt\u00e4ny vaan kest\u00e4\u00e4 pinnalla \u2013 tai sil pelastuslautalla\u201d Sote-henkil\u00f6st\u00f6n n\u00e4kemyksi\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon muutosten keskelt\u00e4. Yhteiskuntapolitiikka 84(2), 152\u2013161.<\/p>\n\n\n\n

      Kangasniemi, M., Hipp, K., H\u00e4ggman-Laitila, A., Kallio, H., Karki, S, Kinnunen, P., Pietil\u00e4, A-M., Saarnio, R., Viinam\u00e4ki, L., Voutilainen, A., & Wald\u00e9n, A. (2018). Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 39, 18\u201319. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-287-545-7<\/p>\n\n\n\n

      Kentnor, H. E. (2015). Distance education and the evolution of online learning in the United States. Curriculum and teaching dialogue, 17(1), 21-34. https:\/\/digitalcommons.du.edu\/cgi\/viewcontent.cgi?article=1026&context=law_facpub<\/p>\n\n\n\n

      Konkola, R., Hauta-aho, H., Hiilamo, H., Karttunen, M., Niemi, J., Tuominen, M., \u2026 & V\u00e4\u00e4t\u00e4inen, H. (2021). Sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. Julkaisuja, 14.<\/p>\n\n\n\n

      Korkmaz, G., & Toraman, \u00c7. (2020). Are we ready for the post-COVID-19 educational practice? An investigation into what educators think as to online learning. International Journal of Technology in Education and Science (IJTES), 4(4), 293-309.<\/p>\n\n\n\n

      Lan, M. T. Q. (2020). Graduate Generic Competences from the Perspective of VNU Employers. Journal of Teaching and Learning for Graduate Employability, 11(1), 131-145.<\/p>\n\n\n\n

      Linturi (2020) Delfoi-menetelm\u00e4n tunnusmerkit. Metodix.fi.
      Lloyd, S. A., Byrne, M. M., & McCoy, T. S. (2012). Faculty-perceived barriers of online education. Journal of online learning and teaching, 8(1),1-12.<\/p>\n\n\n\n

      Martin, F., & Bolliger, D. U. (2018). Engagement matters: Student perceptions on the importance of engagement strategies in the online learning environment. Online Learning, 22(1), 205-222.<\/p>\n\n\n\n

      Mayadas, F., Miller, G., & Sener, J. (2015) Updated E-learning Definitions. Definitions of E-learning Courses and Programs. onlinelearningconsortium.org.<\/p>\n\n\n\n

      OKM (2019) Tutkintoon johtavan koulutuksen kehitt\u00e4minen tukemaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista. Opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n julkaisuja 2019: 24.<\/p>\n\n\n\n

      Opetushallitus (2019). Osaaminen 2035. Osaamisen ennakointifoorumin ensimm\u00e4isi\u00e4 ennakointituloksia. Opetushallitus. Raportit ja selvitykset. 2019:3.<\/p>\n\n\n\n

      Palvia, S., Aeron, P., Gupta, P., Mahapatra, D., Parida, R., Rosner, R., & Sindhi, S. (2018). Online education: Worldwide status, challenges, trends, and implications. Journal of Global Information Technology Management 21:4, 233-241.
      Puhakka, H. & Lumme, R. (2019) Terveysalan opettajan kokemuksia verkkopainotteisesta opetuksesta ammattikorkeakoulussa. Ammattikasvatuksen aikakauskirja, 21(2), 58\u201373.<\/p>\n\n\n\n

      Rautiainen, Pauli, Helena Taskinen ja Sari Rissanen. (2020). \u201dSosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen \u2013 virstanpylv\u00e4it\u00e4 menneest\u00e4 ja suuntia tulevasta\u201d Teoksessa Uudistuva sosiaali- ja terveysala, toimittajat Hujala, Anneli ja Helena Taskinen, 15\u201345, Tampere: Tampere University Press. Saatavilla osoitteessa: https:\/\/trepo.tuni.fi\/bitstream\/handle\/10024\/123995\/978-952-359-022-9.pdf?sequence=2&isAllowed=y
      Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. (2006). KvaliMOTV – Menetelm\u00e4opetuksen tietovaranto [verkkojulkaisu]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Saatavilla osoitteessa: https:\/\/www.fsd.tuni.fi\/menetelmaopetus (Luettu 20.10.2021).<\/p>\n\n\n\n

      Singh, V. & Thurman, A. (2019). How Many Ways Can We Define Online Learning? A Systematic Literature Review of Definitions of Online Learning 1988-2018. The American Journal of Distance Education. Vol. 33(4), p.289-306.<\/p>\n\n\n\n

      Sotetie\u2013hanke (2019-2021). Saatavilla osoitteessa: https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie (Luettu 20.10.2021).<\/p>\n\n\n\n

      THL 2020. Osaavan ty\u00f6voiman varmistaminen sosiaali- ja terveydenhuollon murroksessa (COPE). https:\/\/thl.fi\/fi\/tutkimus-ja-kehittaminen\/tutkimukset-ja-hankkeet\/osaavan-tyovoiman-varmistaminen-sosiaalija-terveydenhuollon-murroksessa-cope- (Luettu 16.6.2021).<\/p>\n\n\n\n

      Virtanen, A., & Tynj\u00e4l\u00e4, P. (2019). Factors explaining the learning of generic skills: a study of
      university students\u2019 experiences. Teaching in Higher Education, 24 (7), 880-894.
      doi:10.1080\/13562517.2018.1515195<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

      Johdanto Sosiaali- ja terveysalan laaja-alaista uudistamista on pyritty toteuttamaan Suomessa jo useamman hallituskauden ajan (esim. Rautiainen ym. 2020). Uudistustarpeiden my\u00f6t\u00e4 sosiaali- ja terveysalalla toimivilta ammattilaisilta edellytet\u00e4\u00e4n ammattialakohtaisen osaamisen lis\u00e4ksi ammattialoja yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 yleist\u00e4 eli geneerist\u00e4 osaamista. Geneerinen osaaminen kytkeytyy osaksi jaettua<\/p>\n","protected":false},"author":4445,"featured_media":783,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[],"class_list":["post-777","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-geneerinen-osaaminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/777","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=777"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/777\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":791,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/777\/revisions\/791"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media\/783"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=777"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=777"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/sotetie\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=777"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}