Opin Ct-harjoittelussa kohtaamaan potilaan ja kysymään oleelliset asiat kuvauksen kannalta. Eli haastattelin potilaan ja kyselin, onko hänellä jodiallergiaa, diabeteslääkkeet ja onko aikaisemmista kuvauksista tullut allergista reaktiota. Kerroin potilaalle tutkimuksen kulun ja jos tutkimuksessa tuli hengitysohjeet niin noudattamaan nitä. Pelokkaan potilaan kanssa keskustelin pidempään ja hänen kanssaan pystyttiin liikuttamaan pöytää. Ja tutkimuksesta voi mikrofonin kautta kertoa vaihe vaiheelta. Se luo turvallisuutta potilaalle.
Opin ohjaamaan ja kuvaamaan potilaan yleisimmissä Ct-tutkimuksissa eli pään ja vartalon. Ne osasin suorittaa alusta loppuun. Oli hieno tunne, kun harjoittelun loppuvaiheessa sain onnistumaan koko radiografiatyön prosessin. Haastattelusta, kanylointi, potilaan ohjaus, kanylointi, asettelu ja kuvaus. Lopuksi kysyin potilaalta, onko jatkot selvillä eli onko varattu aika lääkärille, josta saa tutkimuksen tulokset.
Harjoittelun aikana opin katsomaan weblabista laboratoriovastauksia onko krea niin hyvällä tasolla, että kuvaus voidaan tehdä varjoaineella. Joskus tutkimusta piti siirtää huonon Krea arvon takia. Radiologia konsultoidaan, jos laboratorioarvot poikkeavat vain vähän viitearvosta.
Seurasin ja osallistuin myös muihin tutkimuksiin esim. lisämunuaisten kuvaus. Luin aina arkista ohjeet jotan osasin olla asettelemassa potilasta oikeean asentoon. Osallistuin potilaan siirtämiseen kuvauspöydälle ja sain yhdistää varjoaineletkun kanyylinn. Osasin toimia aseptisesti.
Tässä harjoittelussa korostui anatomian osaaminen ja hallinta. Sitä jouduin etenkin harjoittelun alussa kertaamaan. Vaikka minulla oli 4 vuotta aikaa teoriaopinnoista, selvisin mielestäni hyvin. Toki harjoittelun alussa tietyt kuvaukset vaativat toistoja, mutta pään, vatsan ja vartalon kuvaukset sujuivat jo. Olin kuvaamassa myös nivelten kuvauksia ja katsomassa hermojuuriblokadi toimenpiteitä. Niissä osallistuin steriilin pöydän tekemiseen , kuvaukshuoneen valmisteluun yms.
Parasta oli, kun osasin alusta asti touteuttaa vartalon ja pään CT-kuvauksia. Siinä koin onnistumisen tunteen, minähän osaan jo nämä. Pitää olla tarkkana, rauhallinen ja huolellinen. Vahvuuteni ovat potilaan kohtaamisessa. Ja aseptiikka ja kliiniset hoitotyön taidot. Ct-laitteen tekniikka ja säteilysuojelu tulivat tutuiksi myös harjoittelun aikana.