Arkistot kuukauden mukaan: helmikuu 2023

Sädehoidon harjoittelu

Aikaisemmat harjoittelut:

Natiivi 1 Saarijärven sairaala huhtikuu v. 2021

Natiivi 1 Äänekosken terveyskeskus toukokuu v.2021

Uä-harjoittelu Sairaala Nova syys-lokakuu v.2021

Ct-harjoittelu Sairaala Nova marraskuu v.2021

Angio-harjoittelu Sairaala Nova maaliskuuv. 2022

Isotooppiharjoittelu Sairaala Nova lokakuu v.2022

Natiivi 2 Äänekosken terveyskeskus marras-joulukuu v.2022

Magneettiharjoittelu Sairaala Nova tammikuu-helmikuu v.2023

1.Kliinisen radiografian asiakas-ja potilasosaaminen, hoitaminen ja ohjaaminen

Olen saanut harjoitella ohjaamisosaamista aikaisemmissa harjoitteluissa. Magneettiharjoitteluissa sain haastatella potilaita ja opin kysymään oleelliset asiat ennen kuvausta. Potilaalle kerrotaan tutkimuksen tai hoidon kestosta. Kuunnellaan potilasta, jos hänellä on jotain kysyttävää hoitoon liittyen.

Sädehoito ei tunnu miltään. Potilas saa puheyhteyden hoitajiin.

Osaan tarkkailla potilaan peruselintoimintoja ja niissä tapahtuvia muutoksia. Verenpaineen mittaus, hapen anto ja verensokerin mittaus onnistuvat minulta sujuvasti. Sädehoidossa pitää osata tarkkailla ihon kuntoa ja muita sädehoidon aiheuttamia haittavaikutuksia.

Osaan seurata potilaan vointia koko sädehoitojakson aikana. Sädehoidosta voi tulla väsymystä, pahoinvointia, riippuen kohteesta mihin sädehoitoa annetaan.

Tavallisin haittavaikutus on ihon ärtyminen annettaessa rintaan sädehoitoa.

Tiedän yleisimmät syövät ja niiden hoitomuodot. Rintasyöpää voidaan hoitaa sekä leikkauksella että sädehoidolla. Jos rintaan on tehty rinnan säästävä leikkaus, annetaan leikkauksen jälkeen aina sädehoito.

Tavoitteet:

-Toimii röntgenhoitajan eettisten periaatteiden ja arvojen mukaan

-Osaa ohjata potilasta tai asiakasta ennen,aikana ja sädehoidon jälkeen

-Tunnistaa yksilölliset ohjaustarpeet ja osaa kohdata potilaat ja heidän läheisensä

-Osaa tarkkailla potilaan elintoimintoja ja niissä tapahtuvia muutoksa sekä toimia tilanteen mukaisesti

-Osaa kuvata sädehoidon prosessin tavallisimpien tutkimusten osalta

-Tietää sädehoidon aiheuttamat akuutit ja myöhäishaitat sekä osaa ohjata potilasta niiden enneltaehkäisyssä ja oireenmukaisesti lääkehoito huomioiden

-Osaa asetella yleisimpiin kuvauksiin ohjattuna

-Osaa asetella lantion ( Prostata) potilaan itsenäisesti

2. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä turvallisuus-ja laatuosaaminen

Olen opiskellut koulussa anatomian kurssit sekä topografisen anatomian kurssit. Minulla on perustiedot anatomiasta. Olen opiskellut kriittisen kuvaluennan kurssin. Olen lisäksi opiskellut sädehoidon, säteilyfysiikan ja säteilybiologian luennot. Ensiapu taitoja olen päässyt käytännön työssä harjoittelemaan ja minulla on voimassa oleva ensiapu kortti. Osaan toimia, jos potilaan vointi äkillisesti huononee. Jos potilaalla on paljon perussairauksia, jotka selviää lähetteestä, niin silloin pystyy ennakoimaan esim. allergista reaktiota.

Olen ollut Kysillä tutustumassa sädehoitoon. Siellä kerrottiin turvallisesta säteilynkäytöstä. Tehtiin maski, jota käytetään pään alueen syövän hoidossa. Tutustuttiin erilaisiin apvälineisiin, joilla potilaan asentoa voi tukea hoidon aikana. Potilaan asento täytyy olla täysin sama jokaisella hoitokerralla.

Sädehoito vaurioittaa syöpäsoluja. Se tuhoaa erityisesti jakautumisvaiheessa olevia soluja,joita on syöpäkasvaimissa keskimääräistä enemmän. Korkeaenerginen säteily aiheuttaa kudoksessa veden ja muiden molekyylien ionisoitumista ja kemiallisesti aktiivisia radikaaleja, jotka puolestaan reagoivat voimakkaasti ja vaurioittavat solujen lisääntymiselle tärkeitä suuria molekyylejä. Jakautuvissa soluissa merkittävin suora ja epäsuoran säteilyn vaikutus kohdistuu Dna-molekyyliin. Sen seurauksena syntyy vaurio, jota solun sisäiset korjausmekanismit pyrkivät korjaamaan. Kun solussa tapahtuu riittävä määrä sädevaurioita, se ei pysty korjaamaan niitä ja solu kuolee.

Tavoitteet:

-Tunnistaa anatomiset rakenteet ja patologiaa

-Tunnistaa yksilön säteilyaltistukseen vaikuttavia tekijöitä

-Osaa käyttää lääketieteellistä säteilyä turvallisesti ja optimoidusti

-Osaa huomioida turvallisuusnäkökohdat työssään

-Tietää miten toimitaan ensiaputilanteissa

-Osaa noudattaa säteilyturvallista työtapaa toiminnassaan

-Noudattaa salassapito-ja vaitiolovelvollisuutta

-Ymmärtää mitä konsolityöskentelyssä tehdään prostata potilaalle hoidon kohdistamisen osalta

3. Kliinisen radiografian osaaminen. Opiskelijan kyky toteuttaa sädehoitoa sekä niihin liittyviä hoitoja ja toimenpiteitä

Lineaarikiihdyttimellä tuotetaan elektroni-ja fotonisäteilyä, jotka kohdennetaan potilaaseen tarkasti etukäteen tehdyn 3D-annossuunnitelman mukaisesti. Fotonisäteily on paremman läpäisykykynsä vuoksi huomattavasti elektronisäteilyä monikäyttöisempää. Fotonisäteilyksi kutsutaan suurienergiaista röntgensäteilyä ja sen syntymekanismi muistuttaakin perinteistä röntgenputkea.

Elektronitykissä lämmittämällä irroitetut elektronit vedetään korkeajännitteen avulla kiihdytysputkeen. Klystronin tuottama mikroaaltokenttä kiihdyttää elektronit 2 metrin mittaisessa vaakasuorassa putkessa lähes valon nopeuteen. Noin milimetrin levyinen korkeaenerginen elektronikeila taivutetaan kääntömagneettien avulla 270 astetta alaspäin ja suunnataan raskasmetallikohtioon.

Harjoittelupajoissa harjoiteltiin maskia pään alueen sädehoitoon, se on parhaiten muistissa.

Sädehoidossa potilas käy lääkärin vastaanotolla, jossa suunnitellaan sädehoitoa. Potilaalle tehdään tulohaastattelu, josa kartoitetaan: tausta-ja riskitiedot, potilaan fyysinen ja psyykkinen selviytyminen. Potilaalta otetaan kasvokuva.

Tämän jälkeen hoitoasennon varmistaminen kohteen mukaisesti. Otetaan huomioon mahdolliset hoitosuunnat, hoitokentät. Hoitoasennon toistettavuutta varmistetaan erilaisilla tukimuodoilla ns. fiksaatiovälineet, esim.immobilisaatiotai tukivälineet. Yleensä potilas makaa selälleen. Asettelu niin, että potilas ei ole vinossa. Huomioidaan toistettavuus ja mahdollisimman rento asento. Potilaan ihole kuvausalueelle laitetaan ihomerkkejä lasereiden avulla. Kuvauksessa voidaan käyttää röntgenpositiivisia hauleja. Kuvaus Ct-protokollan mukaan. Suunnittelukuvauksessa potilaaseen ja maskeihin merkitään referenssipisteet, joiden avulla asettelu hoitokoneella tapahtuu.

Suunnittelukuvaus tehdään CT:llä. Geometrisesti tarkka kuvaus. Kohdealue kuvataan tiheällä ja ohuella leikepaksuudella riittävällä marginaalilla ALARA huomioden. Leikeväli on vartalon alueella 3-5 mm, pään ja kaulan alueella 1-3mm

Tavoitteet:

-Tietää kuvauksen, toimenpiteen tai hoidon merkityksen potilaan kokonaishoidossa

-Tunnistaa lähetteestä kuvauksen, toimenpiteen kannalta keskeiset asiat ja osaa suunnitella toimintansa lähetteeseenja organisaation ohjeisiin perustuen

-Osaa potilastietojärjestelmien perusteet

-Ymmärtää kirjaamisen periaatteet ja osaa kirjata ohjattuna

-Osaa toimia radiografiatyöprosessin mukaan tavallisimmissa prosesseissa

-Osaa arvioida toimintaansa ja kuvauksen, toimenpiteen ja hoidon onnistumista

4. Terveydenhuollon toimintaympäristö ja työelämätaidot

Minulla on aikaisempaa kokemusta työelämästä. Olen tehnyt tiimityötä sairaanhoitajana. Teen yhteistyötä lähihoitajien, sairaanhoitajien ja lääkärin kanssa. Eniten minulla on kokemusta tiimityöstä. Olen omassa työssäni lääkehoitovastaava. Teen yhteistyötä hoitajien kanssa. Minulla on hyvät vuorovaikutustaidot. Olen ollut puheenjohtajana tiimipalaverissa.

Opin parhaiten kun ensin katson, kun röntgenhoitaja tekee kuvauksen. Tekemällä opin parhaiten.

-Osaan toimia ammatillisesti potilastyössä ja työyhteisössä

-Osaan hakea ja arvioida kriittisesti tietoa ja tunnen lähdekriitikin perusperiaatteet

-Tunnistaa oman ja potilaan kulttuuritaustan vaikutuksia toiminnassa ja osaa soveltaa niitä työssään

-Osaa reflektoida realistisesti, osaa vastaanottaa ja antaa palutetta

-Kykynee vastaamaan omasta toiminnastaan ja sen seuraamuksista

-Noudatan työpaikan sääntöjä

Magneettiharjoittelu loppuarviointi/ oppimisen reflektio

Alotin harjoittelun tutustumalla magneetti turvallisuusasioihin. Kun ne oli käyty läpi. Tutustuin erilaisiin keloihin ja olin röntgenhoitajan mukana seuraamassa kuvauksia. Jo eka viikolla pääsin haastattelemaan potilaita, se oli vahvuuteni. Osaan kysyä potilaalta oleelliset asiat kuvausta varten. Varmistin aina, ettei potilaalla ole sydänmentahdistinta, leikkauksia tehtynä pään tai sydämen alueelle, kohossa metallia, sirua tai proteesia. Naispotilaalta piti kysyä raskaus. Jos potilas on raskaana ei saa tehosteainetta käyttää. Vaatetus käytiin läpi, ettei ole metallia, vetoketjua yms. hiuspinnejä tai rintaliivejä.

Potilashoitajana pärjäsin alusta asti hyvin. Potilaan kohtaaminen on vahvuuteni. Kerroin kuvauksen kestosta, melusta, ja että kuvauksen aikana annetaan soittokello, jos tulee jotain kysyttävää tai hätä. Asettelin potilaan kuviin turvallisuusasiait huomioiden. Kysyin ennen kuvasta potilaalta voidaanko aloittaa kuvaus.

Koneelle valitsin oikean kuvausohjelman radiologin ohjeen mukaan. Suunnittelukuvan jälkeen asettelin pakat oikein anatomisen kohteen mukaan. Aluksi minulla oli haasteita suuntien kanssa, mutta löysin aivoista anatomisen kuvan, jossa on aksiaalileike, coronaali ja sagittaali. Tämä kuva oli apukuvana tietikoneen edessä. Toistojen kautta palaset loksahtivat paikoilleen ja aloin ymmärtää mitä tein.

Kuvasin pään erilaisia kuvauksia itsenäisesti. Luin lähetteen, haastattelin potilaan, kanyloin, asettelin kuvaan ja kuvasin. Toisen harjoitteluviikon jälkeen alkoi tuntua, että tämähän sujuu, ja että ymmärrän mitä teen. Olin aktiivinen koko harjoittelun ajan, kyselin röntgenhoitajilta lisää tietoa, miksi tehdään juuri näin. Iltaisin opiskelin Mri masten brain planning sivuilta pään kuvausta. Kertasin aivojen anatomiaa.

Oli hienoa, kun opin itsenäisesti koko radiografiatyön prosessin. Minusta tuntui, että teoria ja käytäntö kohtasivat. Olin nähnyt paljon vaivaa ja ahkeroinut, että oppisin uutta. Opin siis visuaalisesti ja toistojen kautta. Itse tekemällä aloin hahmottamaan leikkeiden suunnat.

Pääsin kuvaamaan myös kaularankaa, th-ja lannerankaa, polvia. Nivelten kuvauksissa asettelin potilaan ja olin seuraamassa kyynärpään, ranteen, käden ja olkapään kuvauksia.

Tämä oli ehdottomasti vaativin harjoittelu ja olen niin iloinen,kun sain suotitettua sen kunnialla. Tästä harjoittelusta jäi hyvä mieli, ja tuli eka kertaa sellainen ole, että pian valmistun ja olen ammattilainen. Toki silloinkin uutta asiaaja opittavaa riittää. Jaksoin tehdä pitkäjänteisesti töitä tämän harjoittelun edetessä ja tuloksena koko prosessin hallinta.

Väliarviointi magneettiharjoittelu

Aluksi olin katsomassa erilaisia tutkimuksia,vähitellen aloin haastattelemaan potilaita itsekin.Käytiin läpi turvallisuusasiat magneettikuvauksessa.

Kävin huolellisesti läpi potilaan taustat:onko tahdistinta tai leikkauksia pään alueelle,onko kehossa metallia, sirpaleita yms. Onko lääkelaastareita,insuliinipumppua.Vaatteissa ei saa olla metallia.

Tutustuin erillisiin keloihin ja asettelin potilaan kuvausta varten huomioiden, että potilaalla on mahdollisimman mukava olo.

Aluksi kuvasin ohjattuna, myöhemmin kuvasin itsenäisesti pään kuvauksia.Haastattelin potilaan,kanyloin,asettelin kuviin, kuvasin koneella ja kyselin jatkot.

Olin mukana anestesia potilaiden kuvauksissa. Se on moniammatillista tiimityötä,jossa pitää huomioida monta asiaa:potilas,läheinen ja anestesiahoitohenkilökunta.Sekä magneettiturvallisuus laitteiden kanssa.

Vahvuuteni on potilaan kohtaamisessa ja ohjaaminen.Pikku hiljaa opin tekniikkaa ja yhdistämään teoriaa ja käytäntöä kuvaamisessa.