Aikaisemmat harjoittelut:

Natiivi 1 Saarijärven sairaala huhtikuu v. 2021

Natiivi 1 Äänekosken terveyskeskus toukokuu v.2021

Uä-harjoittelu Sairaala Nova syys-lokakuu v.2021

Ct-harjoittelu Sairaala Nova marraskuu v.2021

Angio-harjoittelu Sairaala Nova maaliskuuv. 2022

Isotooppiharjoittelu Sairaala Nova lokakuu v.2022

Natiivi 2 Äänekosken terveyskeskus marras-joulukuu v.2022

Magneettiharjoittelu Sairaala Nova tammikuu-helmikuu v.2023

1.Kliinisen radiografian asiakas-ja potilasosaaminen, hoitaminen ja ohjaaminen

Olen saanut harjoitella ohjaamisosaamista aikaisemmissa harjoitteluissa. Magneettiharjoitteluissa sain haastatella potilaita ja opin kysymään oleelliset asiat ennen kuvausta. Potilaalle kerrotaan tutkimuksen tai hoidon kestosta. Kuunnellaan potilasta, jos hänellä on jotain kysyttävää hoitoon liittyen.

Sädehoito ei tunnu miltään. Potilas saa puheyhteyden hoitajiin.

Osaan tarkkailla potilaan peruselintoimintoja ja niissä tapahtuvia muutoksia. Verenpaineen mittaus, hapen anto ja verensokerin mittaus onnistuvat minulta sujuvasti. Sädehoidossa pitää osata tarkkailla ihon kuntoa ja muita sädehoidon aiheuttamia haittavaikutuksia.

Osaan seurata potilaan vointia koko sädehoitojakson aikana. Sädehoidosta voi tulla väsymystä, pahoinvointia, riippuen kohteesta mihin sädehoitoa annetaan.

Tavallisin haittavaikutus on ihon ärtyminen annettaessa rintaan sädehoitoa.

Tiedän yleisimmät syövät ja niiden hoitomuodot. Rintasyöpää voidaan hoitaa sekä leikkauksella että sädehoidolla. Jos rintaan on tehty rinnan säästävä leikkaus, annetaan leikkauksen jälkeen aina sädehoito.

Tavoitteet:

-Toimii röntgenhoitajan eettisten periaatteiden ja arvojen mukaan

-Osaa ohjata potilasta tai asiakasta ennen,aikana ja sädehoidon jälkeen

-Tunnistaa yksilölliset ohjaustarpeet ja osaa kohdata potilaat ja heidän läheisensä

-Osaa tarkkailla potilaan elintoimintoja ja niissä tapahtuvia muutoksa sekä toimia tilanteen mukaisesti

-Osaa kuvata sädehoidon prosessin tavallisimpien tutkimusten osalta

-Tietää sädehoidon aiheuttamat akuutit ja myöhäishaitat sekä osaa ohjata potilasta niiden enneltaehkäisyssä ja oireenmukaisesti lääkehoito huomioiden

-Osaa asetella yleisimpiin kuvauksiin ohjattuna

-Osaa asetella lantion ( Prostata) potilaan itsenäisesti

2. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä turvallisuus-ja laatuosaaminen

Olen opiskellut koulussa anatomian kurssit sekä topografisen anatomian kurssit. Minulla on perustiedot anatomiasta. Olen opiskellut kriittisen kuvaluennan kurssin. Olen lisäksi opiskellut sädehoidon, säteilyfysiikan ja säteilybiologian luennot. Ensiapu taitoja olen päässyt käytännön työssä harjoittelemaan ja minulla on voimassa oleva ensiapu kortti. Osaan toimia, jos potilaan vointi äkillisesti huononee. Jos potilaalla on paljon perussairauksia, jotka selviää lähetteestä, niin silloin pystyy ennakoimaan esim. allergista reaktiota.

Olen ollut Kysillä tutustumassa sädehoitoon. Siellä kerrottiin turvallisesta säteilynkäytöstä. Tehtiin maski, jota käytetään pään alueen syövän hoidossa. Tutustuttiin erilaisiin apvälineisiin, joilla potilaan asentoa voi tukea hoidon aikana. Potilaan asento täytyy olla täysin sama jokaisella hoitokerralla.

Sädehoito vaurioittaa syöpäsoluja. Se tuhoaa erityisesti jakautumisvaiheessa olevia soluja,joita on syöpäkasvaimissa keskimääräistä enemmän. Korkeaenerginen säteily aiheuttaa kudoksessa veden ja muiden molekyylien ionisoitumista ja kemiallisesti aktiivisia radikaaleja, jotka puolestaan reagoivat voimakkaasti ja vaurioittavat solujen lisääntymiselle tärkeitä suuria molekyylejä. Jakautuvissa soluissa merkittävin suora ja epäsuoran säteilyn vaikutus kohdistuu Dna-molekyyliin. Sen seurauksena syntyy vaurio, jota solun sisäiset korjausmekanismit pyrkivät korjaamaan. Kun solussa tapahtuu riittävä määrä sädevaurioita, se ei pysty korjaamaan niitä ja solu kuolee.

Tavoitteet:

-Tunnistaa anatomiset rakenteet ja patologiaa

-Tunnistaa yksilön säteilyaltistukseen vaikuttavia tekijöitä

-Osaa käyttää lääketieteellistä säteilyä turvallisesti ja optimoidusti

-Osaa huomioida turvallisuusnäkökohdat työssään

-Tietää miten toimitaan ensiaputilanteissa

-Osaa noudattaa säteilyturvallista työtapaa toiminnassaan

-Noudattaa salassapito-ja vaitiolovelvollisuutta

-Ymmärtää mitä konsolityöskentelyssä tehdään prostata potilaalle hoidon kohdistamisen osalta

–

3. Kliinisen radiografian osaaminen. Opiskelijan kyky toteuttaa sädehoitoa sekä niihin liittyviä hoitoja ja toimenpiteitä

Lineaarikiihdyttimellä tuotetaan elektroni-ja fotonisäteilyä, jotka kohdennetaan potilaaseen tarkasti etukäteen tehdyn 3D-annossuunnitelman mukaisesti. Fotonisäteily on paremman läpäisykykynsä vuoksi huomattavasti elektronisäteilyä monikäyttöisempää. Fotonisäteilyksi kutsutaan suurienergiaista röntgensäteilyä ja sen syntymekanismi muistuttaakin perinteistä röntgenputkea.

Elektronitykissä lämmittämällä irroitetut elektronit vedetään korkeajännitteen avulla kiihdytysputkeen. Klystronin tuottama mikroaaltokenttä kiihdyttää elektronit 2 metrin mittaisessa vaakasuorassa putkessa lähes valon nopeuteen. Noin milimetrin levyinen korkeaenerginen elektronikeila taivutetaan kääntömagneettien avulla 270 astetta alaspäin ja suunnataan raskasmetallikohtioon.

Harjoittelupajoissa harjoiteltiin maskia pään alueen sädehoitoon, se on parhaiten muistissa.

Sädehoidossa potilas käy lääkärin vastaanotolla, jossa suunnitellaan sädehoitoa. Potilaalle tehdään tulohaastattelu, josa kartoitetaan: tausta-ja riskitiedot, potilaan fyysinen ja psyykkinen selviytyminen. Potilaalta otetaan kasvokuva.

Tämän jälkeen hoitoasennon varmistaminen kohteen mukaisesti. Otetaan huomioon mahdolliset hoitosuunnat, hoitokentät. Hoitoasennon toistettavuutta varmistetaan erilaisilla tukimuodoilla ns. fiksaatiovälineet, esim.immobilisaatiotai tukivälineet. Yleensä potilas makaa selälleen. Asettelu niin, että potilas ei ole vinossa. Huomioidaan toistettavuus ja mahdollisimman rento asento. Potilaan ihole kuvausalueelle laitetaan ihomerkkejä lasereiden avulla. Kuvauksessa voidaan käyttää röntgenpositiivisia hauleja. Kuvaus Ct-protokollan mukaan. Suunnittelukuvauksessa potilaaseen ja maskeihin merkitään referenssipisteet, joiden avulla asettelu hoitokoneella tapahtuu.

Suunnittelukuvaus tehdään CT:llä. Geometrisesti tarkka kuvaus. Kohdealue kuvataan tiheällä ja ohuella leikepaksuudella riittävällä marginaalilla ALARA huomioden. Leikeväli on vartalon alueella 3-5 mm, pään ja kaulan alueella 1-3mm

Tavoitteet:

-Tietää kuvauksen, toimenpiteen tai hoidon merkityksen potilaan kokonaishoidossa

-Tunnistaa lähetteestä kuvauksen, toimenpiteen kannalta keskeiset asiat ja osaa suunnitella toimintansa lähetteeseenja organisaation ohjeisiin perustuen

-Osaa potilastietojärjestelmien perusteet

-Ymmärtää kirjaamisen periaatteet ja osaa kirjata ohjattuna

-Osaa toimia radiografiatyöprosessin mukaan tavallisimmissa prosesseissa

-Osaa arvioida toimintaansa ja kuvauksen, toimenpiteen ja hoidon onnistumista

4. Terveydenhuollon toimintaympäristö ja työelämätaidot

Minulla on aikaisempaa kokemusta työelämästä. Olen tehnyt tiimityötä sairaanhoitajana. Teen yhteistyötä lähihoitajien, sairaanhoitajien ja lääkärin kanssa. Eniten minulla on kokemusta tiimityöstä. Olen omassa työssäni lääkehoitovastaava. Teen yhteistyötä hoitajien kanssa. Minulla on hyvät vuorovaikutustaidot. Olen ollut puheenjohtajana tiimipalaverissa.

Opin parhaiten kun ensin katson, kun röntgenhoitaja tekee kuvauksen. Tekemällä opin parhaiten.

-Osaan toimia ammatillisesti potilastyössä ja työyhteisössä

-Osaan hakea ja arvioida kriittisesti tietoa ja tunnen lähdekriitikin perusperiaatteet

-Tunnistaa oman ja potilaan kulttuuritaustan vaikutuksia toiminnassa ja osaa soveltaa niitä työssään

-Osaa reflektoida realistisesti, osaa vastaanottaa ja antaa palutetta

-Kykynee vastaamaan omasta toiminnastaan ja sen seuraamuksista

-Noudatan työpaikan sääntöjä

Alotin harjoittelun tutustumalla magneetti turvallisuusasioihin. Kun ne oli käyty läpi. Tutustuin erilaisiin keloihin ja olin röntgenhoitajan mukana seuraamassa kuvauksia. Jo eka viikolla pääsin haastattelemaan potilaita, se oli vahvuuteni. Osaan kysyä potilaalta oleelliset asiat kuvausta varten. Varmistin aina, ettei potilaalla ole sydänmentahdistinta, leikkauksia tehtynä pään tai sydämen alueelle, kohossa metallia, sirua tai proteesia. Naispotilaalta piti kysyä raskaus. Jos potilas on raskaana ei saa tehosteainetta käyttää. Vaatetus käytiin läpi, ettei ole metallia, vetoketjua yms. hiuspinnejä tai rintaliivejä.

Potilashoitajana pärjäsin alusta asti hyvin. Potilaan kohtaaminen on vahvuuteni. Kerroin kuvauksen kestosta, melusta, ja että kuvauksen aikana annetaan soittokello, jos tulee jotain kysyttävää tai hätä. Asettelin potilaan kuviin turvallisuusasiait huomioiden. Kysyin ennen kuvasta potilaalta voidaanko aloittaa kuvaus.

Koneelle valitsin oikean kuvausohjelman radiologin ohjeen mukaan. Suunnittelukuvan jälkeen asettelin pakat oikein anatomisen kohteen mukaan. Aluksi minulla oli haasteita suuntien kanssa, mutta löysin aivoista anatomisen kuvan, jossa on aksiaalileike, coronaali ja sagittaali. Tämä kuva oli apukuvana tietikoneen edessä. Toistojen kautta palaset loksahtivat paikoilleen ja aloin ymmärtää mitä tein.

Kuvasin pään erilaisia kuvauksia itsenäisesti. Luin lähetteen, haastattelin potilaan, kanyloin, asettelin kuvaan ja kuvasin. Toisen harjoitteluviikon jälkeen alkoi tuntua, että tämähän sujuu, ja että ymmärrän mitä teen. Olin aktiivinen koko harjoittelun ajan, kyselin röntgenhoitajilta lisää tietoa, miksi tehdään juuri näin. Iltaisin opiskelin Mri masten brain planning sivuilta pään kuvausta. Kertasin aivojen anatomiaa.

Oli hienoa, kun opin itsenäisesti koko radiografiatyön prosessin. Minusta tuntui, että teoria ja käytäntö kohtasivat. Olin nähnyt paljon vaivaa ja ahkeroinut, että oppisin uutta. Opin siis visuaalisesti ja toistojen kautta. Itse tekemällä aloin hahmottamaan leikkeiden suunnat.

Pääsin kuvaamaan myös kaularankaa, th-ja lannerankaa, polvia. Nivelten kuvauksissa asettelin potilaan ja olin seuraamassa kyynärpään, ranteen, käden ja olkapään kuvauksia.

Tämä oli ehdottomasti vaativin harjoittelu ja olen niin iloinen,kun sain suotitettua sen kunnialla. Tästä harjoittelusta jäi hyvä mieli, ja tuli eka kertaa sellainen ole, että pian valmistun ja olen ammattilainen. Toki silloinkin uutta asiaaja opittavaa riittää. Jaksoin tehdä pitkäjänteisesti töitä tämän harjoittelun edetessä ja tuloksena koko prosessin hallinta.

Aluksi olin katsomassa erilaisia tutkimuksia,vähitellen aloin haastattelemaan potilaita itsekin.Käytiin läpi turvallisuusasiat magneettikuvauksessa.

Kävin huolellisesti läpi potilaan taustat:onko tahdistinta tai leikkauksia pään alueelle,onko kehossa metallia, sirpaleita yms. Onko lääkelaastareita,insuliinipumppua.Vaatteissa ei saa olla metallia.

Tutustuin erillisiin keloihin ja asettelin potilaan kuvausta varten huomioiden, että potilaalla on mahdollisimman mukava olo.

Aluksi kuvasin ohjattuna, myöhemmin kuvasin itsenäisesti pään kuvauksia.Haastattelin potilaan,kanyloin,asettelin kuviin, kuvasin koneella ja kyselin jatkot.

Olin mukana anestesia potilaiden kuvauksissa. Se on moniammatillista tiimityötä,jossa pitää huomioida monta asiaa:potilas,läheinen ja anestesiahoitohenkilökunta.Sekä magneettiturvallisuus laitteiden kanssa.

Vahvuuteni on potilaan kohtaamisessa ja ohjaaminen.Pikku hiljaa opin tekniikkaa ja yhdistämään teoriaa ja käytäntöä kuvaamisessa.

Aikaisemmat harjoittelut:

Natiivi 1 Saarijärven sairaala huhtikuu v. 2021

Natiivi 1 Äänekosken terveyskeskus toukokuu v.2021

Uä-harjoittelu Sairaala Nova syys-lokakuu v.2021

Ct-harjoittelu Sairaala Nova marraskuu v.2021

Angio-harjoittelu Sairaala Nova maaliskuuv. 2022

Isotooppiharjoittelu Sairaala Nova lokakuu v.2022

Natiivi 2 Äänekosken terveyskeskus marras-joulukuu v.2022

1.Kliinisen radiografian asiakas-ja potilasosaaminen, hoitaminen ja ohjaaminen

Minulla on hyvät viestintätaidot. Olen tehnyt töitä sairaanhoitajana ja myös harjoittelussa olen päässyt käyttämään viestintätaitoja. Minulla on kokemusta työelämän viestintätilanteista.

Olen saanut harjoitella ohjaamisosaamista aikaisemmissa harjoitteluissa. Osaan tarkkailla potilaan peruselintoimintoja, verenpaineen mittaus, hapen anto ja verensokerin mitaaminen onnistuvat. Osaan valmistella potilaan toimenpiteisiin ja katsoa tarvittavat laboratoriotutkimukset, jos toimenpide vaatii. Olen avustanut radiologia ultraääniharjoittelussa.

Tiedän, miten ohjaan potilaan yleisimpiin mg-kuvauksiin.Kuvauksen aikana potilaan pitää pysyä paikoillaan. Sen takia ennen kuvauksen alkamista pitää varmistua siitä, että potilaalla on mukava asento. Potilaalle annetaan soittokello, jos tutkimuksen aikana tulee joku hätä.

Osaan tarkkailla potilasta kokonaisvaltaisesti. Olen harjoitellut kanylointia kahdessa aiemmassa harjoittelussa. Se sujuu, kun toistoja tulee enemmän.

Osaan toimia silloin, jos potilaan vointi huononee äkillisesti. Olen käynyt ensiapu koulutuksissa. Ja työelämässä olen joutunut toimimaan yllättävissä tilanteissa. Potilaan perussairauksista voi päätellä jo, esim. jos diabeetikon verensokerit laskee liian matalalle, voi tajunnantaso yllättäen huonontua äkillisesti.

Aikaisemmassa harjoittelussa opittua :Esim.ennen Pet-tutkimusta potilas haastatellaan ja käydään läpi tutkimuksen kulku ja potilaalle kerrotaan tutkimuspäivän aikataulusta. Minulle potilaan ohjaaminen on luontevaa ja hallitsen sen jo aikaisemman ammatin puolesta. Röntgenhoitajan on osattava lyhyessä ajassa luoda luottamuksellinen hoitosuhde potilaaseen. On osattava kysyä kuvantamisen kannalta oleelliset kysymykset.

Ennen magnettitutkimukseen tuloa, potilas on täyttänyt haastattelulomakkeen jossa kysytään mm. onko kehossa metallia, sirua yms. Jos potilaalla on sydämentahdistin potilaan on käytävä kardiologin vastaanotolla ennen tutkimusta. Jos potilaalla on ekg-lätkät, niin ne pitäisi ottaa pois ennen kuvantamista. Kaikki metalliset hiuskorut, hammasproteesit, kuulolaite, kaarituelliset rintaliivit, korut, sormukset, korvikset pitää ottaa pois ennen magneettikuvausta. Jos potilaalla on tekoniveliä, pitää selvittää etukäteen, milloin tekonivel on laitettu, tarkka vuosiluku ja missä sairaalassa.

-Ohjaan potilasta tai asiakasta ennen, tutkimuksen aikana ja sen jälkeen

-Tunnistan yksilölliset ohjaustarpeet ja osaan kohdata potilaat ja heidän läheisensä sen mukaisesti

-Osaan tarkkailla potilaan elintoimintoja ja niissä tapahtuvia muutoksia sekä toimia niiden mukaisesti

-Pystyn luomaan luottamuksellisia vuorovaikutussuhteita

-Osaan toimia aseptisesti

-Osaan viestiä ja kommunikoida ymmärrettävästi

2. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä turvallisuus -ja laatuosaaminen

Olen opiskellut koulussa anatomian kurssit sekä topografisen anatomian kurssit. Minulla on perustiedot anatomiasta. Olen opiskellut kriittisen kuvaluennan kurssin. Magneettitutkimusten kurssin sekä magneettifysiikan kurssit olen suorittanut viime syksynä. Lisäksi magneettitukimusten turvallisuuten liittyvä kurssi on suoritettu.

Otan huomioon turvallisen työskentelytavan työyksikön ohjeiden mukaan. Olen opiskellut magneettitutkimusten kurssin turvallisuudesta. Olen ollut Kysillä pajoissa harjoittelemassa turvallista työtapaa yhdessä toisten opiskelijoiden kanssa.Tutustuimme laitteeseen ja pään magneettitutkimuksen asetteluun.

Tavoitteet:

-Osaan soveltaa anatomiaa ja topografista anatomiaa

-Harjoittelen tunnistamaan eri kuvaussuuntia

-Tunnistaa anatomiset rakenteet ja patologiaa

-Osaa huomioida harjoitteluun liittyvät turvallisuusnäkökohdat

-Tiedän, miten toimitaan ensiaputilanteissa

– Noudatan magneettiturvallista työskentelytapaa

-Noudatan salassapito-ja vaitiolovelvollisuutta

3. Kliinisen radiografian osaaminen. Opiskelijan kyky toteuttaa kuvantamis-ja isotooppitutkimuksia ja sädehoitoa sekä niihin liittyviä toimenpiteitä.

Magneettikuvauksella saadaan aikaan laadultaan tarkkoja leikekuvia. Kuvauksella pyritään saamaan esille kudosten välisiä kontrastieroja. Kehon vety-ytimien avulla hyödynnetään ydinmagneettista resonanssia,jossa rasva ja vesi tuottavat signaalia. Magneettikuvauslaitteeseen kuuluu erilaisia keloja: RF-kela, gradienttikela ja staattinen magneetti. Staattinen magneettikenttä on aina päällä. Se on voimakas. Magneettikenttä on voimakkuudeltaan 1,5T tai 3T. Kaksi muuta kenttää ovat päällä vain kuvauksen aikana. Vety-ytimien pyörimisliike muunnetaan samansuuntaiseksi ulkoisen mg-kentän avulla. Leikeenvalinta gradienttia käyttäen valitaan leike ja tämän leikkeen alueella olevat ytimet viritetään pyörimisliikkeeltään samankaltaiseksi keskenään erillisellä magneettikentällä.

Parhaiten osaisin pään magneettikuvauksen ja toki sitäkin pitää ohjattuna aluksi harjoitella. Lannerangan kuvausta harjoiteltiin pajoissa Kysillä. Aluksi pitää tutustua erilaisiin keloihin ja tietää, millaista kelaa käytetään kussakin kuvauksessa. On olemassa lähetin ja vastaanotinkeloja. Kuvauksen aikana potilaan pitää pysyä paikoillaan. Sen takia ennen kuvauksen alkamista pitää varmistua siitä, että potilaalla on mukava asento.

-Osaan selittää magneettitutkimusten kontraindikaatiot ja huomioin ne toiminnassani

-Tunnen yleisimmät kuvauskelat ja osaan käyttää niitä

-Osaan määritellä kuvaussuunnat ja rajata kuvausalueen

-Tunnistaa sekvenssien painotukset ( ainakin T1 ja T2)

-Tiedän magneettikuvauksen keskeiset parametrit

-Tunnistan erilaisia keloja ja mihin kuvauksiin niitä käytetään

-Tiedän tehosteaineen käyttötarkoituksen, sen käyttöön liittyvät riskit ja kontraindikaatiot

-Tiedän kuvauksen, toimenpiteen tai hoidon merkityksen potilaan kokonaishoidossa

-Tunnistaa lähetteestä kuvauksen, toimenpiteen tai hoidon kannalta keskeiset asiat ja osaa suunnitella toimintaansa lähetteeseen ja organisaation ohjeisiin perustuen

-Osaa potilastietojärjestelmien perusteet

-Ymmärtää kirjaamisen perusteet ja osaa kirjata ohjattuna

-Osaa toimia radiografiatyön prosessin mukaan tavallisimmissa prosesseissa

-Osaa arvioda toimintaansa ja kuvauksen, toimenpiteen ja hoidon onnistumista

-Osallistuu potilaan moniammatillisen hoitopolun toteuttamiseen

4. Terveydenhuollon toimintaympäristö ja työelämätaidot. Opiskelijan kyky toimia erilaisissa terveysalan organisaatioissa ja työelämän tilanteissa

Minulla on aikaisempaa kokemusta työelämästä. Olen tehnyt tiimityötä sairaanhoitajana. Teen yhteistyötä lähihoitajien, sairaanhoitajien ja lääkärin kanssa. Eniten minulla on kokemusta tiimityöstä. Olen omassa työssäni lääkehoitovastaava. Teen yhteistyötä hoitajien kanssa. Minulla on hyvät vuorovaikutustaidot. Olen ollut puheenjohtajana tiimipalaverissa.

Opin parhaiten kun ensin katson, kun röntgenhoitaja tekee kuvauksen. Tekemällä opin parhaiten.

-Osaan toimia ammatillisesti potilastyössä ja työyhteisössä

-Osaan hakea ja arvioida kriittisesti tietoa ja tunnen lähdekriitikin perusperiaatteet

-Tunnistaa oman ja potilaan kulttuuritaustan vaikutuksia toiminnassa ja osaa soveltaa niitä työssään

-Osaa reflektoida realistisesti, osaa vastaanottaa ja antaa palutetta

-Kykynee vastaamaan omasta toiminnastaan ja sen seuraamuksista

-Noudatan työpaikan sääntöjä

Opin harjoittelun aikana kuvaamaan itsenäisesti Thoraxin, reumakädet-ja jalkaterät, polven ja lantion. Olkapäätä kuvasin ohjattuna. Aluksi luen rauhassa potilaan lähetteen, katson edelliset kuvat. Esim. polven sivukuva on vaikea ottaa teknisesti oikein, joten vanhasta kuvasta voi päätellä missä asennossa jalka pitää olla. Lähetteen perusteella röntgenhoitajan pitää osata valita oikeat projektiot. Esim. polvea kuvattaessa , haetaanko artroosia vai onko potilas tulossa kontrollikuviin. Vai onko kyseessä taparturma. Nämä asiat on otetava huomioon, kun valitaan kuvausta varten oikeat projektiot.

Lähetteen lukemisen jälkeen valitsen oikean kuvausohjelman koneelta. Valmistelen kuvaushuoneen valmiiksi. Otan potilaan vastaan. Kysyn kuvausta varten oleelliset asiat: painon, pituuden, henkilötunnuksen. Kyselen, mikä kohte esim. olkapäässä on kipeä.

Asettelen potilaan oikeaan kuvausasentoon. Anatomiaa on tärkeää osata. Tässä minulla oli selvästi kehitettävää etenkin harjoittelun alussa, mutta mielestäni olen edistynyt tässä. Olen katsonut hyvän kuvan kriteereistä anatomiset kohteet ja ns. mielenkiinnon paikan. Olen kerrannut anatomiaa vapaa-ajalla. Ja kuvauksen jälkeen olen kerrannut projektiot ja suunnat. Tämä syventää oppimiskokemustani.

Tällä harjoittelujaksolla on tavoitteena osata kuvatajo itsenäisesti tiettyjä projektioita. Mielestäni olen tullut rohkeammaksi harjoittelun edetessä. Toki tarvitsen vieläkin ohjausta kuvauksissa.

Toivon, että pääsen kuvaamaan lonkkia maaten. Tällä jaksolla olen päässyt kuvaamaan myös huonompikuntoisia potilaita. Keuhkokuvia otetaan istuen sängyn laidalla. Jos potilaan jalat ei kanna, otetaan Thorax istuen sängyn laidalla. Röntgenhoitajan täytyy osata päättää potilaan kunnosta, miten projektio otetaan.

Vahvuuksiani on moniammatillinen yhteistyö. Kohtaan ammatillisesti osaston henkilökuntaa. Avustan huonompikuntoisia potilaita siirtymisessä p-tuolista kuvaupöydälle yhdessä osaston sairaanhoitajienja hoitajien kanssa.

Pystyn luomaan luottamuksellisen suhteen lyhyessäkin ajassa potilaan kanssa. Röntgenhoitajan pitää osata ohjata potilas oikeaan asentoon. Säteilyturvallisuus pitää huomioida, onko potilas raskaana ja jos tarvii kiinnipitäjää, niin hänen täytyy olla 18- vuotias ja hän ei saa olla raskaana. Kiinnipitäjän täytyy olla tietoinen säteilyaltistuksesta. Kuvausta tehdessä pitää ottaa huomioon optimointi, oikeutus ja yksilönsuoja.

Harjoittelun loppuvaiheessa tavoitteeni on pystyä itsenäisesti kuvaamaan reumakädet, jalkaterät, polvi, lonkka, olkapää, kaularanka, Thorax istuen. Onnistuin mielestäni hyvin tavoitteissani. Harjoittelun loppuvaiheessa pystyin hahmottamaan laajempia kokonaisuuksia. Osasin kuvata itsenäisesti ja toteuttaa radiografiatyön prosessia. Vahvuuteni on potilaan kohtaamisessa ja moniammatillisessa hoitotyössä. Kohtasin luontevasti muita terveydenhuollon ammattilaisia ja pystyn kuvaamaan myös huonokuntoisia potilaita, osaan arvioida potilaan nähdessäni, miten kuvaus kannattaa toteuttaa.

Ortopedisiä kuvauksia pitää harjoitella seuraavassa harjoittelussa sekä lonkka-ja traumakuvauksia.

Isotooppiharjoittelu

Opin harjoittelun aikana haastattelemaan potilaita Pet-tutkimusta varten. Potilaalta kysytään aina henkilötunnus ennen tutkimusta. Haastattelua varten yksikössä on käytössä valmis haastattelukaavake, jonka potilaat tuovat tullessaan kuvantamiseen. Haastattelulomakkeessa kysyttiin henkilötietojen lisäksi. Onko ptilaalla allergioita, lääkitys. onko potilas saanut sädehoitoa tai sytostaatteja ja onko potilaalle annettu kortisoni hoitoa. Perussairaudet kysyttiin myös. Seka sairastaako potilas, reumaa, suolistosairautta tai sarkoidoosia.

Potilaalle kerrottiin päivän kulku. Ensin on haastattelu, sitten kanylointi. Potilasta kehoitettiin käymään vessassa tyhjentämässä rakko, ennen, kun lepoaika alkoi. Kanyloinnin jälkeen potilaalle annettiin radiolääke. Potilaan täytyi levätä tunnin ajan ennen varsinaista kuvaamista.

Koko vartalon Pet- tutkimus tehdään useimmiten varjoaineella, sen takia potilaata kysytään, onko hänellä varjoaineallergiaa ja onko hänelle aikaisemmin tehty varjoainekuvauksia. Pet-tutkimuksella etsitään syöpää, syövän levinneisyyttä tai esim. vaskuliittia.

Osasin käynnistää gammakamerat ohjeita noudattaen. Opin käyttämään gammakameraa ohjattuna. Luin potilaan läheteen. Ja valitsin oikean kuvausohjelman. Asettelin potilaan yleisimpiin gammakuvauksiin. Sain tehdä luuston gammakuvauksia sekä vartijaimusolmuketutkimuksia yhdessä ohjaana kanssa. Opin työskentelemään melko itsenäisesti. Olin mukana myös kilpirauhasen sekä aivoreseptorikuvauksissa. Vahvuuteni on potilaan kohtaaminen. Osasin kysyä potilaalta oleelliset asiat ennen kuvausta, kuvauksen jälkeen varmistin, onko hänellä varattu läääkärille aika tai soittoaika. Osaan luoda lyhyessäkin ajassa luottamuksellisen suhteen potilaan kanssa.

Heikkouteni tai kehittämiskohteeni on teoriatiedon yhdistäminen käytäntöön. Minulla on teoriatietoa joka pitäisi osata soveltaa mahdollisimman hyvin käytöntöön. Tämä näkyy teknisen osaamisen puutteena. mutta opin kuitenkin harjoittelun aikana ja toistojen kautta myös teknistä osaamista ja sain varmuutta tähän. Uskon, että seuraavassa isotooppiharjoittelussa, pääsen syvällisemmin tähän erikoisalaan.

Olin mukana kilpirauhaspotilaan radiojodihoidossa. Seurasin potilaan ohjaamista ennen hoitoa. Potilaalle kerrottiin säteilyn vaikutuksista ja että pieniä lapsia ja raskaana olevia pitää välttää seuraavien viikkojen ajan. Kävimme mittaamassa säteilyannoksen yhdessä ohjaajani kanssa. Röntgenhoitaja tiedottaa muuta hoitohenkilökuntaa säteilystä.

Olin yhden päivän luuntiheysmittauksia tekemässä röntgenhoitajan kanssa. Tämä oli mielestäni mielenkiintoista. Tällä harjoittelujaksolla huomasin, miten monipuolinen työnkuva röntgenhoitajalla on. Pääsin myös puhdastilaan yhdeksi harkkapäiväksi, jossa osasin pukeutua ohjeiden mukaan. Tämä sujui erittäin hyvin, koska aikaisemmasta ammatista oli tuttua.

Isotooppiyksikössä on huomioitav, että potilas säteilee eikä laite, jos puhutaan gammakuvauksista. Toki Pet-kuvauksia ennen, otetaan Ct, jossa käytetään ionisoivaa säteilyä. Mielestäni osaan huomioida erittäin hyvin säteilusuojelun työskentelyssä. Otan huomioon yksilön, yhteisön, optimoinnin ja oikeutuksen.

Vahvuuksiani on myös moniammatillinen työskentelytapa,koska aikaisemmassa työssäni olen tehnyt yhteistyötä eri terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Nämä taidot ovat tarpeen isotooppiyksikössä.

Aikaisemmat harjoittelut:

Natiiviharjoittelu Saarijärven terveyskeskus 3 viikkoa huhtikuu 2021

Natiiviharjoittelu Äänekosken terveyskeskus 1 viikko, toukokuu 2021

ultraääniharjoittelu Sairaala Nova 3 viikkoa, syys-lokakuu 2021

Ct-harjoittelu Sairaala Nova 2+2 viikkoa, marraskuu ja helmikuu 2021 ja 2022

Angioharjoittelu Sairaala Nova 4 viikkoa maaliskuu 2022

Teoriaopinnot: Natiiviröntgentutkimukset 5op

Kriittinen kuvaluenta ja natiiviröntgentutkimukset 5op

1. Kliinisen radiografian asiakas-ja potilasosaaminen, hoitaminen ja ohjaaminen

Olen käynyt jo läpi potilaan voinnin seurantaan liittyviä toimintoja esim. RR-mittaus, hapenanto, yleistilan arviointi, ensiapu sekä aseptiikkaosaaminen, nämä asiat hallitsen jo hyvin. Ohjaamisosaamista olen harjoittelut aikaisemmissa harjoitteluissa sekä sairaanhoitajan täydennyskoulutuksissa. Olen ohjannut eri ikäisiä potilaita sekä heidän omaisiaan tutkimuksiin valmistautumisessa. Osaan kysyä oleelliset ja tärkeät asiat tutkimusta / kuvausta varten. Fertiili-ikäisiltä naispotilailta varmistetaan raskauden mahdollisuus. Henkilötunnus, pituus ja paino kysytään ennen kuvausta. Fyysikot haluavat seurata säteilyannoksia ja sen takia potilaita kysytään sekä pituus että paino ennen kuvausta.

Osaan ohjata potilaista ennen kuvausta, sen aikana ja kuvauksen jälkeen. Ohjattaessa täytyy huomioda potilas yksilöllisesti ja ottaa huomioon esim. potilaan rajoitteet, huono kuulo tai vieraskieliset potilaat. Vahvuuteni on potilaan kohtaamisessa ja ohjaamisessa.

-Toimin röntgenhoitajan ammattieettisten periaatteiden ja arvojen mukaisesti huomioiden tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden

-Ohjaan potilasta tai asiakasta ennen, tutkimuksen aikana ja sen jälkeen

-Tunnistan yksilölliset ohjaustarpeet ja osaan kohdata potilaat ja heidän läheisensä sen mukaisesti

-Osaan tarkkailla potilaan elintoimintoja ja niissä tapahtuvia muutoksia sekä toimia niiden mukaisesti

-Pystyn luomaan luottamuksellisia vuorovaikutussuhteita

-Osaan toimia aseptisesti

-Osaan viestiä ja kommunikoida ymmärrettävästi

2. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä turvallisuus-ja laatuosaaminen

Olen opiskellut koulussa anatomian kurssit sekä topografisen anatomian kurssit. Minulla on perustiedot anatomiasta. Olen opiskellut natiiviröntgenkuvan kriittisen kuvaluennan kurssin. Otan huomioon turvallisen työskentelytavan yksikön ohjeiden ja sääntöjen mukaan. Huomion säteilyturvallisuuden. Huomioin säteilysuojelun erityispiirteet ionisoivan säteilyn käytössä. Oikeutusperiaatteella tarkoitetaan, että tutkimuksesta on oltava enemmän hyötyä kuin haittaa. Optimointiperiaate : Säteilyn käytöstä aiheutuva säteilyaltistus on pidettävä niin pienenä kuin kohtuudella on mahdollista. Yksilöperiaate: Säteilytoiminnassa työntekijän ja väestön yksilön säteilyaltistus ei saa olla annosrajaa suurempi.

Minulla on ollut koulussa ensiapua ja voimassa oleva koulutuskortti. Osaan toimia, jos potilaan vointi äkillisesti huononee. Potilaan perussairauksista johtuen hänen tilansa voi yllättäen huonontua. Esim. diabeetikon , jos verensokerit laskee tai keuhkokuumeisen potilaan hengitys voi vaikeutua. Olen harjoitellut aiksemmissa harjoitteluissa tilanteita, joissa potilaan vointi äkillisesti huononee. Osaan pyytää lisäapua, aloittaa elvytyksen.

-Tunnistan anatomiset rakenteet ja patologiaa ja osaan hyödyntää tietoa työssään

-Tunnistan yksilön säteilyaltistukseen vaikuttavia tekijöitä

-Osaan käyttää lääketieteellistä säteilyä turvallisesti ja optimoidusti

-Osaan huomioida harjoitteluun liittyvät turvallisuusnäkökohdat työssään

-Tiedän, miten toimitaan ensiaputilanteissa

-Osaan noudattaa säteilyturvallista työskentelytapaa toiminnassaan

-Noudatan salassapito-ja vaitiolovelvolisuutta

-Tiedän laadunhallinnan periaatteet

3. Kliinisen radiografian osaaminen. Opiskelijan kyky toteuttaa kuvantamistutkimuksia sekä niihin liittyviä toimenpiteitä ja hoitoja

Tiedän millainen on taulukuvailmaisin. Se koostuu kolmesta osasta, ensin on konversiokerros, jonka perusteella taulukuvailmaisimet jaetaan suoraan tai epäsuoraan konversioon. Suorassa konversiossa säteily muuttuu suoraan sähköiseksi signaaliksi ja siitä edelleen digitaaliseksi tiedoksi. Materiaali on amorfista seleeniä. Epäsuorassa konversiossa taas röntgensäteily muutetaan ensin valoksi ja siitä sähköiseksi signaaliksi.

Epäsuorassa Flat Panel teknologiassa röntgenkvantit absorboituvat ensin valoa tuottavaan loisteaineeseen. Välittömästi loisteaineessa on kiinni kenno, joka tuottaa valosta elektroniaukko-pareja ionisaation kautta. Materiaalina käytetään amorfista piitä ( a-Silicon). Syntyneet varaukset luetaan välittömästi edellisessä kerroksesssa kiinni olevalla TFT-matriisilla.

Röntgenputki on laite, jossa elektronit kiihdytetään tasajännitteellä, törmäytetään anodiin, syntyy jarrustussäteilyä. Elektronien jarruuntuessa syntyy anodilla energiaa, lämpöä ja röntgensäteilyä. Kuva syntyy, kun röntgensäteily osuu kuvalevylle ja virittää sen loisteaineessa olevia elektroneja ja jättää ne virittyneeseen tilaan. Lopullinen digitaalinen kuva syntyy, kun levyn tallentama informaatio puretaan lasersäteillä erillisessä kuvanlukijassa.

Ymmärrän röntgensäteilyn, joka on ionisoivaa säteilyä. Ja sen ominaisuuden ja käyttäytymisen.

Ymmärrän mitä tarkoittaa putken jännite, vaikutus putken kannalta: Katodin ja anodin välinen jännite, vaikutus säteilyn kannalta:määrää säteilyn maksimienergian, vaikutus kuvan kannalta: määrää kontrastin.

Putkivirta: Katodilta anodille siirtyvien elektronien määrä/aika, vaikutus säteilyn kannalta: määrää säteilyn intensiteetin. Aika, jonka jännite on putkessa päällä, vaikutus säteilyn kannalta: Aika, jonka aikana säteilyä syntyy. Varaus Mas: Syntyvien elektronien kokonaismäärä, vaikutus säteilyn kannalta: syntyneen säteilyn kokonaismäärä.

Osaan lukea lähetteen radiologisesta tietojärjestelmästä eli RIS ( Radiology Information System) ja katsoa potilaan aikaisempia kuvia Pacista( kuvien arkistojärjestelmä). Teoriaopintojen perusteella parhaiten osaan ottaa keuhkokuvan ja ranteen ja käden kuvan. Kaularangan ja olkapään kuvauksia pitää vielä harjoitella. Aikaisemmassa natiiviharjoittelussa asettelin potilaita polven, lonkan ja jalkaterien kuvauksiin. Teoriaopinnoista on jo muutama vuosi aikaa, mutta kertaamalla hyvän kuvan kriteerit ja katsomalla työpaikan kuvausohjeita. Kuvien onnistumista arvioidaan hyvän kuvan kriteerien mukaan. Ohjeet löytyvät arkista (kuvantamisen sähköinen informaatiojärjeltelmä).

Aikaisemmasssa harjoittelussa otin keuhkokuvia, ranteen ja käden . Näitä suoritin ohjattuna, mutta keuhkokuvan osasin ottaa itsenäisesti. Niihin sain varmuutta useilla toistoilla ja lukemalla ohjeet juuri ennen kuvausta. Perusharjoittelussa olin katsomassa lonkan ja lantion kuvauksia ja mukana asettelussa. Maaten Thorax-kuvauksia ei ole ollut aikaisemmissa harjoittelussa ollenkaan.

Haluan saada lisää kokemusta vaikeimmissa projektioissa, esim. olkapään ja polven kuvauksissa. Haluan oppia toimimaan koko radiografiatyön prosessin mukaisesti alusta loppuun.

Tavoitteet:

-Tiedän kuvauksen, toimenpiteen tai hoidon merkityksen potilaan kokonaishoidossa

-Tunnistan lähetteestä kuvauksen, toimenpiteen tai hoidon kannalta keskeiset asiat ja osaan suunnitella toimintaansa lähetteeseen ja organisaation ohjeisiin perustuen

-Luen lähetteen, valmistelen kuvaushuoneen valmiiksi, valitsen oikean kuvausohjelman ja asettelen potilaan projektioihin ohjeiden mukaan

-Osaa potilastietojärjestelmien periaatteet

-Osaan toimia radiografiatyöprosessin mukaan tavallisimmissa prosesseissa

-Osaan arvioida kuvauksen, toimenpiteen tai hoidon onnistumista

-Osallistun potilaan moniammatillisen hoitopolun toteuttamiseen

-Huomioin hyvän kuvan kriteerit ja anatomian

-Osaan toteuttaa yleisimmät natiivikuvaukset

–Ymmärrän kirjaamisen periaatteet ja osaan kirjata ohjattuna

-Osaan ottaa itsenäisesti radiografian prosessin mukaan keuhkokuvan, erilaiset käsiprojektiot mm. ranne, kyynärnivel, olkapää, rangat ja yleisimmät polven projektiot sekä lonkka ja lantio ja erilaiset jalkaprojektiot mm. sääri-ja reisikuvaukset. Lisäksi kuutamokuva.

4. Terveydenhuollon toimintaympäristö ja työelämätaidot. Opiskelijan kyky toimia erilaisissa terveysalan organisaatioissa ja työelämän tilanteissa

Minulla on jo aikaisempaa kokemusta työelämästä. Työvuoroja pitää noudattaa sekä työpaikan yhteisesti sovittuja sääntöjä. Tykkään työskennellä eri ammattiryhmien kanssa. Minulla on aikaisempaa kokemusta tehdä töitä lääkärien, lähihoitajien ja fysioterapeutin kanssa. Minulla on hyvät vuorovaikutustaidot. Osaan toimia vastuullisesti työyhteisössä työpaikan sääntöjä ja ohjeita noudattaen.

-Osaan toimia ammatillisesti potilastyössä ja työyhteisössä

-Osaan hakea ja arvioda kriittisesti tietoa ja tuntee lähdekritiikin perusperiaatteet

-Kykenen kansainväliseen viestintään työtehtävissäni

-Osaan reflektoida realistisesti

aikaisemmat harjoittelut:

-Natiiviröntgen harjoittelu 1. Saarijärven sairaala 3 viikkoa, huhtikuu v. 2021

-Natiiviröntgen harjoittelu 1. Äänekosken terveyskeskus 1 viikko toukokuu v. 2021

-Uä-harjoittelu harjoittelu Sairaala Nova Jyväskylä 3 viikkoa, syys-lokakuu v.2021

-Ct-harjoittelu Sairaala Nova, 4 viikkoa (2+2) viikkoa marras-ja helmikuussa

-angioharjoittelu Sairaala Nova 4 viikkoa, maaliskuu v.2022

-isotooppitutkimusten teoriaopinnot 5op syksy 2021

-kliininen fysiikka ja laitetekniikka syksy 2021

Kliinisen radiografian asiakas-ja potilasosaaminen, hoitaminen ja ohjaaminen

Olen käynyt läpi aikaisemmissa harjoitteluissa potilaan voinnin seurantaan liittyviä mittauksia, RR-mittaus, happisaturaatio, hapenanto sekä yleistilan seuranta. Potilaan hoitaminen ja peruselintoimintojen seuraaminen on minulle tuttua jo aikaisemmasta ammatistani. Ohjaamisosaamista olen harjoitellut aikasemmissa harjoitteluissa sekä uä-ja Ct-harjoitteluissa.

Potilaalle kerrotaan tutkimuksen onnistumisen kannalta oleelliset asiat. Kauanko tutkimus kestää, esivalmistelut, tutkimuksen kulku. Allergiat, lääkitys ja perussairaudet pitää olla selvitetty ennen, kun tutkimus tehdään.

Potilaan ohjaaminen on vahvuuksiani. Isotooppitutkimusten esivalmisteluihin kuuluu lukea lähete huolellisesti läpi, lähettävä lääkäri tekee tutkimuksen oikeutusarvioinnin, tutkimuksesta on oltava enemmän hyötyä kuin haittaa. Radiologi on miettinyt, voisiko tutkimuksen tehdä jollakin muulla menetelmällä. Jos potilas on raskaana, ei yleensä tehdä isotooppitutkimuksia.

Isotooppitutkimusten esivalmisteluihin kuuluu radiolääkkeen käyttökuntoon saattaminen. Potilaan tietoihin tutustuminen huolellisesti ja päivän aikataulutus. Varmistaa potilaalta, onko noudattanut valmistautumisohjeita tutkimukseen. Joihinkin tutkimuksiin liittyy lääkkeiden tauotuksia. Lääkäri määrää ne.

Ennen isotooppitutkimusta röntgenhoitaja varmistaa potilaalta henkilötunnuksen, nimen ja painon. Raskauden mahdollisuus pitää pitää selvittää myös. Varmistetaan potilaalta,että hän pystyy olemaan paikoillaan tutkimuksen ajan. Mietittävä, annetaanko radiolääke valmistelussa vai kameralla. Kuvauksen toteutus. Potilaan ohjaaminen ja voinnin tarkkailu.

Tavoitteet:

-Osaan ohjata potilasta yleisimmissä isotooppitutkimuksissa

-Tunnistan potilaan yksilölliset ohjaustarpeet

-Osaan tarkkailla potilaan vointia ja elintoimintoja tutkimuksen aikana

-Pystyn luomaan luottamuksellisia hoito-ja vuorovaikutussuhteita

-Toimin aseptisesti oikein

-Osaan kanyloida

-Tiedän harjoittelupaikan yleisimmät lääkkeet/ radiolääkkeet

-Tiedän pääpiirteet, miten puhdastiloissa työskennellään ja miten radiolääkkeitä käsitellään

Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen sekä turvallisuus-ja laatuosaaminen

Anatomian ja fysiologian teoriaopetusta on ollut jo ensimmäisenä opiskeluvuotena. Minulla on perustiedot ihmisen anatomiasta. Ymmärrän, miten tärkeää on hallita anatomiset kohteet kuvantamisen yksikössä.

Isotooppiosastolla on otettava huomioon säteilysuojelu. Annosoptimointi tarkoittaa käytännössä sitä, että radiolääke annetaan potilaalle painon mukaan. TT-arvojen optimointi, esim. riittävä kuvanlaatu vaimennuskorjaukseen. Laatumittauksia tehdään myös. Potilasta ohjataan juomaan runsaasti nestettä ja käymään tiheämmin wc:ssä. Yksilönsuojan periaatteen mukaan raskaana olevat ei saa olla töissä isotooppiyksikössä. Potilaiden pitää välttää tapaamasta raskaana olevia ja lapsia tutkimuksen jälkeen. Lisäksi säteilevä potilas esim. PET-potilas on radiolääkkeen saatuaan sisällä isotooppiyksikössä.

Tutkimuksen toteuttamisen ja koko radiografiaprosessin aikana otan huomioon potilas-ja työturvallisuuden. Potilasturvallisuus on keskeinen osa laadukasta ja hyvää hoitoa. Potilasturvallisuudesta ja laadunhallinnasta säädetään sosiaali-ja terveysministeriön asetuksessa. Asiakkaan näkökulmasta potilasturvallisuus tarkoittaa, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan ja että hoidosta ei aiheudu haittaa.

Minulla on aikaisempaa osaamista ensiavusta. Osaan toimia potilaan voinnin muutoksissa. Potilaan perussairauksista voi aiheutua esim. voinnin äkillinen huononeminen. Jos esim.diabeetikolla verensokeriarvot heittelehtivät ja verensokeri laskee liian matalalle, potilaan vointi voi yllättäen heikentyä, esim. paaston vuoksi.

-Tunnistan anatomiset rakenteet

-Tunnistan yksilön säteilyaltistukseen vaikttavia tekijöitä

– Osaan käyttää lääketeiteellistä säteilyä turvallisesti ja optimoidusti

-Osaan huomioida harjoitteluun liittyvät turvallisuusnäkökohdat työssään

-Tiedän miten toimitaan ensiaputilanteissa

-Osaan noudattaa säteilyturvallista työskentelytapaa toiminnassaan

-Noudatan salassapitovelvollisuutta

-Tiedän laadunhalinnan perusteet

Kliinisen radiografian osaaminen

Isotooppitutkimuksen laitetekniikkaa: Kuvataan potilaasta lähtevää säteilyä, annettu radiolääke hakeutuu tutkittavaan elimeen,kudokseen. Gammakamera mittaa kohteen annosjakauman ja muodostaa siitä kuvan. Nykyisin laitteet ovat lähes aina hybridikameroita, joissa on kaksipäinen gammakamera ja TT eli tietokonetomografia. Tutkimus voidaan kuvata erilaisin menetelmin: staattinen, dynaaminen, ekg-tahdistettu, SPET ja SPET-TT.

Radiolääke hakeutuu kehon tiettyyn osaan elimeen/kudokseen. Radiolääkkeen sisältämän isotoopin hajoamisen seurauksena kohdekudoksesta emittoituu gammasäteilyä, jota mitataan gammakameralla. Gammakamerassa kollimaattori suodattaa pois vääristä suunnista tulleet säteet. Oikeista suunnista tulleet gammasäteet aiheuttavat valonvälähdyksiä tuikekiteessä. Valomonistinputket vahvistavat ja muuttavat valontuikahdukset sähköisiksi impulsseiksi, joista muodostetaan kuva tehtävään soveltuvalla tietokoneella. Sellaiset kohdat joissa on radioaktiivista ainetta paljon näkyvät kuvissa kirkkaina. Mustina puolestaan näkyvät kohdat, joihin ei ole kulkeutunut radioaktiivista ainetta. Käytetyin radioaktiivinen aine on tecnetium-99m.

Aikaisemmissa harjoitteluissa olen tutustunut tietojärjestelmiin.

-Tiedän kuvauksen/ toimenpiteen tai hoidon merkityksen potilaan kokonaishoidossa

-Tunnistan lähetteestä kuvauksen, toimenpiteen ja hoidon kannalta oleelliset asiat ja osaan suunnitella toimintaani lähetteeseen ja organisaation ohjeisiin perustuen

-Tiedän esivalmistelut sekä jälkihoidon-ja ohjauksen

Tavoitteet:

-Ymmärrän gammakameran toimintaperiaatteen

-Ymmärrän säteilyturvallisuuden

-Tiedän laitteen toimintaperiaatteen

-Osaan soveltaa ihmisen anatomian ja fysiologian tietoja isotooppitutkimuksissa

-Osaan käyttää ja hyödyntää isotooppitutkimusten tietojärjestelmiä sekä potilastietojärjestelmiä

Huomioin erityisen tarkasti lääkehoidon turvallisuuden. Keskeisiä asioita lääkehoidossa ovat: osastolla/ kuvantamisen yksikössä olevien lääkkeiden käyttäminen, perehtyminen miten ja missä tutkimuksissa radiolääkettä käytetään. Puhdastila työskentely ja aseptinen työtapa.

Tutkimuksen toteuttamisen ja koko radiografiaprosessin aikana otan huomioon potilas-ja työturvallisuuden. Potilasturvallisuus on keskeinen osa laadukasta ja hyvää hoitoa. Potilasturvallisuudesta ja laadunhallinnasta säädetään sosiaali-ja terveysministeriön asetuksessa. Asiakkaan näkökulmasta potilasturvallisuus tarkoittaa, että potilas saa oikean hoidon oikeaan aikaan ja että hoidosta ei aiheudu haittaa.

Tavoitteet:

-Osaan perustella toimintaani lääketieteellisen säteilynkäytön periaatteiden mukaisesti

-Osaan perustella toimintaani potilasturvallisuuden näkökulmasta

-Ymmärrän ergonomisen työtavan

Terveydenhuollon toimintaympäristö ja työelämätaidot

Osaan toimia ammatillisesti työyhteisössä. Noudatan työpaikan ohjeita ja sääntöjä. Osaan toimia työelämän viestintätilanteissa. Kansainvälisyys osaaminen on tärkeää, koska potilaat voivat olla vieraskielisiä. Yhteisen kielen ja kommunikoinnin löytäminen on tärkeää onnistuneen tutkimuksen suorittamiseksi. Tulkin käyttäminen tai näyttäminen potilaalle, kuin ka tutkimuksen aikana tulisi olla, ovat hyviä keinoja selvitä tutkimuksen suorittamisesta.

-Osaan toimia moniammatillisessa työryhmässä ja potilastyössä

-Osaan hakea ja arvioida kriittisesti tietoa

-Osaan hakea tietoa työtehtävieni hoitoon liittyvissä tehtävissä

-Olen kiinnostunut omasta ammatillisesta kehittymisestä

-Osaan reflektoida realistisesti, osaan vastaanottaa palautetta

-Kykenen vastaamaan omasta toiminnasta

-Noudatan työpaikan sääntöjä

Oppimisen reflektio

UÄ-harjoittelussa

Opin harjoittelun aikana ohjaamaan potilasta ennen uä-tutkimusta. Kerroin potilaalle tutkimuksen kulusta, laitoin oikean kuvausohjelman koneelle valmiiksi. Varmistin henkilötunnuksen potillaata. Jos potilaalle tehtiin biopsia, niin tutkimusta edeltävänä päivänä pitää varmistaa tietyt laboratoriokokeet ovat kunnossa. Maksabiopsiaa varten Marevan täytyy olla tauotettuna . Hb, Crp, Trombosyytit ja INR, jos Marevan eli verenohennuslääke on käytössä. Verenpaine pitää olla tietyllä tasolla, ei yli 160/90.

Opin tekemään steriilin pöydän näytteiden ottoa varten ja keräämään tarvittavat välineet toimenpiteeseen. Osasin toimia aseptisesesti. Laitoin näytteenotossa tarvittavat välineet pöydälle siihen järjestykseen, missä niitä käytetään toimenpiteissä. Annoin radiologille puudutusainetta. Tarkkailin potilaan vointia toimenpiteen ajan.

Opin harjoittelun aikana, mitkä olivat yleisimmät Uä-tutkimukset. Vatsan-ja kaulan alueen uä-tutkimuksia oli eniten. Olin mukana seuraamassa myös nivelten uä-tutkimuksia. On tärkeää ohjata potilas mahdollisimman mukavaan asentoon potilas, jossa hän pystyy olemaan koko tutkimuksen ajan.

Tässä modaliteetissa tehdään tiiviisti yhteistyötä radiologin kanssa. Röntgenhoitajalla pitää olla hyvät sosiaaliset taidot. Radiologin kanssa suunnitellaan yhdessä, jos on onta biopsia potilasta, kuka radiologi tutkii maksan ja kuka muita tutkimuksia.

Opin etsimään tietokoneelta ohjeita esim. näytteenottoon liittyen, millaiseen purkkiin biopsia näytteet otetaan, tarrojen tulostus yms. Potilaalta varmistetaan henkilötunnus vielä ennen kuin tarra liimataan purkkiin.

Opin tässä harjoittelussa tekemään koko radiografiatyön prosessin itsenäisesti. Aluksi luin lähetteen ja perehdyin rauhassa potilaan tietoihin ja perussairauteen. Laitin potilaan tiedot uä-laitteelle. Ohjasin potilaan oikeaan asentoon. Varmistin, että geelipurkki on lähellä. Kerroin potilaalle, että radiologi suorittaa tutkimuksen. Jos potilaalle otettiin näyte esim. kaulasta. Laitoin puhteen suojalapun iholle ja kerroin jälkihoito-ohjeet.

Vahvuuteni tässä harjoittelussa oli potilaan kohtaaminen ja ohjaaminen. Toimenpiteissä sain avustaa radiologia ja tehdä steriilin pöydän. Katsoin ohjeesta tarvittavat välineet esim.maksan biopsiaan. Ennen toimenpidettä kyselin potillaalta, onko hän puuduteaineelle allerginen ja onko ennen saanut puudutetta. Verenpaine mitataan ennen ja jälkeen toimenpiteen. Pääsin pesemään punktiokohdan ja peittelemään. Tarvittaessa annoin puuduteainetta lisää radiologille. Toimenpiteen aikana kyselin potilaan vointia. Tutkimuksen jälkeen kerrotiin jälkihoito-ohjeet.

Opin Ct-harjoittelussa kohtaamaan potilaan ja kysymään oleelliset asiat kuvauksen kannalta. Eli haastattelin potilaan ja kyselin, onko hänellä jodiallergiaa, diabeteslääkkeet ja onko aikaisemmista kuvauksista tullut allergista reaktiota. Kerroin potilaalle tutkimuksen kulun ja jos tutkimuksessa tuli hengitysohjeet niin noudattamaan nitä. Pelokkaan potilaan kanssa keskustelin pidempään ja hänen kanssaan pystyttiin liikuttamaan pöytää. Ja tutkimuksesta voi mikrofonin kautta kertoa vaihe vaiheelta. Se luo turvallisuutta potilaalle.

Opin ohjaamaan ja kuvaamaan potilaan yleisimmissä Ct-tutkimuksissa eli pään ja vartalon. Ne osasin suorittaa alusta loppuun. Oli hieno tunne, kun harjoittelun loppuvaiheessa sain onnistumaan koko radiografiatyön prosessin. Haastattelusta, kanylointi, potilaan ohjaus, kanylointi, asettelu ja kuvaus. Lopuksi kysyin potilaalta, onko jatkot selvillä eli onko varattu aika lääkärille, josta saa tutkimuksen tulokset.

Harjoittelun aikana opin katsomaan weblabista laboratoriovastauksia onko krea niin hyvällä tasolla, että kuvaus voidaan tehdä varjoaineella. Joskus tutkimusta piti siirtää huonon Krea arvon takia. Radiologia konsultoidaan, jos laboratorioarvot poikkeavat vain vähän viitearvosta.

Seurasin ja osallistuin myös muihin tutkimuksiin esim. lisämunuaisten kuvaus. Luin aina arkista ohjeet jotan osasin olla asettelemassa potilasta oikeean asentoon. Osallistuin potilaan siirtämiseen kuvauspöydälle ja sain yhdistää varjoaineletkun kanyylinn. Osasin toimia aseptisesti.

Tässä harjoittelussa korostui anatomian osaaminen ja hallinta. Sitä jouduin etenkin harjoittelun alussa kertaamaan. Vaikka minulla oli 4 vuotta aikaa teoriaopinnoista, selvisin mielestäni hyvin. Toki harjoittelun alussa tietyt kuvaukset vaativat toistoja, mutta pään, vatsan ja vartalon kuvaukset sujuivat jo. Olin kuvaamassa myös nivelten kuvauksia ja katsomassa hermojuuriblokadi toimenpiteitä. Niissä osallistuin steriilin pöydän tekemiseen , kuvaukshuoneen valmisteluun yms.

Parasta oli, kun osasin alusta asti touteuttaa vartalon ja pään CT-kuvauksia. Siinä koin onnistumisen tunteen, minähän osaan jo nämä. Pitää olla tarkkana, rauhallinen ja huolellinen. Vahvuuteni ovat potilaan kohtaamisessa. Ja aseptiikka ja kliiniset hoitotyön taidot. Ct-laitteen tekniikka ja säteilysuojelu tulivat tutuiksi myös harjoittelun aikana.