Opintomatkan järjesti Tuottava Itä-Suomalainen naudanlihatuotanto, Tuottava Pohjalainen naudanlihantuotanto- hankkeet sekä Meka-hanke 17-20.1.2017. Matkalla oli suomalaisia charolaiskarjan kasvattajia eri puolilta Suomea.

Ranska on 11 kertaa suurempi pinta-alaltaan kuin Suomi ja siellä on 25 miljoonaa hehtaaria maatalousaluetta. Lihanautoja meillä Suomessa on n. 200 000 kpl, mutta Ranskassa huikeat 11 miljoonaa, joten melkoinen ero eläinmäärissä. Lypsylehmiä Ranskassa on 3,7 miljoonaa eli yli kymmenen kertaa enemmän kuin meillä. Ranskassa on 60 000 lihantuotantotilaa ja 65 000 maidontuotantotilaa. Maitolitrasta tuottaja saa 28 snt/litra.

Matkan aikana vierailimme usealla ranskalaisella charolaisrodun emolehmätilalla sekä siitossonnien kasvatusasemalla. Erirotuisia emolehmiä Ranskassa löytyy seuraavasti: Charolais 1,6 miljoonaa ja Limousin 1 miljoona, Blondi 480 000, Salers 200 000, Aubracia 150 000, Autres 760 000. Maataloustuotannon kannattavuus on Ranskassa kokenut kovia ja paljon on lopettavia tiloja. Ranskassa on 90 maakuntaa ja tämä Saone et Loire (jossa olimme) on niistä suurin ja täällä on eniten charolaisnautoja, n. 90 % naudoista. Osa naudoista laiduntaa ympäri vuoden, koska lunta sataa vain paikoin itäisille rinteille. Suurimmat nautatilat ovat Keski-Ranskassa  ja rehustuksena eläimille käytetään laidunta, jotka ovat yleensä pysyviä nurmia. Ranskan ruokakulttuuriin ei kuulu syödä sonninlihaa, vaan he syövät lehmän lihaa. Ranskasta viedäänkin suuri osa vieroitetuista pihvisonnivasikoista Italiaan tai Pohjois-Afrikkaan tai Libanoniin loppukasvatukseen eli noin 1 milj. vasikkaa. Lehmävasikoita viedään Espanjaan ja Italiaan. Tuottajat käyttävät neuvottelijaa apuna eläinkaupassa ja he kauppaavat eläimet eteenpäin. Emot poikivat kolmevuotiaina ja poikivat 5-6 kertaa ja sen jälkeen teuraaksi.

Vierailimme La Maison Charolais keskuksessa, joka on perustettu charolaisrodun museoksi ja sen tulemiseksi, koska tämä alue Ranskassa tunnustetaan rodun synnyinseuduksi.


La Maison Charolais keskus on perustettu rodun tueksi

Charolaisrodulla on paljon poikimavaikeuksia, koska rodun jalostaminen ei ole ollut suunniteltua. Vasikoiden syntymäpainot ovat kasvaneet ja jopa 20 -30 % poikivista emoista joudutaan keisarinleikkaamaan. Keisarinleikkaus voidaan tehdä emolle kolme kertaa. Hiehot poikivat pääasiassa kolme vuotiaina. Vasikkakuolleisuus vaihteli 10 -20 %. Jalostuksella tavoiteltiin nyt pienempää syntymäpainoa sekä nupoutta.


Suomalaiset pihvikarjan kasvattajat saivat kuulla, että jopa 20 -30 % charolaisrodun emoista joudutaan keisarinleikkaamaan, koska vasikat on jalostettu syntymäpanoltaan liian suureksi.

Kävimme tutustumassa myös siitossonnien kasvatusasemalle, missä sonnien huutokauppaa varten oli rakennettu huutokauppa-areena. Sonnien lähtöhinta huutokaupassa on 2500 euroa, viime vuoden korkein hinta oli 8000 euroa. Selkeästi paremmilla sonneilla on myös korkeampi hinta. Tuotantokarjat saavat täältä kuitenkin hiehosonneja suomalaisesta näkökulmasta edullisesti. Keskihinta oli 3200 €, vientiin halvimmat 2 000 € ja parhaat 4 000-8 000 €.

Sonnien kasvukokeen ruokinta hämmensi, sillä ne saivat karkearehukseen pelkkää olkea ja väkirehua 8 kg päivässä. Väkirehuruokinnan tekniikka oli alkeellinen, pienestä siilosta laskettiin rehua sankoihin, jotka lastattiin pieneen autoon, jolla ajettiin pieni matka ruokintakaukaloiden kohdalle. Väkirehu oli monipuolista seosta, jossa oli hieman myös vihreää kortta mukana. Muu sisältö: maissi, soija, sokerijuurikasleike, sinimailanen, pellavarouhe, rapsi. Ruokinnan oli suunnitellut ulkopuoliset asiantuntijat.

Yhtenä tilakohteena vierailimme SCEA des Thevenots tilalla, nupolinjan siitossonneja kasvattava nuori herra Torrent, 135 nupoa charolaisemoa. Charolaiskarjan isäntä näki tulevaisuutensa valoisana ja suunnitteli lisälaajennusta tuotantoonsa. Nuori-isäntä oli ostanut tilasta toisen puolen ja toinen puoli oli vielä vanhan omistajan nimissä, joka ei kuitenkaan enää halunnut tehdä töitä tilan hyväksi. Hän kasvatti myös 72 000 broileria vuodessa myyntiin. Vasikkakuolleisuus tilalla vaihteli 8-10 % välillä, mutta keisarinleikkauksia tarvittiin tehdä hyvin harvoin.

Keinosiemennysaseman siitossonnien välittäjä kauppasi isännän nuorsonnit eteenpäin erinomaisella hinnalla eli vieroitetuista sonnivasikoista isäntä sai 3 000-3 500 €. Ostajat haluavat nähdä myytävät sonnivasikat emojensa kanssa ennen ostoa. Peltohehtaarin hinta tällä alueella oli n. 2 700 €/ ha.

Arja Korhonen
Lehtori, MMM
Vaavi hankevetäjä (vaali viisaasti vasikkaa)

Opintomatka Ranskaan charolaisemolehmätiloille

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *