Luonnonvara-alan tiimi sai keväällä Savonian sankarit –tiimipalkinnon kiitoksena hyvästä työstä. Päätimme käyttää palkinnon syksyiseen verkostoitumismatkaan Petroskoin yliopistolle ja Karjalan tasavaltaan 20. – 22.9.2017.

Lähdimme matkaan Iisalmesta ja ylitimme Värtsilässä rajan monipolvisten mutta sujuvien rajamuodollisuuksien jälkeen. Matkalla Petroskoihin bussin ikkunasta näkyi pääasiassa metsää, suota ja karpaloita myyviä mummoja. Tien hyvä kunto yllätti meidät kaikki.

 

Vietimme hyvähenkisen kokouspäivän Petrozavodsk State University vieraana, joka on yksi 22:sta lippulaivayliopistosta Venäjällä. Petroskoin yliopistoilla on merkittävä rooli aluepolitiikassa, diplomaattisten suhteiden luomisessa sekä luonnonvara-alan kehittämisessä. Päivän aikana löysimme useita yhteisiä kehittämisteemoja sekä aihioita koulutusyhteistyöhön. Paikalliset opiskelijat olivat kiinnostuneita opiskelemaan Savonialla, joko vaihto-ohjelmien kautta tai digitaalisia välineitä hyödyntäen. Luonnonvara-alan yhteistyöstä hyötyvät varmasti niin Savonia kuin Petroskoin yliopistokin.

Professori Anatoli Bolgov kertoi Karjalan tasavallasta ja maatalouden rakenteesta. Alueella on noin 630 000 asukasta, joista 20 % asuu maaseudulla. Pääosa ihmisistä asuu Petroskoissa. Vain yksi prosentti Karjalan 180 000 neliökilometristä on maatalousmaata. Alueella toimii 67 maatilaa, joista 24 on suuria tiloja (keskimäärin 1800 hehtaaria). Pientä viljelystä harjoitetaan runsaalla 64 000 takapihalla tai kesämökillä. Omavaraisuusaste on melko heikko, sillä vain 44% maidon ja 8% lihan tarpeesta on katettu oman alueen tuotannolla.


Professor Anatoly Efremovich Bolgov, Department of Animal Science, Fish farming, Agronomy and Land management

Kalanviljelyä harjoitetaan Karjalassa 56 tilalla, jonka vuoksi yliopistolla oli kova kiinnostus myös kalanviljelyyn liittyvän yhteistyöhön. Luonnonantimien ympärille on muodostunut isoa liiketoimintaa. Marjoja, kuten puolukkaa, mustikkaa ja lakkaa, jatkojalostetaan alueella noin 10–15 % sadosta. Marjanpoimijat ovat pääosin paikallisia asukkaita, yleensä eläkkeellä olevia ihmisiä. Venäjän eläkeläiset ovat merkittävässä roolissa pikkutöiden tekijöinä. Eläkeikä on miehillä 55 vuotta ja naisilla 50 vuotta, mutta eläkkeet eivät riitä elämiseen ja lisätienestiä tarvitaan vuosien ajaksi.

Toisena päivänä pääsimme vierailulle Megregan (Mäkriä) karjatilalle. Tilalla oli 1300 suomalaislähtöistä ayrshirelypsylehmää. Tilan keskituotos oli 8500 kiloa maitoa lehmää kohti. Karja oli Karjalan tasavallan paras ja Venäjän neljänneksi paras.

Hyvätuottoinen ja hyvinvoiva ayrshirekarja hiveli ainakin kotieläinpuolen ihmisten silmää. Tilan johtajatar (kuvassa keskellä) arvosti suuresti rotua sekä suomalaista jalostusta. Hän kertoi selvällä suomenkielellä, että Suomesta tuodut lehmät reagoivat innokkaasti suomalaisvieraiden kieleen vielä puolen vuoden päästä Megregaan tulosta.

 

 

Tilavierailun päätteeksi pääsimme työmaaruokalaan herkuttelemaan borschkeitolla ja karjalanpiirakoilla, jotka olivat paikalliseen tapaan tehty perunasta.

Matkalla Mäkriästä Värtsilään saimme kokea hieman alemman luokan teiden heikon kunnon. Bussissa istuessa taisi jonkun askelmittariin kertyä noin 30 000 ylimääräistä askelta. Matkalla näimme viehättäviä karjalaisia kyliä ja saimme ihailla valtavaa Laatokkaa. Hauskan lisän matkaan toi kahvihetki Pitkäjärven Ponssella (OOO Ponsse service center).

Tiimin puolesta reissua muisteli
Heli Wahlroos
Yliopettaja, luonnonvara-ala

Iloinen tiimi vierailulla Pitkäjärven Ponssella.

Yhteistyö käyntiin Petroskoin yliopiston kanssa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *