Manuresource seminaarin ohjelma käsitteli nimensä mukaisesti karjanlannan käyttöä. Seminaariin osallistui 235 osallistujaa 28 maasta (5 henkilöä Suomesta).

Paikallinen maakunta ja Hollannin maatalousministeriö käyttivät innostavan aloituspuheenvuoron oman alueensa lannankäytön tavoitteista. Provinssissa oli pienellä alueella 600 000 nautaa. Lanta on tuote (product), ei jäte (waste). ”On huomioitava, että nykyisin lannalla on negatiivisia vaikutuksia ympäristöön, ihmisiin ja eläimiin. Lannan kuljetus rasittaa ympäristöä.” Paikallisen maakunnan tavoitteena oli, että lannan prosessointi tehostuu jopa niin paljon, ettei teollisia lannoitteita enää tarvita.

Ministeriö nosti esille pohjaveden (juomaveden) laadun suojelemisen. Myös vesistöjen (kanavat, ojastot) saivat huomionsa ravinnevalunnan vuoksi. Hollannissa on tavoitteena vähentää karjatalouden eläinmäärää 1.1.2018 alkaen fosforirajoitusten avulla. Vuoden 2006 jälkeen Hollannin valtion alueen ylimääräisen lannan määrä on kolminkertaistunut ja lantaa viedään pois maasta, jopa Saksan läpi Puolaan saakka. Nykyisin ylimääräistä on n. neljäsosa kaikesta lannasta. Nykyisin lantaa myös poltetaan noin 25 % ylijäämästä. Poliittisesti Hollannissa on hankala tilanne nautaeläinten osalta, sillä valtion tavoitteena on vähentää kolmasosa lehmistä, jopa 400000 tuotantoeläintä. Viljelijät peräävät oikeutta nykyiseen tuotantoon oikeusteitse vedoten heille aiemmin myönnettyihin ympäristölupiin.

EU:n puolesta puheenvuoron käytti Johanna Bernsel (Legal officer DG grow). Eu:n tavoitteena on luoda markkinat kierrätyslannoitteille. Tavoitteena olisi 30 % osuus koko lannoitemarkkinoista. Tuolloin kierrätyslannoitteiden tulisi olla CE-merkittyjä. Samalla kuitenkin maakohtaiset lainsäädännöt voisivat säilyä

Iltapäivän seminaareissa nousi esille mm.

  • Separointi jäädyttämällä: 3-4 jäädytyskertaa erottaa merkittävästi kiintoainesta nestejakeesta. Jakeiden ravinnekoostumukset eivät selvinneet, tekniikka oli energiaa kuluttavaa lämpimissä maissa. Bob Lovitt, membranology.com
  • Biokaasulaitoksen separoitua ravinnepitoista nestejaetta voi käyttää biomassan kasvualustana – vihermassaa taas voi käyttää lisäsyötteenä biokaasutuotannossa. Kasvina mm. pikkulimaska ja vesihyasintti. Van Dijk, Hollanti.

Toisen päivän aloitti Steve Rowe Newtrient yhtiöstä USAsta. Yhtiö on koonnut ja julkaissut menetelmiä lannan hyödyntämiseksi kokoamalla niitä amerikkalaisilta maidontuottajilta. Menetelmiä on koottu yhtiön nettisivuille katalogiksi, jossa on n. 200 ideaa. http://www.newtrient.com/. Viljelijöiden innostus lannan käsittelyyn on juuri nyt alhainen, koska energian hinta on USA:ssa vain 2,5-3 cnt/kWh. Lanta ajetaan tällöin suoraan peltoon eikä sitä kannata käsitellä. Vermontin osavaltioon on suunniteltu 100 000 lehmän lypsykarjatila. Niin suuressa yksikössä lannan ja energiankäytön suunnittelu on erittäin tärkeää myös toiminnan kannalta.

Eurooppalaisista suurista maitojäteistä Friesland ja Danone esittelivät omia toimiaan maidontuottajille ja varsinkin kuluttajille suunnatussa kehitystyössä. Molemmille oli tärkeää ympäristövaikutusten tuominen

Tiistain päivän keskeinen yhteenvetotilaisuus oli pienryhmäkeskustelut. Yhtenä aiheena käsiteltiin lannan vientiä ylituotantoalueilta muille alueille. Pöydän puheenjohtajalla oli juuri uusi tieto Saksan parlamentista, jossa oli hyväksytty edellisenä päivänä uusi ravinnetaseseuranta lantaa vastaanottaville tiloille. Tämän nähtiin lopettavan mm. hollantilaisten lannanviennin Saksaan ja lanta viedään tämän jälkeen Puolaan saakka. Kustannusarvio hollantilaisten lannansiirrolle oli 18-20 €/tonni. Saksan päätöksen nähtiin ohjaavan seuraavia tapahtumia:

  • Suurimmat vaikutukset sianlihantuotantoon, joissa paljon ostorehua
  • Lannan prosessointi tulee kannattavammaksi Hollannissa. 10€/tn porttimaksut olisivat viljelijöille halpoja.
  • Vaikutuksia myös Saksan karjatiheille alueille
  • Lannankäsittelylaitoksille voi löytyä paremmin rahoitusta ja sijoittajia
  • Hollannin paine 25-35 % lypsykarjanautojen määrän alentamiseen kasvaa

Myös italiassa on 35 % lannan ylijäämäalueita, joissa lantaa on kuljetettava paljon. Heidän mielestään on kannattavaa rakentaa suurehkoja lannankäsittelylaitoksia jopa n. 50 km saakka navetoista. Tavoitteena on tuottaa ravinnepellettejä, joita voi käyttää mm. viininviljelyn ravinteena (mahd. organig wine farming).  Hygienisointi nähtiin tärkeäksi kaikilla lannankäsittelylaitoksilla ja jopa lantaa luovuttavilla tiloilla. Vastaanottajat eivät mielellään ota lantaa, jossa voi olla antibioottiriski.

Toinen 45 minuutin pyöreän pöydän keskustelu oli aiheesta Technologial Feasibility (Jennifer Bilbao). Esille nousi amerikkalaisten ja myös eurooppalaisten näkemys, ettei lantaa saa käsiteltyä järkevästi nykyisillä energianhinnoilla. Kanadalainen osallistuja kertoi luottavansa ”Gravity separator” menetelmään ja lannansiirron olevan järkevää 60 km saakka. Sianlietteen ravinteiden arvona pidettiin 10€/tonni. Mm. italialaisten osallistujien mielestä tulevat laitteistot tulisi suunnata ammoniakin rikastuttamiseen ja osmoosiseparointilaitteisiin. Tavoitteena tulisi olla kilpailevia lannoitteita teollisille lannoitteille. www.bioecosim.eu. Lopputuotteissa neste ja kiinteä lannoite olisi erillään, tarjolla olisi rakeita, pellettejä ja jauheita.

Kansainvälinen karjanlantaan keskittynyt seminaari oli todella korkeatasoinen. Jo järjestelyt osoittivat, että järjestävä organisaatio halusi edistää lannankäsittelyä ja viedä aihetietoutta eteenpäin. Laajan kansainvälisen osallistujakunnan tiedonvaihto oli avointa ja jokaisen osallistujan tavoitteita kunnioitettiin. Järjestäjämaa Hollannin tilanne on ehkä vaikein Euroopassa ja sen tilannetta oli hyvä käyttää esimerkkinä. Tavoitteet olivat yllättävän yhtenäiset, mutta muutamat huolenaiheet olivat suomalaisittain yllättäviä. Näin mm:

  • Lannan hygienisointi. Lantaa luovutettiin paljon karjatiloilta viljatiloille, mutta vastaanottajille oli tärkeää saada lanta hygienisoituna. Suurimpana vaarana pidettiin antibiootteja. Aihe vaatii lisäselvitystä meidän kannaltamme, onko kyseessä runsas sianlietteen osuus lannasta.
  • Lannankäsittelylaitokset. Biokaasulaitos ei ollut enää itsetarkoitus lannankäsittelyyn, vaan ravinteiden talteenotto, veden erottaminen sekä typen erottaminen lannasta (tavoite).
  • Poliittisten päätösten nopeat seuraukset lannankäsittelyssä eivät takaa lannankäsittelylaitoksiin sijoittaville tahoille varmuutta toiminnan kannattavuudesta. Uudet säädökset voivat muuttaa tilannetta nopeasti vuositasolla.

Hollannin maatalousministeriön tavoitteena oli, että lannasta jalostetut lannoitteet korvaavat merkittävän osan kaupallisista lannoitteista.

 

 

 

 

Pasi Eskelinen
Lantalogistiikka -hankkeen projektipäällikkö

P.S. Lantainnovaatioita on monenlaisia: http://real-shit.com

 

Manuresource 2017 seminaari, 25.-26.11.2017 Eindhoven, Alankomaat

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *