Jannen tie bioanalyytikoksi – tuore ammattilainen kertoo

Janne Pitkänen on TB15S-ryhmässä opiskellut, syksyllä 2018 Savoniasta valmistunut bioanalyytikko. Hänen tiensä kulki pienten mutkien kautta lapsuutensa haaveammattiin, ”jonkin sortin tutkijan” työhön, kuten Janne itse ilmaisee.

”Pienenä minusta piti tulla paleontologi. Kummallisten sattumien ja ylä-asteen lukuinnottomuuden kautta päädyin kuitenkin opiskelemaan ammattikouluun, enkä lukion kautta yliopistoon. Näin kävi, vaikka sielultani olisinkin jonkun sortin tutkija ja äärimmäisen utelias ja tiedonhaluinen. Sosiaali-ja terveysala kiinnosti minua jo yläasteella, mutta päädyin mutkien kautta kuitenkin opiskelemaan itselleni lähihoitajan ammatin vasta normaalia vanhemmalla iällä. Useamman vuoden psykiatrian osastolla lähihoitajana työskentelyn jälkeen totesin, että jotain on tehtävä tilanteessa, jossa määräaikaisia sopimuksia oli alkanut kertyä vino pino. Pysyvyys työsuhteessa olisi tässä vaiheessa ihan kivaa, ettei tarvitsisi aina olla jännittämässä, että onkos sitä ensi vuonna enää töissä ja jos on niin missä.

Itselleni koulutusvalinnan perustelin sillä, että tuleva työ olisi sosiaali- ja terveysalaa ja sisältäisi todennäköisimmin päivätyötä yhdessä vuorossa mieluummin kuin kolmivuorotyötä. Vaihtoehdoiksi jäivät käytännössä bioanalytiikan tai röntgenhoitajan koulutukset, joista ensimmäiseen satuin pääsemään.

Opiskelu vaati minulta ehkä vähän enemmän kuin lukiopohjaisilta luokkakavereilta, kun lähtökohdat yleisiin luonnontieteellisiin aineisiin olivat peruskoulusta. Kemiaahan bioanalytiikan koulutusohjelmassa on ainakin runsaasti. Toisaalta lähihoitajan koulutuksesta oli omat hyötynsä monessakin mielessä varsinkin hoitotyön harjoitusten osalta.

Opiskeluni olivat hieman normaalista poikkeavat, valmistuin ensinnäkin puolta vuotta etuajassa, ja kouluni aikana olin neljä kuukautta Afrikan mantereella vaihto-opiskelijana. Kävin Suomessa perusopintoihin kuuluvista harjoitteluista ainoastaan kaksi. Tämä luonnollisesti pienensi työllistymismahdollisuuksiani, kun kontakteja tuleviin työpaikkoihin ei ollut paljoa. Opiskelun loppuajasta kuitenkin kävi siinä mielessä tuuri, että eräs haluamani vapaavalintainen kurssi ei toteutunut pienen osallistujamäärän takia. Samaan aikaan radiofarmasian yksikössä tarvittiin harjoittelijaa. Pääsin siis tekemään tuon puuttuvan kurssin poikkeuksellisesti harjoitteluna, ja kaiken lisäksi harvinaiseen ja poikkeukselliseen paikkaan.

Tätä nykyä olen töissä pienessä moniammatillisessa työyhteisössä radiofarmasian yksikössä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa. Olen yksikön ainoa bioanalyytikko. Yksikössä valmistetaan hiukkaskiihdyttimellä radioisotooppeja kuvantamiskäyttöön. Suurin osa työstä on radiolääkevalmistusta ja laadunvalvontaa. Radiolääkevalmistus tapahtuu puhdastilassa. Työ on erittäin itsenäistä ja poikkeaa huomattavasti kaikesta muusta bioanalyytikon työstä moneltakin osaa. Työssä tarvittava tietotaito on laaja, aina fysiikan ilmiöiden teoreettisesta ymmärryksestä mikrobiologian käytännön töihin.

Ehkä minusta tuli loppujen lopuksi sittenkin jonkin sortin tieteentekijä.”

Janne Pitkänen, Sirkka Malila ja Anne Karuaho