Röntgenhoitajaopiskelija Johanna Kerola kirjoitti opinnäytetyönään kirjallisuuskatsauksen jodivarjoaineiden haittavaikutuksista. Jodivarjoaineet ovat röntgenkuvauksissa usein käytettyjä tehosteaineita, joiden haittavaikutuksista on saatavilla ristiriitaista tietoa. Kirjallisuuskatsaus on haastava prosessi, joka opettaa tekijälleen, kuinka luotettavaa tietoa haetaan ja arvioidaan.

Ajatus opinnäytetyöni tarpeellisuudesta heräsi röntgenhoitajaopintojen toisena vuonna, kun opettelin annostelemaan jodivarjoaineita potilaille tietokonetomografia- ja angiografiakuvausten yhteydessä. Varjoaineita käytetään, jotta kuvissa saadaan tiettyjä elimiä tai ihmisen rakenteita erottumaan paremmin. En oikein ymmärtänyt, mitä eroa erimerkkisillä ja jodikonsentraation omaavilla varjoaineilla oli. Miksi niiden haittavaikutuksiin varauduttiin eri tavoilla eri harjoittelupaikoilla? Halusin etsiä aiheesta luotettavaa tutkimustietoa ja päädyin tekemään aiheeseen liittyvän kirjallisuuskatsauksen.

Opinnäytetyöni pitää sisällään esittelyn siitä, mitä jodivarjoaineet ovat sekä kuvailevan integroivan kirjallisuuskatsauksen niiden haittavaikutuksista. Kirjallisuuskatsaus oli minulle uusi menetelmä, joka vaati paljon uuden opettelua ja kärsivällisyyttä. Hyvän kirjallisuuskatsauksen toteuttaminen vaatii syventymistä siihen, kuinka hyvä katsaus suunnitellaan. Kuvaileva integroiva kirjallisuuskatsaus ”integroi” systemaattisia tiedonhakumenetelmiä, joilla pyritään valmistamaan tiedonhakuprosessin puolueettomuus ja läpinäkyvyys. Suosittelen kirjallisuuskatsaukseen liittyviin oppaisiin tutustumista kaikille, jotka suunnittelevat tekevänsä katsauksen. Prosessin huolellinen suunnittelu on ehdottoman tärkeää onnistumisen kannalta.

Kirjallisuuskatsauksessa selvisi, että laajemmin tutkitut haittavaikutukset ovat jodivarjoaineen aiheuttama akuutti munuaisvaurio (tai nefropatia), yliherkkyysreaktiot sekä erilaiset kilpirauhassairaudet. Myös muita vähemmän tutkittuja haittavaikutuksia on raportoitu. Jodivarjoaineiden haittavaikutuksista, erityisesti sen aiheuttamasta munuaisvauriosta, on saatavilla ristiriitaista tutkimustietoa. Haittavaikutusten syntymekanismeja ei tunneta varmasti ja niiden yleisyydestä on vaikeaa löytää varmaa tietoa.

Opinnäytetyöni tuotoksena oli mahdollisimman helppolukuinen taulukko, joka kertoo jodivarjoaineiden haittavaikutuksista. Aihe on monimutkainen, mutta toivon, että aiheesta kiinnostuneet röntgenhoitajaopiskelijat voivat hyödyntää tuotosta opetellessaan jodivarjoaineiden turvallista käyttöä. Kannustan jokaista myös itsenäiseen tiedonhakuun ja lähdekritiikin hyödyntämiseen aiheeseen tutustuessa.

Opinnäytetyöni auttoi minua ymmärtämään, kuinka ristiriitainen näyttö on johtanut eri röntgenosastojen erilaisiin toimintatapoihin siinä, miten ne pyrkivät estämään tai hoitamaan haittavaikutuksia. On tärkeää, että kuvantamisyksiköt päivittävät toimintatapojaan niin, että ne pohjautuvat näyttöön perustuvaan tietoon, sillä haittavaikutuksista julkaistaan jatkuvasti uusia tutkimuksia.

Koko opinnäytetyö löytyy TÄSTÄ.

Johanna Kerola TR14S
Sirkka Malila, lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Opinnäytetyön esittely: Kirjallisuuskatsaus ja jodivarjoaineiden haittavaikutukset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.