Savonia-ammattikorkeakoulun ja Savon ammattiopiston opettajat kävivät tutustumassa Japanissa hyvinvointiteknologiaan ja robotiikkaan. Vierailu toteutui osana Weltech- ja Hyvinrobo-hankkeita. Matkan tavoitteena oli tutustua Japanissa hoivatyössä käytössä olevaan hyvinvointiteknologiaan ja robotiikkaan sekä verkostoitua kansainvälisesti. Vierailun yhteistyökumppanina toimi Sendai Finland Wellbeing Center. Hyvinvointikeskuksen väki oli laatinut monipuolisen ohjelman vierailun ajalle toiveidemme mukaisesti.

 

 

KUVA 1. Sendai Finland Wellbeing centerin henkilökuntaa ja Japanin matkailijat

 

Japani on tunnettu edelläkävijä teknologiassa, ja tulevaisuuden haasteisiin on varauduttu laatimalla strategia robotiikkaan. Strategiassa kuvataan erilaisia robotiikan ratkaisuja mm. potilassiirtoihin, liikkumiseen, turvallisuuteen ja hygieniaan. Strategialla pyritään lisäämään tietoisuutta teknologiasta ja robotiikasta sekä vaikuttamaan myönteisesti hoitajien asenteeseen hoivarobotiikkaa kohtaan. Japanin väestörakenne ja hoivatyön haasteet ovat hyvin samankaltaiset kuin Suomessa: ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa nopeasti ja hoivatyöntekijöiden määrä ei ole riittävä tähän kasvuun nähden. Tulevaisuudessa tämä on suuri haaste. Tämä aiheuttaa työn uudelleen muotoilua ja pakottaa pohtimaan uudenlaisia teknisiä ratkaisuja hoivatyöhön. Japanissa edellä mainittuihin haasteisiin on pyritty vastaamaan tällä strategialla sekä start up -yritysten rahoittamisella.

 

Hoivatyön haasteet ovat hyvin samankaltaiset Japanissa ja Suomessa

 

Yhtenä vierailukohteena oli japanilainen hoivakoti, joka oli erityisesti panostanut toiminnassaan teknologiaan, ja sitä kautta asukkaiden turvallisuuteen sekä hoitohenkilökunnan työn keventämiseen. Lisäksi tässä hoivakodissa oli jokaisessa huoneessa lämpökamera ja kameroita yleisissä tiloissa. Kameravalvonta on tällä hetkellä Japanissa erityisenä kiinnostuksen kohteena, koska sillä pyritään vastaamaan ikääntyneiden kaatumisten ehkäisyyn. Tämä on Japanissa suuri haaste tällä hetkellä. Nämä kamerat rekisteröivät ja tunnistavat ikääntyneiden liikkumiset ja mahdolliset kaatumiset, ja kaatuminen aiheuttaa hälytyksen hoitajan mobiililaitteeseen. Hoivakodin teettämän tutkimuksen mukaan hoitajat ovat kokeneet teknologian käytön kuormitusta vähentävänä ja työmotivaatiota lisäävänä tekijänä. Toisaalta laitteiden määrä saattoi olla myös työtä vaikeuttava tekijä. Lisäksi työntekijän ikä ja teknologian helppokäyttöisyys vaikuttivat teknologian käytön myönteisyyteen. Muutoin hoivakodissa tuntuu aika pysähtyneen, mielikuvissa aika siirtyy Suomessa 80-luvulle, jossa kokolattiamatot ja käytetyt apuvälineet olivat hyvin samankaltaisia kuin vierailukohteessamme. Mainittakoon, ettei asukkailla ollut hoivakodissa omia huoneita, vaan he asuivat neljän hengen huoneissa.

Vierailu kahdessa teknologian ja robotiikan yrityksessä oli silmiä avaava. On hämmästyttävää, kuinka teknologian taso on lähes samankaltainen kuin Suomessa. Japanissa on selkeästi lähdetty panostamaan ikääntyneiden turvallisuuteen sensori- ja kamerateknologian sekä kuntoutusrobotiikan keinoin. Tällä hetkellä kuntoutusrobotiikkaa on noin 150 sairaalassa joko ostettuna tai vuokrattuina välineinä. Exo-skeleton-robotit (HAL) ovat suosittuja aivoverenkiertohäiriöiden ja selkäydinvammapotilaiden kuntoutuksessa. Näitä robotteja käytetään yksilöllisesti säädettynä kävelyn sekä yläraajan harjoittamiseen. Lisäksi robotiikkaa on kehitetty raskaisiin siirtoihin ja kuormittaviin työasentoihin.  Huomioitavaa on toki, että vierailut kohdistuivat pääkaupunkiseudun ulkopuolelle ja hoiva-alan yrityksiin. Teollisuudessa tämä tilanne voi hyvin olla täysin toinen. Suomessa ollaan Japania edellä esimerkiksi teknologian kouluttamisessa sosiaali- ja terveysalalla.

 

 

KUVA 2. Exo-skeleton-robotit testissä

 

Koulujärjestelmä näyttäytyy erilaisena Suomeen verrattuna. Tutustuminen Sendain kansainväliseen kouluun oli mielenkiintoinen. Oppilaitoksessa koulutetaan hoitajia, suuhygienistejä, fysio- ja toimintaterapeutteja. Koulutus kestää kolme vuotta ja vastaa toisen asteen koulutusta. Oli antoisaa päästä tutustumaan ja keskustelemaan paikallisesta koulutuksesta ja vierailla seuraamassa opetusta. Opiskelijoiden sisäänottomäärät ovat pienet, esimerkiksi hoitotyön koulutusohjelmaan otetaan vuosittain vain 14 opiskelijaa. Koulutus on opiskelijoille maksullinen; koulutus on joko omakustanteinen tai valtion tukema. Koulutuksessa todettiin olevan paljon samoja elementtejä, esimerkiksi hoitomenetelmät, mutta myös erovaisuuksia, kuten ergonomia. Opetussuunnitelmaan ei kuulu teknologian tai robotiikan opetusta, vaan opiskelijat pääsevät tutustumaan näihin ainoastaan mahdollisissa tapahtumissa. Hoiva-alan vetovoimaisuudesta oltiin kovasti huolissaan.

 

KUVA 3. Sendain kansainvälissä koulussa vierailulla

 

Yhteistyömahdollisuuksista keskusteltiin ja Sendai Finland Wellbeing Centerin väki olivat kiinnostuneita Suomen tilanteesta teknologian ja robotiikan suhteen. Heille esiteltiin Suomen tilannetta ja hankkeiden keskeisiä tuloksia, ja yhteisenä tekijänä nähtiinkin ikääntyneiden teknologia, johon ideoimme uusia mahdollisia hankkeita. Weltechissä luodun verkko-opintokokonaisuuden nimeltään ”Hyvinvointiteknologiaa sosiaali- ja terveysalalla uniikeissa oppimisympäristöissä” he kokivat erityisen mielenkiintoisena. Opintokokonaisuudesta tullaankin kääntämään englanniksi osa, jonka hyvinvointikeskuksen henkilökunta puolestaan kääntää japaniksi.  5 – 10 japanilaista hoivatyöntekijää tulee kokeilemaan tätä opintojakson osaa ja antamaan siitä projektiryhmälle palautetta. Yhteistyö koettiin hyvin innostavana molemmin puolin.

 

Japanilainen kulttuuri on suomalaiselle elämys

 

Suomalaiselle sukellus japanilaiseen kulttuuriin on elämys. Hyvin organisoitunut yhteiskunta on jopa hämmentävä, ja ryhdikäs ja kurinalainen tapa toimia on ihailtavaa. Rauhallinen jonotuskulttuuri ihmismeressä pakottaa suomalaisen maantiekiitäjän pysähtymään ja asettumaan jonoon vastaan pyristelemättä. Kohteliaisuus on ylitsevuotavaa ja jäyhinkin suomalainen huomaa pian kiittelevänsä ja kumartelevansa kuin perijapanilainen. Makumaailma ja ruokakulttuuri vaativat rohkeutta ja uskallusta löytöretkeillä, jotta saa mahansa täyteen. Peruspekonia ja vehnäleipää kun ei tahdo löytyä mistään. Rohkeat löytöretkeilijät ovat nyt monta kulinaristista kokemusta rikkaampia!

 

 

KUVA 4. Kulinaristisia elämyksiä

 

Kaiken kaikkiaan matka oli hyvin antoisa ja materiaalia kertyi paljon hankkeita ja opetusta ajatellen. Tämä matka vahvisti myös yhteistyötä kahden oppilaitoksen välillä. Odotamme alkavaa yhteistyötä Japanin kumppaneidemme kanssa!

 

Heli Kekäläinen, projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu

Anu Kinnunen, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu

Marko Haataja, koulutuspäällikkö, Savon ammattiopisto

Veijo Aallosvirta, ICT-opettaja, Savon ammattiopisto

Minna Tikkanen, vanhustyön lehtori, Savon ammattiopisto

Tarja Väisänen, kuntoutusaineiden opettaja, Savon ammattiopisto

 

 

 

 

Opettajat vierailevat: Japani – hyvinvointiteknologian ja robotiikan edelläkävijä?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.