KUVA 1. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla sairaanhoitajia (Pixabay s.a.)

Tiina Peppasen YAMK-opinnäytetyönään tekemä ”Puhelimessa tapahtuva hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi – sairaanhoitajien kokemuksia”-tutkimus toteutettiin laadullisella lähestymistavalla Keski-Uudellamaalla sijaitsevalla terveysasemalla. Opinnäytetyö oli osa Savonia ammattikorkeakoulun YAMK kliininen asiantuntija tutkinto-ohjelmaa. Puhelimessa tapahtuvaa hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia on tutkittu Suomessa vähän, mutta kansainvälistä tutkimusta aiheesta on enemmän. Puhelimitse tapahtuva hoidon tarpeen arviointi koetaan kotimaisten sekä kansainvälisten tutkimustulosten perusteella erittäin haastavaksi työtehtäväksi.

Hoidon tarpeen arviointi tehdään aina kun asiakas tai potilas ottaa yhteyttä hoitotahoon esimerkiksi soittamalla terveysasemalle. Kirjaus hoidon tarpeen arvioinnista, yhtenä terveydenhuollon myös muun ammattihenkilön kuin lääkärin tehtävänä, lisättiin terveydenhuoltolakiin 2010. Kyseessä on siis tehtävänsiirto eli toiselle terveydenhuollon ammattihenkilölle kuuluneen tehtävän siirtäminen toiselle henkilöstöryhmälle, tarkoittaen tehtävänkuvan laajenemista ja vaatien osaamisen kehittämistä. Kohdeorganisaation terveysasemalla näinä muina ammattihenkilöinä toimivat kokeneet, asiaankuuluvaa lisä- ja täydennyskoulutusta saaneet sairaanhoitajat.

Hoidon tarpeen arviointi on keskeinen osa potilaan hoitoa

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveysasemalla työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia puhelimessa tapahtuvasta hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnista. Työn tavoitteena oli tuottaa tietoa puhelimessa tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin ja sitä edeltävän koulutuksen ja siihen liittyvän perehdytyksen kehittämiseksi. Tutkimuksen aineisto on kerätty näissä tehtävissä työskenteleviä sairaanhoitajia haastatellen sekä taustatietolomaketta apuna käyttäen.  Haastattelut toteutuivat kahtena focus group haastatteluna. Tutkimukseen osallistui yhteensä 13 sairaanhoitajaa. Aineiston analysointi tapahtui käyttämällä induktiivista sisällönanalyysia.

Tutkimustulosten perusteella näyttää siltä, että hoidon tarpeen arviointia kuvaavat kokemukset on jaettavissa työtä helpottaviin ja sitä vaikeuttaviin tekijöihin. Helpottavia tekijöinä mainittiin sairaanhoitajan ammatillinen osaaminen, vuorovaikutustaidot, työkokemus, kyky tiedonhankintaan ja olemassa olevien oppaiden käyttäminen, mahdollisuus konsultoida kollegaa ja potilaan oma arvio hoidon tarpeestaan. Hoidon tarpeen arviointia vaikeuttivat puheluiden paljous, pitkät työvuorot, henkisesti raskas työpiste ja kiire. On myös todettava, että kokemus, tiedonhankintataidot, asiakkaan oma arvio sekä vuorovaikutustaidot nousivat esille niin arviointia helpottavina, että sitä vaikeuttavina tekijöinä.

Koulutukseen ja perehdytykseen liittyvät tutkimustulokset koskivat koulutuksen ja perehdytyksen sisältöä ja menetelmiä. Lisäksi sairaanhoitajat toivoivat koulutukseen säännöllisyyttä sekä perehdytykseen riittävästi aikaa. Tyytyväisimpiä perehdytykseen olivat viimeisimpänä perehdytyksen saaneet sairaanhoitajat. Perehdytyksen aikana perehdyttäjän läsnäolo ja konsultoinnin helppous koettiin tärkeinä perehdytyksen onnistumisen kannalta. Hyväksi tavaksi oppia perehdytyksen aikana oli mallikäyttäytyminen. Onnistuneella perehdytyksellä voidaan edistää uuden työntekijän sitoutumista ja motivaatiota työyhteisöön sekä organisaatioon. Panostamalla perehdytysprosessiin terveydenhuollon organisaatiot voivat vaikuttaa positiivisella tavalla työpaikan vetovoimaisuuteen.

Haastatteluissa nousi esille myös kehittämisideoita, joiden avulla voitaisiin kehittää hoitajien työskentelyä puhelinneuvonnassa. Kehittämisideat liittyivät yleisesti kohdeorganisaation työnsujuvuutta lisääviin toimintoihin.

Lopuksi

Yhteenvetona voidaan todeta, että hoidon laatua ja asiakastyytyväisyyttä voidaan parantaa, ja samalla edistää työntekijöiden työssäjaksamista, kehittämällä näyttöön perustuvaa toimintaa, tiedonhankintataitoja, perehdytystä ja lisäkoulutusta. Menetelmät, joilla kohdeorganisaatiossa voidaan kehittää puhelimessa tapahtuvaa hoidon tarpeen arviointia ovat säännöllinen koulutus, yksilöidyt perehdytyssuunnitelmat, yhtenäiset näyttöön perustuvat toimintaohjeet sekä hoitohenkilökunnan tiedonhankintataitojen varmistaminen.

Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveysasemilla kehitettäessä puhelimessa tapahtuvaa hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia.

 

Tiina Peppanen
Kliininen asiantuntija YAMK – opiskelija,
Savonia AMK

Marja-Liisa Rissanen
Lehtori,
Savonia AMK, terveysala

Opinnäytetyön esittely: Puhelimessa tapahtuva hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi – sairaanhoitajien kokemuksia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.