Suomalaiset lastenosastot kertovat osastoesitteissään tekevänsä perhekeskeistä hoitotyötä. Mitä perhekeskeinen hoito sitten osastojen arjessa on, miten se toteutuu, ja mitkä tekijät mahdollisesti vaikuttavat perhekeskeisyyden toteutumiseen? Tätä selvitettiin Savonia-ammattikorkeakoulun kliininen asiantuntija -YAMK-tutkintoa suorittavan Heli Pihlaisen opinnäytetyössä Lastenosastojen perhekeskeisyys – vanhempien ja henkilökunnan kokemana. Tutkimus suoritettiin Keski-Suomen keskussairaalan lastenosastoilla
Vihdoin on ymmärretty, että vanhemman läheisyys on ihan oikeaa, vaikuttavaa hoitoa keskoselle tai sairaalle vastasyntyneelle.
Vastasyntyneiden teho-osastoilla perhekeskeisyys ja perhelähtöinen hoitotyö ovat olleet suuren muutoksen kohteena viime vuosina. Aiemmin vauvat saivat nauttia vanhempiensa seurasta vain päiväaikaan ja usein vain muutamien tuntien ajan vanhempien käydessä osastolla vauvan ruokailujen aikana. Perhelähtöisyyden kehittämisen myötä vanhemmat ovat ympärivuorokautisesti myös vastasyntyneiden teho-osastoille vauvojensa luona, kuten he ovat voineet olla isompien lasten osastoilla jo pitkään. Nykyään vauvat saavat nauttia rajoituksetta oman vanhemman läheisyydestä ja hoivasta. On vihdoin ymmärretty, että vanhemman läheisyys on ihan oikeaa, vaikuttavaa hoitoa keskoselle tai sairaalle vastasyntyneelle.
Perhekeskeisessä hoidossa vanhemmat saavat olla lapsensa vierellä ympäri vuorokauden. Heillä on mahdollisuus osallistua lapsensa päivittäiseen hoivaan lohduttamiseen ja kivunhoitoon henkilökunnan tuella. Vanhemmat toivovat saavansa tietoa, ohjausta ja tukea lapsen hoitoon, sairauteen ja sairaalassaoloon liittyen. Perhelähtöisen hoidon toteutuessa vanhemmat saavat osallistua myös hoitoon liittyviin neuvotteluihin ja päätöksentekoon ollen aktiivinen osa oman lapsensa hoitotiimiä yhdessä ammattilaisten kanssa. Perhelähtöisen hoidon toteutumista voidaan edistää rakentamalla lastenosastoja, joissa jokaisella perheellä on oma huone ja mahdollisuus ympärivuorokautiseen yhdessäoloon. Henkilökunnan toiminnalla on myös suuri merkitys perhekeskeisyyden toteutumiseen. Henkilökunnan tulisikin jokaiseen työvuoroon mennessään katsoa peiliin ja kysyä itseltään: miten minä voisin tänään tukea perhelähtöisyyden toteutumista? Vuoron päätteeksi olisi hyvä reflektoida omaa toimintaansa ajatuksella: ”Miten meni, noin niinkun omasta mielestä?”
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan perhelähtöisyys toteutuu Keski-Suomen keskussairaalan lastenosastoilla varsin hyvin, vain alle 10 % kriteereistä ei toteutunut juuri lainkaan. Vanhemmille tärkeintä oli saada olla lapsensa lähellä ympäri vuorokauden ja osallistua hänen päivittäiseen hoitoonsa henkilökunnan tuella. Vanhempien ja henkilökunnan kokemuksen mukaan lisätyötä tarvitaan edelleen perheen osastolle perehdyttämisen, lapsen yksilöllisen rytmin ja perheen yhtenäisen ohjaamisen alueilla. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella vastasyntyneiden osaston omahoitajamallia ja lastenosaston kirurgisen lapsipotilaan hoitoprosessia tulisi tarkastella ja kehittää edelleen yhä perhelähtöisemmäksi. Vanhempien ja henkilökunnan kokemukset osastojen perhekeskeisyydestä olivat tulosten mukaan hyvin yhtenäisiä.
Henkilökunta tarkasteli omaa toimintaansa kriittisesti, ja huomionarvoista onkin se, että tulosten perusteella he kyllä tunnistivat hyvin ne asiat, joita osastoilla tulisi vielä kehittää. Johtopäätösten mukaan haastavaa sairaalan kiireisessä arjessa onkin se, miten saada perhekeskeisyys elämään jokaisessa työvuorossa. Oman lapsen syntymä, lapsen mahdollinen sairaus ja siihen liittyvä sairaalahoito ovat perheille suurten tunteiden hetkiä. Silloin pienilläkin asioilla on erityinen merkitys. Vauvan ja vanhemman ihokontaktin mahdollistaminen ennenaikaiselle lapselle, isän turvallinen käsikapalo verinäytteiden aikana tai oman vanhemman syli nukutuksen alkaessa ovat konkreettista käytännön hoitotyön perhekeskeisyyttä. Perhelähtöisyyttä on mahdollistaa nämä yhteiset hetket jokaiselle perheelle. Tähän tarvitaan koko organisaation ja esimiesten tuki henkilöstölle sekä riittävät resurssit perhelähtöisyyden toteuttamiseen.
Heli Pihlainen, sh-amk, kliininen asiantuntija YAMK-opiskelija, lehtori Marja-Liisa Rissanen, Savonia-amk, terveysala
(Tutkimus on Savonia-ammattikorkeakoulun hoitotyön kliininen asiantuntija sairaanhoitaja YAMK-tutkimus ja siihen osallistuivat Keski-Suomen keskussairaalan lastenosastojen henkilökunta sekä vanhemmat talvella 2019. Tutkimus löytyy osoitteesta www.theseus.fi