Röntgenhoitajaopiskelijat Nea Prusila, Nita Pöllänen ja Riina Laiho tekivät opinnäytetyön kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka tarkoituksena oli kuvailla magneettitutkimuksen hyötyjä ja ongelmia alle 40-vuotiaan naisen rintojen magneettitutkimuksessa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa röntgenhoitajille ja röntgenhoitajaopiskelijoille osaamisen syventämisen tueksi.

Joka yhdeksäs nainen sairastuu Suomessa rintasyöpään ja se on luokiteltu naisten yleisimmäksi syöväksi. Alle 40-vuotiailla naisilla riski sairastua rintasyöpään on 0,51 %. Rintasyövän riskitekijöistä osa on vielä tuntemattomia, mutta muun muassa tiivis rintakudos, hormonaalinen ehkäisy, kuukautisten varhainen alkamisikä, elintavat, lapsettomuus sekä nuorella iällä saatu sädehoito rinnan alueelle ovat kuitenkin tiedossa olevia riskitekijöitä.

Ensisijainen rintojen kuvantamismenetelmä nuorilla naisilla on ultraäänitutkimus, mutta tarkentavina menetelminä voidaan käyttää mammografia- ja magneettitutkimusta.

Rintojen tutkiminen aloitetaan palpaatiolla, inspektiolla ja haastattelulla. Palpaatio on rinnan tunnustelua makuuasennossa, jolloin kädet ovat pään yläpuolella. Inspektiolla tarkoitetaan rintojen muodon ja ihon tarkastamista, jolloin samankaltaisuus sekä ihon muutokset arvioidaan. Ultraääni on rintojen perus kuvantamistutkimus, joka sopii erityisesti nuorille naisille tiheän rintarauhaskudoksen takia. Ultraäänitutkimus soveltuu myös raskaana oleville sekä imettäville naisille. Mikäli rinnoista havaitaan epänormaali muutos, niin ultraääniohjausta voidaan hyödyntää myös näytteenotossa.

Mammografiatutkimus perustuu ionisoivaan säteilyyn, jolloin sen käyttöä pyritään harkitsemaan nuorilla naisilla rintojen ollessa sädeherkkiä. Tiivis rintakudos heikentää mammografian herkkyyttä pienten muutosten havaitsemisessa, jolloin tiivis rintakudos voi peittää mahdollisen rintasyöpään viittaavan muutoksen. Rinnan rakenteet saadaan hyvin näkyville, kun rinta puristetaan muovilevyllä kuvalevyä vasten. Puristuksen avulla rinnan säteilyaltistus saadaan myös minimoitua.

Kirjallisuuskatsauksessa etsittiin vastauksia magneettitutkimuksen hyötyihin ja ongelmiin alle 40-vuotiaan naisen rintasyövän diagnostiikassa.

Täydentävänä rintojen tutkimusmenetelmänä voidaan käyttää magneettitutkimusta, joka sopii rintasyövän arviointiin ja sen paikallistamiseen. Magneettitutkimusta suositaan kuvantamismenetelmänä korkeaan rintasyöpäriskiin kuuluvilla nuorilla naisilla, koska siinä ei käytetä ionisoivaa säteilyä, vaan sen käyttö perustuu voimakkaisiin magneettikenttiin. Tämän vuoksi on erityisen tärkeää huomioida magneettiturvallisuus, sillä magneettikenttä vaikuttaa metalliesineisiin sekä kehoon suurella voimakkuudella. Magneettitutkimuksen ongelmana on mahdolliset väärät positiiviset tulokset, jonka seurauksena voi aiheutua tarpeettomia jatkotoimenpiteitä. Magneettiohjattua biopsiaa hyödynnetään, kun haluttu kohde on vaikeassa paikassa. Tällöin muutoksesta pyritään ottamaan runsas näyte, jotta se olisi diagnostisesti riittävä. Lisäksi näytteenotto edellyttää, että biopsiavälineet ovat magneettiyhteensopivia.

Tiedonhakuja suoritettiin Google Scholarissa, Cinahlissa sekä PubMedissä, joista saatujen hakutuloksien määrät rajattiin sisäänottokriteerien mukaan. Hakuja tehtiin englanninkielisillä sanoilla sekä niiden synonyymeillä ja yhdistelmillä. Käytimme mahdollisimman tuoreita julkaisuja, joten julkaisuajankohdaksi määritettiin 2010–2020. Tutkimuksien julkaisupaikkoina hyväksyttiin Eurooppa, Yhdysvallat ja Kanada. Lisäksi kohdistimme hakutulokset alle 40-vuotiaisiin naisiin ja niin, että tutkimukset olivat saatavilla ilmaiseksi. Lopulta tutkimusartikkeleita valikoitui 21, joista etsittiin vastauksia asetettuihin tutkimuskysymyksiin.  

Rintojen magneettitutkimus on herkkyydeltään korkeatasoisempi mammografia- ja ultraäänitutkimukseen verrattuna.

Nuorilla naisilla rintojen kuvantamismenetelmän valintaan vaikuttavat esimerkiksi perinnöllinen riski sairastua rintasyöpään sekä tiheä ja säteilyherkkä rintakudos, minkä vuoksi kuvantamisessa säteilyn käyttöä pyritään välttämään. Rintojen magneettitutkimuksella on korkeampi herkkyys kuin mammografialla ja ultraäänitutkimuksella, mutta puolestaan tarkkuus magneettitutkimuksessa on alhaisempi. Näin ollen nuorilla naisilla rintojen kuvantamismenetelminä tulisi käyttää useampaa tutkimusmenetelmää. Jotta rintojen magneettikuvaus olisi riittävä, tulee tutkimuksessa käyttää gadolinium-pohjaista tehosteainetta, jotta muutokset näkyvät tiheässä rintarauhaskudoksessa. Kuvantamismenetelmänä rintojen magneettitutkimus on melko tuore, joten magneettitutkimuksella tehtävästä seulonnasta ei ole riittävästi näyttöä. 

Lopuksi

Kirjallisuuskatsauksen kokoaminen oli monipuolinen oppimisen prosessi. Artikkeleiden tuloksista muodostettiin yleiskatsaus, jossa kuvailtiin rintojen magneettitutkimuksen hyötyjä ja ongelmia alle 40-vuotiaan naisen rintasyöpädiagnostiikassa. Tuloksien avulla pystyttiin tuottamaan tietoa kehittyvästä tutkimusmenetelmästä röntgenhoitajaopiskelijoille ja röntgenhoitajille.

Systemaattisen tiedonhaun vaiheet suunnittelu, toteutus ja arviointi kehittivät osaamistamme järjestelmälliseen tiedonhakuprosessiin. Myös aineiston luotettavuuden arviointi kehittyi koko prosessin aikana ja ymmärrys aineistojen kriittiseen tarkasteluun selkeytyi. Kirjallisuuskatsaukseen määrittelimme sisäänottokriteerit, jotta pystyimme vaikuttamaan artikkeleiden määrään, yhtenäisiin kuvantamisen toimintamalleihin sekä tuoreeseen tutkimustietoon. Asettamamme tutkimuskysymykset ohjasivat työn sisältöä koko prosessin ajan.

Kokonaisuudessaan opinnäytetyöprosessin aikataulutus ja sisällön laatiminen vaativat tarkkaa suunnitelmallisuutta. Suosittelemme hyödyntämään erilaisia taulukoita, SWOT-analyysiä ja muistiinpanoja, jotta prosessi etenee loogisesti ja työn eri vaiheisiin pystytään palamaan myöhemmissä vaiheissa. Vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien käsitteleminen osoittautui hyödylliseksi toimintasuunnitelmaksi työsuunnitelmavaiheessamme, jotta kyseisiä asioita pystyttiin tarkastelemaan ennaltaehkäisevästi sekä hyödyntämään omia vahvuuksia.

Riina Laiho, Nea Prusila ja Nita Pöllänen TR17SP

Tuula Partanen, lehtori Savonia-ammattikorkeakoulu

Opinnäytetyön esittely: Kirjallisuuskatsaus magneettitutkimuksen käytöstä alle 40-vuotiaan naisen rintasyövän diagnostiikassa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *