Lasten, nuorten ja perheiden kohtaamispaikalle Lapinlahdella on tarvetta. Tiina Kainulaisen YAMK-opinnäytetyössä toteutettuun tutkimuskyselyyn koskien kohtaamispaikan toimintaa ja tiloja vastasi 55 kuntalaista. Kainulainen työskentelee Lapinlahdella terveydenhoitajana. Henkilökohtaisissa asiakaskohtaamisissa oli tullut esille, että erityisesti lapsiperheet kokevat, että Lapinlahdella ei ole riittävästi palveluita heille. Kehittämistyön kyselytutkimuksessa saatiin vahvistusta asialle, vastaajat olivat yksimielisesti sitä mieltä, että Lapinlahdelta puuttuu lasten, nuorten ja perheiden yhteinen kohtaamispaikka, joka mahdollistaisi vertaistuen. Tämä on tärkeä viesti lapinlahtelaisille päättäjille, jos kunta haluaa, että eri-ikäiset asukkaat viihtyvät kunnassa, ja kunta pysyy näin elinvoimaisena.

Kehittämistyön lähestymistavaksi valittiin palvelumuotoilu sen käyttäjälähtöisyyden vuoksi. Palvelumuotoilussa oleellista on, että eri osapuolet (asiakkaat ja henkilöstö ja muut sidosryhmät) osallistuvat kehittämistyöhön (Ojasalo, Moilanen ja Ritalahti 2015, 38). Kohtaamispaikan toiminnassa tärkeää on, että toimintaa suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään yhdessä lasten, nuorten ja perheiden kanssa heidän tarpeidensa pohjalta (Kekkonen 2019).

Kohtaamispaikan toimintaan voivat osallistua kaikki lapset, nuoret ja perheet.

Yhteisöllisyyttä ja vertaistukea perheiden arkeen

Mikä kohtaamispaikka sitten on? Kohtaamispaikan toimintaan voivat osallistua kaikki lapset, nuoret ja perheet. Se mahdollistaa yhdessäolon, vertaistuen ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Kohtaamispaikka kokoaa ja jakaa eri toimijoiden tietoa ja asiantuntemusta sekä auttaa kynnyksettömästi lisäavun saannissa. (Kekkonen 2019.)

Tutkimuskyselyyn vastanneiden toiveet kohtaamispaikan toiminnan suhteen jakaantuivat tasaisesti sekä vapaaseen oleskeluun että ohjattuun toimintaa. Ohjatun toiminnan toivotuin teema oli toiminnallinen tekeminen, joka sisälsi pelejä, käsillä tekemistä ja musiikkia. Vastaajat toivoivat myös tietoiskuja eri teemoista, kuten lapsiperhearkeen liittyvistä aiheista; lasten kasvatus, nukkuminen ja uhmaikä.

Ohjatun toiminnan toivotuin teema oli toiminnallinen tekeminen, joka sisälsi pelejä, käsillä tekemistä ja musiikkia.

Koronaviruksen rajoittaessa oikeita kohtaamisia kysyttiin myös halua osallistua etäkohtaamisiin. Vastaajista suurin osa oli valmis osallistumaan myös etäyhteydellä järjestettävään toimintaan. Etäaskartelut, erilaiset luennot tai tietoiskut sekä yhdessä laulaminen nousivat keskustelupalstan ohella etäyhteydellä järjestettävän toiminnan teemoiksi.

Kohtaamispaikkatoimitilan sijainniksi toivottiin keskustaa sekä Lapinlahden että Varpaisjärven alueella. Tilan koon suhteen vastaajat toivoivat avaraa tilaa. Sisustuksen suhteen vastauksista oli löydettävissä teemat kodinomainen ja rento. Kohtaamispaikkatilalta toivottiin myös, että siellä on helppo olla ja sinne on helppo tulla. Valmiita tilaehdotuksia kyselyyn tuli 38. Suosituin paikka oli kirjasto, sitä ehdotti 10 vastaajaa.

Suunnitelmasta käytäntöön

Kehittämistyön tuloksina syntyi kohtaamispaikalle liiketoimintasuunnitelma ja kaksi erilaista visiota kohtaamispaikan toteuttamiseksi Lapinlahdella. Kohtaamispaikan liiketoimintasuunnitelma kuvaa yhdellä sivulla kohtaamispaikan keskeiset osa-alueet: asiakasryhmät, arvolupauksen, kanavat, asiakassuhteen, tulovirrat, avainresurssit, keskeiset toiminnot, kumppanit ja kustannusrakenteet. Kohtaamispaikan visioista ensimmäinen on fyysisen toimitilan kohtaamispaikka Lapinlahden (tai Varpaisjärven) keskustassa, jossa toimintaa järjestetään arkisin ja viikonloppuisin. Toinen visio on kiertävä kohtaamispaikka, joka kulkisi toiminta mukanaan keskustan lisäksi myös luontokylillä ja tavoittaisi näin lapset, nuoret ja perheet myös keskusta-alueen ulkopuolelta. Työn tuloksia hyödynnetään Lapinlahdella kohtaamispaikan suunnittelussa, sen esittelyssä organisaatiolle ja asiakkaille sekä kunnallisessa päätöksenteossa.

Lähteet:

Kekkonen, M. 2019. Kohtaamispaikka perhekeskuksessa. Tutkimuksesta tiivisti 2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2015. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. 3.-4. Painos. Helsinki: Sanoma Pro.

Kirjoittajat

Tiina Kainulainen TYK19KY

Marjo Heikkinen, lehtori, Savonia-AMK

Perhekeskuksen kohtaamispaikka palvelumuotoillen Lapinlahdelle

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.