Röntgenhoitajaopiskelijat Aino Huupponen, Iida Heino ja Olivia Oijusluoma selvittivät opinnäytetyössään, mitä 177Lu-PSMA-hoito on metastaattisen kastraatioresistentin eturauhassyövän hoidossa. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Savonia-ammattikorkeakoulu röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma. Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Savonian röntgenhoitajaopiskelijoille tuotettiin tutkimuksen tulosten pohjalta sähköinen posteri oppimateriaaliksi.
Vuonna 2018 Suomessa eturauhassyöpään kuoli lähes tuhat miestä. Taistelua eturauhassyöpää vastaan ei siis ole täysin voitettu, mutta lääketiede ja uudet hoitomuodot ovat antaneet toivoa syövästä selviytymiseen. Hoitomuodon valintaan vaikuttaa moni asia, kuten kasvaimen laatu ja levinneisyys sekä potilaan omat toiveet hoidon suhteen. Niin sanottuina radikaalihoitoina eturauhassyöpään pidetään leikkaushoitoa sekä ulkoista sädehoitoa. Radikaalihoitojen lisäksi eturauhassyöpäpotilaita voidaan hoitaa muun muassa liitännäissädehoidoilla, hormonaalisilla hoidoilla sekä isotooppihoidoilla.
Uutena hoitomuotona metastaattista kastraatioresistenttiä eturauhassyöpää sairastaville voidaan antaa 177Lutetium-PSMA-isotooppihoitoa silloin, kun muita tavanomaisia hoitomuotoja on jo tuloksetta kokeiltu.
Eturauhassyövän katsotaan siirtyneen kastraatioresistenttiin vaiheeseen, kun syöpäsolut lisääntyvät hormonihoidolla saadun testosteronitason alentumisesta huolimatta. Merkkejä taudin etenemisestä ovat veriarvojen PSA:n eli prostataspesifisen antigeenin arvon nousu tai metastaasien ilmentyminen testosteronin ollessa kastraatiotasolla. Metastaattista kastraatioresistenttiä eturauhassyöpää (mCRPC, metastatic castration-resistent prostate cancer) sairastavilla potilailla noin joka kolmannella esiintyy etäpesäkkeitä niin imusolmukkeissa kuin myös sisäelimissä. Tämän vuoksi uudelle, ei pelkästään luustohakuiselle, isotooppihoidolle on syntynyt suuri tarve. Uutena hoitomuotona mCRPC-potilaille voidaan antaa 177Lutetium-PSMA-isotooppihoitoa silloin, kun muita tavanomaisia hoitomuotoja on jo tuloksetta kokeiltu. 177Lu-PSMA-hoidolla pyritään saamaan helpotusta potilaan oireisiin. Ennen hoidon aloittamista hoitokelpoisuuden varmistamiseksi potilaille tehdään PSMA-PET-TT-kuvantaminen, jolla selvitetään, onko potilaan etäpesäkkeiden solujen pinnalla PSMA-reseptoreita, joihin radiolääke voi kiinnittyä. Potilailta otetaan verikokeet ennen hoitoja ja niiden jälkeen, sillä näin voidaan varmistaa hoitokelpoisuus sekä hoidon vaste erityisesti PSA-pitoisuuden avulla.
Tutkimuksen tuloksiin ohjasivat tutkimuskysymykset: mitä 177Lu-PSMA-hoito on, miten hoitoa toteutetaan ja mitä erityistä tulee ottaa huomioon hoitoa annettaessa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli etsiä tietoa ja selvittää, mitä 177Lu-PSMA-hoito on metastaattisen kastraatioresistentin eturauhassyövän hoidossa. Tutkimuksen tuloksiin ohjasivat tutkimuskysymykset: mitä 177Lu-PSMA-hoito on, miten hoitoa toteutetaan ja mitä erityistä tulee ottaa huomioon hoitoa annettaessa. Tavoitteena oli lisätä röntgenhoitajaopiskelijoiden, röntgenhoitajien ja muiden aiheesta kiinnostuneiden terveydenhoitoalan ammattilaisten tietoutta kyseisestä hoitomuodosta. Tämä tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimustietoa haettiin erilaisilla hakusanayhdistelmillä eri tietokannoista: PubMed, ScienceDirect, CINAHL Complete ja Medic. Hakutuloksia rajattiin julkaisuajan, kielen, artikkelin saatavuuden, sisällön sekä tutkimustyypin mukaan. Kirjallisuushaku rajattiin vuosille 2010–2020. Lopulliseksi tutkimusaineistoksi valikoitui yhteensä 15 alkuperäistutkimusta, ja aineisto analysoitiin induktiivisesti.
177Lu-PSMA-hoidon on todettu parantavan potilaiden elämänlaatua sekä eloonjäämisennustetta.
Tutkimusartikkeleiden pohjalta saatujen tuloksien mukaan metastaattisen kastraatioresistentin eturauhassyövän hoitoon on viime vuosina löydetty tehokkaaksi osoittautunut 177lutetium-PSMA-hoito. Useiden tutkimusten mukaan 177Lu-PSMA-hoidon on todettu parantavan potilaiden elämänlaatua sekä eloonjäämisennustetta. Tällä hoitomuodolla voidaan saavuttaa korkea säteilyannos syöpäsoluihin ja samalla minimoida ympäröivien kudosten annosta. Kasvaimen saama säteilyannos voi olla jopa 6–12 kertainen verrattuna ympäröiviin kudoksiin tai elimiin. Jotta hoitoa voidaan antaa, potilaalla tulee olla todettuna etenevä metastaattinen kastraatioresistentti eturauhassyöpä. Yleisin tutkimuksissa käytetty hoitomuoto on 177Lu-PSMA-617-yhdistettä käyttävä isotooppihoito. Hoitoa voidaan toteuttaa myös 177Lu-PSMA-Image&Therapy (PSMA-I&T) ja 177Lu-J591-yhdisteillä, mutta esimerkiksi 177Lu-J591-yhdisteellä hoidettaessa on kuitenkin todettu suurimmat haittavaikutukset ja sen käyttö onkin jäänyt vähemmälle.
Hoitoa annetaan potilaalle laskimonsisäisenä injektiona. Injektion antonopeus vaihteli tutkimuksissa minuutista puoleen tuntiin. Annoskoossa, hoitokertojen määrissä ja hoitojen välisissä ajanjaksoissa esiintyi paljon variaatioita, sillä hoito suunnitellaan ja toteutetaan jokaiselle potilaalle yksilöllisesti. Hoitokertojen määrä eri tutkimuksissa vaihteli yhdestä kymmeneen. Hoitokertojen välinen ajanjakso vaihteli tutkimuksittain 2–10 viikkoon, mutta yleisin hoitokertojen välinen ajanjakso oli kuitenkin 6–8 viikkoa. 177Lu-PSMA-617-yhdisteellä annettavan hoidon annoskoko vaihteli 3,6–9,3 GBq (Giga Becquerel) välillä. Keskimäärin potilaiden saama annos oli 6 GBq. Hoitokertojen määrä vaikutti potilaan saamaan annokseen. Lähes kaikissa tutkimusartikkeleissa mainitaan, että yleisesti ottaen hoito on hyvin siedetty, eikä merkittäviä sivuvaikutuksia ilmene ja pitkäaikaisia haittavaikutuksia ei ole havaittu. Kuitenkin useassa tutkimuksessa huomataan, että kyseinen isotooppihoito vaikuttaa veriarvoihin heikentävästi.
Yleisesti ottaen hoito on hyvin siedetty, eikä merkittäviä sivuvaikutuksia ilmene ja pitkäaikaisia haittavaikutuksia ei ole havaittu.
Opinnäytetyöprosessi on kehittänyt tutkijoita merkittävästi niin kirjoittajina, tutkimuksen tekijöinä kuin myös asiantuntijoina. Tutkimuksen tekeminen opetti kirjallisuuskatsauksen tutkimusprosessin lisäksi työyhteisöosaamista sekä aikatauluttamista. Prosessin myötä ammatillista kasvua tapahtui röntgenhoitajan jokaisella osaamisalueella. Ohjaamis- ja hoitamisosaaminen sekä menetelmä- ja turvallisuusosaaminen ovat röntgenhoitajan ammatin keskiössä. Opinnäytetyö syvensi menetelmäosaamista ja tietoutta isotooppihoidosta, eturauhassyövästä, isotooppihoidon turvallisuudesta sekä potilaan ohjaamisesta sekä hoitamisesta. Johtamis- ja organisointitaidot kehittyivät merkittävästi opinnäytetyöprosessissa. Yhteistyötä tehtiin työn tilaajan, opinnäytetyötä ohjaavan opettajan sekä asiantuntijoiden kanssa. Samalla kehitettiin taitoa luoda uusia kontakteja, minkä tärkeys röntgenhoitajan ammatissa korostuu työn ollessa moniammatillista yhteistyötä.
Kirjoittajat:
Aino Huupponen, Iida Heino ja Olivia Oijusluoma, röntgenhoitajaopiskelijat TR18SP
Tuula Partanen, lehtori, Röntgenhoitajan tutkinto-ohjelma, Savonia-ammattikorkeakoulu