Keväällä 2021 Pelastakaa lapset ry:n tekemä kysely yli 1 750 Suomessa asuvalle 11–17-vuotiaalle paljastaa, että jopa 62 % lapsista on saanut netin kautta yhteydenottoja ennalta tuntemattomalta aikuiselta tai itseään vanhemmalta henkilöltä. Sosiaalisessa mediassa tapahtuva grooming yleistyy ja lisääntyy kaikkialla maailmassa. Nuoret eivät välttämättä tunnista heti seksuaaliseen hyväksikäyttöön pyrkivää houkuttelua, joka yleensä alkaa tekijän ja uhrin tutustumisella, mielenkiinnon ja luottamuksen herättämisellä. Sairaanhoitajaopiskelija Sini Saari tuotti opinnäytetyönä lapsille ja nuorille suunnatun oppaan groomingin tunnistamiseen ja siltä suojautumiseen verkkoympäristössä.
Grooming on aikuisen tavoitteellista ja tietoista pyrkimistä seksuaaliseen kontaktiin alaikäisen kanssa tai lapsen suostuttelua seksuaalisiin tekoihin. Englannin kielen grooming-sana hakee vielä suomen kielestä sopivaa vastinetta, joista seksiin houkuttelu ja nettiviettely kuvaavat vain osittain moninaista ilmiötä. Etupäässä tekijät tavoittelevat uhreja siellä, missä nuoret nykypäivänä vapaa-aikaansa suurelta osin viettävät, verkossa sosiaalisen median palveluissa, keskustelupalstoilla, pikaviestipalveluissa sekä nettipelisivustoilla. Grooming ilmiönä muuntuu jatkuvasti digitalisaation kehittymisen myötä.
Suomessa joka kolmas alle 16-vuotias kertoo vastaanottaneensa seksuaalisesti häiritseviä viestejä, kuvia tai videoita itseään selkeästi vanhemmalta tai aikuiselta henkilöltä.
Groomingissa lapsen lähestymisen ja houkuttelun tavoitteena on aikuisen omien seksuaalisten tarpeiden tyydyttäminen. Grooming-prosessi voi alkaa tekijän ja uhrin hiljalleen tutustumisella ja johtaa pahimmillaan fyysiseen tapaamiseen ja seksuaaliseen hyväksikäyttöön, kuten sukupuoliyhteyteen. Tekijä pyrkii usein vuorovaikutussuhteeseen kommentoimalla tai kehumalla nuoren kuvaa sosiaalisessa verkkoyhteisössä, tarjoamalla ymmärrystä ja kaveruutta tai kommentoimalla yhteistä kiinnostuksen kohdetta. Sen sijaan suoraan seksiin viittaavat yhteydenotot ovat groomingissa harvinaisempia.
Hyväksynnän ja ymmärryksen saaminen muilta omille mielipiteille ja muuttuvalle keholle, jännityksen- ja seikkailunhalu sekä kaipuu kaverisuhteisiin ovat merkittäviä tekijöitä sille, että alaikäinen ryhtyy vuorovaikutussuhteen tuntemattoman aikuisen kanssa. Seksuaalisuuden herääminen ja kiinnostus seksiasioista voivat ylläpitää nuoren kiinnostusta kokeneeseen ja asioista tietävään tekijään. Tekijä voi myös painostaa ja käyttää valtaa lapseen esimerkiksi uhkailemalla jakaa käsiinsä saamiaan intiimejä tietoja ja kuvia lapsesta. Koska lapsi yleensä haluaa välttää näiden tietojen leviämisen, tekijä saa uhrin pysymään hyväksikäyttöasetelmassa.
Suomessa joka kolmas alle 16-vuotias kertoo vastaanottaneensa seksuaalisesti häiritseviä viestejä, kuvia tai videoita itseään selkeästi vanhemmalta tai aikuiselta henkilöltä. Alle 16-vuotiaaseen kohdistuva ja lapsen kehitystä vahingoittava seksuaalinen teko tai johdattelu on lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Lapsen houkuttelu seksuaalisiin tarkoituksiin on määritelty rangaistavaksi teoksi vuonna 2011 yhdessä sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisen ja hallussapidon kanssa.
Seksuaalinen houkuttelu tulisi tunnistaa varhaisessa vaiheessa, jotta sen aiheuttamat vakavammat seuraukset voitaisiin estää.
Nuoret aloittavat keskustelun tuntemattoman kanssa matalalla kynnyksellä, mutta uskovat voivansa lopettaa yhteydenpidon sen muuttuessa seksuaalissävytteiseksi. Seksuaalinen houkuttelu tulisi tunnistaa varhaisessa vaiheessa, jotta sen aiheuttamat vakavammat seuraukset voitaisiin estää. Grooming aiheuttaa usein nuorille syyllisyyttä ja häpeää, joka voi johtaa tapahtuneen salaamiseen. Tällöin tilanteeseen on nuoren läheisten aikuistenkaan hankala puuttua ja nuori jää vaille tarvitsemaansa apua. Groomingin seuraukset voivat näkyä joko suoraan tai välillisesti, heti tapahtuman jälkeen tai vasta myöhemmin aikuisiällä. Grooming-kokemukset ovat herättäneet nuorissa ahdistuneisuutta, masennusta, negatiivisia ajatuksia itsestään sekä pelkoa siitä, että jotain kamalaa tapahtuisi.
Keskustelemalla avoimesti ihmisten käyttäytymisestä ja toiminnasta internetissä on nuoren helpompi tunnistaa mahdollinen grooming, toimia harkitusti ja pitää kiinni omista oikeuksistaan.
Ilmiön yleisyydestä huolimatta nuorilla on havaittu olevan riittämättömät tiedot groomingin tunnistamisesta, siihen liittyvästä lainsäädännöstä, suojautumisesta sekä avun hakemisesta. Lapset tunnistavat yleisemmin seksuaalisävytteiset viestit groomingiksi. Lapset tarvitsevat aikuisten ohella näyttöön perustuvaa tietoa, taitoja ja toimintamalleja grooming-tilanteilta suojautumiseen. Avoin yhteiskunnallinen keskustelu seksuaaliväkivallasta ja seksuaalioikeuksista ennaltaehkäisevät osaltaan nuoriin kohdistuvaa seksuaaliväkivallan uhkaa. Keskustelemalla avoimesti ihmisten käyttäytymisestä ja toiminnasta internetissä on nuoren helpompi tunnistaa mahdollinen grooming, toimia harkitusti ja pitää kiinni omista oikeuksistaan. Suomen perustuslain mukaan jokaisella nuorella on oikeus elää ilman seksuaalista häirintää.
Suoraan nuorille suunnattua ja ajantasaistettua materiaalia tarvitaan groomingin tunnistamiseen ja siltä suojautumiseen digitalisaation ja groomingin jatkuvan muuntuvuuden vuoksi. Tähän haasteeseen vastattiin kehittämistyönä toteutetussa oppaassa nuorelle: ”Grooming seksuaaliväkivaltana – Tunnista ja suojaudu verkossa”. Toimeksiantajana työlle toimi Kuopion Tyttöjen Talo, joka tarjoaa seksuaaliväkivaltaa kokeneille 13–29-vuotiaille tytöille ja nuorille naisille tukea ja apua. Muut vastaavat Tyttöjen Talot toimivat Suomessa Oulussa, Helsingissä, Espoossa, Rovaniemellä, Tampereella ja Turussa. Toiminnan perustana Tyttöjen Talolla on sukupuolisensitiivinen työ, jossa jokainen ihminen tulisi kohdata yksilönä, sukupuolen vaikutukset huomioon ottaen.
Kirjoittajat:
Sini Saari, sairaanhoitajaopiskelija, Savonia-ammattikorkeakoulu
Sari Makkonen, tuntiopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu