Kaikki kirjoittajan Pirjo Venhovaara artikkelit

”Vika on eka” – vuosi vähemmän opintoja ja nopeammin työelämään!

Marjo Jalkala Savon ammattiopisto, Riitta Turpeinen Ylä-Savon ammattiopisto ja Pirjo Venhovaara Savonia-ammattikorkeakoulu. Uraohjaus2020-hanke.

Jatkoväyläopinnoilla ja -ohjauksella tarkoitetaan ammatillisen toisen asteen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun välisiä, siirtymävaihetta tukevia opintoja ja ohjausta. Opinnot ovat avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, joita ammatillisen toisen asteen opiskelijat suorittavat. Uraohjaus2020-hankkeen yhtenä tarkastelukohteena on ollut ammattikorkeakouluun johtava nivelvaihe, eli siirtyminen koulutusasteelta toiselle ja edelleen työelämään. Alta löytyvä artikkeli esittelee hankkeessa luodun jatkoväylämahdollisuuden, joka on nimetty Vika on eka –toimintamalliksi. Mallin tavoitteena on yksinkertaistaa ja edistää siirtymistä koulutusasteelta toiselle hyödyntämällä avoimen amk:n vuoden mittaisia (60 op) polkuopintoja.

Lue lisää Vika on eka -toimintamallista

 

 

Opiskelijan ammatillinen profiili somessa, LinkedIn

LinkedIn on tämän hetken ykkösväline ammatillisessa verkostoitumisessa ja foorumi oman osaamisen esittämiselle. Nuori opiskelija saattaa olla sitä mieltä, ettei hänellä ole vielä profiilinsa mitään kunnollista esitettävää, mutta opiskelija tai vastavalmistunut voi esittää vaikkapa opiskelun yhteydessä tekemiään projekteja ja erilaisia kokeiluja. Haasta siis opiskelijasi kokeilemaan siipiään – kun hyvin käy, epävarmuus alkaakin pala palalta muuttua itsevarmuudeksi.

Uraohjaus2020-hanke tuotti opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön videon, jonka avulla opiskelijan on mahdollista luoda oma LinkedIn-profiilinsa vaihe vaiheelta. Video löytyy Savonian YouTube –kanavalta.

Toisessa videossa kuullaan amk-opiskelijan kokoemuksia LinkedIn -profiilin laatimisesta. Myös tämä video löytyy Savonian YouTube-kanavalta.

Experimenting ePortfolios in Career Guidance in Savonia Engineering

Electronic portfolios (ePortfolio) have successfully been used for years in career guidance in Savonia Business. The project URAOHJAUS 2020 encouraged us to experiment the use of ePortfolios also in Savonia Engineering. The 1st year students of Mechanical Engineering (a degree programme conducted in English) was selected as a pilot group in Autumn 2019.

Fig.1. Maisha, a Mechanical Engineering student from Bangladesh, was one of the first students to create her ePortfolio.

The goal is that each student in the group documents the development of his/her professional skills during the degree studies in one particular social media environment. In this way, the student will automatically create a personal information package of his/her own professional competence, which can be shared easily, just by sending a link, when applying for work during the studies and after graduation. At the same time, a handy tool for monitoring professional development is created. It easily allows all the career counselling staff involved to see the student’s development during the studies.
The experimenting phase will also give ideas how to include the use of ePortfolios into the curriculum and its courses in a realistic and motivating way, supporting or even replacing the traditional reporting methods.
During autumn 2019, the Mechanical Engineering students chose the social media platform they wanted to use for their own ePortfolio. Most of the students ended up making their ePortfolio on the Savonia WordPress blog platform. The structure of the ePortfolio was built together, during the lessons, to make it as easy as possible. Creating one’s own ePortfolio platform and adding the first draft of a CV there were the compulsory learning tasks included in the course called Engineering English.

Fig.2. The ePortfolio structure was made to reflect the curriculum structure.

Currently, during Spring 2020, CVs are being drafted further in the optional course called Industry and Networking. In addition, when the students will finish their orientation project course in May, they will add a description of its final results as well as the professional skills they have gained during the project on their ePortfolios.
During the 2nd-4th study year, the professional development gained during internship periods (Practical Training 1-3) will be reported on the ePortfolios. Also, the learning during all the project courses included in the curriculum will be documented there. These projects include RD Project, Industrial Management Project 1, and Industrial Management Project 2.
It is up to the student’s own interest to develop the contents and visuality of his/her ePortfolio further, to make it even more personal. Built-in platform themes, for example, are an easy and fast way to create the visuality of an ePortfolio.
After the first months of experimenting, it seems that the ePortfolio is an easy and effective tool to make students’ skills and learning visible. It especially helps the students themselves to see and understand the steps of their own professional development, because all the documentation can be viewed in one place. The documentation is easily accessible and presentable, and so it can be used as an visualisation of one’s skills and competences e.g. during a job interview.

Text and photos: Irene Hyrkstedt

UraNostoja-webinaarisarja – kokemuksia monelta kantilta

Tervetuloa mukaan kuulemaan Uraohjaus2020 –hankkeen tuloksista. Kokosimme hankkeen keskeisimmät tulokset UraNostoja-webinaarisarjaksi, joka perehdyttävää kuulijan hankkeen tuloksiin ja antavaa vinkkejä käytännön uraohjaustyöhön. Webinaarit soveltuvat ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen henkilöstölle, työelämän edustajille sekä kaikille uraohjauksesta kiinnostuneille.
Webinaarit toteutetaan Zoom-videoyhteydellä. Jokaiselle webinaarille on oma linkki, josta voi liittyä lähetykseen. Lisätietoja hankkeesta ja webinaaritallenteet: blogi.savonia.fi/uraohjaus2020

Webinaarisarjan aikataulu:

Ti 14.1.2020 klo 15.15 – 16.00 Opiskelijoiden työelämätreffit – miten toteutetaan ja jalkautetaan?
Tule kuulemaan miksi ja miten työelämätreffejä toteutetaan, mistä on kysymys? Mitä mieltä opiskelijat ovat yritystreffeistä? Miten yritysten edustajat ovat ne kokeneet? Yritystreffit pohjautuvat WorkSmart –toimintamalliin.
• Ylä-Savon ammattiopisto; opinto-ohjaajat Riitta Turpeinen ja Terttu Kortelainen
Osallistumislinkki: https://savonia.zoom.us/j/462740595

Ti 21.1.2020 klo 15.15 – 16.00 Uraklubi – onnistuneen urasuunnittelun salaisuuksia
Webinaarissa pureudutaan siihen, kuinka Uraklubi –toimintamallilla tuetaan opiskelijan urasuunnitteluvalmiuksia ammatillisessa koulutuksessa. Yhteistyöesimerkkinä esitellään Rekrytoijan vinkkitunti
• Savon ammattiopisto; opinto-ohjaajat Marjo Jalkala ja Sari Multasuo sekä Mervi Okkonen HR-mentor
Osallistumislinkki: https://savonia.zoom.us/j/551576836

Ti 28.1.2020 klo 15.15 – 16.00 Urasuunnittelu ammatillisessa koulutuksessa
Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet-opintojakson kehittäminen sekä sähköinen portfolio. Savon ammattiopiston ja Ylä-Savon ammattiopiston toimijat kertovat tekemistään ratkaisuista.
• Savon ammattiopisto; opinto-ohjaaja Marjo Jalkala ja pedagoginen asiantuntija Arja Pehkonen sekä Ylä-Savon ammattiopisto; Opinto-ohjaajat Riitta Turpeinen ja Terttu Kortelainen.
Osallistumislinkki: https://savonia.zoom.us/j/298594594

Ti 4.2.2020 klo 15.15 – 16.00 Kohti opintoihin integroitua uraohjausyhteistyötä
Tervetuloa ammattikorkeakoulun uraohjauskysymysten äärelle. Opintoihin integroidun uraohjauksen toteuttamiseksi on hankkeen aikana kehitetty työkaluja, joista kuullaan lisää webinaarissa. Esittelyssä mm. opiskelijoille koottu Työelämään -sivusto.
• Savonia-ammattikorkeakoulu; opinto-ohjaajat Tarja Joona ja Pirjo Venhovaara
Osallistumislinkki: https://savonia.zoom.us/j/650195270

Ti 11.2.2020 klo 15.15 – 16.00 Ratkaisuja ja yhteiskehittämistä
Webinaarissa kuulet kootusti hankkeen etenemistä, toteutetuista uraohjauksen kehittämistoimenpiteistä ja keskeisimmistä tuloksista.
• Uraohjaus2020-hankkeen toimijat: Savonia-ammattikorkeakoulu; projektipäällikkö Sari Turpeinen, Savon ammattiopisto opinto-ohjaaja Marjo Jalkala sekä Ylä-Savon ammattiopisto Riitta Turpeinen
Osallistumislinkki: https://savonia.zoom.us/j/463832839

Savonia-amk: Webinaareja uraohjauksen teemoista!

Savonia-ammattikorkeakoulu Proudly Presents: Webinaareja uraohjauksen teemoista!

Webinaareissa käsitellään uraohjausta selvittäneessä opiskelijakyselyssä ja tiimitapaamisissa esille nousseita teemoja. Webinaarit tallennetaan ja ne ovat katsottavissa Uraohjaus2020-hankeen blogissa osoitteessa: blogi.savonia.fi/uraohjaus2020
 
Webinaari ke 18.9.2019 klo 15 Opintoihin integroitu uraohjaus amk-opintojen eri vaiheissa
Webinaarissa pureudutaan siihen, miten uraohjaus voi integroitua opintojaksoihin ja ohjaukseen opintojen eri vaiheissa. Lähdemme liikkeelle urasuunnittelu- ja uraohjaus-käsitteistä ja etenemme kohti opiskelijan uratietoisuutta. Painotamme opettajan roolin merkitystä. Opinto-ohjaajat Tarja Joona ja Pirjo Venhovaara. Kesto n. 40 min
Webinaari ke 9.10.2019 klo 15 Osaamisen esittämiseen ja työnhakuun tarkoitetun ePortfolion eri muodot ja ohjaaminen
Kuinka kannustan opiskelijoita sähköisten alustojen käyttöön oman osaamisen esittämisessä? Tervetuloa kuulemaan kokemuksia osaamisen esittämiseen ja työnhakuun tarkoitetun e-portfolion ohjaamisesta. Saat hyviä vinkkejä opiskelijan ePortfoliotyöskentelyn käynnistämiseen. Näet myös valmistumisvaiheessa olevan opiskelijan ePortfolion esittelyn. Lehtori Terttu Niskanen ja opiskelija Aku Kukkola. Kesto 40 min.
Webinaari ke 6.11.2019 klo 15 Opparirutistus ja opparikiri
Tule kuulemaan liiketalouden alalla meneillään olevista erilaisista opinnäytetyön ohjauspiloteista! Niiden tavoitteena on tukea opiskelijan valmistumista tavoiteajassa sekä työllistyvyyttä: keskiössä ovat aikataulutus, palastelu, vertaisryhmän tuki ja ohjaajan rooli. Opinto-ohjaaja Tarja Joona ja lehtori Ulla Loikkanen. Kesto 30 min.
Webinaari ke 20.11.2019 klo 15 Pieni katsaus työnhaun palvelualustoihin
Verkko on pullollaan erilaisia työnhaun palvelualustoja ja tietolähteitä. Webinaarissa esitellään kaksi amk-opiskelijoille soveltuvaa laadukasta palvelualustaa. Webinaarissa kurkistetaan myös Savonian opiskelijoille Reppuun koottuun Työelämään –osaan. Opinto-ohjaajat Tarja Joona ja Pirjo Venhovaara. Kesto 40 min.
PERUTTU:Webinaari ke 4.12.2019 klo 15 Henkilöstöpalveluyritykset uraohjauksen kumppanina
Miten henkilöstöpalveluyritykset voivat palvella ensimmäistä harjoittelu- tai työpaikkaa etsiviä amk-opiskelijoita? Webinaarissa kuullaan henkilöstöpalveluyritysten tarjoamista palveluista. VMP Henkilöstöpalvelut, Seija Tolonen ja projektipäällikkö Sari Turpeinen. Kesto 40 min.
Paikka: linkki (tarkentuu)
Lisätietoja: projektipäällikkö Sari Turpeinen

Savonia; uraohjaukseen tarvitaan oikea-aikaisuutta ja monikanavaisuutta

Keväällä 2018 kysyimme ammatillista perustutkintoa sekä ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden näkemyksiä uraohjauksesta ja ohjausyhteistyöstä. Selvitimme urasuunnitteluun liittyvää osaamista sekä sitä, kuinka tärkeänä opiskelijat sen näkevät. Tässä artikkelissa kuvataan kyselyn tuloksia Savonia-ammattikorkeakoulun osalta (N = 167). Tulosten mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat näkevät oppimisen työelämäläheisenä mutta kaipaavat lisää tietoa ja ohjausta mm. työnhakutaitoihin ja osaamisen esittämiseen liittyen. Opiskelijat kaipaavat myös opintojaksoihin liittyvää, työllistymistä tukevaa ohjausta. Kyselyn tulokset toivat esiin seikkoja, jotka saivat meidät ohjauksen ammattilaiset mietteliääksi. Opiskelijoiden vastausten kautta heijastui tarve henkilöstön uraohjausosaamisen lisäämiselle.

Lue lisää kyselyn tuloksista >>

Keskeiset tulokset ja pohdinta

Kyselyllä haluttiin selvittää opiskelijoiden urasuunnitteluosaamista ja näkemyksiä opintojen aikaisesta uraohjauksesta. Tulosten perusteella näyttää siltä, että ammattikorkeakouluopiskelijat ovat hyvin tietoisia siitä, millaisia valintavaihtoehtoja opinnoissa on tarjolla, ja he tekevät opintovalintoja perustellusti sekä miettivät niiden vaikutusta työllistymiseen. Vastaajat uskovat tutkinnon loppuunsaattamisen parantavan heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Opintojen aikana luodut kontaktit yrityksiin nähdään merkittävänä tulevaan työllistymiseen liittyvänä asiana, ja koulutuksen yhdessä uraohjauksen toivotaankin antavan tukea tulevien työelämäsuhteiden rakentamiselle.

Tulosten mukaan opiskelijat tarvitsevat opintojensa aikana uraohjausta työelämään sijoittumisessa, tukea oman osaamisensa tunnistamisessa ja sanoittamisessa sekä tietoa tulevaisuuden tarjoamista vaihtoehdoista. Opiskelijat toivovat opintojaksoihin liittyvää, työllistymistä tukevaa ohjausta sekä tietoa opintojen jälkeen tarjolla olevista työllistymispalveluista ja jatko-opintomahdollisuuksista. Tulosten perusteella verkkoyhteisöpalvelujen ensisijaisena käyttömotiivina ei ole ammatillisuutta ja työllistyvyyttä edistävä käyttö ja opiskelijat kaipaavatkin lisää ohjausta muun muassa sähköisen portfolion tekemiseen ja työnhaun some-kanavien käyttöön ottoon.

Tuloksista selvisi, että uraohjauksen käsite on ammattikorkeakouluopiskelijoille tuttu. Näyttää kuitenkin siltä, että kaikkea ammattikorkeakouluopintoihin nivoutuvaa työelämäyhteistyötä tai henkilökohtaisen opinto- ja urasuunnitelman (HOPS) laatimista ei tunnisteta uraohjaukseksi. Uraohjausta ja urasuunnittelua on nostettava myös käsitteinä enemmän esille, jolloin molemmat ilmiöt tunnistetaan.

Uraohjaus käsitteenä kuvaa opettajien/ohjaajien osaamista ja toimintaa kun taas urasuunnittelu kuvaa opiskelijoiden osaamista ja käsityksiä tulevaisuudesta. Uraohjaus on monikanavaista ja vastausten kautta heijastuu myös se, että työllistyvyyttä edistävässä henkilöstön ohjausyhteistyössä ja -osaamisessa on parannettavaa. Ohjausyhteistyön näkökulmasta tämä tarkoittaa toimijoiden välisen yhteistyön, palvelurakenteen ja sisältöintegraatioiden tarkastelua. Ohjaushenkilöstön uraohjausosaamisen kehittämistä tulee tehdä osana pedagogista kehittämistä.

Kuva 1. Uraohjauksen kokonaisuus (luonnos), Uraohjaus2020-hanke. Joona & Venhovaara. 2019.

Edellä esitettyjen tulosten ja Uraohjaus2020-hankkkeen työryhmässä käydyn keskustelun perusteella on hahmoteltu ammattikorkeakouluopiskelijoiden uraohjauksen ja työllistyvyyden edistämisen kokonaisuutta (kuva 1). Opintoihin integroituvan uraohjauksen kokonaisuudessa työllistyvyys muodostuu opiskelijan toimijuudesta, hyvinvoinnista ja urasuunnittelusta. Näitä kehystävät opetussuunnitelmaan nivoutuneina osaaminen ja sen kehittyminen, opiskelijan ammatillinen verkostoituminen sekä osaamisen esittäminen eri kanavissa ja alustoilla.

Kyselyn tulokset vahvistavat käsitystämme siitä, että uraohjauksen tulee olla opintoihin integroituvaa, monikanavaista sekä opiskelijan urasuunnittelun kannalta oikea-aikaista sekä tarpeen mukaan eri toimijoiden välillä läikkyvää.

Joona Tarja, opinto-ohjaaja, liiketalouden ala
Venhovaara Pirjo, opinto-ohjaaja, korkeakoulupalvelut
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

 

Opinto-ohjaajat uraohjauksen äärellä

Kesäkuisena iltapäivänä Ylä-Savon ammattiopiston, Savon ammattiopiston ja Savonia ammattikorkeakoulun opinto-ohjaajat kokoontuivat työskentelemään uraohjauksen kysymysten äärelle. Tilaisuuden aluksi jokainen oppilaitos toi mukanaan katsauksen tämän hetken jäsennykseen uraohjauksesta. Oli ajatuksia herättävää kuulla, kuinka toisissa oppilaitoksissa uraohjausta jäsennetään. Johdanto toimi hyvin virittävänä kanavana iltapäivän ryhmätyöskentelylle.

Hanketoimijat olivat laatineet iltapäivään kolme teemaa pienryhmissä pohdittavaksi.  Jokaisella ryhmällä oli kolme kysymystä ohjaamassa keskustelua. Tarkastelussa olivat 1) nivelvaihe jatko-opintoihin 2) siirtymä työelämään ja 3) uraohjauksen uhkat ja mahdollisuudet.

Nivelvaiheessa jatko-opintoihin pidettiin tärkeänä riittävän ajoissa aloitettua ohjausta, jota tarjotaan kaikille opiskelijoille. Ohjausta voidaan syventää niiden kohdalla, jotka päättävät hakea opiskelemaan.  Vertaisohjausta toivottiin kehitettävän erityisesti siten, että ammattiopistojen opiskelijat kuulisivat omasta oppilaitoksesta aiemmin valmistuneiden ammattikorkeakouluopiskelijoiden kokemuksia opiskelusta. Jatko-opintoihin orientoivia opintoja pidettiin myös tärkeinä samoin kuin esimerkiksi verkko-opintoja amk-tarjonnasta.

Työelämän siirtymisessä opinto-ohjaajien keskusteluissa nousi vahvasti esiin työnhakutaitojen kokonaisuus ja niiden opettaminen opiskelijoille. Oman osaamisen esittämiseen koettiin opiskelijoiden tarvitsevan ohjausta.  Hyvänä pidettiin opintojen aikaista tiivistä kontaktia työelämään (mm. harjoittelupaikkojen merkitys) ja muihin toimijoihin (kuten te-palvelut, ohjaamot, rekrytointifirmat). Uraohjauksessa työelämään tulee huomioida myös työelämän pirstaleisuus, työkyvystä huolehtiminen sekä erityisryhmien tarvitsema ohjaus.

Uraohjaukselle uhaksi koettiin kiire ja resurssien kohdentumattomuus. Tämän seurauksena uraohjaus voidaan kokea muodollisuutena. Haasteena koettiin, että mikäli uraohjaus nähdään ”yhtenä uutena keksintönä”, asenne sitä kohtaan voi olla ennakkoluuloinen, vaikka todellisuudessa kyseessä olisikin perustyö.
Uraohjauksen mahdollisuuksina nähtiin ammatillisen koulutuksen uudistukset (mm. osaamisperusteisuus, opiskelutaidot ja urasuunnitteluvalmiudet opintojakso) joiden myötä on päästy tarkastelemaan opiskelijan polkua ja sen matkalla toimijoiden vaikutusta ja ohjausta. Mahdollisuutena nähtiin oppilaitosten tekemä yhteistyö sekä uusien yhteisten käytänteiden kehittäminen uraohjaukseen sekä digitalisaation hyödyntäminen ohjauksessa. Tiivis yhteistyö työelämän kanssa tuo myös lisämahdollisuuksia uraohjaukseen.  Uraohjauksen koetaan mahdollistavan opiskelijan yksilöllinen polku kohti jatko-opintoja ja/tai työelämää ja samalla tuovan myös laatua oppilaitosten työhön. Kun uraohjaus on noussut nyt entistä vahvemmin esille ja sen tiimoilta koulutetaan henkilöstöä, koettiin että sen myötä saadaan myös lisäosaamista omaan työhön.

Iltapäivän työskentely koettiin tärkeäksi. Kuulemalla toisten oppilaitosten opinto-ohjaajien näkökulmia ja keskustelemalla yhdessä voidaan rakentaa uutta ja yhteistä polkua uraohjaukseen.  Matka jatkuu!

teksti: Marjo Miettinen, opinto-ohjaaja Savon ammattiopisto
kuvat: Arja Pehkonen, pedagoginen asiantuntija Savon ammattiopisto

Uraohjaus2020-hankeen kysely opiskelijoille

Uraohjaus2020-hanke toteuttaa huhti-syyskuussa 2018 opiskelijoille suunnatun kyselyn, jolla kartoitetaan opiskelijoiden näkemyksiä urasuunnittelun eri osa-alueilla ja myös sitä, kuinka tärkeänä eri osa-alueita pidetään. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa opiskelijoiden näkemyksiä opintojen sisällöstä, uraohjauksesta, opiskelun aikaisesta urasuunnittelusta sekä työllistymiseen ja työuraan liittyvistä asioista.

Kolmen hankkeeseen osallistuvan oppilaitoksen opiskelijoille suunnatun kyselylomakkeen väittämät jakautuvat otsikoittain seuraavasti:

Opintoihin hakeutumisen nivelvaihe/ Nykyiseen oppilaitokseen hakeutumista ohjasivat

Opintojen aikaisiin valintoihin ja päätöksiin liittyvät väittämät

Opintojen aikaisia työelämäyhteyksiä kartoittavat väittämät

Opinto- ja uraohjausta kartoittavat väittämät

Työnhaun kanavia kartoittavat väittämät

Uratulevaisuus/ Tulevaisuususko

Työnhakutaidot/ Osaamisen esittäminen

Kysymyskategorian sisältämiin väittämiin vastataan neliportaisella Likert-asteikolla, jossa väittämät

  1. Täysin eri mieltä/en ole miettinyt koko asiaa
  2. Osittain eri mieltä/olen ajatellut
  3. Osittain samaa mieltä/kyllä
  4. Täysin samaa mieltä/suuntani selvä

Lisäksi väittämissä on vastausvaihtoehto En osaa arvioida.

Kyselyyn vastaavat hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten perustutkintojen opiskelijat. Vastaaminen tapahtuu anonyymisti, eikä vastaajan henkilöllisyys paljastu missään tutkimuksen vaiheessa. Vastaamiseen kuluu aikaa n. 15 minuuttia. Kysely sulkeutuu 14.9.2018. Kyselyn toteutusajankohta on lukuvuoden etenemiseen nähden haastava.

Kyselyn taustalla on näkemys siitä, että opintoihin integroituneena uraohjaus on koko opintojen ajan kestävä prosessi. Ohjaus on opiskelijan uraa ja elämänsuunnitte­lua tukevaa, jolloin opiskelijaa tuetaan tekemään välittömiä opintoja ja tulevaa työuraa koskevia ratkaisuja. Ohjauksessa tuetaan myös opiskelijan persoonallista ja ammatillista kasvua, sekä itseohjautuvuutta, jotta hänelle kehittyy valmiuksia sopeutua myöhemmin elämässään erilaisiin siirtymiin esimerkiksi vaihtaessaan työtehtäviään tai jopa ammat­tiaan.

Löydät kyselyn tulokset artikkeleista oppilaitoksittain!

Pirjo Venhovaara, koordinoiva opinto-ohjaaja, Savonia

Muistiinmerkintöjä Tulevaisuuden työnhakukanavat ja rekrytointi –seminaarista

Torstaina 23.8.2918 kokoonnuimme isolla joukolla kuulemaan työn hakemisen tulevaisuuden kanavista sekä saamaan vinkkejä siitä, mihin suuntaan rekrytointi on kehittymässä. Paikalla oli yli kahdeksankymmentä asiasta kiinnostunutta.

Kuva: Tervetuloa! Seminaarin alkutunnelmia

 Uraohjaus2020-hankkeen esittelyn jälkeen apulaisrehtori Pirjo Peltola (SAKKY) siteerasi aloituspuheenvuorossaan pääministeri Juha Sipilää, joka on puhunut työelämän murroksesta suurimpana työelämän haasteena: työntekijöillä on yhä useammin useita peräkkäisiä, rinnakkaisia ja limittäisiä työuria. Tällöin yksilön kyky hallita koulutus- ja työuraansa nousee arvoon arvaamattomaan, ja uraohjauksesta toivotaan eväitä tähän. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa haasteeseen on vastattu myös rakenteellisesti: opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksia preppaava opintojakso on kaikille opiskelijoille pakollinen.

Seminaarin luennoitsijan Riikka Annika Keskitalon (Tom Laine HC Services Oy; https://fi.linkedin.com/in/riikkaannikakeskitalo) teemana oli sosiaalinen media työelämän tukena. ”Koska työn on digitalisaation myötä mahdollista hivuttautua vapaa-aikaan yhä enemmän, myös vapaa-ajan ilmiö some on väistämättä liukumassa työelämän puolelle”, hän totesi.

 

Kuva: ”Verkostoidu jo opintojen aikana” kehottaa Riikka Annika Keskitalo

Keskitalon mielestä LinkedIn on tämän hetken ykkösväline ammatillisessa verkostoitumisessa ja foorumi osaamisen esittämiselle. Nuori opiskelija saattaa olla sitä mieltä, ettei hänellä ole vielä mitään kunnollista esitettävää, mutta: ”Opiskelija tai suori vastavalmistunut voi esittää vaikkapa opiskelun yhteydessä tekemiään projekteja ja erilaisia kokeiluja. Nuoria onkin hyvä haastaa kokeilemaan siipiään – kun hyvin käy, epävarmuus alkaakin pala palalta muuttua itsevarmuudeksi.”

Keskitalo siteerasi Sitran raporttia vuodelta 2016, jonka mukaan 25 % suomalaisista on päätynyt nykyiseen työhönsä avointa työpaikkaa hakemalla; työvoimatoimiston kautta työllistyneitä oli 4 % haastatelluista; 20 % laitettuaan avoimen työhakemuksen kiinnostavaan paikkaan ja oltuaan sitten yhteydessä työnantajaan; 20 % kertoi saaneensa suoran työtarjouksen. Keskitalon mukaan vaikuttaa siltä, että oma-aloitteinen työnhaku verkostojen kautta on tehokkain tapa työllistyä. (Sitra: Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään. 2016)

Keskitalon mukaan Sitran Työelämätutkimus (2017) kertoo, että vain 10 % kokee somen tärkeäksi työnhaussa – tätä Keskitalo pitää hämmentävän alhaisena lukuna siihen nähden, kuinka paljon aikaa somessa vietetään. Toisaalta valtaosa tutkimuksessa mukana olleista kokee verkostoitumisen todella tärkeäksi tulevaisuudessa, mutta vain 6 % kokee osaavansa verkostoitua. Keskitalo toivookin, että työnhakijat heräisivät yhdistämään somen ja verkostoitumisen, sillä some on nimenomaan loistava keino rakentaa verkostoja ja esittää osaamista.

Some-kanavia on tuhansia, mutta ammatillisessa verkostoitumisessa LinkedIn on ainakin toistaiseksi tärkein. ”Jokaiselle ohjattavalle löytyy aivan varmasti sopiva sosiaalinen media, jossa esitellä osaamistaan”, sanoi Keskitalo. Olisiko tässä meille ohjaajille tehtäväkenttää? Keskitalo kannusti iloiseen kokeiluun, josta varmasti on hyötyä myös myöhemmässä työnhaussa: ”Jos tuntuu hankalalta kirjoittaa omasta osaamisestaan, kannattaa käyttää medioita, joissa päärooli on kuvilla tai videolla! Rohkeasti vaan rec-nappia painamaan ja oma-aloitteista videota tekemään. Hyvän videon tekemiseen tarvitaan harjoitusta – ja rekry-prosesseissa videoita käytetään nykyisin todella paljon.” Myös ajankohtaiseen keskusteluun osallistuminen, vaikkapa vain kommentoimalla, voi olla hyvää osaamisen esittelyä.

Luennon lopussa kysyimme Keskitalolta, kuinka ohjata nuoria toimimaan somessa fiksusti. ”Laita itsestäsi näkyville vain sellaista materiaalia, jonka voisit näyttää omalle äidillesikin”, kuului selkeä vastaus. Entä olisiko ammattikorkeakoulusta valmistuvan syytä mennä someen verkostoitumaan työnhakumielessä? Keskitalon mielestä tätä ei kannata jättää valmistumiseen saakka, vaan alkaa rakennustyö jo opintojen aikana. ”LinkedIn on selkeä ykkönen, ja verkoston kerääminen sinne ja kanavan haltuunotto vie aikaa, siksi verkostoituminen kannattaa aloittaa jo opintojen alkupuolella”.

Keskitalon jälkeen Itä-Suomen yliopiston henkilöstöpäällikkö Jenni Varis sekä metsäkoneyrittäjä Hanna Pitkänen esittivät kommenttipuheenvuoronsa Keskitalon alustukseen.

  • Varis toi esille, että hakijan kannattaa mennä someen myös työnhakumielessä, koska työnantajatkin ovat siellä. Hän suosittelee työnhakuyhteyksissä LinkedIniä ja Twitteriä mieluummin kuin Facebookia. Hän suositteli myös yhdistämään somea perinteiseen työhaun välineeseen: ”Sinne CV:n nurkkaan voi hyvin laitaa linkin, josta rekrytoija voi käydä katsomassa lisää hakijasta.”
  • Variksen vinkit työnhakuun soveltuvat sekä perinteiseen että some-työnhakuun: ”Perusasioiden on oltava kunnossa: kirjoittaminen on laitettava kuntoon ihan ensimmäisenä, ja kohtaamiset, vaikkapa videoesittelyt tai skype-haastattelut, on hyvä saada sujuviksi.”
  • Pitkänen edustaa alaa, jossa töitä on tarjolla, mutta rekrytointi on vaikeaa. Työntekijöitä haetaan useimmiten lehti-ilmoituksin ja heitä tiedustellaan metsäkoneenkuljettajien Facebook-ryhmän kautta. ”Puhelinsoitto on edelleen paras tapa hakea töitä meidän kaltaisesta pienyrityksestä. Sen jälkeen katsomme CV:t ja suositukset ja tapamme hakijan.” Hyvä kokemus on ollut, kun on istahdettu opettajan kanssa yhdessä alas ja mietitty yritykseen sopivat harjoittelijat.

Mihin suuntaan rekrytointi on sitten kehittymässä? Varis näki, että tulevissa rekry-prosesseissa selvitellään yhä useammin hakijoiden kehittymispotentiaalia tulevaisuudessa.

Kehitysjohtaja Niina Puumalainen (YSAO) veti yhteen seminaaripäivän toteamalla, että jokaiselle löytyy ja on löydyttävä juuri hänelle sopivaa uraohjausta opintojen ajan – tämä jos mikä luo tasa-arvoa koulutuksen aikana ja tukee keskenään hyvinkin erilaisten opiskelijoiden työllistyvyyttä.

Tarja Joona, lehtori, opinto-ohjaaja, Savonia

Work Smart -mallin benchmarking

Kauniina Eurooppa-päivän (9.5.2018) aamuna me Uraohjaus2020-hanketoimijat starttasimme tutustumismatkalle Joensuuhun. Karelia AMK:n ja Riverian yhteistyönä luoma Work Smart-malli oli herättänyt kovasti odotuksia. Mallin avulla turvataan opiskelijan työllistymistä ja toisaalta osaavan työvoiman saatavuus yrityksille. Vastaanotto oli lämmin ja savolaisten ja karjalaisen tapaaminen lähti hyvin jouhevasti käyntiin.

Oman osaamisen ja työelämän tarpeiden tunnistaminen, oman osaamisen esittely sekä opiskelijoiden ja työelämän verkostoitumistyöpaja virittivät vilkasta keskustelua, kysymyksiä ja jo uuden ideointia.  Saimme päivän aikana paljon konkreettisia ideoita käytännön työhön sekä pohdittavaa toiminnan kehittämiseksi Uraohjaus2020-hankkessamme. Kun saimme kuulla mallista, meillä vahvistui käsitys sen soveltuvuudesta niin ammatilliseen kuin ammattikorkeakoulutukseen. Edellä mainitut teemat ovat läpäiseviä opiskelijan opintopolun ajan painottuen eri vaiheisiin. Toisaalta teemat voidaan viedä mallin toteutuksen mukaisesti läpi parin kuukauden aikanakin opintojen keskivaiheessa.

Marjo Miettinen, opinto-ohjaaja, Sakky