Kaikki kirjoittajan xturri artikkelit

Amiskasta työelämään! -oppitunnit YSAO:lla

Kirjoittaja Riitta Turpeinen

Uraohjaus 2020 –hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin Amiskasta työelämään –oppitunteja. Amiskasta työelämään oli alkuperäiseltä nimiehdotukseltaan rekryklubi. Perusajatuksena näillä oppitunneilla oli tarjota valmistumisvaiheessa oleville opiskelijoille tukea työpaikan hakemiseen ja jatkosuunnitelmien laatimiseen. Rekryklubin nimestä luovuttiin mallin kehittelyn yhteydessä ja nimeksi valikoitui Amiskasta työelämään! –oppitunnit. Näiden oppituntien sisällön toteuttamisesta vastaavat YSAO:lla opinto-ohjaajat ja se on tarkoitettu erityisesti opintojensa päättövaiheessa olevien opiskelijoiden uraohjauksen työvälineeksi.

Amiskasta työelämään! –oppitunteja pilotoitiin YSAO:n eri kampuksilla hankkeen aikana. Markkinointityössä oppilaitoksen sisällä oli haasteita, koska alkuvaiheessa opiskelijoita ei ilmoitettu Amiskasta työelämään! –tunneille mukaan. Ihan hankkeen loppuvaiheessa siirryttiin etätyöskentelyyn, joten sisältö piti suunnitella kokonaan uudella tavalla.

Oppituntien sisällöt koostuivat jatko-opintomahdollisuuksista tiedottamisesta, työnhakuun liittyvistä vinkeistä ja ohjauksesta sekä oman osaamisen markkinoinnin mahdollisuuksista. Amiskasta työelämään! –oppitunneilla oli tarkoituksena työstää tai päivittää työnhaun asiakirjoja ohjatusti pienryhmässä sekä saada rohkaisua ja vinkkejä siihen, että mistä ja miten omaa jatkopolkua voi lähteä suunnittelemaan, jos suunta ei vielä ollut varmistunut. Oppitunneille pyydettiin mukaan kumppaneita HR-yrityksistä ja työllisyyshankkeista. Keskeisimpänä kumppanina oli YTYÄ – Ylä-Savossa on työtä –hanke.

Etäyhteyksillä toteutetuilla oppitunneilla sisältö muodostui noin 1,5 tunnin mittaiseksi tietopaketiksi, jonka jälkeen osallistujilla oli mahdollisuus varata yksilöohjausaikoja työnhaun asiakirjojen päivittämiseen tai muuhun henkilökohtaiseen ohjaukseen.

Amiskasta työelämään! –oppitunnit saatiin työstettyä konseptiksi, joka sijoitettiin opintotarjottimelle ja sitä on tarjolla säännöllisesti kaikilla YSAO:n isoimmilla kampuksilla ja sovitusti myös pienemmillä kampuksilla. Opintotarjottimelta paketin voi nostaa kenen tahansa opiskelijan työjärjestykseen tarpeen mukaan. Oppituntipaketti on tällä hetkellä ollut kolmen tunnin mittainen silloin, kun ajatuksena on ollut toteuttaa se lähiopetuksena.

Markkinointia palvelun osalta tarvitaan vielä lisää, sillä ihan kaikki vastuuohjaajat ja opiskelijat eivät ole vielä oivaltaneet, mistä konseptissa on kysymys. Vaikka paketti on tarkoitettu pääasiassa valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden uraohjauksen työvälineeksi, on se tarjolla myös sellaisille opiskelijoille, jotka tarvitsevat ohjausta ja tukea esim. kesätyöpaikkojen hakemisessa tai työelämäjakson työpaikan kontaktoimisessa.

Hankkeen päättymisen jälkeen malli jää YSAO:lle elämään, mutta sen jatkokehittämistä on mietitty. Pohdinnassa on, että jatkossa opinto-ohjaajat organisoivat Amiksesta työelämään! yhden tunnin mittaisen luentopaketin jokaiselle valmistuvalle ja toisen vuoden opiskelijoille ammatinopettajan kanssa yhdessä. Jokaisen opiskelijan pitäisi luentopaketin päätteeksi esittää opinto-ohjaajalle ja ammatinopettajalle oma cv:nsä. Jos sitä ei ole, varataan aika cv:n tekemiseen. Samalla oppituntien yhteydessä päivitettäisiin opiskelijan urasuunnitelma. Nähtäväksi jää mihin suuntaan hankkeen aikana pilotoitu konsepti jatkossa kehittyy.

 

Uraohjauksen palvelumallista kohti uraohjauksen palvelukarttaa

Kirjoittajat: Pirjo Venhovaara, Tarja Joona, Marjo Jalkala, Arja Pehkonen, Terttu Kortelainen ja Riitta Turpeinen

Uraohjaus2020 –hankkeen yhtenä tavoitteena oli uraohjauspalvelumallin luominen Pohjois-Savoon. Hanketoimijat totesivat jo alkuvaiheessa, että yhteisen uraohjauspalvelumallin luominen on haasteellista, eikä palvelumallia saada muovattua siten, että se kattaisi koko Pohjois-Savon alueen palvelut.  Hankkeessa lähdettiin rajamaan mallia koskemaan hankkeessa mukana olevia organisaatioita eli Savonia-ammattikorkeakoulua, Savon ammattiopistoa ja Ylä-Savon ammattiopistoa.  Organisaatioiden toimintaa määrittävät säädökset eroavat toisistaan paljon ja siten toimintatavatkin ovat erilaisia.  Tästä syystä päädyimme suunnittelemaan yhteistä palvelukarttaa palvelumallin sijaan. Jotta palvelukarttatyöskentely pääsi käyntiin, oli tarpeellista tunnistaa nämä eroavaisuudet sekä etsiä yhteneväisyyksiä.

Kun palvelukarttaa lähdettiin pohtimaan, kartoitettiin nivelvaiheisiin liittyvät palvelut. Koska hanketoimijat ovat koulutusorganisaatioita, näkökulmaksi valikoitui opiskelijan näkökulma. Nivelvaiheita pohdittiin sekä oppilaitokseen tulonivelen että oppilaitoksesta lähtönivelen kautta. Nivelvaiheet kuvattiin kolmessa kohdassa.

Ensimmäinen nivel on ammatilliseen koulutukseen tulonivel. Peruskoulusta, työelämästä ja toisen asteen opinnoista voi siirtyä ammatillisiin opintoihin. Ennen ammatilliseen oppilaitokseen siirtymistä uraohjausta on ollut esimerkiksi aiempien opintojen tai työpaikan kautta. Peruskoulun opinto-ohjauksessa ja TET-jaksojen aikana muodostuneilla kokemuksilla on uraohjauksen näkökulmasta merkitystä silloin, kun siirrytään peruskoulusta eteenpäin.

Seuraava nivelvaihe on toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tai muihin jatko-opintoihin sekä työelämään tai yrittäjyyteen. Uraohjaus2020 –hankkeessa tarkasteltiin jatko-opintojen osalta erityisesti ammattikorkeakouluun siirtymistä, mutta myös työelämään siirtymisen mallit ovat tärkeitä siirtymiä. Kolmas tarkastelussa oleva nivelvaihe on ammattikorkeakoulusta jatko-opintoihin, työelämään tai yrittäjäksi siirtyminen.

Uraohjauksen nivelvaiheet
Kuvio 1: Uraohjauksen nivelvaiheet

Uraohjaukseen liittyviä palveluita jäsennettiin vielä tiivistetyllä kuvauksella toisen asteen ja ammattikorkeakoulun uraohjauspalveluista. Uraohjauspalveluita toteutetaan ennen opintoja, opintojen aikana ja opintojen päättövaiheessa.

Ennen opintoja tapahtuvassa uraohjauksessa toimijoina ovat ammatillisessa oppilaitoksessa ohjaus- ja neuvontapalveluja toteuttava henkilöstö, ja se sisältää mm. erilaisia infoja, henkilökohtaisia ohjauskeskusteluita, vierailuja ja verkostoyhteistyötä. Ennen opintoja tapahtuvan uraohjauksen tavoitteena on tarjota hakeutujalle ajankohtaista ja paikkansapitävää tietoa koulutusvaihtoehdoista.

Opintojen aikana ammatillisella toisella asteella uraohjausta toteutetaan erilaisissa oppimisympäristöissä monenlaisilla menetelmillä opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissunnitelman mukaisesti. Opiskelijan urasuunnittelu on koko opintojen ajan kestävä prosessi, eikä sijoitu vain opintojen loppuvaiheeseen. Toimijoina opintojen aikaisessa uraohjauksessa ovat oppilaitoksen henkilöstön lisäksi myös työelämän edustajat.  Ammatillisen toisen asteen opintojen päättövaiheen uraohjauksessa korostuvat oppilaitoksen henkilöstön tarjoaman uraohjauksen lisäksi työelämän, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten ja verkostojen (mm. henkilöstöpalveluyritysten) merkitys, kun opintojen päättymisen jälkeistä uraa suunnitellaan.

Toisen asteen uraohjauspalvelut
Kuvio 2: Ammatillisen toisen asteen uraohjauspalvelut hakijalle ja opiskelijalle

Ammattikorkeakoulussa ennen opintoja toteutettava uraohjaus on paitsi hakijapalveluiden toteuttamaa tiedottamista ja ohjausta, myös monipuolista koulutusten ja uravaihtoehtojen esittelyä mm. tapahtumien ja messujen avulla. Ammattikorkeakoulun uraohjauksessa ennen opintoja korostuu verkostoyhteistyö toisen asteen oppilaitosten ja TE-palveluiden sekä kuntien ja kaupunkien työllisyyspalveluiden kanssa. Opintojen aikainen uraohjaus on ammattikorkeakoulussa sekä sähköisillä alustoilla tehtävää itsenäistä uravalmiuksien kehittämistä että verkostoyhteistyötä. Uraohjausta toteutetaan myös ryhmä- ja yksilöohjauksena.

Opintoihin integroitu opinto- ja uraohjaus on Savonia-ammattikorkeakoulussa tärkeä opintojen päättövaiheen uraohjauksen muoto. Opiskelijoiden urasuunnittelua toteutetaan oppilaitoksen oman henkilöstön lisäksi yhteistyössä verkostotoimijoiden mm. henkilöstöpalveluyritysten kanssa.

Savonia-ammattikorkeakoulussa opinto- ja uraohjaus toteutuvat opintojaksoihin integroituneina. Opiskelijoiden uraohjausta ovat toteuttamassa paitsi oppilaitoksen oma henkilöstö, myös sovitut verkostotoimijat, mm. henkilöstöpalveluyritykset.

Savonian uraohjauspalvelut
Kuvio 3: Savonia ammattikorkeakoulun uraohjauspalvelut hakijalle ja opiskelijalle

Uraohjauspalvelujen palvelukartta päätettiin toteuttaa ThingLink-sovelluksella. Työstäminen alkoi yhteisten käsitteiden määrittelemisellä. Useamman keskustelukerran aikana uraohjauspalvelut  kiteytyivät kymmenen alaotsikon alle (kts. Kuviot 4, 5 ja 6). Savon ammattiopiston ja Ylä-Savon ammattiopiston kartoissa on samat käsitteet. Savonia-ammattikorkeakoulun käsitteissä on pientä eroa, koska joiltakin osin erilaiset asiat painottuvat ammattikorkeakoulun uraohjauksessa verrattuna ammatillisen koulutuksen palveluihin.

Päädyimme ratkaisuun, jossa kaikki hankkeen toimijat toteuttavat Uraohjauksen palvelukartan omilla visuaalisilla ilmeillään. Vaikka visuaalinen ilme on toimijoiden kartoissa erilainen, käsitteet ovat yhteneväisiä. Jokainen hanketoimija työstää palvelukarttaan kuvauksen organisaationsa tarjoamista uraohjauspalveluista kuvauksen ja tekee linkitykset omille nettisivuilleen.

Savon ammattiopisto palvelukartta
Kuvio 4: Savon ammattiopiston Uraohjauspalvelut – palvelukartta
YSAO palvelukartta
Kuvio 5: Ylä-Savon ammattiopiston Uraohjauspalvelut -palvelukartta
Savonia palvelukartta
Kuvio 6: Savonia ammattikorkeakoulun Uraohjauspalvelut – palvelukartta

Jokainen hanketoimija sijoittaa Uraohjauspalvelut – palvelukartan organisaationsa nettisivuille. Palvelukartan avulla pyrimme helpottamaan opiskelijoiden tiedonsaantia uraohjauksen eri vaiheissa. Samalla palvelukartta auttaa verkostotoimijoita oppilaitosten uraohjauspalvelujen jäsentämisessä. Ammatilliselta toiselta asteelta ammattikorkeakouluun siirtyvät opiskelijat ovat tutustuneet palvelukarttaan jo ammatillisten opintojensa aikana, joten ammattikorkeakoulun uraohjauksen palvelukartta on heille jo entuudestaan tuttu ja helpottanee tiedonhakua nivelvaiheessa.

 

WorkSmart -mallin toteuttaminen Ylä-Savon ammattiopistossa

Ylä-savon ammattiopistossa on kokeiltu yhtenä Uraohjaus 2020 –hankkeen toimenpiteenä Karelia AMK:n ja Riverian kehittämää WorkSmart-mallia. WorkSmart on oivallinen työkalu opiskelijoiden ja työelämän yhteen saattamiseen ja Ylä-Savon ammattiopiston kokemukset mallin hyödyntämisestä ovat innostavia.

Mallia kokeiltiin ensin pienimuotoisesti muutamalle Ravintola- ja cateringalan opiskelijalle ja sen jälkeen kaikille toisen vuoden Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoille. Kokeilut olivat onnistuneita ja palaute mallista oli hyvää sekä opiskelijoilta että työelämän edustajilta.

Toteutimme WorkSmart-mallin piloteissa kaksi aktivointipajaa ja verkostoitumispajan. Opiskelijat valmistelivat aktivoitumispajojen aikana verkostoitumispajan, johon kutsuttiin työelämänedustajia paikalle. Opiskelijat itse kontaktoivat oman alansa työpaikkoja ja järjestelivät opettajansa ja opinto-ohjaajansa kanssa verkostoitumistilaisuuden. Kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoiden verkostoitumispajoihin osallistui yhteensä seitsemän työnantajaa.

Aktivointipajat olivat kolmen tunnin mittaisia ja niiden alussa avattiin hieman sitä, että mistä WorkSmartissa onkaan kysymys. Sisältöinä aktivoitumispajoissa oli käytännönjärjestelyjen lisäksi perusasioita työnhakuun ja työelämän edustajien kohtaamiseen liittyen. Kaikkien opiskelijoiden kanssa tarkistettiin, että CV on kunnossa ja CV:t tulostettiin jaettaviksi työelämänedustajille. Työelämän edustajille esittäytymistä harjoiteltiin ja mietittiin millaisia kysymyksiä opiskelijat voivat itse esittää tavatessaan työelämän edustajila. Aktivoitumispajat olivat kahden viikon välein ja toisen aktivointipajan jälkeen oli vielä kaksi viikkoa verkostoitumispajaan.

Verkostoitumispaja oli opiskelijoille kolmen tunnin mittainen ja työelämän edustajat olivat paikalla 1,5 tuntia. Opiskelijat valmistelivat ensin tilat ja olivat vastaanottamassa työelämän edustajia heti ovella. Verkostoitumispajan aikana opiskelijat kiersivät muutaman hengen ryhmissä työelämän edustajien pöydissä ja saivat keskustella mahdollisuuksistaan päästä työelämäjaksolle tai kesätöihin. Pajojen jälkeen käytiin jälkipuinti ja opiskelijat laittoivat tilat takaisin sellaiseen järjestykseen kuin ne olivat olleet aiemmin.

Aktivoitumispajojen aikana huomattiin, että opiskelijat tarvitsevat paljon rohkaisua ja sparrausta siihen, että he uskaltavat itse kontaktoida työelämän edustajia. Verkostoitumispajan käytännönjärjestelytkin vaativat paljon tukea opetushenkilöstöltä, että ne toimivat sujuvasti. Kokemukset olivat kuitenkin rohkaisevia, sillä opiskelijoissa tapahtui iso ryhtiliike verkostoitumispajan aikana ja siihen valmistautumisprosessissa. Opiskelijat jännittivät työelämän edustajien tapaamista, mutta rohkeasti he olivat mukana, koska kokivat tapaamiset tärkeiksi. Opiskelijat huomasivat keskustelujen aikana, että työelämän edustajatkin jännittävät ja ovat hyvin inhimillisiä ihmisiä. Opiskelijat oppivat samalla taitoja siihen, että miten järjestellään tilaisuus, johon tulee vierailijoita.

Työelämän edustajien kommentit verkostoitumispajojen jälkeen olivat positiivisia. Kaikki olivat sitä mieltä, että tätä toimintamallia kannattaa jatkaa. Työelämän edustajat tulevat mielellään kertomaan omasta toiminnastaan opiskelijoille ja he kokivat, että pienissä ryhmissä keskustellen tieto menee paljon paremmin perille kuin isossa auditoriotilaisuudessa. Samassa keskustelussa työelämänedustajat saivat opiskelijoiden yhteystietoja ja voivat tehdä muistiinpanoja siitä, että millaisia opiskelijoita on lähiaikoina tulossa työelämäjaksoille sekä siirtymässä sitten aikanaan työelämään.

Normetin Aleksi Vornanen haastattelee kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoita.
Normetin Aleksi Vornanen haastattelee kone- ja tuotantotekniikan opiskelijoita.

Koska pilottikokeilut olivat positiivisia, aiotaan Ylä-Savon ammattiopistossa jatkaa mallin työstämistä edelleen. Malli on tarkoitus saada kaikille opiskelijoille normaaliksi toiminnaksi. Se sijoitetaan osaksi ammatillisia opintoja ja siirretään opintotarjottimelle mahdollisimman nopeasti. Koska WorkSmart-malli on Karelian ja Riverian luoma malli ja Ylä-Savon ammattiopisto työstää siitä oman versionsa, muokkautuu mallille oma nimi. Tällä hetkellä nimiehdotuksena on Työelämätreffit.

Ylä-Savon ammattiopiston tuloksia Uraohjaus 2020 -hankkeen kyselyssä

Ylä-Savon ammattiopiston tuloksissa Uraohjaus 2020 -hankkeen kyselyssä mielenkiintoista oli se, että vastaajat kokevat työelämätaitojensa olevan kunnossa ja pitävät niitä merkittävinä asoina. Koska työelämästä tulee välillä toisenlaista palautetta nuorten työelämätaidoista, olisikin syytä tehdä siltä osin tarkempaa selvittelyä siitä, että ovatko työelämästä tulevat palautteet yksittäisiä ja satunnaisia palautteita, joista tehdään liian yleistäviä ajatuksia nuorten työelämätaitojen osaamisesta.

Kyselystä selvisi, että oppilaitoksen tekemä työelämäyhteistyö ei näy opiskelijoille päin riittävästi heti opintojen alkuvaiheesta alkaen ja näyttöjen tekemisestä työpaikoilla ei ole painotettu. Opinto-ohjaukselta toivottiin näkyvämpää roolia opiskelijoiden arjessa, vaikka vastaajat kokivatkin saaneensa ohjausta ja tiesivät kuka ohjausta YSAO:lla antaa.

Kyselyn tulosten yhteenveto YSAO

Riitta Turpeinen