Aihearkisto: Savonia

Savonia; uraohjaukseen tarvitaan oikea-aikaisuutta ja monikanavaisuutta

Keväällä 2018 kysyimme ammatillista perustutkintoa sekä ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden näkemyksiä uraohjauksesta ja ohjausyhteistyöstä. Selvitimme urasuunnitteluun liittyvää osaamista sekä sitä, kuinka tärkeänä opiskelijat sen näkevät. Tässä artikkelissa kuvataan kyselyn tuloksia Savonia-ammattikorkeakoulun osalta (N = 167). Tulosten mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat näkevät oppimisen työelämäläheisenä mutta kaipaavat lisää tietoa ja ohjausta mm. työnhakutaitoihin ja osaamisen esittämiseen liittyen. Opiskelijat kaipaavat myös opintojaksoihin liittyvää, työllistymistä tukevaa ohjausta. Kyselyn tulokset toivat esiin seikkoja, jotka saivat meidät ohjauksen ammattilaiset mietteliääksi. Opiskelijoiden vastausten kautta heijastui tarve henkilöstön uraohjausosaamisen lisäämiselle.

Lue lisää kyselyn tuloksista >>

Keskeiset tulokset ja pohdinta

Kyselyllä haluttiin selvittää opiskelijoiden urasuunnitteluosaamista ja näkemyksiä opintojen aikaisesta uraohjauksesta. Tulosten perusteella näyttää siltä, että ammattikorkeakouluopiskelijat ovat hyvin tietoisia siitä, millaisia valintavaihtoehtoja opinnoissa on tarjolla, ja he tekevät opintovalintoja perustellusti sekä miettivät niiden vaikutusta työllistymiseen. Vastaajat uskovat tutkinnon loppuunsaattamisen parantavan heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Opintojen aikana luodut kontaktit yrityksiin nähdään merkittävänä tulevaan työllistymiseen liittyvänä asiana, ja koulutuksen yhdessä uraohjauksen toivotaankin antavan tukea tulevien työelämäsuhteiden rakentamiselle.

Tulosten mukaan opiskelijat tarvitsevat opintojensa aikana uraohjausta työelämään sijoittumisessa, tukea oman osaamisensa tunnistamisessa ja sanoittamisessa sekä tietoa tulevaisuuden tarjoamista vaihtoehdoista. Opiskelijat toivovat opintojaksoihin liittyvää, työllistymistä tukevaa ohjausta sekä tietoa opintojen jälkeen tarjolla olevista työllistymispalveluista ja jatko-opintomahdollisuuksista. Tulosten perusteella verkkoyhteisöpalvelujen ensisijaisena käyttömotiivina ei ole ammatillisuutta ja työllistyvyyttä edistävä käyttö ja opiskelijat kaipaavatkin lisää ohjausta muun muassa sähköisen portfolion tekemiseen ja työnhaun some-kanavien käyttöön ottoon.

Tuloksista selvisi, että uraohjauksen käsite on ammattikorkeakouluopiskelijoille tuttu. Näyttää kuitenkin siltä, että kaikkea ammattikorkeakouluopintoihin nivoutuvaa työelämäyhteistyötä tai henkilökohtaisen opinto- ja urasuunnitelman (HOPS) laatimista ei tunnisteta uraohjaukseksi. Uraohjausta ja urasuunnittelua on nostettava myös käsitteinä enemmän esille, jolloin molemmat ilmiöt tunnistetaan.

Uraohjaus käsitteenä kuvaa opettajien/ohjaajien osaamista ja toimintaa kun taas urasuunnittelu kuvaa opiskelijoiden osaamista ja käsityksiä tulevaisuudesta. Uraohjaus on monikanavaista ja vastausten kautta heijastuu myös se, että työllistyvyyttä edistävässä henkilöstön ohjausyhteistyössä ja -osaamisessa on parannettavaa. Ohjausyhteistyön näkökulmasta tämä tarkoittaa toimijoiden välisen yhteistyön, palvelurakenteen ja sisältöintegraatioiden tarkastelua. Ohjaushenkilöstön uraohjausosaamisen kehittämistä tulee tehdä osana pedagogista kehittämistä.

Kuva 1. Uraohjauksen kokonaisuus (luonnos), Uraohjaus2020-hanke. Joona & Venhovaara. 2019.

Edellä esitettyjen tulosten ja Uraohjaus2020-hankkkeen työryhmässä käydyn keskustelun perusteella on hahmoteltu ammattikorkeakouluopiskelijoiden uraohjauksen ja työllistyvyyden edistämisen kokonaisuutta (kuva 1). Opintoihin integroituvan uraohjauksen kokonaisuudessa työllistyvyys muodostuu opiskelijan toimijuudesta, hyvinvoinnista ja urasuunnittelusta. Näitä kehystävät opetussuunnitelmaan nivoutuneina osaaminen ja sen kehittyminen, opiskelijan ammatillinen verkostoituminen sekä osaamisen esittäminen eri kanavissa ja alustoilla.

Kyselyn tulokset vahvistavat käsitystämme siitä, että uraohjauksen tulee olla opintoihin integroituvaa, monikanavaista sekä opiskelijan urasuunnittelun kannalta oikea-aikaista sekä tarpeen mukaan eri toimijoiden välillä läikkyvää.

Joona Tarja, opinto-ohjaaja, liiketalouden ala
Venhovaara Pirjo, opinto-ohjaaja, korkeakoulupalvelut
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

 

Uraohjaus2020-hankeen kysely opiskelijoille

Uraohjaus2020-hanke toteuttaa huhti-syyskuussa 2018 opiskelijoille suunnatun kyselyn, jolla kartoitetaan opiskelijoiden näkemyksiä urasuunnittelun eri osa-alueilla ja myös sitä, kuinka tärkeänä eri osa-alueita pidetään. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa opiskelijoiden näkemyksiä opintojen sisällöstä, uraohjauksesta, opiskelun aikaisesta urasuunnittelusta sekä työllistymiseen ja työuraan liittyvistä asioista.

Kolmen hankkeeseen osallistuvan oppilaitoksen opiskelijoille suunnatun kyselylomakkeen väittämät jakautuvat otsikoittain seuraavasti:

Opintoihin hakeutumisen nivelvaihe/ Nykyiseen oppilaitokseen hakeutumista ohjasivat

Opintojen aikaisiin valintoihin ja päätöksiin liittyvät väittämät

Opintojen aikaisia työelämäyhteyksiä kartoittavat väittämät

Opinto- ja uraohjausta kartoittavat väittämät

Työnhaun kanavia kartoittavat väittämät

Uratulevaisuus/ Tulevaisuususko

Työnhakutaidot/ Osaamisen esittäminen

Kysymyskategorian sisältämiin väittämiin vastataan neliportaisella Likert-asteikolla, jossa väittämät

  1. Täysin eri mieltä/en ole miettinyt koko asiaa
  2. Osittain eri mieltä/olen ajatellut
  3. Osittain samaa mieltä/kyllä
  4. Täysin samaa mieltä/suuntani selvä

Lisäksi väittämissä on vastausvaihtoehto En osaa arvioida.

Kyselyyn vastaavat hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten perustutkintojen opiskelijat. Vastaaminen tapahtuu anonyymisti, eikä vastaajan henkilöllisyys paljastu missään tutkimuksen vaiheessa. Vastaamiseen kuluu aikaa n. 15 minuuttia. Kysely sulkeutuu 14.9.2018. Kyselyn toteutusajankohta on lukuvuoden etenemiseen nähden haastava.

Kyselyn taustalla on näkemys siitä, että opintoihin integroituneena uraohjaus on koko opintojen ajan kestävä prosessi. Ohjaus on opiskelijan uraa ja elämänsuunnitte­lua tukevaa, jolloin opiskelijaa tuetaan tekemään välittömiä opintoja ja tulevaa työuraa koskevia ratkaisuja. Ohjauksessa tuetaan myös opiskelijan persoonallista ja ammatillista kasvua, sekä itseohjautuvuutta, jotta hänelle kehittyy valmiuksia sopeutua myöhemmin elämässään erilaisiin siirtymiin esimerkiksi vaihtaessaan työtehtäviään tai jopa ammat­tiaan.

Löydät kyselyn tulokset artikkeleista oppilaitoksittain!

Pirjo Venhovaara, koordinoiva opinto-ohjaaja, Savonia

Muistiinmerkintöjä Tulevaisuuden työnhakukanavat ja rekrytointi –seminaarista

Torstaina 23.8.2918 kokoonnuimme isolla joukolla kuulemaan työn hakemisen tulevaisuuden kanavista sekä saamaan vinkkejä siitä, mihin suuntaan rekrytointi on kehittymässä. Paikalla oli yli kahdeksankymmentä asiasta kiinnostunutta.

Kuva: Tervetuloa! Seminaarin alkutunnelmia

 Uraohjaus2020-hankkeen esittelyn jälkeen apulaisrehtori Pirjo Peltola (SAKKY) siteerasi aloituspuheenvuorossaan pääministeri Juha Sipilää, joka on puhunut työelämän murroksesta suurimpana työelämän haasteena: työntekijöillä on yhä useammin useita peräkkäisiä, rinnakkaisia ja limittäisiä työuria. Tällöin yksilön kyky hallita koulutus- ja työuraansa nousee arvoon arvaamattomaan, ja uraohjauksesta toivotaan eväitä tähän. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa haasteeseen on vastattu myös rakenteellisesti: opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksia preppaava opintojakso on kaikille opiskelijoille pakollinen.

Seminaarin luennoitsijan Riikka Annika Keskitalon (Tom Laine HC Services Oy; https://fi.linkedin.com/in/riikkaannikakeskitalo) teemana oli sosiaalinen media työelämän tukena. ”Koska työn on digitalisaation myötä mahdollista hivuttautua vapaa-aikaan yhä enemmän, myös vapaa-ajan ilmiö some on väistämättä liukumassa työelämän puolelle”, hän totesi.

 

Kuva: ”Verkostoidu jo opintojen aikana” kehottaa Riikka Annika Keskitalo

Keskitalon mielestä LinkedIn on tämän hetken ykkösväline ammatillisessa verkostoitumisessa ja foorumi osaamisen esittämiselle. Nuori opiskelija saattaa olla sitä mieltä, ettei hänellä ole vielä mitään kunnollista esitettävää, mutta: ”Opiskelija tai suori vastavalmistunut voi esittää vaikkapa opiskelun yhteydessä tekemiään projekteja ja erilaisia kokeiluja. Nuoria onkin hyvä haastaa kokeilemaan siipiään – kun hyvin käy, epävarmuus alkaakin pala palalta muuttua itsevarmuudeksi.”

Keskitalo siteerasi Sitran raporttia vuodelta 2016, jonka mukaan 25 % suomalaisista on päätynyt nykyiseen työhönsä avointa työpaikkaa hakemalla; työvoimatoimiston kautta työllistyneitä oli 4 % haastatelluista; 20 % laitettuaan avoimen työhakemuksen kiinnostavaan paikkaan ja oltuaan sitten yhteydessä työnantajaan; 20 % kertoi saaneensa suoran työtarjouksen. Keskitalon mukaan vaikuttaa siltä, että oma-aloitteinen työnhaku verkostojen kautta on tehokkain tapa työllistyä. (Sitra: Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään. 2016)

Keskitalon mukaan Sitran Työelämätutkimus (2017) kertoo, että vain 10 % kokee somen tärkeäksi työnhaussa – tätä Keskitalo pitää hämmentävän alhaisena lukuna siihen nähden, kuinka paljon aikaa somessa vietetään. Toisaalta valtaosa tutkimuksessa mukana olleista kokee verkostoitumisen todella tärkeäksi tulevaisuudessa, mutta vain 6 % kokee osaavansa verkostoitua. Keskitalo toivookin, että työnhakijat heräisivät yhdistämään somen ja verkostoitumisen, sillä some on nimenomaan loistava keino rakentaa verkostoja ja esittää osaamista.

Some-kanavia on tuhansia, mutta ammatillisessa verkostoitumisessa LinkedIn on ainakin toistaiseksi tärkein. ”Jokaiselle ohjattavalle löytyy aivan varmasti sopiva sosiaalinen media, jossa esitellä osaamistaan”, sanoi Keskitalo. Olisiko tässä meille ohjaajille tehtäväkenttää? Keskitalo kannusti iloiseen kokeiluun, josta varmasti on hyötyä myös myöhemmässä työnhaussa: ”Jos tuntuu hankalalta kirjoittaa omasta osaamisestaan, kannattaa käyttää medioita, joissa päärooli on kuvilla tai videolla! Rohkeasti vaan rec-nappia painamaan ja oma-aloitteista videota tekemään. Hyvän videon tekemiseen tarvitaan harjoitusta – ja rekry-prosesseissa videoita käytetään nykyisin todella paljon.” Myös ajankohtaiseen keskusteluun osallistuminen, vaikkapa vain kommentoimalla, voi olla hyvää osaamisen esittelyä.

Luennon lopussa kysyimme Keskitalolta, kuinka ohjata nuoria toimimaan somessa fiksusti. ”Laita itsestäsi näkyville vain sellaista materiaalia, jonka voisit näyttää omalle äidillesikin”, kuului selkeä vastaus. Entä olisiko ammattikorkeakoulusta valmistuvan syytä mennä someen verkostoitumaan työnhakumielessä? Keskitalon mielestä tätä ei kannata jättää valmistumiseen saakka, vaan alkaa rakennustyö jo opintojen aikana. ”LinkedIn on selkeä ykkönen, ja verkoston kerääminen sinne ja kanavan haltuunotto vie aikaa, siksi verkostoituminen kannattaa aloittaa jo opintojen alkupuolella”.

Keskitalon jälkeen Itä-Suomen yliopiston henkilöstöpäällikkö Jenni Varis sekä metsäkoneyrittäjä Hanna Pitkänen esittivät kommenttipuheenvuoronsa Keskitalon alustukseen.

  • Varis toi esille, että hakijan kannattaa mennä someen myös työnhakumielessä, koska työnantajatkin ovat siellä. Hän suosittelee työnhakuyhteyksissä LinkedIniä ja Twitteriä mieluummin kuin Facebookia. Hän suositteli myös yhdistämään somea perinteiseen työhaun välineeseen: ”Sinne CV:n nurkkaan voi hyvin laitaa linkin, josta rekrytoija voi käydä katsomassa lisää hakijasta.”
  • Variksen vinkit työnhakuun soveltuvat sekä perinteiseen että some-työnhakuun: ”Perusasioiden on oltava kunnossa: kirjoittaminen on laitettava kuntoon ihan ensimmäisenä, ja kohtaamiset, vaikkapa videoesittelyt tai skype-haastattelut, on hyvä saada sujuviksi.”
  • Pitkänen edustaa alaa, jossa töitä on tarjolla, mutta rekrytointi on vaikeaa. Työntekijöitä haetaan useimmiten lehti-ilmoituksin ja heitä tiedustellaan metsäkoneenkuljettajien Facebook-ryhmän kautta. ”Puhelinsoitto on edelleen paras tapa hakea töitä meidän kaltaisesta pienyrityksestä. Sen jälkeen katsomme CV:t ja suositukset ja tapamme hakijan.” Hyvä kokemus on ollut, kun on istahdettu opettajan kanssa yhdessä alas ja mietitty yritykseen sopivat harjoittelijat.

Mihin suuntaan rekrytointi on sitten kehittymässä? Varis näki, että tulevissa rekry-prosesseissa selvitellään yhä useammin hakijoiden kehittymispotentiaalia tulevaisuudessa.

Kehitysjohtaja Niina Puumalainen (YSAO) veti yhteen seminaaripäivän toteamalla, että jokaiselle löytyy ja on löydyttävä juuri hänelle sopivaa uraohjausta opintojen ajan – tämä jos mikä luo tasa-arvoa koulutuksen aikana ja tukee keskenään hyvinkin erilaisten opiskelijoiden työllistyvyyttä.

Tarja Joona, lehtori, opinto-ohjaaja, Savonia

Suunniteltua vaiko sattumaa?

Opiskelijoiden uraohjausta tarkasteleva Uraohjaus2020-hanke on alkamassa. Olemme päättäneet kokoontua yhteen ihan kasvokkain, vaikka verkkoyhteys onkin viritetty. Me kaikki pöydän ympärille kokoontuneet ymmärrämme työelämän rakenteiden muuttuvan, tiedämme digitalisaatiosta ja uskomme tulevaisuuden työn olevan erilaista kuin tänä päivänä.

Työelämän kiihtyneen muutosvauhdin ja lisääntyneiden vaatimusten myötä oppilaitoksissa tarjottavan opinto- ja uraohjauksen tarve työllistymisen tukemisessa on kasvanut. Muutokset ovat myös haaste oppilaitoksissa tehtävälle opinto- ja uraohjaukselle sekä ajantasaiselle työelämätiedolle. Me kaikki ymmärrämme myös, että uusien ohjauspedagogisten ratkaisujen tuominen ja niiden integroiminen oppilaitosarkeen voi joskus olla haastavaa.

Opiskelijoiden ohjauksessa aiempaa vahvempana näkökulmana ovat opiskelijan työllistyvyys, uraohjaus ja asiantuntijabrändin rakentaminen. Opintoihin integroituna uraohjaus rakentuu monista toisiinsa nivoutuvista käytänteistä, joilla tuetaan opiskelijan työllistyvyyttä ja työelämäorientaatiota. Ohjauksen integroinnilla pedagogisiin käytänteisiin voidaan parhaimmillaan palvella sekä opiskelijaa että ohjaajaa mutta myös tulevaa työnantajaa.

Savonia-ammattikorkeakoulu koordinoi vuosina 2018 – 2020 toteutettavaa Uraohjaus2020-ESR-hanketta. Hankkeen tavoitteena on digitalisaatiota hyödyntäen löytää uusia keinoja ja palvelumalleja, joilla ohjataan opiskelua sekä siihen integroituvaa urasuunnittelua ja työllistyvyyttä. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä sekä ohjaushenkilöstön että opiskelijoiden työelämätietoisuutta ja -osaamista ja näin selkeyttää jatko-opintojen tai työelämään siirtymisen suunnittelua.

Hanke toteutuu Pohjois-Savon ammatillista koulutusta ja ammatillista korkeakoulutusta tarjoavien oppilaitosten yhteistyönä. Hankkeessa ovat mukana Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon ammattiopisto ja Ylä-Savon ammattiopisto. Hankkeella vahvistetaan oppilaitosten palvelukykyä, yhteistyöosaamista ja opiskelijoiden työllistyvyyden edistämisen toimintoja. Alueellisesti yhtenevällä ohjauksen ja uraohjauksen työotteella saavutetaan tasavertaisuutta opiskelijoiden saaman ohjauksen näkökulmasta, sujuvoitetaan siirtymävaiheita ja parannetaan ohjauksen laatua ja tuloksia.

Hankkeessa haetaan ratkaisuja ja palvelumalleja, joilla voidaan ohjata ja palvella ammatillisessa ja ammatillisessa korkeakoulutuksessa opiskelevia tutkinto-opiskelijoita, oppilaitoksiin hakevia ja osaamistaan täydentäviä. Palvelujen kehittämisen kannalta on tarve hahmottaa tulevaisuudessa tarvittavia uraohjauspalveluita ja sitä, miten digitalisaatio tulee muuttamaan niitä. Palveluja tuottavat jatkossa yhteistyössä oppilaitokset, yritykset ja julkiset toimijat. Näihin tarpeisiin hankkeessa määritetään verkostomaisen toiminnan toteutustavat.

Ohjaushenkilöstö tarvitsee lisää työelämätietoutta sekä osaamisensa vahvistamista tukeakseen nuorten polkua työelämään. Hanke järjestää toteuttajaopilaitosten ohjaushenkilöstölle suunnattuja uraohjauksen työpajoja ja mentorointia. Kaikille avoimien webinaarien kautta kuka tahansa voi tutustua ajankohtaisiin teemoihin verkon välityksellä.

Hankkeella vastataan myös opetus- ja kulttuuriministeriön asettamiin tavoitteisiin kehittämällä opiskelijoiden työllistyvyyteen tähtääviä toimintatapoja sekä uraohjauksen palvelu- ja verkostoyhteistyötä.

Pirjo Venhovaara, koordinoiva opinto-ohjaaja, Savonia-ammattikorkeakoulu