Aihearkisto: Savonia

Uraohjauksen helmiä – juurtuneet käytännöt kehittämistyön tuloksena

Vähän reilut kaksi vuotta on takana uraohjauksen ja oppilaitosten yhteistyön kehittämistä. Uraohjaus2020-hanke (ESR-rahoitus) starttasi 1.3.2018 ja päättyi 31.5.2020. Savonia ammattikorkeakoulun koordinoimassa hankkeessa on ollut mukana toimijoina Ylä-Savon ammattiopisto sekä Savon ammattiopisto. Hankkeessa on lisätty sekä ohjaushenkilöstön että opiskelijoiden työelämätietoisuutta ja -osaamista ja näin selkeytetty opiskelijoiden jatko-opintojen tai työelämään siirtymistä ja sen suunnittelua. Hankkeen toimenpiteillä on vahvistettu alueen oppilaitosten roolia opiskelijoiden uraohjauksessa, työllistymisen tukemisessa ja työllistämistoiminnassa, yhteistyössä markkinoilla toimivien asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.

Mitä kaikkea hankkeesta on jo nyt jäämässä oppilaitosten arkeen?

Hankesuunnitelman mukaisesti hankkeen toiminta-aikana pilotoitiin erilaisia malleja, joilla tuetaan opiskelijoiden urasuunnittelua ja henkilöstön uraohjausosaamista. Seuraavassa on koottu  muutamia helmiä näistä kokeiluista, jotka ovat jo juurtuneet oppilaitosten arkeen.

Jokaisessa hanketoimijaoppilaitoksessa laadittiin palvelukartat kuvaamaan oppilaitosten ohjauspalveluja opintopolun eri vaiheissa. Palvelukartat palvelevat niin opiskelemaan hakeutuvia, opiskelijoita, henkilöstöä kuin verkostojen ja työelämän yhteistyökumppaneita.

Savonia-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutuksessa pilotoitiin uutta ryhmänohjausmallia, Opparikiriä, tutkinnon loppuunsaattamiseksi. Kokeilulla saatiin opinnäytetyöskentelyyn tehokkuutta ja järjestelmällisyyttä. Ryhmäohjaus ja teematunnit työskentelyn alkuvaiheessa koettiin tärkeiksi. Opiskelijat saivat vahvistusta ja tukea stressaavan suorituksen alkuvaiheessa sekä ohjaajilta että opiskelukavereilta. Työllistymisen tueksi Savonia ammattikorkeakoulussa laadittiin opiskelijoiden käyttöön Työelämään-aineisto. Aineisto on tuotettu sekä suomen että englannin kielellä ja palvelee näin eri taustaisia opiskelijoita. Opiskelijoiden ja työelämän kohtaamiseen kehittämistyössä rakennettiin UraPopUp-konsepti. Mallissa työnantajat ja henkilöstöpalveluyritykset voivat varata Savonian kampuksilta UraPopUp-esittelypisteen, jossa ne pääsevät kohtamaan Savonian opiskelijoita ja esittelemään toimintaansa.

Ylä-Savon ammattiopistossa työelämään siirtymistä ja opiskelijoiden sekä työnantajien kohtaamisia on kehitetty monin tavoin. Amiksesta työelämään!- oppitunneilla tarjotaan valmistumisvaiheessa oleville opiskelijoille tukea työpaikan hakemiseen ja jatkosuunnitelmien laatimiseen. Opintojen aikana toteutettavat Työelämätreffit suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä opiskelijoiden ja työemän kanssa. Opiskelijoille järjestetään aktivointityöpajoja, joissa johdatellaan aiheeseen ja valmistaudutaan työnantajien kohtaamiseen mm. päivittämällä työnhaun asiakirjat. Lisäksi aktivointityöpajoilla valmistellaan verkostoitumistapaaminen, jonne opiskelijat kutsuvat työelämänedustajia. Verkostoitumistapaamisessa opiskelijat ja työnantajat kohtaavat toisensa ja opiskelijat voivat kysyä työelämässä oppimiseen tai kesätyöhön työpaikkoja. Amiksesta työelämään! –konsepti ja Työelämätreffit on viety Ylä-Savon ammattiopiston opintotarjottimelle. Näin ne ovat tarjolla ja valittavissa osaksi jokaisen opiskelijan opintoja.

Savon ammattiopistossa pilotoitiin opintoihin hakeutumisen nivelvaiheeseen promotiimia, jossa opiskelijat saivat koulutuksen niin vertaisohjaajana toimimiseen kuin markkinointityöhön. Promotiimiin osallistumalla opiskelijat hankkivat osaamista yhteisten tutkinnon osien opintoihin. Kokeilu oli niin kannustava, että malli on jo laajennettu Sakky-tutor toiminnaksi koko kuntayhtymään. Ensimmäiset jo koulutukseen ilmoittautuneet yli 50 tutoria päästään kouluttamaan syksyllä 2020, jos/kun pandemia tilanne sen sallii.
Opiskelijoiden työllistyvyyden taitojen vahvistamiseksi ja osaamisen esittämisen tueksi Savon ammattiopistossa on luotu Uraklubi-malli ja linjattu sähköisen portfolion käyttöönotosta. Uraklubi vuosikellot on laadittu yksiköittäin toteutettaviksi ja niiden avulla voidaan ennakoida, suunnitella ja toteuttaa ohjausta mm. työnhauntaitojen vahvistamiseksi, työnantajien ja henkilöstöpalveluyritysten kontaktoimiseksi sekä jatko-opintoihin tutustumiseksi. Sähköisen portfolion avulla opiskelija voi esittää osaamistaan sekä osaamisensa kehittymistä työelämässä oppimisen työpaikoille kuin valmistuttuaan työnantajille. Sähköinen portfolio palvelee myös ETS-opiskelijoita sekä maahanmuuttajia, sillä osaamisesta voi kertoa sanojen lisäksi myös kuvin.

Oppilaitosten yhteistyönä on kehitetty Vika on eka!- malli, jossa ammatillisen koulutuksen opiskelijat opiskelevat kolmantena opiskeluvuotenaan avoimessa ammattikorkeakoulussa ensimmäisen vuoden korkeakouluopintoja. Mallilla yksinkertaistetaan ja edistetään siirtymistä koulutusasteelta toiselle hyödyntämällä avoimen amk:n vuoden mittaisia (60 op) polkuopintoja. Korkeakoulussa suoritettujen opintojen osaaminen tunnustetaan perustutkintoon, jolloin opiskelijan ammatillisen perustutkinto valmistuu ja hän on samalla suorittanut jo ensimmäisen vuoden opinnot ammattikorkeakoulussa.

Kehitettyjen mallien ja materiaalien vaikutuksia?

Olemme saaneet hankkeen aikana kehitettyä paljon arjen käytäntöjä. Uskomme, että kehittämistyö sinällään tuo lisäsävyjä ja keskustelua oppilaitoksen arkeen, mikä on hyväksi. Opiskelijat saavat lisäksi välineitä omaan urasuunnitteluunsa. He saavat ohjausta uraohjausosaavalta henkilöstöltä, joka pystyy huomioimaan opiskelijan polun eri vaiheet. Hankkeen henkilöstölle mahdollistamat koulutukset lisäävät osaamispääomaa paitsi yksittäisen henkilön, myös organisaation näkökulmasta. Yhteistyötä tekemällä verkostoituminen ja palvelukyky ovat lisääntyneet sekä oppilaitosten tunnettuus kasvanut. Pohjois-Savon alueelle on jatkossakin tarjolla osaavaa työvoimaa. Hankkeessa kehitetyt ”helmet” jäävät nyt elämään oppilaitoksiin ja ovat malleina käytettävissä sekä edelleen kehitettävissä kullekin organisaatiolle sopivaksi.

Ruutulipulla

On aika lausua kiitokset kehittämismatkastamme hankkeen rahoittajalle, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kiitos, että kehittämistyö on ollut mahdollista. Kiitos hankkeen ohjausryhmälle ansiokkaasta ohjauksesta ja tärkeistä neuvoista matkan varrella. Kiitokset oppilaitosten ohjaushenkilöstölle, työelämän yhteistyökumppaneille, henkilöstöpalveluyrityksille sekä opiskelijoille. Lopuksi kiitos hanketoimijoille hedelmällisestä yhteiskehittämisestä.

teksti: Turpeinen Sari Savonia-amk, Jalkala Marjo Sakky ja Turpeinen Riitta Ysao

Opiskelijan ammatillinen profiili somessa, LinkedIn

LinkedIn on tämän hetken ykkösväline ammatillisessa verkostoitumisessa ja foorumi oman osaamisen esittämiselle. Nuori opiskelija saattaa olla sitä mieltä, ettei hänellä ole vielä profiilinsa mitään kunnollista esitettävää, mutta opiskelija tai vastavalmistunut voi esittää vaikkapa opiskelun yhteydessä tekemiään projekteja ja erilaisia kokeiluja. Haasta siis opiskelijasi kokeilemaan siipiään – kun hyvin käy, epävarmuus alkaakin pala palalta muuttua itsevarmuudeksi.

Uraohjaus2020-hanke tuotti opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön videon, jonka avulla opiskelijan on mahdollista luoda oma LinkedIn-profiilinsa vaihe vaiheelta. Video löytyy Savonian YouTube –kanavalta.

Toisessa videossa kuullaan amk-opiskelijan kokoemuksia LinkedIn -profiilin laatimisesta. Myös tämä video löytyy Savonian YouTube-kanavalta.

UraNostoja-webinaarisarja – kokemuksia monelta kantilta

Tervetuloa mukaan kuulemaan Uraohjaus2020 –hankkeen tuloksista. Kokosimme hankkeen keskeisimmät tulokset UraNostoja-webinaarisarjaksi, joka perehdyttävää kuulijan hankkeen tuloksiin ja antavaa vinkkejä käytännön uraohjaustyöhön. Webinaarit soveltuvat ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen henkilöstölle, työelämän edustajille sekä kaikille uraohjauksesta kiinnostuneille.
Webinaarit toteutetaan Zoom-videoyhteydellä. Jokaiselle webinaarille on oma linkki, josta voi liittyä lähetykseen. Lisätietoja hankkeesta ja webinaaritallenteet: blogi.savonia.fi/uraohjaus2020

Webinaarisarjan aikataulu:

Ti 14.1.2020 klo 15.15 – 16.00 Opiskelijoiden työelämätreffit – miten toteutetaan ja jalkautetaan?
Tule kuulemaan miksi ja miten työelämätreffejä toteutetaan, mistä on kysymys? Mitä mieltä opiskelijat ovat yritystreffeistä? Miten yritysten edustajat ovat ne kokeneet? Yritystreffit pohjautuvat WorkSmart –toimintamalliin.
• Ylä-Savon ammattiopisto; opinto-ohjaajat Riitta Turpeinen ja Terttu Kortelainen
Osallistumislinkki: https://savonia.zoom.us/j/462740595

Ti 21.1.2020 klo 15.15 – 16.00 Uraklubi – onnistuneen urasuunnittelun salaisuuksia
Webinaarissa pureudutaan siihen, kuinka Uraklubi –toimintamallilla tuetaan opiskelijan urasuunnitteluvalmiuksia ammatillisessa koulutuksessa. Yhteistyöesimerkkinä esitellään Rekrytoijan vinkkitunti
• Savon ammattiopisto; opinto-ohjaajat Marjo Jalkala ja Sari Multasuo sekä Mervi Okkonen HR-mentor
Osallistumislinkki: https://savonia.zoom.us/j/551576836

Ti 28.1.2020 klo 15.15 – 16.00 Urasuunnittelu ammatillisessa koulutuksessa
Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet-opintojakson kehittäminen sekä sähköinen portfolio. Savon ammattiopiston ja Ylä-Savon ammattiopiston toimijat kertovat tekemistään ratkaisuista.
• Savon ammattiopisto; opinto-ohjaaja Marjo Jalkala ja pedagoginen asiantuntija Arja Pehkonen sekä Ylä-Savon ammattiopisto; Opinto-ohjaajat Riitta Turpeinen ja Terttu Kortelainen.
Osallistumislinkki: https://savonia.zoom.us/j/298594594

Ti 4.2.2020 klo 15.15 – 16.00 Kohti opintoihin integroitua uraohjausyhteistyötä
Tervetuloa ammattikorkeakoulun uraohjauskysymysten äärelle. Opintoihin integroidun uraohjauksen toteuttamiseksi on hankkeen aikana kehitetty työkaluja, joista kuullaan lisää webinaarissa. Esittelyssä mm. opiskelijoille koottu Työelämään -sivusto.
• Savonia-ammattikorkeakoulu; opinto-ohjaajat Tarja Joona ja Pirjo Venhovaara
Osallistumislinkki: https://savonia.zoom.us/j/650195270

Ti 11.2.2020 klo 15.15 – 16.00 Ratkaisuja ja yhteiskehittämistä
Webinaarissa kuulet kootusti hankkeen etenemistä, toteutetuista uraohjauksen kehittämistoimenpiteistä ja keskeisimmistä tuloksista.
• Uraohjaus2020-hankkeen toimijat: Savonia-ammattikorkeakoulu; projektipäällikkö Sari Turpeinen, Savon ammattiopisto opinto-ohjaaja Marjo Jalkala sekä Ylä-Savon ammattiopisto Riitta Turpeinen
Osallistumislinkki: https://savonia.zoom.us/j/463832839

Sujuvammin kohti työmarkkinoita: opinnäytetyön ryhmäohjauksella ryhtiä liiketalouden amk-tutkinnon loppuun saattamiseen

Opinnäytetyöpilotit osana Uraohjaus2020-hanketta

Uraohjaus2020-hankkeen vuonna 2018 tekemän opiskelijakyselyn tulosten perusteella (linkki kyselyyn, kts. erityisesti kuvio 1.B) ammattikorkeakouluopiskelijat näkevät tutkinnon loppuunsaattamisen parantavan merkittävästi heidän työllistymis- ja etenemismahdollisuuksiaan työuralla. Tutkinnolla on heidän mielestään siis edelleen iso arvo suomalaisilla työmarkkinoilla. Ihanteellisessa tapauksessa opinnäytetyö liittyy saumattomasti opiskelijan harjoitteluun ja tämä yhdistelmä – opinnäytetyö, sen sisältämä työelämäyhteys ja harjoittelu – on opiskelijalle merkittävä työura-ankkuri, joka osaltaan mahdollistaa työhön kiinnittymisen jo korkeakouluopinnoissa.

Työmarkkinoille ilman tutkintotodistusta?

Savonian liiketalouden ala on jo pitkään paininut monille muillekin korkeakoulutuksille tutun ongelma kanssa: opintojen loppuvaiheessa opiskelijan olisi aika tehdä opinnäytetyö, mutta liian moni opiskelija työllistyy esimerkiksi harjoittelupaikkaansa kesken opintojen. Usein tuossa vaiheessa ainoa puuttuva suoritus on opinnäytetyö. Sen tekeminen päivätyön ohella on haastavaa, ja niinpä opinnäytetyön tekeminen alkaa venyä, lipsua ja pahimmillaan lopahtaa kokonaan. Opiskelijan työuran kannalta tilanne ei ole hyvä, sillä usein tässä vaiheessa opintoja alkanut työsuhde on määräaikainen, pahimmillaan nollatuntisopimus, ja mahdollisesti sisällöltään tehtävissä, jotka eivät ole tutkintoa vastaavia. Viimeistään silloin, kun eteen tulee työpaikan vaihto, opiskelijalle tulee hankaluuksia työmarkkinoille sijoittumisessa, jos tutkinto on jäänyt puuttumaan. – Sama kompastuskivi on benchmarkingin perusteella tuttu kaikissa korkeakouluissa aloilla, joilta on mahdollista työllistyä ilman tutkintotodistusta.

Savonian liiketalouden tutkinto-ohjelmassa päätettiin nostaa tutkinnon loppuun saattaminen yhdeksi Uraohjaus2020-hankkeen painopisteeksi, sillä opinnäytetyön ohjaaminen on mitä suurimmassa määrin opintoihin integroitua uraohjausta. Lähdimme siis etsimään toimintamalleja, joiden avulla edistämme liiketalouden opiskelijoiden opinnäytetöiden valmistumista ennen heidän siirtymistään työmarkkinoille, ja siten tuemme heidän uratulevaisuuttaan.

Mikä avuksi?

Savonian liiketalouden tutkinto-ohjelmassa oli jo aiemmin puututtu opinnäytetyöhön liittyvään problematiikkaan: opinnäytetyöprosessin aloittamista oli aikaistettu ja opiskelijoille lisätty tukea aiheenetsintävaiheessa. Opettajatuutorit, joiden vastuulla opinnäytetyön aloitusvaihe oli, havaitsivat hyvin pian tämän mallin puutteen: vaikka opiskelija löysi hyvissä ajoin työelämään nivoutuvan opinnäyteaiheen, opinnäytetyö ei kuitenkaan välttämättä valmistunut alkuperäisen suunnitelman mukaan tai edes tutkinnon tavoiteaikaan. Opinnot saattoivat pahimmassa tapauksessa keskeytyä kokonaan. Olennaiseksi tekijäksi tunnistettiin se, että liiketalouden alalla opinnäytetyö on ollut korostetusti opiskelijan oma prosessi, jonka eteneminen aiheen löytymisen ja opinnäytetyön ohjaajan nimeämisen jälkeen on perustunut pääosin opiskelijan omaan aktiivisuuteen ja aikataulutukseen – ja tällöin opintojen ulkopuoliset asiat pääsevät vaikuttamaan prosessiin herkemmin.

Kevään 2019 aikana Uraohjaus2020-hanke kokosi opettajia pohtimaan asiaa ja kissa nimeltä opinnäytetyö nostettiin tutkimuspöydälle. Keskeisiä ongelmia näyttivät olevan
– työskentelyn tavoitetietoisen aikataulutuksen huteruus tai olemattomuus,
– välitavoitteiden heikko artikulointi ja puutteellinen sitoutuminen niihin,
– liian korkealla olevan arvosanatavoitteen aiheuttama paine,
– opiskelijan itseluottamuksen puute opinnäytteen suhteen, sekä
– yhteisön tuen puute, kun yhteys korkeakouluun ohenee lähiopetuksessa opiskeltavien opintojaksojen jo päätyttyä.

Mitä olisi tehtävissä – kuinka tukea opiskelijan aktiivisuutta ja ajanhallintaa, auttaa häntä löytämään tavoitteellisuutta ja ryhtiä työskentelyynsä ja lisätä opiskelijan luottamusta omaan kykyynsä saada pelottavan suurelta tuntuva projekti maaliin? Kuinka tukea opiskelijan uratulevaisuutta opintojen tässä vaiheessa?

Päädyttiin suunnittelemaan opinnäytteen tehostettua ryhmäohjausta hieman eri tavoilla eri suuntautumisvaihtoehdoissa ja tutkinto-ohjelmissa: yhtäällä kokeillaan opintojaksomaisempaa, toisaalla tarveperusteisempaa työskentelytapaa, lisäksi mukana on ryhmäohjaustapoja näiden välimaastosta. Ryhmäohjausten lisäksi jokaisen opiskelijan tukena on edelleen ollut nimenomaisesti hänen työlleen nimetty opinnäytteen ohjaaja.

Opparikiri taloushallinnon opiskelijoille

Taloushallinnossa päädyttiin kokeilemaan ryhmäprosessia, joka nimettiin Opparikiriksi. Noin kymmenen opiskelijan ryhmä koottiin vapaaehtoisten ilmoittautumisten perusteella kolmannen ja neljännen vuoden tradenomiopiskelijoista. Lukujärjestyksessä olevia tapaamisia on noin joka kolmas viikko. Ryhmälle laadittiin napakka aikataulu: ensimmäinen tapaaminen oli huhtikuussa 2019, ja tavoitteena oli, että opinnäytetyö valmistuu saman vuoden jouluksi.

Opparikiri-ryhmän vetäjät sopivat keskenään tapaamisten teemat ja palastelivat työvaiheet. Ensimmäisessä tapaamisessa keväällä luotiin ryhmälle pelisäännöt: tapaamisten välillä opiskelija työstää työtään eteenpäin; jokainen jakaa työnsä yhteiselle alustalle; jokaisella on vertaispari, joka kommentoi kirjallisesti toisen työtä alustalla ennen lähitapaamista; tapaamisissa töitä kommentoidaan avoimesti, sillä monet keskustelut hyödyttävät useampiakin opiskelijoita.

Syksyn ensimmäisessä tapaamisessa olivat mukana myös koulutusvastuupäällikkö ja opinto-ohjaaja, jotka johdattelivat keskustelua motivaatiosta ja opiskeluhyvinvoinnista. Pohdittiin valmiin tutkinnon merkitystä työ- ja uratulevaisuuden kannalta vaikkapa palkan, työsuhteen vakinaistamisen ja työuralla etenemisen näkökulmista. Tapaamisessa puhuttiin myös opiskelukyvystä ja –hyvinvoinnista ja niistä konkreettisista teoista, joilla opiskelija voi tietoisesti tukea tekemistään ja sitä kautta mielenrauhaansakin: ajankäytön suunnittelu ja hallinta (päivä-, viikko-, kuukasi-, lukukausitason aikataulutukset ja ajanhallinnan tekniikat, vitkuttelu, aikavarkaat ja multitasking aiheuttama säheltäminen jne.), näkymättömän työn näkyväksi tekeminen ja tarpeen vaatiessa nano-tasolle viety työn palastelu, työrauhan luominen itselle (vaikkapa sitten erilaisen sovellusten avulla) sekä riittävän palautumisen ja unen merkitys.

Millaisia ovat ohjaajien kokemukset työskentelyn tässä vaiheessa, lokakuun puolessa välissä? Alun perin kiriryhmään sitoutuneista kaikki ovat olleet jokaisessa lähitapaamisessa paikalla, joskin panostus on jonkin verran vaihdellut. Osa opiskelijoista on kestänyt hienosti ja sitkeästi kyydissä, vaikka hetkittäin syyslukukauden työmäärä onkin tehnyt tiukkaa – samaan aikaan kun on vielä menossa monia vaativia ammattiopintojaksoja. Aikataulu on hyvin tiukka; eteneminen on ollut melko eritahtista ja opiskelijat ovat hyvin eri vaiheessa prosessia. Keskustelu ryhmässä on ollut avointa ja kaikille hyödyllistä. Pilotin tässä vaiheessa vaikuttaa selkeästi siltä, että erityisesti kolmannen vuoden opiskelijat hyötyvät merkittävästi tästä pilotista.

Opparirutistus myynnin ja markkinoinnin opiskelijoille

Myynnin ja markkinoinnin Opparirutitus-ryhmä koottiin kolmannen vuoden opiskelijoista. Idea opintojaksomaisesti etenevästä, yhteisöllistä voimaa hyödyntävästä opinnäytetyön tekemisen ryhmätoteutuksesta esiteltiin heille keväällä 2019. Tuolloin kaikki paikalla olleet olivat halukkaita lähteä kokeilemaan uudenlaista tapaa tehdä opinnäytetyö.

Opparirutistus-ryhmän vetäjät laativat ryhmälle etukäteen selkeän aikataulun, johon oli liitetty työvaiheiden palastelu. Opintojaksomaisella Opparirutistus-ryhmällä on Moodle-kurssi, jossa esim. palautuspäivämäärät ovat selkeästi näkyvillä. Lukujärjestyksessä olevia lähitapaamisia oli syyskuun 2019 alusta lokakuun puoleen väliin saakka kolme tuntia viikossa, sen jälkeen kolme tuntia joka toinen viikko helmikuulle 2020 saakka.

Ryhmän ensimmäisessä tapaamisessa olivat mukana myös koulutusvastuupäällikkö ja opinto-ohjaaja, jotka johdattelivat keskustelua motivaatiosta ja opiskeluhyvinvoinnista samoin ajatuksin kuin taloushallinnon Opparikiri-ryhmässä. Sovittiin myös lähityöskentelyä koskevat pelinsäännöt: lähitapaamiset ovat pääasiallisesti kirjoittamistilanteita; ne ovat rentoa tekemistä; eväitä ja hyvää mieltä saa ottaa mukaan; omaa ja toisten työrauhaa kunnioitetaan jne. Tapaamisten välillä opiskelija työstää työtään eteenpäin, ja lähitapaamisessa käydään läpi kuulumiskierros, kysellään, kuunnellaan – ja kirjoitetaan. Ohjaajat kiertävät ja auttavat tarpeen mukaan. Opiskelijoiden tarpeiden mukaan lähitapaamisiin järjestetään tietoiskuja: vaikka opiskelijoiden kanssa on opintojen alkuvaiheesta asti käyty läpi esimerkiksi lähdeviittauksia, ne näyttäytyvät opinnäytteen kirjoittamisvaiheessa sekavalta viidakolta, johon kaivataan kaipaa selkeytystä.

Opparirutistus-työskentelyn ohjaajien oivaltama ydinidea on vaiheittain laajeneva yhden paikan periaate: kaikki mitä tehdään, on parasta tehdä suoraan opinnäytteeseen. Ei tehdä erillisiä lippuja ja lappusia, ikään kuin muodollisia tekoja (vaikkapa erillinen tiedonhakusuunnitelma, aihekuvaus ja työsuunnitelma), vaan kaikki integroidaan opinnäytetyöhön saman tien. Aihekuvaus laajenee työsuunnitelmaksi, joka laajenee opinnäytetyöksi.

Kohderyhmän koko oli alun perin noin viisikymmentä, ja Moodle-kurssille kirjautuneina heistä on reilut neljäkymmentä. Kolmisenkymmentä on ollut mukana lähitapaamisissa, ja he kaikki olivat valinneet aiheensa kahden ensimmäisen viikon aikana; yleensä lähitapaamisissa paikalla on ollut noin puolet tästä määrästä, muut ovat olleet työskentelemässä kotona.

Myös Opparirutistus-ryhmän ohjaajien mielestä aikataulu on opiskelijoille hyvin tiukka, koska samaan aikaan on meneillään ammattiopintojen vaativia opintojaksoja. Ohjaajien mukaan Opparirutistuksessa lähitapaamisiin aktiivisesti osallistuneet opiskelijat hyötyvät merkittävästi kokeilusta, mutta myös mieluiten hiljaisuudessa kotonaan opinnäytettä kirjoittavat edistyvät, koska ovat sitoutuneet yhteiseen aikatauluun. Aktiivisten opiskelijoiden eteneminen on ollut kohtalaisen samatahtista. Ohjaajat ovat huomanneet, että ohjaajien puheella ja sanoittamisen tyylillä on opinnäytetyöskentelyn yhteydessä korostuneen suuri merkitys ilmapiiriin, motivaatioon ja itseluottamukseen. Ajateltu ja suunniteltu motivointi ja oikeiden keinojen löytäminen siihen on tärkeää. Ohjaajien aitous ja rehellisyys sekä keskinäinen vuorovaikutus ovat tärkeitä. He kertovat myös oman työnsä olevan helpompaa, kun he ideoivat ja työskentelevät pääasiallisesti työparina.

Wellness-liiketoiminnan tutkinto-ohjelman ONT-työpajat  ja International Business -tutkinto-ohjelman Thesis Pilot

Wellness-liiketoiminnan tutkinto-ohjelman ONT-työpaja-ryhmä koottiin kolmannen vuoden opiskelijoista, ja työskentelyä aloiteltiin jo keväällä 2019. Ryhmän ohjaaja teki alkukyselyn, jonka vastauksissa opiskelijat kuvasivat mahdollista tuentarvettaan. He toivoivat ennen muuta oikea-aikaista ohjausta, eivät niinkään ryhmämuotoisia lähitapaamisia. Näin muotoutui toimintatapa, joka on tarvelähtöisempi kuin esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin lähestymistapa. Lukujärjestyksessä on työpajoja, joihin osallistuminen on vapaaehtoista: kaksi aiheenetsintävaiheeseen, yksi työsuunnitelmavaiheeseen ja yksi toteutusvaiheeseen. Tarpeen mukaan opiskelijat saivat henkilökohtaista ohjausta sähköpostitse tai kasvokkain. Prosessin edetessä opiskelijat huomasivat tarvitsevansa olettamaansa enemmän myös vertaistukea, joten heidän toiveestaan pilottiin rakennetiin lisää ryhmän tukea: opiskelijat jaettiin pienryhmiin sen mukaan, missä vaiheessa he ovat työssään menossa, ja lukujärjestykseen varattiin aikoja ja paikkoja itsenäistä pienryhmätyöskentelyä varten.

Muutamalla opiskelijalla opinnäytetyö on valmistumassa jo jouluksi 2019 eli vuoden verran ennen tutkinnon tavoiteaikaa; muutamalla työ on vielä aloittamatta; tavoiteaikataulu useimmilla on saada opinnäytetyö valmiiksi kevätlukukaudella 2020.

BBA-tutkinto-ohjelman Thesis Pilot –opinnäytetyön ryhmäohjaus noudattelee pitkälti myynnin ja markkinoinnin Opparikiri-ryhmäohjauksen toteutusta: kohderyhmänä ovat kolmannen vuoden opiskelijat, lähitapaamisia lukujärjestyksessä on kolme tuntia viikossa, ja ohjaajia on ollut kaksi. Ryhmäohjauksen aluksi osanotto oli aktiivista, sillä kaksikymmentä opiskelijaa kahdestakymmenestäviidestä oli mukana. Aiheen löytymisen jälkeen osallistuminen lähitapaamisiin on ollut vähäisempää, noin puolet opiskelijoista on ollut niissä paikalla. Valtaosa aktiivisista kuitenkin etenee työssään. Ohjaajakokemus on, että ryhmäohjaus on ollut hyvä kaikille opiskelijoille, sillä he eivät tunne jäävänsä yksin työnsä kanssa, ja he vaikuttavat kokevan vähemmän stressiä kuin yksin puurtajat. Myös selkeä aikataulutus on ollut hyödyllistä kaikille. Ohjaajien mielestä ryhmäohjaukseen osallistuneiden tuotokset, esimerkiksi työsuunnitelmat, ovat keskimäärin selkeämpiä ja fokusoidumpia kuin niiden opiskelijoiden, jotka eivät ole pystyneet osallistumaan ryhmäohjaukseen. Erityistä hyötyä ryhmäohjauksesta on ollut niille opiskelijoille, jotka tarvitsevat enemmän tukea tai jotka olivat erityisen epävarmoja työnsä suhteen.

Opinnäytepilottien ohjaajien kokemia haasteita ja ajatuksia opinnäyteprosessin jatkokehittämisestä

Useimpien pilottiohjaajien puheessa nousee esille toteamus, että mikäli opiskelijalla on ollut opintopolkunsa aikana runsaasti opintojen etenemiseen liittyviä haasteita, ryhmäohjauksen tarjoama lisätukikaan ei välttämättä riitä aikataulussa hyvin pysymiseen. Samoin todettiin, että monella hyvin tavoitteellisella opiskelijalla on edelleen liian korkea arvosanatavoite, vaikka ryhmäohjaus ja vertaisryhmän parissa työskentely on varmasti helpottanut heidänkin paineitaan ja tuonut realistisempaa näkemystä opinnäytetyöskentelyyn.

Opinnäytetyöpilottien tässä vaiheessa ohjaajilla on monenlaisia ajatuksia ja toiveita ryhmäohjauksen järjestämisestä jatkossa. Ryhmäohjauksen rytmitys pohdituttaa: Opinnäytteen konkreetti näkyminen lukujärjestyksessä ryhdittää monen opiskelijan työskentelyä, mutta missä määrin työskentelyä on hyvä kiinnittää lukujärjestyksiin; onko opinnäytetyö jatkossakin opintojaksomainen vai tarveperusteisempi; onko lähityöskentelyyn osallistuminen pakollista; mikä olisi paras ajankohta; tarvitaanko myös opetussuunnitelman tarkastelua uusin silmin? Tarvitaanko kirjoittamistunteja, vai olisivatko teemoitetut ONT-pajatunnit parempi ratkaisu? Millaisin väliajoin kokoontuminen on tehokkainta – olisiko hyvä, että aluksi olisi lähitapaamisia useamminkin, ja työskentelyn edettyä harvemmin?

Myös opetussuunnitelman rakenteeseen liittyviä ajatuksia on noussut esiin: olisi ihanteellista luoda sellainen kokonaisuus, jossa tutkimus- ja kehittämismenetelmien opintojakso ei olisi nykyiseen tapaan erillinen, vaan opinnäytetyöskentelyyn tiiviisti integroitunut. Ohjaajat ovat myös esittäneet toiveita erilaisista aihetietokannoista ja teemoittaisista lähdekirjallisuuskoonneista.

Jo opinnäytetyöpilottien tässä vaiheessa vaikuttaa selvästi siltä, että ohjaajien kokemukset ryhmäohjauksesta ovat hyviä – jopa niin, ettei entisenlaiseen ohjauksen enää toivota palattavan. Vaikka jokaisella opinnäytteellä edelleenkin on nimetty ohjaaja, on ilmeistä, että ryhmäohjaustilanteissa opiskelijat uskaltavat kysellä vapaammin ja pystyvät tuulettamaan tuntemuksiaan, mikä taas vapauttaa ja rentouttaa työskentelyä oman työn parissa. Vaikuttaakin siltä, että Savonian liiketalouden alan opinnäyteprosessiin tulee pilottien myötä ryhmäohjaukseen liittyviä muutoksia, joiden avulla opiskelijan uratulevaisuuden rakentamista voidaan tukea aiempaa enemmän ja opiskelijoiden siirtyminen työmarkkinoille on sujuvampaa, kun taskussa on opinnäytetyötä myöten valmis tutkinto.

 

Tarja Joona, opinto-ohjaaja, ja
Pirjo Venhovaara, koordinoiva opinto-ohjaaja,
Savonia-ammattikorkeakoulu

Savonia-amk: Webinaareja uraohjauksen teemoista!

Savonia-ammattikorkeakoulu Proudly Presents: Webinaareja uraohjauksen teemoista!

Webinaareissa käsitellään uraohjausta selvittäneessä opiskelijakyselyssä ja tiimitapaamisissa esille nousseita teemoja. Webinaarit tallennetaan ja ne ovat katsottavissa Uraohjaus2020-hankeen blogissa osoitteessa: blogi.savonia.fi/uraohjaus2020
 
Webinaari ke 18.9.2019 klo 15 Opintoihin integroitu uraohjaus amk-opintojen eri vaiheissa
Webinaarissa pureudutaan siihen, miten uraohjaus voi integroitua opintojaksoihin ja ohjaukseen opintojen eri vaiheissa. Lähdemme liikkeelle urasuunnittelu- ja uraohjaus-käsitteistä ja etenemme kohti opiskelijan uratietoisuutta. Painotamme opettajan roolin merkitystä. Opinto-ohjaajat Tarja Joona ja Pirjo Venhovaara. Kesto n. 40 min
Webinaari ke 9.10.2019 klo 15 Osaamisen esittämiseen ja työnhakuun tarkoitetun ePortfolion eri muodot ja ohjaaminen
Kuinka kannustan opiskelijoita sähköisten alustojen käyttöön oman osaamisen esittämisessä? Tervetuloa kuulemaan kokemuksia osaamisen esittämiseen ja työnhakuun tarkoitetun e-portfolion ohjaamisesta. Saat hyviä vinkkejä opiskelijan ePortfoliotyöskentelyn käynnistämiseen. Näet myös valmistumisvaiheessa olevan opiskelijan ePortfolion esittelyn. Lehtori Terttu Niskanen ja opiskelija Aku Kukkola. Kesto 40 min.
Webinaari ke 6.11.2019 klo 15 Opparirutistus ja opparikiri
Tule kuulemaan liiketalouden alalla meneillään olevista erilaisista opinnäytetyön ohjauspiloteista! Niiden tavoitteena on tukea opiskelijan valmistumista tavoiteajassa sekä työllistyvyyttä: keskiössä ovat aikataulutus, palastelu, vertaisryhmän tuki ja ohjaajan rooli. Opinto-ohjaaja Tarja Joona ja lehtori Ulla Loikkanen. Kesto 30 min.
Webinaari ke 20.11.2019 klo 15 Pieni katsaus työnhaun palvelualustoihin
Verkko on pullollaan erilaisia työnhaun palvelualustoja ja tietolähteitä. Webinaarissa esitellään kaksi amk-opiskelijoille soveltuvaa laadukasta palvelualustaa. Webinaarissa kurkistetaan myös Savonian opiskelijoille Reppuun koottuun Työelämään –osaan. Opinto-ohjaajat Tarja Joona ja Pirjo Venhovaara. Kesto 40 min.
PERUTTU:Webinaari ke 4.12.2019 klo 15 Henkilöstöpalveluyritykset uraohjauksen kumppanina
Miten henkilöstöpalveluyritykset voivat palvella ensimmäistä harjoittelu- tai työpaikkaa etsiviä amk-opiskelijoita? Webinaarissa kuullaan henkilöstöpalveluyritysten tarjoamista palveluista. VMP Henkilöstöpalvelut, Seija Tolonen ja projektipäällikkö Sari Turpeinen. Kesto 40 min.
Paikka: linkki (tarkentuu)
Lisätietoja: projektipäällikkö Sari Turpeinen

Savonia; uraohjaukseen tarvitaan oikea-aikaisuutta ja monikanavaisuutta

Keväällä 2018 kysyimme ammatillista perustutkintoa sekä ammattikorkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden näkemyksiä uraohjauksesta ja ohjausyhteistyöstä. Selvitimme urasuunnitteluun liittyvää osaamista sekä sitä, kuinka tärkeänä opiskelijat sen näkevät. Tässä artikkelissa kuvataan kyselyn tuloksia Savonia-ammattikorkeakoulun osalta (N = 167). Tulosten mukaan ammattikorkeakouluopiskelijat näkevät oppimisen työelämäläheisenä mutta kaipaavat lisää tietoa ja ohjausta mm. työnhakutaitoihin ja osaamisen esittämiseen liittyen. Opiskelijat kaipaavat myös opintojaksoihin liittyvää, työllistymistä tukevaa ohjausta. Kyselyn tulokset toivat esiin seikkoja, jotka saivat meidät ohjauksen ammattilaiset mietteliääksi. Opiskelijoiden vastausten kautta heijastui tarve henkilöstön uraohjausosaamisen lisäämiselle.

Lue lisää kyselyn tuloksista >>

Keskeiset tulokset ja pohdinta

Kyselyllä haluttiin selvittää opiskelijoiden urasuunnitteluosaamista ja näkemyksiä opintojen aikaisesta uraohjauksesta. Tulosten perusteella näyttää siltä, että ammattikorkeakouluopiskelijat ovat hyvin tietoisia siitä, millaisia valintavaihtoehtoja opinnoissa on tarjolla, ja he tekevät opintovalintoja perustellusti sekä miettivät niiden vaikutusta työllistymiseen. Vastaajat uskovat tutkinnon loppuunsaattamisen parantavan heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Opintojen aikana luodut kontaktit yrityksiin nähdään merkittävänä tulevaan työllistymiseen liittyvänä asiana, ja koulutuksen yhdessä uraohjauksen toivotaankin antavan tukea tulevien työelämäsuhteiden rakentamiselle.

Tulosten mukaan opiskelijat tarvitsevat opintojensa aikana uraohjausta työelämään sijoittumisessa, tukea oman osaamisensa tunnistamisessa ja sanoittamisessa sekä tietoa tulevaisuuden tarjoamista vaihtoehdoista. Opiskelijat toivovat opintojaksoihin liittyvää, työllistymistä tukevaa ohjausta sekä tietoa opintojen jälkeen tarjolla olevista työllistymispalveluista ja jatko-opintomahdollisuuksista. Tulosten perusteella verkkoyhteisöpalvelujen ensisijaisena käyttömotiivina ei ole ammatillisuutta ja työllistyvyyttä edistävä käyttö ja opiskelijat kaipaavatkin lisää ohjausta muun muassa sähköisen portfolion tekemiseen ja työnhaun some-kanavien käyttöön ottoon.

Tuloksista selvisi, että uraohjauksen käsite on ammattikorkeakouluopiskelijoille tuttu. Näyttää kuitenkin siltä, että kaikkea ammattikorkeakouluopintoihin nivoutuvaa työelämäyhteistyötä tai henkilökohtaisen opinto- ja urasuunnitelman (HOPS) laatimista ei tunnisteta uraohjaukseksi. Uraohjausta ja urasuunnittelua on nostettava myös käsitteinä enemmän esille, jolloin molemmat ilmiöt tunnistetaan.

Uraohjaus käsitteenä kuvaa opettajien/ohjaajien osaamista ja toimintaa kun taas urasuunnittelu kuvaa opiskelijoiden osaamista ja käsityksiä tulevaisuudesta. Uraohjaus on monikanavaista ja vastausten kautta heijastuu myös se, että työllistyvyyttä edistävässä henkilöstön ohjausyhteistyössä ja -osaamisessa on parannettavaa. Ohjausyhteistyön näkökulmasta tämä tarkoittaa toimijoiden välisen yhteistyön, palvelurakenteen ja sisältöintegraatioiden tarkastelua. Ohjaushenkilöstön uraohjausosaamisen kehittämistä tulee tehdä osana pedagogista kehittämistä.

Kuva 1. Uraohjauksen kokonaisuus (luonnos), Uraohjaus2020-hanke. Joona & Venhovaara. 2019.

Edellä esitettyjen tulosten ja Uraohjaus2020-hankkkeen työryhmässä käydyn keskustelun perusteella on hahmoteltu ammattikorkeakouluopiskelijoiden uraohjauksen ja työllistyvyyden edistämisen kokonaisuutta (kuva 1). Opintoihin integroituvan uraohjauksen kokonaisuudessa työllistyvyys muodostuu opiskelijan toimijuudesta, hyvinvoinnista ja urasuunnittelusta. Näitä kehystävät opetussuunnitelmaan nivoutuneina osaaminen ja sen kehittyminen, opiskelijan ammatillinen verkostoituminen sekä osaamisen esittäminen eri kanavissa ja alustoilla.

Kyselyn tulokset vahvistavat käsitystämme siitä, että uraohjauksen tulee olla opintoihin integroituvaa, monikanavaista sekä opiskelijan urasuunnittelun kannalta oikea-aikaista sekä tarpeen mukaan eri toimijoiden välillä läikkyvää.

Joona Tarja, opinto-ohjaaja, liiketalouden ala
Venhovaara Pirjo, opinto-ohjaaja, korkeakoulupalvelut
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

 

 

Uraohjaus2020-hankeen kysely opiskelijoille

Uraohjaus2020-hanke toteuttaa huhti-syyskuussa 2018 opiskelijoille suunnatun kyselyn, jolla kartoitetaan opiskelijoiden näkemyksiä urasuunnittelun eri osa-alueilla ja myös sitä, kuinka tärkeänä eri osa-alueita pidetään. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa opiskelijoiden näkemyksiä opintojen sisällöstä, uraohjauksesta, opiskelun aikaisesta urasuunnittelusta sekä työllistymiseen ja työuraan liittyvistä asioista.

Kolmen hankkeeseen osallistuvan oppilaitoksen opiskelijoille suunnatun kyselylomakkeen väittämät jakautuvat otsikoittain seuraavasti:

Opintoihin hakeutumisen nivelvaihe/ Nykyiseen oppilaitokseen hakeutumista ohjasivat

Opintojen aikaisiin valintoihin ja päätöksiin liittyvät väittämät

Opintojen aikaisia työelämäyhteyksiä kartoittavat väittämät

Opinto- ja uraohjausta kartoittavat väittämät

Työnhaun kanavia kartoittavat väittämät

Uratulevaisuus/ Tulevaisuususko

Työnhakutaidot/ Osaamisen esittäminen

Kysymyskategorian sisältämiin väittämiin vastataan neliportaisella Likert-asteikolla, jossa väittämät

  1. Täysin eri mieltä/en ole miettinyt koko asiaa
  2. Osittain eri mieltä/olen ajatellut
  3. Osittain samaa mieltä/kyllä
  4. Täysin samaa mieltä/suuntani selvä

Lisäksi väittämissä on vastausvaihtoehto En osaa arvioida.

Kyselyyn vastaavat hankkeeseen osallistuvien oppilaitosten perustutkintojen opiskelijat. Vastaaminen tapahtuu anonyymisti, eikä vastaajan henkilöllisyys paljastu missään tutkimuksen vaiheessa. Vastaamiseen kuluu aikaa n. 15 minuuttia. Kysely sulkeutuu 14.9.2018. Kyselyn toteutusajankohta on lukuvuoden etenemiseen nähden haastava.

Kyselyn taustalla on näkemys siitä, että opintoihin integroituneena uraohjaus on koko opintojen ajan kestävä prosessi. Ohjaus on opiskelijan uraa ja elämänsuunnitte­lua tukevaa, jolloin opiskelijaa tuetaan tekemään välittömiä opintoja ja tulevaa työuraa koskevia ratkaisuja. Ohjauksessa tuetaan myös opiskelijan persoonallista ja ammatillista kasvua, sekä itseohjautuvuutta, jotta hänelle kehittyy valmiuksia sopeutua myöhemmin elämässään erilaisiin siirtymiin esimerkiksi vaihtaessaan työtehtäviään tai jopa ammat­tiaan.

Löydät kyselyn tulokset artikkeleista oppilaitoksittain!

Pirjo Venhovaara, koordinoiva opinto-ohjaaja, Savonia

Muistiinmerkintöjä Tulevaisuuden työnhakukanavat ja rekrytointi –seminaarista

Torstaina 23.8.2918 kokoonnuimme isolla joukolla kuulemaan työn hakemisen tulevaisuuden kanavista sekä saamaan vinkkejä siitä, mihin suuntaan rekrytointi on kehittymässä. Paikalla oli yli kahdeksankymmentä asiasta kiinnostunutta.

Kuva: Tervetuloa! Seminaarin alkutunnelmia

 Uraohjaus2020-hankkeen esittelyn jälkeen apulaisrehtori Pirjo Peltola (SAKKY) siteerasi aloituspuheenvuorossaan pääministeri Juha Sipilää, joka on puhunut työelämän murroksesta suurimpana työelämän haasteena: työntekijöillä on yhä useammin useita peräkkäisiä, rinnakkaisia ja limittäisiä työuria. Tällöin yksilön kyky hallita koulutus- ja työuraansa nousee arvoon arvaamattomaan, ja uraohjauksesta toivotaan eväitä tähän. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa haasteeseen on vastattu myös rakenteellisesti: opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksia preppaava opintojakso on kaikille opiskelijoille pakollinen.

Seminaarin luennoitsijan Riikka Annika Keskitalon (Tom Laine HC Services Oy; https://fi.linkedin.com/in/riikkaannikakeskitalo) teemana oli sosiaalinen media työelämän tukena. ”Koska työn on digitalisaation myötä mahdollista hivuttautua vapaa-aikaan yhä enemmän, myös vapaa-ajan ilmiö some on väistämättä liukumassa työelämän puolelle”, hän totesi.

 

Kuva: ”Verkostoidu jo opintojen aikana” kehottaa Riikka Annika Keskitalo

Keskitalon mielestä LinkedIn on tämän hetken ykkösväline ammatillisessa verkostoitumisessa ja foorumi osaamisen esittämiselle. Nuori opiskelija saattaa olla sitä mieltä, ettei hänellä ole vielä mitään kunnollista esitettävää, mutta: ”Opiskelija tai suori vastavalmistunut voi esittää vaikkapa opiskelun yhteydessä tekemiään projekteja ja erilaisia kokeiluja. Nuoria onkin hyvä haastaa kokeilemaan siipiään – kun hyvin käy, epävarmuus alkaakin pala palalta muuttua itsevarmuudeksi.”

Keskitalo siteerasi Sitran raporttia vuodelta 2016, jonka mukaan 25 % suomalaisista on päätynyt nykyiseen työhönsä avointa työpaikkaa hakemalla; työvoimatoimiston kautta työllistyneitä oli 4 % haastatelluista; 20 % laitettuaan avoimen työhakemuksen kiinnostavaan paikkaan ja oltuaan sitten yhteydessä työnantajaan; 20 % kertoi saaneensa suoran työtarjouksen. Keskitalon mukaan vaikuttaa siltä, että oma-aloitteinen työnhaku verkostojen kautta on tehokkain tapa työllistyä. (Sitra: Uuden työn valmiudet ja reitit työelämään. 2016)

Keskitalon mukaan Sitran Työelämätutkimus (2017) kertoo, että vain 10 % kokee somen tärkeäksi työnhaussa – tätä Keskitalo pitää hämmentävän alhaisena lukuna siihen nähden, kuinka paljon aikaa somessa vietetään. Toisaalta valtaosa tutkimuksessa mukana olleista kokee verkostoitumisen todella tärkeäksi tulevaisuudessa, mutta vain 6 % kokee osaavansa verkostoitua. Keskitalo toivookin, että työnhakijat heräisivät yhdistämään somen ja verkostoitumisen, sillä some on nimenomaan loistava keino rakentaa verkostoja ja esittää osaamista.

Some-kanavia on tuhansia, mutta ammatillisessa verkostoitumisessa LinkedIn on ainakin toistaiseksi tärkein. ”Jokaiselle ohjattavalle löytyy aivan varmasti sopiva sosiaalinen media, jossa esitellä osaamistaan”, sanoi Keskitalo. Olisiko tässä meille ohjaajille tehtäväkenttää? Keskitalo kannusti iloiseen kokeiluun, josta varmasti on hyötyä myös myöhemmässä työnhaussa: ”Jos tuntuu hankalalta kirjoittaa omasta osaamisestaan, kannattaa käyttää medioita, joissa päärooli on kuvilla tai videolla! Rohkeasti vaan rec-nappia painamaan ja oma-aloitteista videota tekemään. Hyvän videon tekemiseen tarvitaan harjoitusta – ja rekry-prosesseissa videoita käytetään nykyisin todella paljon.” Myös ajankohtaiseen keskusteluun osallistuminen, vaikkapa vain kommentoimalla, voi olla hyvää osaamisen esittelyä.

Luennon lopussa kysyimme Keskitalolta, kuinka ohjata nuoria toimimaan somessa fiksusti. ”Laita itsestäsi näkyville vain sellaista materiaalia, jonka voisit näyttää omalle äidillesikin”, kuului selkeä vastaus. Entä olisiko ammattikorkeakoulusta valmistuvan syytä mennä someen verkostoitumaan työnhakumielessä? Keskitalon mielestä tätä ei kannata jättää valmistumiseen saakka, vaan alkaa rakennustyö jo opintojen aikana. ”LinkedIn on selkeä ykkönen, ja verkoston kerääminen sinne ja kanavan haltuunotto vie aikaa, siksi verkostoituminen kannattaa aloittaa jo opintojen alkupuolella”.

Keskitalon jälkeen Itä-Suomen yliopiston henkilöstöpäällikkö Jenni Varis sekä metsäkoneyrittäjä Hanna Pitkänen esittivät kommenttipuheenvuoronsa Keskitalon alustukseen.

  • Varis toi esille, että hakijan kannattaa mennä someen myös työnhakumielessä, koska työnantajatkin ovat siellä. Hän suosittelee työnhakuyhteyksissä LinkedIniä ja Twitteriä mieluummin kuin Facebookia. Hän suositteli myös yhdistämään somea perinteiseen työhaun välineeseen: ”Sinne CV:n nurkkaan voi hyvin laitaa linkin, josta rekrytoija voi käydä katsomassa lisää hakijasta.”
  • Variksen vinkit työnhakuun soveltuvat sekä perinteiseen että some-työnhakuun: ”Perusasioiden on oltava kunnossa: kirjoittaminen on laitettava kuntoon ihan ensimmäisenä, ja kohtaamiset, vaikkapa videoesittelyt tai skype-haastattelut, on hyvä saada sujuviksi.”
  • Pitkänen edustaa alaa, jossa töitä on tarjolla, mutta rekrytointi on vaikeaa. Työntekijöitä haetaan useimmiten lehti-ilmoituksin ja heitä tiedustellaan metsäkoneenkuljettajien Facebook-ryhmän kautta. ”Puhelinsoitto on edelleen paras tapa hakea töitä meidän kaltaisesta pienyrityksestä. Sen jälkeen katsomme CV:t ja suositukset ja tapamme hakijan.” Hyvä kokemus on ollut, kun on istahdettu opettajan kanssa yhdessä alas ja mietitty yritykseen sopivat harjoittelijat.

Mihin suuntaan rekrytointi on sitten kehittymässä? Varis näki, että tulevissa rekry-prosesseissa selvitellään yhä useammin hakijoiden kehittymispotentiaalia tulevaisuudessa.

Kehitysjohtaja Niina Puumalainen (YSAO) veti yhteen seminaaripäivän toteamalla, että jokaiselle löytyy ja on löydyttävä juuri hänelle sopivaa uraohjausta opintojen ajan – tämä jos mikä luo tasa-arvoa koulutuksen aikana ja tukee keskenään hyvinkin erilaisten opiskelijoiden työllistyvyyttä.

Tarja Joona, lehtori, opinto-ohjaaja, Savonia

Suunniteltua vaiko sattumaa?

Opiskelijoiden uraohjausta tarkasteleva Uraohjaus2020-hanke on alkamassa. Olemme päättäneet kokoontua yhteen ihan kasvokkain, vaikka verkkoyhteys onkin viritetty. Me kaikki pöydän ympärille kokoontuneet ymmärrämme työelämän rakenteiden muuttuvan, tiedämme digitalisaatiosta ja uskomme tulevaisuuden työn olevan erilaista kuin tänä päivänä.

Työelämän kiihtyneen muutosvauhdin ja lisääntyneiden vaatimusten myötä oppilaitoksissa tarjottavan opinto- ja uraohjauksen tarve työllistymisen tukemisessa on kasvanut. Muutokset ovat myös haaste oppilaitoksissa tehtävälle opinto- ja uraohjaukselle sekä ajantasaiselle työelämätiedolle. Me kaikki ymmärrämme myös, että uusien ohjauspedagogisten ratkaisujen tuominen ja niiden integroiminen oppilaitosarkeen voi joskus olla haastavaa.

Opiskelijoiden ohjauksessa aiempaa vahvempana näkökulmana ovat opiskelijan työllistyvyys, uraohjaus ja asiantuntijabrändin rakentaminen. Opintoihin integroituna uraohjaus rakentuu monista toisiinsa nivoutuvista käytänteistä, joilla tuetaan opiskelijan työllistyvyyttä ja työelämäorientaatiota. Ohjauksen integroinnilla pedagogisiin käytänteisiin voidaan parhaimmillaan palvella sekä opiskelijaa että ohjaajaa mutta myös tulevaa työnantajaa.

Savonia-ammattikorkeakoulu koordinoi vuosina 2018 – 2020 toteutettavaa Uraohjaus2020-ESR-hanketta. Hankkeen tavoitteena on digitalisaatiota hyödyntäen löytää uusia keinoja ja palvelumalleja, joilla ohjataan opiskelua sekä siihen integroituvaa urasuunnittelua ja työllistyvyyttä. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä sekä ohjaushenkilöstön että opiskelijoiden työelämätietoisuutta ja -osaamista ja näin selkeyttää jatko-opintojen tai työelämään siirtymisen suunnittelua.

Hanke toteutuu Pohjois-Savon ammatillista koulutusta ja ammatillista korkeakoulutusta tarjoavien oppilaitosten yhteistyönä. Hankkeessa ovat mukana Savonia-ammattikorkeakoulu, Savon ammattiopisto ja Ylä-Savon ammattiopisto. Hankkeella vahvistetaan oppilaitosten palvelukykyä, yhteistyöosaamista ja opiskelijoiden työllistyvyyden edistämisen toimintoja. Alueellisesti yhtenevällä ohjauksen ja uraohjauksen työotteella saavutetaan tasavertaisuutta opiskelijoiden saaman ohjauksen näkökulmasta, sujuvoitetaan siirtymävaiheita ja parannetaan ohjauksen laatua ja tuloksia.

Hankkeessa haetaan ratkaisuja ja palvelumalleja, joilla voidaan ohjata ja palvella ammatillisessa ja ammatillisessa korkeakoulutuksessa opiskelevia tutkinto-opiskelijoita, oppilaitoksiin hakevia ja osaamistaan täydentäviä. Palvelujen kehittämisen kannalta on tarve hahmottaa tulevaisuudessa tarvittavia uraohjauspalveluita ja sitä, miten digitalisaatio tulee muuttamaan niitä. Palveluja tuottavat jatkossa yhteistyössä oppilaitokset, yritykset ja julkiset toimijat. Näihin tarpeisiin hankkeessa määritetään verkostomaisen toiminnan toteutustavat.

Ohjaushenkilöstö tarvitsee lisää työelämätietoutta sekä osaamisensa vahvistamista tukeakseen nuorten polkua työelämään. Hanke järjestää toteuttajaopilaitosten ohjaushenkilöstölle suunnattuja uraohjauksen työpajoja ja mentorointia. Kaikille avoimien webinaarien kautta kuka tahansa voi tutustua ajankohtaisiin teemoihin verkon välityksellä.

Hankkeella vastataan myös opetus- ja kulttuuriministeriön asettamiin tavoitteisiin kehittämällä opiskelijoiden työllistyvyyteen tähtääviä toimintatapoja sekä uraohjauksen palvelu- ja verkostoyhteistyötä.

Pirjo Venhovaara, koordinoiva opinto-ohjaaja, Savonia-ammattikorkeakoulu