{"id":710,"date":"2020-05-18T09:02:51","date_gmt":"2020-05-18T06:02:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/?page_id=710"},"modified":"2020-07-01T14:22:31","modified_gmt":"2020-07-01T11:22:31","slug":"ruokalaakso","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/ruokalaakso\/","title":{"rendered":"Elintarviketeknologian t\u00e4ydennyskoulutusta verkko-opintoina Ruokalaaksossa"},"content":{"rendered":"\n

Elintarviketeknologian uudet trendit<\/h2>\n\n\n\n

Julkaistu 1.7.2020<\/em><\/p>\n\n\n\n

Aiemmin on julkaistu erilliset blogi-kirjoitukset, joissa kerrottiin \u201dElintarviketeknologia\u201d, \u201dPakkausteknologia\u201d, \u201dTuotekehitys\u201d ja \u201dElintarvikehygienia ja -turvallisuus\u201d -opintojaksoista ja nyt on vuorossa kokemuksia t\u00e4ydennyskoulutuksen viimeisen opintojakson \u201dElintarviketeknologian uudet trendit\u201d toteutuksesta ja sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Elintarviketeknologian uudet trendit -opintojakson toteutus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Elintarviketeknologian uudet trendit -opintojakso toteutettiin huhti – kes\u00e4kuun 2020 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 k\u00e4ytettiin Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulun (SeAMK) Moodlea. Opintojakson aikana opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua useisiin verkkotapaamisiin, jotka my\u00f6s nauhoitettiin. Verkkotapaamisissa k\u00e4ytiin l\u00e4pi muun muassa ohjeistusta annetuista teht\u00e4vist\u00e4, opettajat antoivat yleist\u00e4 palautetta teht\u00e4vien etenemisist\u00e4 sek\u00e4 opiskelijoilla oli mahdollisuus esitt\u00e4\u00e4 opettajille erilaisia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Elintarviketeknologian uudet trendit -opintojaksossa k\u00e4siteltiin elintarvikealan globaaleja trendej\u00e4, uusia ja ajankohtaisia tuotteita, funktionaalisia elintarvikkeita, prosessiautomaatiota ja robotiikkaa, uusia valmistusmenetelmi\u00e4 ja -laitteita sek\u00e4 korkeapaineprosessointia (HPP). Opintojaksossa opiskelijat tekiv\u00e4t useita erilaisia teht\u00e4vi\u00e4 edell\u00e4 mainituista aihepiireist\u00e4. Ensimm\u00e4isess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 opiskelijat tutustuivat eri materiaalien avulla globaaleihin elintarvikealan trendeihin sek\u00e4 kokosivat niist\u00e4 kuusi t\u00e4rkeint\u00e4 kuluttajak\u00e4ytt\u00e4ytymiseen liittyv\u00e4\u00e4 trendi\u00e4. Lis\u00e4ksi opiskelijat perustelivat miksi he valitsivat juuri n\u00e4m\u00e4 kuusi trendi\u00e4 sek\u00e4 arvioivat niit\u00e4 my\u00f6s kriittisesti. Toisessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 opiskelijat pohtivat miten ensimm\u00e4isess\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 arvioimat trendit n\u00e4kyv\u00e4t markkinoille jo tulleissa ja tulevissa tuotteissa? Lis\u00e4ksi opiskelijat etsiv\u00e4t 10 tuotetta, jotka ovat tulleet markkinoille l\u00e4hiaikoina ja arvioivat mihin trendeihin n\u00e4m\u00e4 tuotteet vastaavat? Kolmannessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 opiskelijat etsiv\u00e4t 3-6 terveellist\u00e4, markkinoille l\u00e4hiaikoina tullutta tuotetta ja arvioivat mit\u00e4 ravitsemusv\u00e4itteit\u00e4\/terveysv\u00e4itteit\u00e4 tuotteisiin liittyy tai voisi liitty\u00e4. Nelj\u00e4nness\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 opiskelijat pohtivat miten yhteisty\u00f6robotit (cobotit) vaikuttavat tulevaisuuden ruokaketjun kehittymiseen. Teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 oli mahdollisuus keskitty\u00e4 ruokaketjun tiettyyn vaiheeseen tai k\u00e4sitell\u00e4 useita eri vaiheita, kuten esimerkiksi alkutuotanto, teollisuus, jakelu, kauppa ja ravitsemispalvelut. Viidenness\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 opiskelijat ideoivat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden kansallisen tai kansainv\u00e4lisen tuotteen, jossa korkeapaineprosessointia (HPP) k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saadaan tuotteelle merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 laadullista etua. Lis\u00e4ksi opiskelijat arvioivat mit\u00e4 asioita tulee selvitt\u00e4\u00e4 kyseisen tuotteen kohdalla, jos halutaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 HPP-menetelm\u00e4\u00e4. Lopuksi opiskelijat tekiv\u00e4t oman trendikartan, johon he kokosivat ja analysoivat aiempien teht\u00e4vien asioita ja pohtivat niiden merkityksi\u00e4 elintarviketeknologian kannalta.<\/p>\n\n\n\n

Opintojakson aikana oli tarkoitus pit\u00e4\u00e4 kaksi l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4\u00e4, toinen robotiikasta ja toinen korkeapaineprosessoinnista (HPP). Koronaviruspandemian takia l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4t peruttiin. Robotiikan l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4 korvattiin erillisill\u00e4 asiantuntijaluennoilla. HPP-l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4 muutettiin verkkoty\u00f6pajaksi, johon asiantuntijoina osallistuivat Leuvenin yliopiston (Belgia) laboratorioinsin\u00f6\u00f6ri Heidi Roba ja Toripiha Oy:n toimitusjohtaja Juho Kylm\u00e4l\u00e4. Kuvassa 1 on esitetty Toripiha Oy:n HPP-laite. Ty\u00f6pajan aluksi asiantuntijat esitteliv\u00e4t oman organisaationsa toimintaa. Opintojakson viidenness\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 opiskelijat ideoivat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhden tuotteen, jossa HPP-menetelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 saadaan tuotteelle merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 laadullista etua. Ty\u00f6pajassa asiantuntijat vastasivat HPP-teht\u00e4v\u00e4n aikana opiskelijoille muodostuneisiin kysymyksiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Toripiha Oy<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Opintojakson palaute ja yhteenveto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Opintojaksolle ilmoittautui kaiken kaikkiaan 37 henkil\u00f6\u00e4. Opinnot aloitti 18 opiskelijaa, joista opintojakson hyv\u00e4ksytysti suoritti 13 opiskelijaa. Opiskelijat tekiv\u00e4t opintojakson lopussa oman trendikartan, johon he kokosivat ja analysoivat aiempien teht\u00e4vien asioita ja pohtivat niiden merkityksi\u00e4 elintarviketeknologian kannalta. Opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua muiden opiskelijoiden trendikarttoihin ja halutessaan my\u00f6s kommentoida niit\u00e4. Opiskelijoilta kysyttiin palautetta opintojakson lopussa. Palautetta annettiin melko v\u00e4h\u00e4n ja se oli neutraalia. HPP-ty\u00f6paja koettiin hy\u00f6dylliseksi, koska siell\u00e4 k\u00e4siteltiin laajasti HPP-teht\u00e4v\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 asioita. Toripiha Oy:n asiantuntija vastasi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kysymyksiin, kun taas Leuvenin yliopiston asiantuntija vastasi menetelm\u00e4\u00e4n ja prosessiin liittyviin kysymyksiin. Suunnitellut l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4t eiv\u00e4t siis toteutuneet Koronaviruksen takia, joten palautteessa kaivattiin, ett\u00e4 l\u00e4hip\u00e4ivien yhteydess\u00e4 olisi n\u00e4hnyt cobotteja ja niiden ohjelmointia sek\u00e4 HPP-laitteen toiminnassa. Opiskelijapalautteen perusteella opintojaksoa voisi tulevaisuudessa kehitt\u00e4\u00e4 kuvaamalla tarkemmin uusia valmistusteknologioita ja -prosesseja. Lis\u00e4ksi voisi opettaa uusia ruoankasvatusmenetelmi\u00e4, kuten esimerkiksi ilmakasvatettu peruna ja lev\u00e4t proteiinituotannossa. Ulkopuolisia asiantuntijaluentoja voisi my\u00f6s olla enemm\u00e4n.   <\/p>\n\n\n\n

Tommi Laaksonen, Savonia AMK
TKI-asiantuntija (Elintarviketeknologia)
Ruokalaakso-hanke
tommi.laaksonen@savonia.fi<\/a>
+358 44 785 6089<\/p>\n\n\n\n

Jarmo Alarinta, SeAMK Ruoka
Tutkimus- ja kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6
+358 40\u00a0830 2450
Jarmo.alarinta@seamk.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

Margit N\u00e4rv\u00e4, SeAMK Ruoka
Yliopettaja
+358 40 830 2433
margit.narva@seamk.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

————————————————<\/p>\n\n\n\n

Elintarvikehygienia ja -turvallisuus<\/h2>\n\n\n\n

Julkaistu 18.6.2020<\/em><\/p>\n\n\n\n

Aiemmin on julkaistu erilliset blogi-kirjoitukset, joissa kerrottiin \u201dElintarviketeknologia\u201d, \u201dPakkausteknologia\u201d ja \u201dTuotekehitys\u201d -opintojaksoista ja nyt on vuorossa kokemuksia \u201dElintarvikehygienia ja -turvallisuus\u201d-opintojakson toteutuksesta ja sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Kes\u00e4n aikana on tarkoitus viel\u00e4 kertoa \u201dElintarviketeknologian uudet trendit\u201d -opintojaksosta.<\/p>\n\n\n\n

Elintarvikehygienia ja -turvallisuus -opintojakson toteutus<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Elintarvikehygienia ja -turvallisuus -opintojakso toteutettiin helmi – maaliskuun 2020 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 k\u00e4ytettiin Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulun (SeAMK) Moodlea. Opintojaksoon orientoivana teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 opiskelijat esitt\u00e4ytyiv\u00e4t toisilleen ja opettajille vahvistaakseen alueellista verkostoitumista sek\u00e4 oppimista ryhm\u00e4ytymisen keinoin. Opintojakson aikana opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua useisiin asiantuntijaluentoihin Moodle-ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jotka my\u00f6s nauhoitettiin.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen luennon aiheena oli Omavalvonta ja HACCP<\/strong>. Luennossa k\u00e4ytiin l\u00e4pi ruokaturvallisuuden perusperiaatteet hallinta\u00adj\u00e4rjestelmineen. Lis\u00e4ksi k\u00e4siteltiin elintarvikehygienian asetuksia, joissa kerrotaan omavalvonnasta, HACCP- ja tukij\u00e4rjestelmist\u00e4 ja mikrobiologisista vaatimuksista. Toisen luennon aiheena oli pintapuhtaus<\/strong> n\u00e4ytteenoton haasteita soveltaen sek\u00e4 viljelypohjaiset ett\u00e4 reaaliaikaiset pintahygieniamenetelm\u00e4t. Kolmannen luennon aiheena oli hygieeninen ty\u00f6skentely<\/strong>, joka perustuu ty\u00f6tilan hygieeniseen suunnitteluun, ymp\u00e4rist\u00f6n hygieenisyyteen ja aseptisiin ty\u00f6vaiheisiin. Nelj\u00e4nnen luennon aiheena oli ty\u00f6- ja henkil\u00f6kohtainen hygienia<\/strong>. T\u00e4m\u00e4n hetken poikkeusoloissa aihe on hyvin t\u00e4rke\u00e4 elintarviketeollisuuden ulkopuolellakin. Hyvill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteill\u00e4 voidaan est\u00e4\u00e4 ruokav\u00e4litteisten mikrobien ja virusten levi\u00e4minen yhteiskunnassa. Yhten\u00e4 hygieniakoulutuksen tavoitteena oli perustiedon lis\u00e4\u00e4minen ja sit\u00e4 kautta motivaation lis\u00e4\u00e4minen hygieenisten ty\u00f6tapojen noudattamiseen. Oikeaoppisessa ty\u00f6skentelyss\u00e4 tarvitaan erilaisia suojav\u00e4lineit\u00e4. Suojav\u00e4lineiden vaikutusta ei kannata yliarvioida, sill\u00e4 esimerkiksi k\u00e4si\u00e4 tulee pest\u00e4 ja desinfioida ennen suojak\u00e4sineiden pukemista ja suojak\u00e4sineit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 vaihtaa heti kun k\u00e4sineet likaantuvat tai rikkoontuvat. Pesut ja pesukemikaalit<\/strong> -luento liittyi pintapuhtauteen. T\u00e4ss\u00e4 luennossa syvennettiin hygieenisen laitesuunnittelun merkitykseen puhtauden yll\u00e4pidossa. Luennon aikana k\u00e4ytiin l\u00e4pi mitk\u00e4 tekij\u00e4t vaikuttavat pesutehoon ja mit\u00e4 tulee huomioida, jotta pesu- ja desinfiointiaineet sopivat prosessilaitteiden ja -tilojen puhdistukseen sek\u00e4 puhdistusprosessin j\u00e4rjestykseen avoimessa tuotannossa. Viimeisen\u00e4 aiheena oli elintarvikehygieniaa ohjaava lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6<\/strong> eli mit\u00e4 asetukset ovat keskeisi\u00e4 tuotantoprosessien ja -laitteiden kannalta. Samalla k\u00e4ytiin l\u00e4pi kansallisen elintarvikelain tiukennukset verrattuna EU-asetuksiin. Suomessa esimerkkej\u00e4 t\u00e4st\u00e4 ovat muun muassa, ett\u00e4 elintarvikealan ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 pit\u00e4\u00e4 olla hygieniapassi ja Oiva-j\u00e4rjestelm\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 elintarviketilojen hygieniatason arvioinnissa.<\/p>\n\n\n\n

Opintojaksossa opiskelijat tekiv\u00e4t esityksen annetuista patogeenisista mikrobeista joko parity\u00f6n\u00e4 tai yksin. Esityksess\u00e4 kerrottiin valitun patogeenin esiintymisest\u00e4 ja ominaisuuksista sek\u00e4 miten altistumme ja mitk\u00e4 ovat patogeenin oireet ja sen epidemiologia. Esitykseen sis\u00e4llytettiin tapausselostuksia, miss\u00e4 patogeeni on ollut ruokamyrkytyksen tai -infektion aiheuttajana. Opiskelijat tekiv\u00e4t esityksi\u00e4 muun muassa Listeria monocytogenes <\/em>-bakteerista, Shiga-toksiinia tuottavasta Escherichia coli –<\/em>bakteerista, patogeenisist\u00e4 homeista ja ruokav\u00e4litteisist\u00e4 viruksista. Toisessa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 opiskelijat tekiv\u00e4t uuden tai p\u00e4ivittiv\u00e4t jo olemassa olevaan omavalvontasuunnitelmaan kuuluvan puhtaanapitosuunnitelman. Suunnitelmassa tuli tarkastella siivousohjeita ja -menetelmi\u00e4, puhdistus- ja desinfiointiaineita, valvontaa sek\u00e4 j\u00e4tehuoltoa.<\/p>\n\n\n\n

Opintojaksossa pidettiin kaksip\u00e4iv\u00e4inen l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4osuus, joka toteutettiin It\u00e4-Suomen yliopiston laboratoriossa (Kuva 1). L\u00e4hip\u00e4ivin\u00e4 tutustuttiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n laboratoriot\u00f6iden kautta henkil\u00f6kohtaisen hygienian merkitykseen ja pintapuhtauden tarkkailuun eri menetelmin. Tavoitteena oli havainnollistaa n\u00e4ytteenoton merkityst\u00e4, hankkia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusta eri menetelmist\u00e4 ja saada ty\u00f6kaluja niiden valintaan. Ensimm\u00e4isen\u00e4 l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 keskityttiin n\u00e4ytteiden ottamiseen; henkil\u00f6kohtainen hygienian\u00e4yte, korujen puhtausn\u00e4yte ultra\u00e4\u00e4nt\u00e4 hyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00e4en sek\u00e4 pintapuhtausn\u00e4ytteit\u00e4 viidell\u00e4 eri m\u00e4\u00e4ritysmenetelm\u00e4ll\u00e4. Toisena l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tulokset olivat valmiit johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten tekemist\u00e4 ja menetelm\u00e4vertailua varten (Kuvat 2 ja 3). L\u00e4hip\u00e4ivien yhten\u00e4 havaintona henkil\u00f6kohtaisen hygienian mittauksista voidaan todeta, ettei partasuojan k\u00e4ytt\u00f6 ole lainkaan turhaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Matti-Pekka Pasto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
S. aureus<\/em> kasvua maljalla. (Kuva: Merja Kynt\u00e4j\u00e4)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Pintahygienian\u00e4ytteen mikrobikasvua kontaktimaljalla. (Kuva: Matti-Pekka Pasto)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Opintojakson palaute ja yhteenveto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Opintojaksolle ilmoittautui kaiken kaikkiaan 31 henkil\u00f6\u00e4. Opinnot aloitti 16 opiskelijaa, joista opintojakson hyv\u00e4ksytysti suoritti 10 opiskelijaa. Opiskelijat tekiv\u00e4t puhtaanapitosuunnitelman ja he p\u00e4\u00e4siv\u00e4t tutustumaan Moodle:ssa toistensa suunnitelmiin, vertaisoppimaan ja antamaan palautetta toistensa t\u00f6ist\u00e4. Teht\u00e4v\u00e4 oli mahdollista palauttaa my\u00f6s salaisena, jolloin yrityssalaisuudet pysyiv\u00e4t turvattuina. Opiskelijoilta kysyttiin viel\u00e4 erikseen palautetta opintojakson lopussa. Palaute oli eritt\u00e4in positiivista, vaikkakin vastaajia oli vain muutama. Opintojakso koettiin ruokaturvallisuuden kannalta t\u00e4rke\u00e4ksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisine ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n sopivine vinkkeineen. Opintojakson asiantuntijaluentojen pituus (30-60 min) koettiin sopivan mittaisiksi ja l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4t toivat konkreettista ymm\u00e4rryst\u00e4 ja vaihtelua itsen\u00e4iseen opiskeluun. Opiskelijoiden mielest\u00e4 opintojakso oli parhaiten toteutettu t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 Ruokalaakso:ssa j\u00e4rjestetyist\u00e4 opintojaksoista.<\/p>\n\n\n\n

Tommi Laaksonen, Savonia AMK
TKI-asiantuntija (Elintarviketeknologia)
Ruokalaakso-hanke
tommi.laaksonen@savonia.fi
+358 44 785 6089<\/p>\n\n\n\n

Gun Wirtanen, SeAMK Ruoka
Erityisasiantuntija, Ruokaturvallisuus
gun.wirtanen@seamk.fi<\/a>
+358 40 830 0334<\/p>\n\n\n\n

Merja Kynt\u00e4j\u00e4, SeAMK-Ruoka
Laboratorioinsin\u00f6\u00f6ri
merja.kyntaja@seamk.fi<\/a>
+358 40 8304164<\/p>\n\n\n\n

Matti-Pekka Pasto, SeAMK Ruoka
Lehtori
matti-pekka.pasto@seamk.fi<\/a>
+358 40 868 0100<\/p>\n\n\n\n

Ruokalaakso on j\u00e4rjest\u00e4nyt syksyn 2019 ja kev\u00e4\u00e4n 2020 aikana viiden erillisen opintojakson verran elintarviketeknologian t\u00e4ydennyskoulutusta yhteisty\u00f6ss\u00e4 Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulun (SeAMK) kanssa. T\u00e4ydennyskoulutuksen tarkoituksena on hakea kokemuksia ja tarpeita jatkossa toteutettaviin elintarviketeknologisiin lis\u00e4- ja t\u00e4ydennyskoulutuksiin. Jokaisen viiden erillisen opintojakson laajuus vastaa noin 120 tunnin ty\u00f6skentely\u00e4 ja opintojaksot ovat \u201dElintarviketeknologia\u201d, \u201dPakkausteknologia\u201d, \u201dTuotekehitys\u201d, \u201dElintarvikehygienia ja -turvallisuus\u201d sek\u00e4 \u201dElintarviketeknologian uudet trendit\u201d. Kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n 2020 aikana ilmestyv\u00e4t blogitekstit kertovat kokemuksia opintojaksojen toteuttamisesta verkko-opintoina.<\/em><\/p>\n\n\n\n

———————————————–<\/p>\n\n\n

Tuotekehitys<\/h2>\n

Julkaistu 26.5.2020<\/em><\/p>\n

Aiemmin on julkaistu erilliset blogi-kirjoitukset, joissa kerrottiin \u201dElintarviketeknologia\u201d sek\u00e4 \u201dPakkausteknologia\u201d -opintojaksoista ja nyt on vuorossa kokemuksia \u201dTuotekehitys\u201d-opintojakson toteutuksesta ja sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n aikana on tarkoitus viel\u00e4 kertoa \u201dElintarvikehygienia ja -turvallisuus\u201d sek\u00e4 \u201dElintarviketeknologian uudet trendit\u201d -opintojaksoista.<\/p>\n

Tuotekehitys-opintojakson toteutus<\/strong><\/p>\n

Tuotekehitys-opintojakso toteutettiin joulukuun 2019 ja helmikuun 2020 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 k\u00e4ytettiin Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulun (SeAMK) Moodlea. Opintojaksoon orientoivana teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 opiskelijat esitt\u00e4ytyiv\u00e4t toisilleen ja opettajille vahvistaakseen alueellista verkostoitumista sek\u00e4 oppimista ryhm\u00e4ytymisen keinoin. Opintojakson aikana opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua useisiin verkkotapaamisiin, jotka my\u00f6s nauhoitettiin. Nauhoituksia p\u00e4\u00e4si katsomaan j\u00e4lkik\u00e4teen SeAMK:n Moodlessa, jos opiskelijalla ei ollut mahdollisuutta osallistua live-verkkotapaamisiin. Verkkotapaamisissa k\u00e4ytiin l\u00e4pi muun muassa ohjeistusta annetuista teht\u00e4vist\u00e4, opettajat antoivat yleist\u00e4 palautetta teht\u00e4vien etenemisist\u00e4 sek\u00e4 opiskelijoilla oli mahdollisuus esitt\u00e4\u00e4 opettajille erilaisia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n

Opiskelijat tekiv\u00e4t opintojaksossa ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isen tuotekehitysprojektin, joka piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n projektin organisoitumisen, aikataulutuksen, taustakartoituksen, mahdolliset asiakkaat, budjetoinnin, hankinnat ja niiden hallinnan, projektin toteutuksen, riskien hallinnan ja dokumentointiin pohjaavan raportoinnin. Opiskelijoilla oli mahdollisuus toteuttaa tuotekehitysprojekti omaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 liittyen ja suurimmassa osassa opintojaksossa tehdyist\u00e4 tuotekehitysprojekteissa t\u00e4m\u00e4 toteutuikin. Tuotekehitysprojekti tehtiin joko ryhm\u00e4ty\u00f6n\u00e4 tai itsen\u00e4isesti. Jos opiskelijoilla ei ollut p\u00e4\u00e4sy\u00e4 asianmukaisiin tiloihin toteuttamaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tuotekehitysty\u00f6t\u00e4, heille annettiin mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Savonia-ammattikorkeakoulun Future Food -yksik\u00f6n tuotekehityskeitti\u00f6n tiloja. Tuotekehitysprojektiin liittyen opiskelijat perehtyiv\u00e4t aistinvaraiseen arviointiin ja kuluttajatutkimuksiin. He suunnittelivat projektiin liittyv\u00e4n aistinvaraisen arvioinnin tukemaan tuotekehitysty\u00f6t\u00e4 selvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 muun muassa, millainen aistinvarainen raati soveltuu parhaiten omaan kehitysprojektiin.<\/p>\n

Opintojaksossa pidettiin yksi koko p\u00e4iv\u00e4n kest\u00e4nyt l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4 Savonia-ammattikorkeakoulun tiloissa. L\u00e4hip\u00e4iv\u00e4n aikana halukkaille opiskelijoille j\u00e4rjestettiin mahdollisuus suorittaa perusmakutesti (Kuva 1.). L\u00e4hip\u00e4iv\u00e4n alussa oli opettajien pit\u00e4m\u00e4t p\u00e4iv\u00e4n ohjelmaan johdattavat lyhyet luennot, joiden j\u00e4lkeen opiskelijat esittiv\u00e4t oman tuotekehitysprojektinsa muille opiskelijoille sek\u00e4 opettajille kokonaisuudessaan. Opiskelijoille annettiin mahdollisuus esityksen pit\u00e4miseen et\u00e4yhteyden kautta, jos heill\u00e4 ei ollut mahdollisuutta osallistua l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Muutama opiskelija hy\u00f6dynsikin t\u00e4t\u00e4 mahdollisuutta. Lis\u00e4ksi l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4n aikana osa paikalla olleista opiskelijaryhmist\u00e4 pitiv\u00e4t omista tuotekehitystuotteistaan aistinvaraisen arvioinnin testauksia muiden opiskelijoiden toimiessa arviointiraatina (Kuva 2.). Opiskelijat osallistuivat innokkaasti arviointiraateihin ja arvioitavista tuotteista k\u00e4ytiin vilkasta keskustelua p\u00e4iv\u00e4n aikana. T\u00e4m\u00e4 oli varmasti opintojakson parasta antia vertaisoppimisen kannalta.<\/p>\n

\"elintarvikelaboratorio\"<\/a>
L\u00e4hip\u00e4iv\u00e4n aikana j\u00e4rjestetty perusmakutesti (Kuva: Henna J\u00e4rvikyl\u00e4)<\/figcaption><\/figure>\n
\"maistatuskuppeja\"<\/a>
L\u00e4hip\u00e4iv\u00e4n aikana tehtiin aistinvaraista arviointia opiskelijaryhmien omista tuotekehitystuotteista (Kuva: Matti-Pekka Pasto)<\/figcaption><\/figure>\n

Opintojakson palaute ja yhteenveto<\/strong><\/p>\n

Opintojaksolle ilmoittautui kaiken kaikkiaan 26 henkil\u00f6\u00e4. Opinnot aloitti 23 opiskelijaa, joista opintojakson hyv\u00e4ksytysti suoritti 13 opiskelijaa. Opintojakson lopuksi opiskelijat tekiv\u00e4t omista tuotekehitysprojekteistaan kaikille opiskelijoille julkisen loppuraportin. Jokainen opiskelija arvioi kirjallisesti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahta palautettua tuotekehitysraporttia SeAMK:n Moodle:n avoimella keskustelualueella tavoitteena oppimisen lis\u00e4\u00e4minen. T\u00e4m\u00e4n avulla pystyttiin monipuolistamaan palautetta, jota usein kaivataan ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isiss\u00e4 tuotekehitysprojekteissa. Tuotekehityst\u00f6ist\u00e4 opiskelijoiden saama palaute ei j\u00e4\u00e4nyt pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n opettajien palautteen varaan, vaan palaute t\u00e4ydentyi monen elintarvikealalla ty\u00f6skentelev\u00e4n hyvill\u00e4 huomioilla. Opiskelijoilta kysyttiin viel\u00e4 erikseen palautetta opintojakson lopussa. Palautteista suurin osa oli positiivisia ja annettuja teht\u00e4vi\u00e4 pidettiin mielenkiintoisina. Aikataulutukseen oltiin tyytyv\u00e4isi\u00e4, vaikkakin ty\u00f6n ohessa suoritettavat opinnot koettiin haasteellisiksi.<\/p>\n

Erityisesti joulua edelt\u00e4v\u00e4 aika on usein eritt\u00e4in kiireist\u00e4 useimmissa elintarvikealan yrityksiss\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4 on varmasti hyv\u00e4 huomioida, jos jatkossa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n vastaavia t\u00e4ydennyskoulutuksia. Opiskelijapalautteen perusteella t\u00e4m\u00e4nkaltaista verkko-opintojaksoa voisi jatkossa kehitt\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4 tuotekehitysprojektissa uuden tuotteen kehitysvaiheeseen olisi j\u00e4\u00e4nyt enemm\u00e4n aikaa. Kehitysryhmien j\u00e4senet olivat p\u00e4\u00e4asiassa eri paikkakunnilta, joten ryhm\u00e4ytyminen ja tuotteen kehitt\u00e4minen olivat haastavia. Jatkossa t\u00e4h\u00e4n voisi kehitt\u00e4\u00e4 monipuolisempia toimintamalleja.<\/p>\n

<\/p>\n

Tommi Laaksonen, Savonia AMK
TKI-asiantuntija (Elintarviketeknologia)
Ruokalaakso-hanke
+358 44 785 6089
tommi.laaksonen@savonia.fi<\/p>\n

<\/p>\n

Matti-Pekka Pasto, SeAMK Ruoka
Lehtori
+358 40 868 0100
matti-pekka.pasto@seamk.fi<\/a><\/p>\n

<\/p>\n

Merja Kynt\u00e4j\u00e4, SeAMK Ruoka
Laboratorioinsin\u00f6\u00f6ri
+358 40 830 4164
merja.kyntaja@seamk.fi<\/a><\/p>\n

———————————————<\/p>\n

\n

Pakkausteknologia<\/h2>\n

Julkaistu 18.5.2020<\/em><\/p>\n

Aiemmin julkaistussa blogi-kirjoituksessa kerrottiin \u201dElintarviketeknologia\u201d-opintojaksosta ja nyt on vuorossa kokemuksia \u201dPakkausteknologia\u201d-opintojakson toteutuksesta ja sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Kev\u00e4\u00e4n ja kes\u00e4n aikana on tarkoitus viel\u00e4 kertoa \u201dTuotekehitys\u201d, \u201dElintarvikehygienia ja -turvallisuus\u201d sek\u00e4 \u201dElintarviketeknologian uudet trendit\u201d -opintojaksoista.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Esimerkki pakkausratkaisuista (kuvan otti Ilkka Harju)<\/figcaption><\/figure>\n

Pakkausteknologia-opintojakson toteutus<\/strong><\/p>\n

Pakkausteknologia-opintojakso toteutettiin lokakuun 2019 ja tammikuun 2020 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 k\u00e4ytettiin SeAMK:n Moodlea, jonne opiskelijat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t kirjautumaan omilla k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tunnuksillaan. Opintojaksoon orientoivana teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 oli opiskelijoiden esitt\u00e4ytyminen toisilleen sek\u00e4 opettajille vahvistamaan alueellista verkostoitumista ja antamaan pohjaa oppimiselle ryhm\u00e4ytymisen keinoin. Opintojakson aikana opiskelijoilla oli mahdollisuus osallistua useisiin verkkotapaamisiin, jotka my\u00f6s nauhoitettiin. Nauhoituksia p\u00e4\u00e4si katsomaan j\u00e4lkik\u00e4teen SeAMK:n Moodlessa, jos opiskelijalla ei ollut mahdollisuutta osallistua live-verkkotapaamisiin. Verkkotapaamisissa k\u00e4ytiin l\u00e4pi muun muassa ohjeistusta annetuista teht\u00e4vist\u00e4, opettajat antoivat yleist\u00e4 palautetta teht\u00e4vien etenemisist\u00e4 sek\u00e4 opiskelijoilla oli mahdollisuus esitt\u00e4\u00e4 opettajille erilaisia kysymyksi\u00e4. Opintojaksolla oli oman aikataulun puitteissa suoritettavia teht\u00e4vi\u00e4 SeAMK:n Moodlessa elintarvikelains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n liittyen. Painotus n\u00e4ill\u00e4 tiedonhankintateht\u00e4vill\u00e4 olivat pakkaamisen eri aihealueet muun muassa elintarvikkeiden s\u00e4ilytysolosuhteisiin ja pakkausmerkint\u00f6ihin liittyv\u00e4t lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6t.<\/p>\n

Opiskelijat tekiv\u00e4t opintojaksolla \u201dpakkauksen kehitt\u00e4minen\u201d -teht\u00e4v\u00e4n tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja konkretisoimaan opintojaksolla opittua. T\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 opiskelijat k\u00e4viv\u00e4t l\u00e4pi pakkaamiseen liittyvi\u00e4 menetelmi\u00e4, materiaaleja ja vaatimuksia sek\u00e4 pyrkiv\u00e4t hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n olemassa olevan kurssimateriaalin lis\u00e4ksi omatoimista tiedon hankintaa. Tavoitteena oli siis keskitty\u00e4 tarkemmin elintarvikealan pakkauskonsepteihin. Teht\u00e4v\u00e4 voitiin tehd\u00e4 joko ryhm\u00e4ty\u00f6n\u00e4 tai itsen\u00e4isesti. Teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 edettiin verkkotapaamisissa sek\u00e4 kirjallisesti annetun ohjeistuksen pohjalta v\u00e4lipalautteiden avulla uudistettuun ja jollain tavoin innovatiiviseen pakkausratkaisuun, joista muut opiskelijat antoivat opettajien johdolla palautetta verkkotapaamisissa.<\/p>\n

Opintojaksossa pidettiin yksi l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4 Savonia-ammattikorkeakoulun tiloissa. L\u00e4hip\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 oli vierailevina luennoitsijoina laitetoimittaja ja -valmistaja Kometos Oy:n Tommi Wirtanen, joka kertoi elintarvikkeiden pakkaamisesta yleisesti sek\u00e4 elintarvikkeiden annostelusta ja erilaisista annostelulaitteista ja -ratkaisuista, sek\u00e4 laitetoimittaja Thomeko Oy:n Petri Huhtasalo, joka kertoi elintarvikkeiden pakkaamisen kest\u00e4v\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 sek\u00e4 pakkaamisen uusista trendeist\u00e4. Esitysten j\u00e4lkeen osallistujat kiersiv\u00e4t kolmella eri opetuspisteell\u00e4. Yhdell\u00e4 pisteell\u00e4 esiteltiin suojakaasupakkauksia ja tehtiin suojakaasumittauksia (kuva 2.) esimerkkipakkauksista, toisella pisteell\u00e4 esiteltiin erilaisia pakkausmateriaaleja ja kolmannella pisteell\u00e4 esiteltiin kahta erilaista pakkauskonetta (kuva 3.) ja niiden toimintaa esimerkkipakkaamisten avulla.<\/p>\n

\"\"<\/a>
L\u00e4hip\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 k\u00e4ytetty suojakaasuanalysaattori (kuvan otti Matti-Pekka Pasto)<\/figcaption><\/figure>\n
\"\"<\/a>
Toinen l\u00e4hip\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 esitelty pakkauskone (kuvan otti Johanna Kek\u00e4l\u00e4inen)<\/figcaption><\/figure>\n

Opintojakson palaute ja yhteenveto<\/strong><\/p>\n

Opintojaksolle ilmoittautui kaiken kaikkiaan 37 henkil\u00f6\u00e4. Opinnot aloitti 30 opiskelijaa, joista opintojakson hyv\u00e4ksytysti suoritti 17 opiskelijaa. Opintojakson lopuksi opiskelijat tekiv\u00e4t omista \u201dpakkauksen kehitt\u00e4minen\u201d -teht\u00e4vist\u00e4 loppuraportin. Vertaisoppimisen tavoitteiden pohjalta jokainen opiskelija arvioi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahden muun ryhm\u00e4n raportteja antaen ja saaden monipuolisesti palautetta omasta ja muiden osallistujien opintojaksoty\u00f6skentelyst\u00e4. Osallistujilta kysyttiin viel\u00e4 erikseen palautetta opintojakson lopussa. Palautteet olivat yleisell\u00e4 tasolla joko neutraaleja tai opiskelijat olivat tyytyv\u00e4isi\u00e4 opintojaksoon. Aikataulutukseen oltiin tyytyv\u00e4isi\u00e4, vaikkakin ty\u00f6n ohessa suoritettavat opinnot koettiin haasteellisiksi. Opetusmateriaaliin oltiin p\u00e4\u00e4osin tyytyv\u00e4isi\u00e4 ja sit\u00e4 oli riitt\u00e4v\u00e4sti, joskin joidenkin mielest\u00e4 elintarvikelains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4 painotettiin liikaa. Teht\u00e4v\u00e4 paukkauksen kehitt\u00e4misest\u00e4 oli sopivan haastava ja monipuolinen. L\u00e4hip\u00e4iv\u00e4\u00e4n oltiin eritt\u00e4in tyytyv\u00e4isi\u00e4 ja niit\u00e4 toivottiin lis\u00e4\u00e4. Vierailevien luennoitsijoiden esitykset todettiin mielenkiintoisiksi ja opettavaisiksi. L\u00e4hip\u00e4iv\u00e4n aikana pienryhmin\u00e4 tapahtuneet vierailut opetuspisteill\u00e4 tarjosivat opiskelijoille k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heist\u00e4 toimintaa, jota moni oli verkko-opintojaksolla kaivannut ja piti hyv\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Opiskelijapalautteen perusteella t\u00e4m\u00e4nkaltaista verkko-opintojaksoa voisi jatkossa kehitt\u00e4\u00e4 niin, ett\u00e4   opintojakson yhteydess\u00e4 olisi my\u00f6s yritysvierailuja. Lis\u00e4ksi opintojaksoon voisi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 tietoa biopakkauksista sek\u00e4 rahtipakkaamisesta ja niit\u00e4 tekevist\u00e4 yrityksist\u00e4. Isompia opintokokonaisuuksia tulisi pilkkoa pienempiin paloihin, jolloin ymm\u00e4rrys asioista olisi opiskelijoiden mielest\u00e4 parempaa.<\/p>\n

<\/p>\n

Tommi Laaksonen, Savonia AMK
TKI-asiantuntija (Elintarviketeknologia)
Ruokalaakso-hanke
tommi.laaksonen@savonia.fi
+358 44 785 6089<\/p>\n

<\/p>\n

Matti-Pekka Pasto, SeAMK Ruoka
Lehtori
matti-pekka.pasto@seamk.fi<\/a><\/p>\n

+358 40 868 0100<\/p>\n

<\/p>\n

——————————————————<\/p>\n

Julkaistu 8.5.2020<\/em><\/p>\n

Elintarviketeknologia<\/h2>\n

Ruokalaakso sai alkunsa pohjoissavolaisen emeritusprofessorin toimesta, joka istui kannon nokkaan Haminalahden kukkulalla kiitollisena siit\u00e4, miten hyvin silm\u00e4n kantamat seudut sopivat marjanviljelyyn ja maidontuotantoon. Samalla h\u00e4n tunnisti paljon vahvaa ja korkeatasoista osaamista, jota alueelta l\u00f6ytyi. Emeritusprofessori oli 20 vuotta sitten asiantuntijana arvioimassa Etel\u00e4-Pohjanmaalla valmisteltua elintarvikejalostuksen kehitt\u00e4misohjelmaa. Arviointiraportissaan h\u00e4n nosti esiin elintarviketeknologian koulutuksen merkityksen. Kyseist\u00e4 koulutusta l\u00f6ytyy Sein\u00e4joelta, mutta Kuopiosta se nyky\u00e4\u00e4n puuttuu.<\/p>\n

Ruokalaakson (2018-2020) tavoitteena on alueellinen ruokasektorin verkostomainen pysyv\u00e4 toimintamalli, jota t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n kansallisilla osaamisverkostoilla. Elintarviketeknologian t\u00e4ydennyskoulutus toteutettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Sein\u00e4joen ammattikorkeakoulun (SeAMK) kanssa. T\u00e4ydennyskoulutuksen tarkoituksena on hakea kokemuksia ja tarpeita jatkossa toteutettaviin elintarviketeknologisiin lis\u00e4- ja t\u00e4ydennyskoulutuksiin. T\u00e4ydennyskoulutus koostuu viidest\u00e4 erillisest\u00e4 opintojaksosta. Ensimm\u00e4isen opintojakson aiheena oli katsaus elintarviketeknologiaan ja sen laajuus vastasi noin 120 tunnin ty\u00f6skentely\u00e4. Muut opintojaksot ovat \u201dPakkausteknologia\u201d, \u201dTuotekehitys\u201d, \u201dElintarvikehygienia ja -turvallisuus\u201d sek\u00e4 \u201dElintarviketeknologian uudet trendit\u201d.<\/p>\n

\"\"<\/a>
Siivutus- ja paloittelukone (Kuva: Tommi Laaksonen)<\/figcaption><\/figure>\n

Verkko-opetus kokemuksellisena oppimisena<\/h3>\n

Elintarviketeknologia pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n tietoa ja menetelmi\u00e4 luonnon raaka-aineiden jalostamiseksi ruokatuotteiksi. T\u00e4ydennyskoulutuksen ensimm\u00e4isen tiiviin ja teoriapohjaisen opintojakson toteutus oli haasteellista. SeAMK:ssa oli aiemmin opiskelijapalautteiden perusteella luovuttu vastaavan viiden opintopisteen opintojaksosta, koska opiskelijat kokivat opintojakson liian tietointensiivisen\u00e4. Vastaava opintojakso jaettiinkin SeAMK:ssa nelj\u00e4\u00e4n raaka-aineperustaiseen opintojaksoon: Viljateknologia (5 op), Meijeriteknologia (5 op), Lihateknologia (5 op) ja Kasvikset ja marjavalmisteet (5 op). K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 jokainen opintojakso pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kahden opintopisteen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoitukset.<\/p>\n

Verkko-opetus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n kuitenkin opetuksellisena ty\u00f6kaluna ja mahdollisuutena. Mahdollisuus ajasta ja paikasta riippumattomaan opetukseen on verkossa tapahtuvan opetuksen etu. Verkko-oppimisalustalle p\u00e4\u00e4seminen on jo nyky\u00e4\u00e4n mahdollista jopa \u00e4lypuhelimella, joten jokaisen opettajan tulisikin esitt\u00e4\u00e4 kysymys itselleen, hy\u00f6dynn\u00e4nk\u00f6 itse kaikkia verkko-opetuksen v\u00e4lineit\u00e4 parhaalla mahdollisella tavalla. Verkko-opetuksen mahdollisuutena on henkil\u00f6kohtaisen palautteen anto, mutta heikkoutena voi olla opetuksen kasvottomuus.<\/p>\n

<\/p>\n

Elintarviketeknologia-opintojakson toteutus<\/h3>\n

Ensimm\u00e4inen opintojakso Elintarviketeknologia toteutettiin syys- ja lokakuun aikana syksyll\u00e4 2019. Opintojakso oli jaoteltu yhdeks\u00e4\u00e4n kokonaisuuteen: (1) miksi prosessoidaan, (2) raaka-aineet, (3) maitotuotteet, (4) liha ja lihavalmisteet, (5) valmisruoka, (6) juomat, (7) leipomo ja konditoria, (8) kasvikset ja marjavalmisteet ja (9) makeiset. Alustuksena oli orientoiva materiaali diaesityksena ja itsen\u00e4iset teht\u00e4v\u00e4t, joista osalle annettiin henkil\u00f6kohtaista palautetta. Lis\u00e4ksi j\u00e4rjestettiin verkossa tapahtuvia keskustelutilaisuuksia. Opintojakson lopussa oli verkossa tapahtuva tentti. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 oli SeAMK:n Moodle. Opintojakson suoritti hyv\u00e4ksytysti 15 opiskelijaa. Ensimm\u00e4isi\u00e4 teht\u00e4vi\u00e4 teki yhteens\u00e4 22 opiskelijaa, joten matkan varrella j\u00e4i pois kolmannes opiskelijoista.<\/p>\n

<\/p>\n

Opiskelijapalaute vaihtelevaa<\/h3>\n

Ruokalaakso kysyi osallistujilta palautetta opintojakson lopussa. Opintojakson lopputentiss\u00e4 pyydettiin lis\u00e4ksi yhdess\u00e4 kysymyksess\u00e4 arvioimaan opintojaksoa, joten opiskelijapalautetta kysyttiin kahdella eri tavalla. Yksi opiskelija tekee opintojakson loppuun kev\u00e4\u00e4n 2020 aikana, joten kaikki 16 palautteen antajaa ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti kaikki ne, jotka ovat tehneet opintojakson loppuun saakka. N\u00e4ist\u00e4 kaksi henkil\u00f6\u00e4 olivat t\u00e4ysin tyytym\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 toteutukseen. Loput 14 olivat neutraaleja tai tyytyv\u00e4isi\u00e4. Osa piti erityisesti \u201dleipomo ja konditoria\u201d -osion yhteydess\u00e4 olevasta leivontateht\u00e4v\u00e4st\u00e4 ja toivoi pieni\u00e4 elintarviketeknologisten ilmi\u00f6iden havainnointiteht\u00e4vi\u00e4 kaikkiin osioihin. Moni kaipasi opintojakson aikatauluttamista heti toteutuksen alussa, koska ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvien opiskelijoiden aikataulun hallinta on haasteellista. Palautteissa tuli esiin passiivisuus selke\u00e4n\u00e4 kehitt\u00e4miskohteena eli verkkoymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 tulee helposti materiaalipankki, jolloin se alkaa muistuttaa oppikirjaa. Kuitenkin ero oppikirjaan on se, ett\u00e4 teht\u00e4viin annetaan my\u00f6s opettajan toimesta kirjallista palautetta.  Useat opiskelijat kaipasivat nauhoitettua alustusta, jolloin opintojen seuraaminen olisi ollut helpompaa. Harmittavana yksityiskohtana voidaan todeta, ett\u00e4 SeAMK:n Moodle kaatui kurssin kiireisimp\u00e4n\u00e4 viikonloppuna. Ongelmaa ei pystynyt ratkaisemaan palveluntuottajakaan viikonlopun aikana, joka osoittaa sen, ett\u00e4 tietotekniikan kanssa saattaa tulla ylitsep\u00e4\u00e4sem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ongelmia.<\/p>\n

<\/p>\n

Miten t\u00e4ydennyskoulutusta tulisi kehitt\u00e4\u00e4 jatkossa?<\/h3>\n

Opintojakson toinen vastuuopettaja oli tehnyt osana ammatillista opettajankoulutusta kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4n verkko-opetuksesta vuonna 2008. Opettaja oli matkan varrella toteuttanut verkossa nelj\u00e4 kes\u00e4opintojaksoa, joissa oli mukana ammattikorkeakoulujen opiskelijoita ymp\u00e4ri Suomen. Yhteis\u00f6llisyyden portailla eteneminen pit\u00e4\u00e4 huomioida jokaisessa toteutuksessa. Ensimm\u00e4isess\u00e4 tasossa oppimisymp\u00e4rist\u00f6 toimii materiaalivarastona. Toisessa tasossa vuorovaikutus on opiskelijan ja opettajan v\u00e4list\u00e4. Kolmannella tasolla opiskelijat ovat kesken\u00e4\u00e4n vuorovaikutuksessa. Nelj\u00e4nness\u00e4 opiskelijat jo suunnittelevat opintojakson toteutusta ja vaikuttavat siten opintojakson toteutukseen. Elintarviketeknologia-opintojakson osalta asiaintensiivisyys johti siihen, ett\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden portailla p\u00e4\u00e4stiin toteutuksessa vasta kolmannelle tasolle.<\/p>\n

Ensimm\u00e4isest\u00e4 toteutuksesta saatiin kuitenkin hyvi\u00e4 kokemuksia seuraaviin aiemmin mainittuihin elintarviketeknologian t\u00e4ydennyskoulutuksen opintojaksoihin.<\/p>\n

<\/p>\n

Jarmo Alarinta, SeAMK Ruoka
Tutkimus- ja kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6
040 830 2450
jarmo.alarinta@seamk.fi<\/p>\n

<\/p>\n

Tommi Laaksonen, Savonia AMK
TKI-asiantuntija (Elintarviketeknologia)
Ruokalaakso-hanke
044 785 6089
tommi.laaksonen@savonia.fi<\/p>\n<\/div>\n