{"id":385,"date":"2018-12-13T07:04:53","date_gmt":"2018-12-13T07:04:53","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/?p=385"},"modified":"2018-12-13T07:11:57","modified_gmt":"2018-12-13T07:11:57","slug":"pukisitko-paallesi-maidosta-tehdyt-alusvaatteet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/2018\/12\/13\/pukisitko-paallesi-maidosta-tehdyt-alusvaatteet\/","title":{"rendered":"Pukisitko p\u00e4\u00e4llesi maidosta tehdyt alusvaatteet?"},"content":{"rendered":"

Maitoa juodaan ja siit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n jugurttia tai juustoa – useimmille meist\u00e4 maito ei tuo mieleen muovipakkausta, nappeja tai maalia, vaatteista puhumattakaan. Maito on kuitenkin monipuolinen seos, jonka k\u00e4ytt\u00f6 muihinkin kuin elintarvikkeisiin on tunnettu jo pitk\u00e4\u00e4n. Voisiko Pohjois-Savon huipputuotteesta maidosta tulla uusi puu, yksi luonnonmateriaaleista, jolla osittain korvattaisiin fossiilisia ja saastuttavia raaka-aineita teollisuudessa? Maidosta olisi moneksi.<\/strong><\/p>\n

Maidon k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 muuhun kuin elintarvikkeisiin on pitk\u00e4 historia. Tiett\u00e4v\u00e4sti jo muinaiset egyptil\u00e4iset valmistivat maidosta maalia, siit\u00e4 on l\u00f6ytynyt merkkej\u00e4 faaraoiden haudoista. Nykyisin eksoottiselta kuulostavaa maitolankaa valmistettiin paljon toisen maailmansodan aikaan, kun villaa kului rintamamiesten vaatettamiseen ja vaihtoehtoisille tekstiilikuiduille oli kova kysynt\u00e4.<\/p>\n

Alun perin muovinkaltaiset polymeerit tehtiin erilaisista luonnontuotteista, joista maito oli yksi. Saksalaisten Adolf Spittelerin ja W. Kirschin 1910-luvulla kehitt\u00e4m\u00e4 maidon kaseiiniproteiinista tehty polymeeri oli ensimm\u00e4isi\u00e4 muovilaatuja, joita pystyttiin v\u00e4rj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 lis\u00e4si materiaalin suosiota. Kaseiinimuovi muistutti ulkon\u00e4\u00f6lt\u00e4\u00e4n norsunluuta, ja siit\u00e4 valmistetut tuotteet olivat aikanaan hyvin arvostettuja. Muun muassa Coco Chanelin jakkujen napit tehtiin maitomuovista, samoin luksustuotteena pidetyt Parkkerin kuulak\u00e4rkikyn\u00e4t. Suomen ensimm\u00e4inen muovintuottaja Sarvis Oy valmisti maitomuovista eli galaliitista muun muassa nappeja ja myi maidosta tehty\u00e4 muoviraaka-ainetta ulkomaille. Nykyisinkin maitoa ja sen ainesosia l\u00f6ytyy yll\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 paikoista aina pitsalaatikoista luuimplantteihin.<\/p>\n

Hy\u00f6dyllisi\u00e4 perinteit\u00e4<\/h4>\n

Maidon k\u00e4yt\u00f6n perinteiss\u00e4 on paljon ammennettavaa t\u00e4h\u00e4nkin p\u00e4iv\u00e4\u00e4n. Rasvatonta maitoa eli kurria ei aikanaan juuri arvostettu juomana, mutta maataloissa sille olikin muuta k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 \u2013 muun \"\"<\/a>muassa lattialankkujen k\u00e4sittely. Maidolla valeltu lattia kest\u00e4\u00e4 kulutusta ja hylkii likaa k\u00e4sittelem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 puuta paremmin.<\/p>\n

Kotioloissa rasvatonta maitoa voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lis\u00e4ksi maalin tai liiman valmistamiseen, ja valmista maitomaalijauhetta voi ostaa esimerkiksi perinnerakentamiseen erikoistuneista liikkeist\u00e4. Maidosta voi helposti erottaa etikan avulla kaseiinimassaa, joka toimii vaikkapa joulukoristeiden askartelussa. Ihonhoito maidolla tai siit\u00e4 valmistetulla voiteella on niin ik\u00e4\u00e4n tunnettu pitk\u00e4\u00e4n \u2013 kylpih\u00e4n Kleopatrakin tarinoiden mukaan maidossa pit\u00e4\u00e4kseen ihonsa pehme\u00e4n\u00e4.<\/p>\n

Maitomuovin uusi tuleminen<\/h4>\n

Valion lanseeraamat maitosuola, maitoproteiinivalmiste Mifu sek\u00e4 pohjaan palamaton maito kuvastavat maidon k\u00e4sittelyn kehittymist\u00e4 elintarviketeollisuudessa viime vuosina. My\u00f6s maidon materiaalik\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on tehty edistysaskelia, vaikka valmiita maidosta valmistettuja ei-sy\u00f6t\u00e4vi\u00e4 tuotteita tai pakkauksia kuluttaja ei kovin usein kohtaakaan.<\/p>\n

20-luvulla kehitetyn maitomuovin valmistusprosessi oli melko ty\u00f6l\u00e4s ja materiaali imi helposti kosteutta ja haurastui ajan mittaan. Halvan \u00f6ljyn suosion my\u00f6t\u00e4 maito j\u00e4i muiden biomateriaalien ohessa 30-40 \u2013lukujen taitteessa pois muoviteollisuuden valtavirrasta eik\u00e4 sen parissa tehty tuotekehityst\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n aikaan. Viime aikoina biopohjaisten pakkausmateriaalien kysynt\u00e4 on her\u00e4tt\u00e4nyt uudelleen kiinnostuksen maitomuoviin.<\/p>\n

Yhdysvalloissa maatalousministeri\u00f6n tutkimusyksik\u00f6ss\u00e4 kehitettiin muutama vuosi sitten muovinkaltainen pakkauskalvo, joka perustuu kaseiiniin, mutta sen valmistusprosessi ja ominaisuudet poikkeavat varhaisesta galaliitista. Pakkaus suojaa ruokaa tehokkaasti hapelta, on kompostoituva ja sen voi my\u00f6s sy\u00f6d\u00e4. Polymeereihin ja biomateriaaleihin erikoistunut tutkimusryhm\u00e4 valmisti vuonna 2010 kaseiinista biohajoavaa vaahtomuovin kaltaista materiaalia, joka soveltuu esimerkiksi eristeeksi ja huonekalujen pehmustamiseen. Pakkausteollisuudessa maitopohjainen pinnoite on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s joissakin pahvipakkauksissa, joissa se est\u00e4\u00e4 elintarvikkeen rasvaa ja kosteutta pehment\u00e4m\u00e4st\u00e4 kartonkia. Uusissa maitomuovilaaduissa kosteuskest\u00e4vyytt\u00e4 onkin pystytty parantamaan muun muassa saven tai pektiinin avulla. Toisaalta joissakin pakkauksissa hajoaminen vedess\u00e4 on haluttu ominaisuus.<\/p>\n

Ylellist\u00e4 maitoa ylle ja iholle<\/h4>\n

Kaseiinin hy\u00f6dynt\u00e4miseen perustuvat my\u00f6s maitokangas ja maitolanka. Valmistusprosessissa kaseiinia venytet\u00e4\u00e4n kuiduiksi, jotka kehr\u00e4t\u00e4\u00e4n langaksi. Valmiit langat ja tekstiilit ovat joko puhtaasti kaseiinista valmistettuja tai sekoitekuitua. Tuntumaltaan maitolanka on pehme\u00e4\u00e4, sile\u00e4\u00e4 ja hieman kiilt\u00e4v\u00e4\u00e4, kuten silkki tai ka\u0161mirvilla. Kauniista maitokankaasta on valmistettu jopa h\u00e4\u00e4pukuja. Kaseiinin kosteudensitomiskyky, joka varhaisissa muovilaaduissa oli ongelma, on ihoa vasten olevissa tekstiileiss\u00e4 eduksi, ja siit\u00e4 valmistettuja alusvaatteita kehutaankin kosteuttaviksi ja lis\u00e4ksi antibakteerisiksi.<\/p>\n

\"\"<\/a>Maitolankaa ei juurikaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ole saatavilla suomalaisissa alan liikkeiss\u00e4, eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n maitokuidusta valmistettuja tekstiilej\u00e4, mutta kansainv\u00e4lisiss\u00e4 nettikaupoissa niit\u00e4 on tarjolla jonkin verran.<\/p>\n

Kosmetiikkateollisuudessa on aina hy\u00f6dynnetty luonnosta saatavien ainesosien hoitavia vaikutuksia, ja viime aikojen luonnonkosmetiikkabuumi on ehk\u00e4 kiihdytt\u00e4nyt tuotekehityst\u00e4 entisest\u00e4\u00e4n. Kauneudenhoitotuotteiden valmistajat ovat keksineet muun muassa soveltaa maitohappoa ihon kuorintaan ja puhdistukseen sek\u00e4 maidon heraproteiineja ravinteita lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Maitoa on siis k\u00e4ytetty ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hyvin monipuolisesti. Uusimmat edistysaskeleet kertovat siit\u00e4, ett\u00e4 \u201dvalkoisen kullan\u201d koko potentiaali on tuskin edes viel\u00e4 selvinnyt. Savonian Maito Innovaatiot \u2013hankkeessa kartoitetaan maidon materiaalik\u00e4yt\u00f6n mahdollisuuksia. Jos innostuit aiheesta ja haluat tiet\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4, ota yhteytt\u00e4!<\/p>\n

 <\/p>\n

Mikaela Mughal
\nTKI-asiantuntija, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6
\nSavonia-ammattikorkeakoulu, Iisalmen kampus
\npuh. 044 785 6046
\ns\u00e4hk\u00f6posti mikaela.mughal(at)savonia.fi<\/p>\n

_ _ _<\/span><\/em><\/p>\n

Maito Innovaatiot \u2013hanketta rahoittaa Yl\u00e4-Savon Veturi Manner-Suomen maaseudun kehitt\u00e4misohjelman mukaisesti.<\/span><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Maitoa juodaan ja siit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n jugurttia tai juustoa – useimmille meist\u00e4 maito ei tuo mieleen muovipakkausta, nappeja tai maalia, vaatteista puhumattakaan. Maito on kuitenkin monipuolinen seos, jonka k\u00e4ytt\u00f6 muihinkin kuin elintarvikkeisiin on tunnettu jo pitk\u00e4\u00e4n. Voisiko Pohjois-Savon huipputuotteesta maidosta tulla<\/p>\n","protected":false},"author":4243,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-385","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/385","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4243"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=385"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/385\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":396,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/385\/revisions\/396"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=385"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=385"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=385"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}