{"id":39,"date":"2016-01-15T09:19:51","date_gmt":"2016-01-15T09:19:51","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/?p=39"},"modified":"2016-01-15T09:19:51","modified_gmt":"2016-01-15T09:19:51","slug":"metvi-hanke-etenee-kohti-pilotointia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/2016\/01\/15\/metvi-hanke-etenee-kohti-pilotointia\/","title":{"rendered":"Metvi-hanke etenee kohti pilotointia"},"content":{"rendered":"<p>METVI-hankkeen tavoitteena on tehostaa ja tiivist\u00e4\u00e4 sellu- ja paperitehtaiden j\u00e4tevesien k\u00e4sittelyprosessia. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu siten, ett\u00e4 j\u00e4teveden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 orgaanista kuormitusta saadaan v\u00e4hennetty\u00e4 entist\u00e4 kustannustehokkaammin ja samalla parantaen prosessin energiahy\u00f6tysuhdetta merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n<p>J\u00e4tevesiprosessin toimintaa tehostetaan kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 prosessiin tulevan veden esik\u00e4sittely\u00e4 soveltaen siihen anaerobista j\u00e4tevesiprosessia (UASB-teknologia: Upflow Anaerobic Sludge Blanket Reactor) orgaanisen kuormituksen v\u00e4hent\u00e4miseen. Samanaikaisesti laitteistolla saadaan tuotettua biometaania j\u00e4teveden sis\u00e4lt\u00e4mien orgaanisten yhdisteiden hajotessa anaerobisissa olosuhteissa mikrobiologisesti. Orgaanisen kuormituksen leikkaaminen UASB-teknologian avulla v\u00e4hent\u00e4\u00e4 my\u00f6s l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti j\u00e4tevesiprosessista muodostuvan lietteen syntym\u00e4\u00e4ri\u00e4, ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 samalla lietteen j\u00e4lkik\u00e4sittelyn tarvetta. UASB-teknologian avulla voidaan lis\u00e4ksi mets\u00e4teollisuuden j\u00e4tevesien sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 sulfaatti ja sulfiitti pelkist\u00e4\u00e4 sulfidiksi ja saostaa edelleen alkuainerikisi. Rikki\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon mets\u00e4teollisuudessa massan valmistuksessa.<\/p>\n<p>Syksyn 2015 aikana hankkeessa keskityttiin Savon Sellun lauhdeveden tutkimiseen vaiheistetulla UASB-laitteistolla (kuvassa). Hapan lauhdevesi esik\u00e4siteltiin (neutralointi ja hivenaineiden lis\u00e4\u00e4minen), jonka j\u00e4lkeen se operoitiin laitteiston l\u00e4pi viipym\u00e4ajan ollessa 24 h. Mikrobiologisesti rikin reduktioksi saatiin 95 % ja orgaanisenaineen 80 %. 70 % rikist\u00e4 pelkistyi lietepetiin sulfidiksi, jonka jatkok\u00e4sittely tulee viel\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 ennen pilotointi vaihetta. Muodostuvan biometaanin pitoisuus ylitti jopa 85 %. Operointil\u00e4mp\u00f6tilana pidettiin 37\u201340 \u00b0C eli mesofilisell\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tila-alueella. Luontaisesti lauhdevedet ovat kuumia, noin 60 \u00b0C, joten niiden j\u00e4\u00e4hdytt\u00e4minen reaaliolosuhteissa ei ole kovin j\u00e4rkev\u00e4\u00e4. Pilotointi on tarkoitus k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 heti maaliskuun alussa, joten onnistunut koeajo todentaa tutkimusten etenemist\u00e4.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-content\/uploads\/sites\/1492\/2016\/01\/metvi_blogi.jpg\" rel=\"attachment wp-att-40\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignnone size-medium wp-image-40\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-content\/uploads\/sites\/1492\/2016\/01\/metvi_blogi-300x225.jpg\" alt=\"metvi_blogi\" width=\"300\" height=\"225\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-content\/uploads\/sites\/1492\/2016\/01\/metvi_blogi-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-content\/uploads\/sites\/1492\/2016\/01\/metvi_blogi-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-content\/uploads\/sites\/1492\/2016\/01\/metvi_blogi-624x468.jpg 624w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-content\/uploads\/sites\/1492\/2016\/01\/metvi_blogi.jpg 960w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Energia-massatase tarkastelu on t\u00e4rke\u00e4 osa hanketta ja tulosten tulkintaa. T\u00e4st\u00e4 osiosta vastaa Savonian Varkauden yksik\u00f6n Lehtori Jukka Huttunen, jonka tukena Metvi-hankkeen osalta ty\u00f6skentelee Diplomi-insin\u00f6\u00f6ri Valtteri Laine (LUT). Tutustumisk\u00e4ynti tehdaskohteeseen toteutettiin joulukuussa.<\/p>\n<p>J\u00e4tevesien ominaisuuksien kemiallisten ja mikrobiologisten ominaisuuksien selvittely Varkauden Stora Enson vesist\u00e4 aloitettiin opiskelijaprojektin voimin. Varkaudessa on tapahtunut viime vuoden aikana linjan muutos hienopaperitehtaasta kartonkitehtaaksi. Nyky\u00e4\u00e4n tehdas k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 raaka-aineena pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n havusellua. Projektiryhm\u00e4n kanssa k\u00e4ytiin joulukuussa tutustumassa tehtaan j\u00e4teveden puhdistamoon. Tammikuun aikana on tarkoitus ker\u00e4t\u00e4 j\u00e4tevedet ja saattaa projekti p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vappuun menness\u00e4. Tueksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n aktiviteeteille on lis\u00e4ksi tammikuussa aloittava slovakialainen harjoittelija Aleksander Grobin, joka ty\u00f6skentelee hankkeelle kahtena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 viikossa.<\/p>\n<p>Maarit Janhunen<br \/>\nMETVI-hankkeen koordinaattori<br \/>\n<a href=\"mailto:maarit.janhunen@savonia.fi\">maarit.janhunen@savonia.fi<br \/>\n<\/a><a href=\"https:\/\/www.facebook.com\/metvihanke\">https:\/\/www.facebook.com\/metvihanke<br \/>\n<\/a><a href=\"http:\/\/metvi.savonia.fi\/\">http:\/\/metvi.savonia.fi\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>METVI-hankkeen tavoitteena on tehostaa ja tiivist\u00e4\u00e4 sellu- ja paperitehtaiden j\u00e4tevesien k\u00e4sittelyprosessia. T\u00e4m\u00e4 tapahtuu siten, ett\u00e4 j\u00e4teveden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4\u00e4 orgaanista kuormitusta saadaan v\u00e4hennetty\u00e4 entist\u00e4 kustannustehokkaammin ja samalla parantaen prosessin energiahy\u00f6tysuhdetta merkitt\u00e4v\u00e4sti. J\u00e4tevesiprosessin toimintaa tehostetaan kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 prosessiin tulevan veden esik\u00e4sittely\u00e4 soveltaen siihen anaerobista<\/p>\n","protected":false},"author":476,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-39","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/476"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=39"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":41,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/39\/revisions\/41"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=39"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=39"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=39"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}