{"id":625,"date":"2019-12-17T10:21:57","date_gmt":"2019-12-17T08:21:57","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/?p=625"},"modified":"2019-12-17T10:22:12","modified_gmt":"2019-12-17T08:22:12","slug":"end-of-physiotehrapy-vai-muutoksesta-kohti-kehittamista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/2019\/12\/17\/end-of-physiotehrapy-vai-muutoksesta-kohti-kehittamista\/","title":{"rendered":"End of Physiotehrapy \u2013 vai muutoksesta kohti kehitt\u00e4mist\u00e4?"},"content":{"rendered":"<p>Apulaisprofessori David Nicholls, joka on kirjoittanut kirjan nimelt\u00e4 The End of Physiotherapy, oli luennoitsijana European Network of Physiotherapy in Higher Education j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vuotuisessa konferenssissa Gronigenissa, Alankomaissa lokakuussa 2019. T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa, h\u00e4nen ajatusten innoittamana, pohdin muutosta ja kuntoutusta tieteenalana. Erityisesti pyrin tarkastelemaan muutosta suhteessa koulutuksen kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-content\/uploads\/sites\/1492\/2019\/12\/aijo_blogi_1.png\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-626 alignnone\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-content\/uploads\/sites\/1492\/2019\/12\/aijo_blogi_1.png\" alt=\"\" width=\"687\" height=\"394\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-content\/uploads\/sites\/1492\/2019\/12\/aijo_blogi_1.png 687w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-content\/uploads\/sites\/1492\/2019\/12\/aijo_blogi_1-300x172.png 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 687px) 100vw, 687px\" \/><\/a><\/p>\n<p>On siis aika pys\u00e4hty\u00e4 kriittisesti tarkastelemaan muutosta kuntoutuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mik\u00e4 muuttuu ja mik\u00e4 vaikutus n\u00e4ill\u00e4 muutoksilla on? Miten koulutuksen tulisi ennakoiden tunnistaa muutokset ja vastata niihin? Kriittinen tarkastelu auttaa luopumaan tehottomista toiminnoista ja s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulosta tuottavat toimintamuodot. N\u00e4ihin tulisi kuntoutuksen koulutuksen pureutua.<\/p>\n<p>Muutos on v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ja t\u00e4ss\u00e4 muutoksessa kuntoutus tieteenalana muuttuu ja kehittyy. Pitk\u00e4lle ei tarvitse menn\u00e4 kuntoutuksen historiaan, kun huomaa, miten tieteenala ja sen menetelm\u00e4t ovat kehittyneet. Kuntoutuksessa entist\u00e4 enemm\u00e4n kehitet\u00e4\u00e4n ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n teknologiaan pohjautuvia kuntoutumista tukevia menetelmi\u00e4. Esimerkiksi neurologisen kuntoutujan k\u00e4velyharjoittelu, jota ennen tehtiin fysioterapeuttiavusteisesti, tehd\u00e4\u00e4n nyt robottiavusteisesti, jossa fysioterapeutti ohjaa k\u00e4velyharjoittelua tietokoneen avulla.<\/p>\n<blockquote><p>Millaiseen muutoksen kuntoutusmenetelmien kehittyminen vie ja mit\u00e4 ajattelemme ihmisest\u00e4 ja ihmisen kuntoutuksesta nykyisin?<\/p><\/blockquote>\n<p>Ihmisen hahmottaminen mekanistisesti koneena on historiallinen tapa tarkastella ihmist\u00e4 kokonaisuutena ja toteuttaa kuntoutusta. Voidaan ajatella, ett\u00e4 teknologia soveltuu t\u00e4h\u00e4n ajattelutapaan hyvin. Jos vain kuntoutamme mekanistisesti \u201dihmiskoneen virheellisi\u00e4 osia tai toimintoja\u201d menet\u00e4mmek\u00f6 ihmisyyden ja inhimillisyyden kuntoutustoiminnasta? Toisaalta mahdollistaako ja auttaako teknologia kuntoutuksen ammattilaista n\u00e4kem\u00e4\u00e4n kuntoutujan kehon ulkopuolelle, kun k\u00e4det eiv\u00e4t ole en\u00e4\u00e4 kiinni kuntoutujassa? Pystyyk\u00f6 t\u00e4ll\u00f6in kuntoutusty\u00f6n ammattilainen keskittym\u00e4\u00e4n paremmin keskustelemaan kuntoutujan kanssa ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n h\u00e4net kokonaisvaltaisesti?<\/p>\n<p>Rahoitus ja rahavirrat muuttuvat jatkuvasti. Ne mahdollistavat ja rajaavat. Hyv\u00e4 taloudellinen tilanne mahdollistaa esimerkiksi teknologian kehittymisen ja k\u00e4yt\u00f6n kuntoutustoiminnassa, mutta toisaalta taas huono tilanne rajaa teknologian kuntoutustoiminnan ulkopuolelle. Ekonomia ohjaa sit\u00e4 millaiseksi yksitt\u00e4isen kuntoutujan kuntoutumisprosessi muotoutuu. Mit\u00e4 kuntoutumista tukevia menetelmi\u00e4 on tarjolla ja miten niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ovat erilaisia ja t\u00e4t\u00e4 kautta saattaa synnytt\u00e4\u00e4 ep\u00e4tasa-arvoisia kuntoutuspalveluja. My\u00f6s se, millaisten kuntoutumismenetelmien opetus mahdollistuu niin koulutusorganisaatioiden kuin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n harjoittelupaikojen osalta, luovat oppimiskokemusten ja osaamisen pohjan alalle opiskeleville opiskelijoille.<\/p>\n<blockquote><p>Ymp\u00e4rill\u00e4 oleva yhteiskunta ja siell\u00e4 el\u00e4v\u00e4t ihmiset muuttuvat. Erityisesti Suomessa v\u00e4est\u00f6 vanhenee.<\/p><\/blockquote>\n<p>Yh\u00e4 vanhempien kuntoutujien monisairastavuus ja haasteellisemmat kuntoutuksen l\u00e4ht\u00f6kohdat haastavat gerontologisen kuntoutusosaamisen. N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n pohjautuvaa tietoa tulee olla kuntoutustoiminnan l\u00e4ht\u00f6kohtana, mutta my\u00f6s i\u00e4kk\u00e4\u00e4n ihmisen kokonaisvaltainen ymm\u00e4rt\u00e4minen el\u00e4m\u00e4ntilanteineen ja oikea asenteellinen vuorovaikutustilanteiden hallinta korostuvat osaamisessa. Koulutuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta t\u00e4m\u00e4 nostaa esille niin osaamisen opettamisen kuin my\u00f6s positiivisten vuorovaikutustaitojen ja asenteen n\u00e4k\u00f6kulmat, joihin my\u00f6s opetuksen tulisi tarjota oppimisen mahdollisuuksia.\u00a0 Esimerkiksi It\u00e4-Suomen yliopiston geriatrian professorin Eija L\u00f6nnroosin kanssa kehitetty i\u00e4kk\u00e4iden ihmisten kokonaisvaltaisen toimintakyvyn haastattelulomake ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n auta opiskelijoita kartoittamaan toimintakyky\u00e4, vaan my\u00f6s n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, kuuntelemaan ja toimimaan i\u00e4kk\u00e4\u00e4n ihmisen kanssa.<a href=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-content\/uploads\/sites\/1492\/2019\/12\/aijo_blogi_2.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-627 size-medium alignright\" src=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-content\/uploads\/sites\/1492\/2019\/12\/aijo_blogi_2-213x300.jpg\" alt=\"\" width=\"213\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-content\/uploads\/sites\/1492\/2019\/12\/aijo_blogi_2-213x300.jpg 213w, https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-content\/uploads\/sites\/1492\/2019\/12\/aijo_blogi_2.jpg 564w\" sizes=\"auto, (max-width: 213px) 100vw, 213px\" \/><\/a><\/p>\n<p>Muutos on my\u00f6s ammatillisen roolin muutosta. Entist\u00e4 enemm\u00e4n fysioterapeutti jakaa omaa ammatillista osaamistaan esimerkiksi tiimin j\u00e4senen\u00e4, mutta samalla osoittaa oman ammatillisen osaamisen tarpeellisuuden. Kuntoutuminen on koko yhteis\u00f6\u00f6n vaikuttavaa toimintaa, jota parhaimmillaan tehd\u00e4\u00e4n moniammatillisessa tiimiss\u00e4. Moniammatillinen ty\u00f6skentely tarjoaa parhaimmillaan hyvi\u00e4 tuloksia ja opiskelijoille hyvi\u00e4 oppimiskokemuksia.<\/p>\n<p>Muutokset heijastuvat kuntoutukseen laaja-alaisesti. Ne tarjoavat kehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohtia, jos ne halutaan n\u00e4hd\u00e4 mahdollisuuksina ja niiden kautta voidaan suunnata muutosta kohti entist\u00e4 parempaa kuntoutustoimintaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>Marja \u00c4ij\u00f6<br \/>\nGerontologian ja kuntoutuksen yliopettaja<br \/>\nSavonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Apulaisprofessori David Nicholls, joka on kirjoittanut kirjan nimelt\u00e4 The End of Physiotherapy, oli luennoitsijana European Network of Physiotherapy in Higher Education j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vuotuisessa konferenssissa Gronigenissa, Alankomaissa lokakuussa 2019. T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa, h\u00e4nen ajatusten innoittamana, pohdin muutosta ja kuntoutusta tieteenalana. Erityisesti pyrin<\/p>\n","protected":false},"author":476,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12,4],"tags":[],"class_list":["post-625","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kansainvalisyys","category-koulutus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/625","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/476"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=625"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/625\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":629,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/625\/revisions\/629"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=625"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=625"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=625"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}