Viimeisten vuosikymmenten ajan Suomessa lastensuojelun on kuvattu olevan kriisisiss\u00e4. Suomessa lastensuojelu on byrokratisoitunutta, hallitsematonta ja ylikuormittunutta. Kun sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden ett\u00e4 asiakkaiden n\u00e4k\u00f6kulmasta lastensuojelu on ollut toimimatonta, on ratkaisua l\u00e4hdetty etsim\u00e4\u00e4n kaukaa Englannista saakka. Englannin Hackneyss\u00e4 lastensuojelua on kehitetty asiakasl\u00e4ht\u00f6isemm\u00e4ksi soveltamalla systeemist\u00e4 ajattelua lastensuojeluty\u00f6h\u00f6n. Fagerstr\u00f6min mukaan t\u00e4ll\u00e4 muutoksella onkin saatu varsin kannustavia tuloksia aikaan. Vuodesta 2016 l\u00e4htien Hackneyn mallin oppeja on alettu tuoda my\u00f6s Suomen lastensuojelun kent\u00e4lle ensin lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE) ja sittemmin Syty -hankkeen (Systeemisen lastensuojelun levitt\u00e4minen ja juurruttaminen) my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4ll\u00e4 tavoin Suomeen on syntynyt LAPE-\u00e4idin ja SYTY-is\u00e4n saattelemana ja isois\u00e4-Hackneyn avustuksella uusi, uljas lastensuojelun systeeminen toimintamalli (tunnetaan my\u00f6s alun perin Hackneyn mallina ja uusimpana lempinimen\u00e4 on lastensuojelun systeeminen ty\u00f6ote \u2013 rakkaalla lapsellahan on monta nime\u00e4). Kutsutaan h\u00e4nt\u00e4 nyt t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 kuitenkin ristim\u00e4nimen mukaan systeemiseksi toimintamalliksi (syty).<\/p>\n\n\n\n
Suomalaisesta lastensuojelun systeemisest\u00e4 toimintamallista on Aaltion ja Isokuortin mukaan muokkautunut omanlaisensa, systeemisyyteen ja perheterapeuttiseen n\u00e4k\u00f6kulmaan ja toimintatapaan sek\u00e4 vastuun jakamiseen perustuva uudenlainen tapa ajatella, ty\u00f6skennell\u00e4 ja j\u00e4sent\u00e4\u00e4 lastensuojelun sosiaality\u00f6t\u00e4. Systeemisess\u00e4 toimintamallissa lastensuojelun painopisteen tulisi siirty\u00e4 palveluohjauksesta vuorovaikutukseen ja lapsen kohtaamiseen. Systeemisell\u00e4 ty\u00f6skentelyll\u00e4 on mahdollista saavuttaa muutoksia ja tuloksia niin asiakas-, ty\u00f6ntekij\u00e4- kuin j\u00e4rjestelm\u00e4\/organisaatiotasolla, ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olisikin, ett\u00e4 systeeminen ajattelu ja periaatteet ohjaisivat toimintaa ja juurtuisivat n\u00e4ille kaikille tasoille.<\/p>\n\n\n\n
Systeemisen toimintamallin tavoitteet ovat laajat ja mahtipontiset, joku saattaisi kuvata niit\u00e4 jopa hieman idealistisiksi. Aaltion ja Isokuortin mukaan tavoitteena on mm. organisoida lastensuojelun sosiaality\u00f6 uudella tavalla tiimity\u00f6ksi, lis\u00e4t\u00e4 asiakkaan (lapsen ja\/tai perheen) osallisuutta ja hyvinvointia, v\u00e4hent\u00e4\u00e4 sijoituksia, parantaa lastensuojelun laatua ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6hyvinvointia. Systeeminen toimintamalli rakentuu tiettyjen elementtien varaan. N\u00e4m\u00e4 ydinelementit ovat systeeminen asiakasty\u00f6, systeeminen tiimi ja systeeminen viikkokokous. Systeemisen toimintamallin pilotointia on tutkittu Suomessa jonkin verran. Koikkalaisen Savonialle tekem\u00e4ss\u00e4 YAMK-opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4 tarkasteltiin toimintamallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa yhdess\u00e4 suurehkossa sote-alan organisaatiossa ty\u00f6ntekij\u00f6iden kokemusten kautta.<\/p>\n\n\n\n
Tutkittavan organisaation systeemisen toimintamallin synnytyskertomus ansaitsee tulla kerrotuksi ja siit\u00e4 on mahdollista ottaa opiksi, kun syty-perheenlis\u00e4yst\u00e4 suunnitellaan ja toteutetaan tulevaisuudessa.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n
Kohdeorganisaation pilottialueilla toimintamallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto on kohdannut haasteita, mutta itse toimintamalli koetaan varsin hyv\u00e4ksi ja potentiaaliseksi. Toimintamallia ei koeta viel\u00e4 omaksuttaneen kunnolla (ei yksil\u00f6- eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n organisaatiotasolla) ja joihinkin sen keskeisiin elementteihin liitet\u00e4\u00e4n haavoittuvuuden kokemus (esim. henkil\u00f6st\u00f6resurssin ja perheterapeuttien v\u00e4hyys, ty\u00f6ntekij\u00f6iden vaihtuvuus ja poissaolot, viikkokokouksen haavoittuvuus, suuret asiakasm\u00e4\u00e4r\u00e4t). Lis\u00e4ksi jotkut keskeiset elementit tuntuvat olevan viel\u00e4 ep\u00e4selvi\u00e4 niin yksil\u00f6-, tiimi- kuin organisaatiotasollakin, vaikka ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 l\u00f6ytyykin jo jonkin verran tarvittavaa systeemist\u00e4 osaamista sek\u00e4 edelt\u00e4vist\u00e4 koulutuksista ja ammattinsa kautta ett\u00e4 systeemisen tiimikoulutuksen tiimoilta. My\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6iden asenne toimintamallia ja muutosta kohtaan on hyv\u00e4; ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat hyvin motivoituneita ja sitoutuneita toimintamallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon. Valitettavasti kuitenkaan oikealla asenteella ei viel\u00e4 ihmeit\u00e4 tehd\u00e4, jos puitteet toimintamallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa eiv\u00e4t ole kunnossa. Eih\u00e4n vauvatkaan synny pelk\u00e4ll\u00e4 tahdonvoimalla. Nykyisill\u00e4 niukoilla resursseilla ja j\u00e4ykill\u00e4 rakenteilla sek\u00e4 tukevien elementtien ollessa vajavaiset, toimintamallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ei ole tutkittavassa organisaatiossa onnistunut aivan toivotulla tavalla.<\/p>\n\n\n\n
Pilottialueilta l\u00f6ytyi sek\u00e4 systeemisen toimintamallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa est\u00e4vi\u00e4, mutta my\u00f6s runsaasti edist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Tutkimukseen osallistuvien ty\u00f6ntekij\u00f6iden haastatteluaineistosta nousi enemm\u00e4n esiin toimintamallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa est\u00e4vi\u00e4 konkreettisia esimerkkej\u00e4, kun taas edist\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t esitettiin enemm\u00e4n toiveiden muodossa. Toimintamallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa ja systeemist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 est\u00e4viksi tekij\u00f6iksi nousi jo edell\u00e4 mainittu haavoittuvuus, liian suuret asiakasm\u00e4\u00e4r\u00e4t ja pienet henkil\u00f6st\u00f6resurssit, perheterapeutin pieni resurssi systeemisen ty\u00f6n tukena, tauot systeemisess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 ja syty-ty\u00f6n aloittamisen\/harjoittelun viiv\u00e4styminen, johdon tuen ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton suunnittelun puuttuminen sek\u00e4 yksil\u00f6- ja organisaatiotasoiset vanhat, vahvat rakenteet ja ajattelu- sek\u00e4 toimintamallit. Toki edellisten lis\u00e4ksi my\u00f6s koronasta johtuva vallitseva yhteiskunnallinen tilanne haastaa kohdeorganisaatiossa systeemisen toimintamallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa kuten lastensuojeluty\u00f6t\u00e4 yleisemminkin.<\/p>\n\n\n\n
K\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa ja systeemist\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 edist\u00e4vin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4 kiitosta sai hyv\u00e4 systeeminen tiimikoulutus ammattitaitoisine kouluttajineen, esimiehen ja perheterapeutin osaaminen ja tuki muutoksessa, systeeminen ty\u00f6nohjaus sek\u00e4 viikkokokouksen selke\u00e4, strukturoitu rakenne. Lis\u00e4ksi muita k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa tukevia elementtej\u00e4 nousi toiveiden muodossa runsaasti esiin. Esimerkiksi mahdollisuus harjoitella ja ty\u00f6skennell\u00e4 enemm\u00e4n systeemisesti asiakkaiden kanssa ja tiimiss\u00e4 (resurssien lis\u00e4\u00e4minen ja uudelleen j\u00e4rjestely, asiakasm\u00e4\u00e4rien kohtuullistaminen), perheterapeutin tuen ja resurssin lis\u00e4\u00e4minen, k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton ennakointi\/suunnittelu\/malliin perehtyminen organisaatio- ja johdon tasolla sek\u00e4 johdon tukeen panostamisen n\u00e4htiin toteutuessaan tukevan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Lis\u00e4ksi poissaoloihin ja ty\u00f6ntekij\u00e4vaihdoksiin varautuminen sek\u00e4 mahdolliset t\u00e4ydennyskoulutusp\u00e4iv\u00e4t ja mahdollisuus s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisiin viikkokokouksiin ja yhteiseen reflektioon n\u00e4htiin tulevaisuudessa hyvin t\u00e4rkeiksi tekij\u00f6iksi k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton edist\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Ty\u00f6ntekij\u00f6iden kokemuksista voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 systeeminen toimintamalli syntyi hieman etuajassa eik\u00e4 synnytyksess\u00e4 kaikki mennyt aivan nappiin.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n
Systeeminen toimintamalli ei ole viel\u00e4 juurtunut kohdeorganisaation pilottialueiden ty\u00f6ntekij\u00e4- eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n organisaatiotasolle. Systeeminen ty\u00f6skentely n\u00e4ytt\u00e4ytyy t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 erillisen\u00e4 \u201dmenetelm\u00e4n\u00e4\u201d, jota ei viel\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4 kokonaisvaltaisesti ja joka ei viel\u00e4 ulotu organisaation kaikille tasoille. Kohdeorganisaatiossa tulisikin tehd\u00e4 tiettyj\u00e4 korjausliikkeit\u00e4, jotta toimintamallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto sujuisi muilla alueilla jouhevammin ja toimintamallista olisi mahdollista saada sen potentiaalia irti. N\u00e4iden korjausliikkeiden tulisi l\u00e4hte\u00e4 organisaation ja johdon tasolta. Esimerkiksi systeemisen toimintamallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon ja erityisesti resursseihin, organisaation systeemisyytt\u00e4 tukeviin rakenteisiin sek\u00e4 johdon ja organisaation tukeen tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 erityist\u00e4 huomiota.<\/p>\n\n\n\n
Lis\u00e4ksi toimintamallin keskeisten elementtien, kuten systeemisen viikkokokouksen, systeemisen tiimin ja sen roolien ja systeemisen asiakasty\u00f6n kirkastaminen ja fokuksen uudelleentarkastelu niin yksil\u00f6-, tiimi- kuin organisaatiotasolla edist\u00e4isi mallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa kohdeorganisaatiossa. Systeemisess\u00e4 toimintamallissa systeemisten arvojen tulisi ohjata kaikkea lastensuojelussa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ty\u00f6skentely\u00e4 niin yksil\u00f6 kuin organisaatiotasollakin, mutta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 systeemiset arvot olivat haastatelluille ty\u00f6ntekij\u00f6ille ep\u00e4selvi\u00e4. Lis\u00e4ksi tarkempaan pohdintaan organisaatiotasolla tulisi ottaa kohdeorganisaatiossa systeemisest\u00e4 toimintamallista valittu toteutustapa, jossa viikkokokous toteutetaan asiakasty\u00f6n rakenteena. Onko kyseinen toimintapa toimiva ja tarkoituksenmukainen, kun ainakin t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen valossa se vaikuttaa jopa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottovaihetta hieman est\u00e4v\u00e4lt\u00e4 tekij\u00e4lt\u00e4?<\/p>\n\n\n\n
Koikkalaisen tutkimuksen pohjalta kohdeorganisaatioon onkin luotu muutamia kehitt\u00e4misehdotuksia, joilla on mahdollista sek\u00e4 tukea jo systeemisesti ty\u00f6skentelevi\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ett\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 toimintamallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa muilla kohdeorganisaation alueilla. N\u00e4m\u00e4 kehitt\u00e4misehdotukset koskevat seuraavia teemoja: systeemisen tiimin roolien ja viikkokokouksen kirkastaminen, asiakasty\u00f6n uudelleen resursoiminen, mallin keskeisten elementtien ja systeemisten arvojen kirkastaminen, haavoittuvuuteen reagoiminen sek\u00e4 johdon ja organisaation tukeminen.<\/p>\n\n\n\n
My\u00f6s kansallisella tasolla toimintamallin pilotointi ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto on kohdannut haasteita. Valtakunnallisesta toimintamallin pilotointia k\u00e4sittelev\u00e4st\u00e4 arviointitutkimuksesta ilmenee, ett\u00e4 toimintamalli muokkautuu edelleen ja pilotoinnin tueksi tuotetaan koko ajan uutta materiaalia, ja ydinelementtej\u00e4 hiotaan ja tarkennetaan. T\u00e4m\u00e4 luonnollisesti tuo haasteita my\u00f6s paikalliselle toimintamallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notolle. Toimintamallin keskener\u00e4isyyden vuoksi onkin ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s paikallistasolla ollaan valmiita pohtimaan, muokkaamaan ja arvioimaan omia linjauksia ja valittua tapaa toteuttaa systeemist\u00e4 toimintamallia. Lis\u00e4ksi paikallistasolla vaaditaan my\u00f6s tiimikoulutuksen p\u00e4ivitt\u00e4mist\u00e4 ja muokkausta sek\u00e4 jo koulutetuille tarjottavaa t\u00e4ydennyskoulutusta. <\/p>\n\n\n\n
Vaikka toimintamallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto on kohdannut haasteita alkumetreill\u00e4\u00e4n, ei sen kanssa kannata silti luovuttaa.<\/p><\/blockquote>\n\n\n\n
Kun verrataan lastensuojelun systeemisen toimintamallin pilotointia esikoislapsen saamiseen, harva meist\u00e4 on kohdannut t\u00e4ysin kivutonta synnytyst\u00e4 tai pikkuvauva-aikaa ilman hapuilua, ep\u00e4varmuutta ja y\u00f6n pimeisiin tunteihin liittyv\u00e4\u00e4 ep\u00e4toivoa. Ja silti useimmat meist\u00e4 ovat selvinneet n\u00e4ist\u00e4 alkumetrien haasteista, voittaneet vaikeudet sinnikkyydell\u00e4 sek\u00e4 ehk\u00e4 jopa hieman viisastuneet noina itkunt\u00e4ytteisin\u00e4 kuukausina. Samanlaista kehityskaarta Koikkalainen povaa lastensuojelun systeemiselle toimintamallille. Kun toimintamalli on kasvanut ulos pikkuvauvai\u00e4st\u00e4 eli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton haasteet ja ep\u00e4varmuudet on sel\u00e4tetty ja toimintamallin yhteiset s\u00e4velet alkavat olla kaikille selv\u00e4t, toimintamallista voi tulla jopa se kauan kaivattu lastensuojelun helpotuksen ja pelastuksen tuoja. Ainakin Lontoossa systeemisen toimintamallin isois\u00e4n, Hackneyn mallin, tulokset n\u00e4in lupailevat.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittajat<\/p>\n\n\n\n
Mervi Koikkalainen, Sosionomi YAMK
Sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4minen ja johtaminen (YAMK)
Savonia-ammattikorkeakoulu (opiskelija)<\/p>\n\n\n\nMinna Hoffr\u00e9n, FT
P\u00e4\u00e4toiminen tuntiopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\nL\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n
AALTIO, Elina ja ISOKUORTTI, Nanne 2019a. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin pilotointi. Valtakunnallinen arviointi. Raportti 3\/19. Helsinki: Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos.<\/p>\n\n\n\n
AALTIO, Elina ja ISOKUORTTI, Nanne 2019b. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin ydinelementit. Kuvaus asiakastason ydinelementeist\u00e4, tavoitteista ja toimintamekanismeista. Ty\u00f6paperi 33\/2019. Helsinki: Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos.<\/p>\n\n\n\n
FAGERSTR\u00d6M, Katarina 2016. Ihmissuhteita rakentava ja yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 lastensuojelu. Hackneyn malli ja systeeminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 lastensuojeluty\u00f6ss\u00e4. Ty\u00f6paperi 42\/2016. Helsinki: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos.<\/p>\n\n\n\n