{"id":849,"date":"2020-11-30T13:58:30","date_gmt":"2020-11-30T11:58:30","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/?p=849"},"modified":"2020-11-30T14:02:53","modified_gmt":"2020-11-30T12:02:53","slug":"tunnejohtaminen-osaksi-johtamisen-menetelmia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/2020\/11\/30\/tunnejohtaminen-osaksi-johtamisen-menetelmia\/","title":{"rendered":"Tunnejohtaminen osaksi johtamisen menetelmi\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Tunteilla on osoitettu olevan vaikutusta ty\u00f6n tekemiseen ja ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n. Ne vaikuttavat muun muassa asioiden omaksumiseen, muistiin, keskittymiseen sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. On my\u00f6s sanottu, ett\u00e4 tunteet todellisuudessa liikuttavat ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Johtamisen tunne\u00e4lyst\u00e4 puhuttaessa olennaista on kyky tulla toimeen itsemme ja toisten kanssa. T\u00e4h\u00e4n edesauttaa henkil\u00f6kohtaisena tunne\u00e4lytaitona hyv\u00e4 itsetuntemus, itsekontrolli, l\u00e4pin\u00e4kyvyys ja sosiaalisten tunne\u00e4lytaitojen alueella empaattisuus, kannustavuus, kyky kehitt\u00e4\u00e4 toisia, taito hallita konflikteja sek\u00e4 ryhm\u00e4- ja yhteisty\u00f6taidot. Esimerkiksi organisaatiossa tapahtuva muutos voi olla ty\u00f6ntekij\u00e4lle fyysisesti ja henkisesti tyhjent\u00e4v\u00e4, joka johtaa usein uupumiseen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi muutoksen omaksumiseen voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 Wiensin ja Rowellin mukaan nelj\u00e4\u00e4 tunne\u00e4lyn strategiaa. N\u00e4it\u00e4 ovat:<\/p>\n\n\n\n

  1. Vastustuskyvyn tunnistaminen, joka vaatii korkeaa itsetuntemusta. Jos vastustaa muutosta sen vuoksi, ett\u00e4 on huolissaan osaamisesta, kannattaa tehd\u00e4 suunnitelma niille taidoille, joita tarvitsee menesty\u00e4kseen. Tai jos ei pid\u00e4 organisaation uudesta suunnasta, kannattaa silti osallistua toteutukseen, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4 auttaa hallinnan tunteeseen ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 halua vastustaa.<\/li>
  2. Tunnetilan m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen, koska niill\u00e4 on vaikutusta k\u00e4sityksiimme. T\u00e4ll\u00f6in voi nimet\u00e4 tai tunnistaa tunteen ja sen j\u00e4lkeen mietti\u00e4 mist\u00e4 on kyse.<\/li>
  3. Negatiivisen asenteen muuttaminen avoimemmaksi uuden n\u00e4k\u00f6kulman pohtimisen kautta. Yleens\u00e4 negatiivisuus tai pessimismi vaikuttaa heikent\u00e4v\u00e4sti k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen, suorituskykyyn ja hyvinvointiin.<\/li>
  4. Positiivisten n\u00e4kymien avaaminen mahdollisuuksiksi.<\/li><\/ol>\n\n\n\n

    Kuinka p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kohti tunnejohtavaa organisaatiota?<\/h4>\n\n\n\n

    Luonnollisesti t\u00e4h\u00e4n tarvitaan ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 kaikkien osapuolien sitoutumista. Avoimessa ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4, jossa keksit\u00e4\u00e4n vaihtoehtoisia toimintatapoja ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n luovuuden voimavaroja, ovat tunteet n\u00e4iden toimintojen pohjalla. Sallivuuden ilmapiiri n\u00e4kyy, kun jokainen ty\u00f6yhteis\u00f6n j\u00e4sen tulee hyv\u00e4ksytyksi ja tuntee hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. Jos tunteet j\u00e4tet\u00e4\u00e4n huomioimatta ja unohdetaan tasapainon s\u00e4ilytt\u00e4minen antamisen ja saamisen v\u00e4lill\u00e4, syntyy tunnevelkaa. Omien henkil\u00f6kohtaisten voimavarojen l\u00f6yt\u00e4minen, vahvuuksien yll\u00e4pit\u00e4minen ja sitoutuminen niihin on yleinen ilmi\u00f6 silloin, kun halutaan olla ty\u00f6ss\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n onnettomia tai aidosti onnellisia.<\/p>\n\n\n\n

    Tunteiden n\u00e4ytt\u00e4minen ja avoin dialogi eiv\u00e4t ole itsess\u00e4\u00e4n selv\u00e4. <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

    Johtamisessa pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ty\u00f6nsis\u00e4ll\u00f6n tuntemusta, laaja-alaista osaamista ja n\u00e4k\u00f6kulmien tarkastelua. Yleens\u00e4 muutosprosessi on tunnerikasta vaihetta. T\u00e4ss\u00e4 prosessissa hyvinvointia lis\u00e4\u00e4 esimiehen ja ty\u00f6ntekij\u00e4n v\u00e4linen aito ja reilu vuorovaikutussuhde, jossa toisia tuetaan ja koetaan ty\u00f6parity\u00f6skentely\u00e4. Kuuntelu ja n\u00e4k\u00f6kulmien tarkastelu useammalta kantilta antaa h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4vi\u00e4 tuloksia, kun ollaan muuttuvan maailman tunneviidakossa. Ty\u00f6ntekij\u00e4t kokevat esimiehen my\u00f6t\u00e4el\u00e4misen merkityksellisen\u00e4. My\u00f6s kuulluksi tulemisen kokemuksiin vaikuttavat erilaisten mielipiteiden kysyminen sek\u00e4 yleens\u00e4 reagoiminen ja puuttuminen asioihin. Esimiehen kannattaa muistaa, ett\u00e4 ep\u00e4tietoisuudella ja muutosvastarinnalla saattaa olla k\u00e4\u00e4nteinenkin vaikutus, joka laittaa ty\u00f6ntekij\u00e4n liikkeelle. T\u00e4ll\u00f6in ty\u00f6ntekij\u00e4 haluaa selvitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n, kuunnella ja kysy\u00e4. N\u00e4it\u00e4 muutokseen ja tunnejohtamiseen liittyvi\u00e4 menetelmi\u00e4 etsittiin Yrj\u00e4nheikin YAMK-opinn\u00e4ytety\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Palautteen antamista kaivataan ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4. <\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

    Palautteesta saatu joko positiivinen tai negatiivinen tieto sek\u00e4 omat ajatukset synnytt\u00e4v\u00e4t ja muokkaavat tunteita. Esimerkiksi Berlinin tutkimuksessa ilmeni, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4 positiivisen palautteen my\u00f6t\u00e4 sai hyv\u00e4\u00e4 mielt\u00e4 sek\u00e4 innostumisen ja onnistumisen tunteita. Taas negatiivinen palaute sai aikaan \u00e4llistymist\u00e4, harmistumista ja vihastumisen tuntemuksia. Kuitenkin tutkija toi esille, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n iloitseminen positiivisesta palautteesta oli haasteellista, kun palaute oli ristiriidassa omiin k\u00e4sityksiin n\u00e4hden. Nykytiet\u00e4myksen mukaan negatiivissa palautteessa piilev\u00e4\u00e4 totuutta tulisikin tarkastella enemm\u00e4n kuin mietti\u00e4 sit\u00e4, onko palaute annettu oikealla tavalla. Vaikka negatiivinen palaute olisikin joko totuus, vale tai useimmiten niiden sekoitus, niin palautteesta oppiminen on aina hy\u00f6dyllist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Ty\u00f6ntekij\u00e4t kokevat merkityksellisen\u00e4, kun esimies kysyy suoraan, mit\u00e4 kuuluu tai mit\u00e4 h\u00e4n todella ajattelee. Kuitenkin vastauksen antamiseen vaikuttaa esimiehen ja ty\u00f6ntekij\u00e4n v\u00e4linen luottamus- ja kiintymyssuhde. N\u00e4it\u00e4 lujittaa pitk\u00e4aikainen toistensa tunteminen tai ty\u00f6suhde. Kannustaminen ja saman p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n saavuttaminen ovat ty\u00f6ss\u00e4 keskeist\u00e4, mutta my\u00f6s tunteiden tunnistaminen ja salliminen, erilaisten mielipiteiden n\u00e4keminen positiivisena kokemuksena sek\u00e4 esimiehen taito tulkita oikein sanatonta viestint\u00e4\u00e4. Esimiehen kannattaa muistaa, ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat erilaisia ja saattavat kokea palautteen jyrkkin\u00e4 vastalauseina tai pahemmillaan mit\u00e4t\u00f6intin\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

    Koko henkil\u00f6st\u00f6 tarvitsee ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tunnetaitoja, joita voi oppia.<\/h4>\n\n\n\n

    Johtajan ja esimiehen on oltava tunne\u00e4lyk\u00e4s ja ihmissuhdetaitoinen, jolloin my\u00f6s ty\u00f6ntekij\u00f6ille my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n virheet ja pyydet\u00e4\u00e4n tarvittaessa anteeksi. Helppous l\u00e4hesty\u00e4 esimiest\u00e4 ja inhimillinen johtaminen edesauttavat avoimeen keskusteluun ilman ennakkoluuloja. Sosiaalisten ihmissuhteiden hoitaminen edist\u00e4\u00e4 asiakkaiden ja sidosryhmien suostuttelua ja innostamista. Kun sek\u00e4 johtaja ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t ovat tietoisia omista tunteistaan, niin on helpompi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 omat heikkoutensa. T\u00e4ll\u00f6in heikkouksien tilalle tulee varmuus, joka kumpuaa jokaisen omien vahvojen puolien tuntemuksesta.<\/p>\n\n\n\n

    Kirjoittajat<\/strong> <\/strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n

    Henna Yrj\u00e4nheikki
    Sairaanhoitaja (ylempi AMK)
    Sosiaali- ja terveysalan kehitt\u00e4misen ja johtamisen tutkinto-ohjelma (YAMK) 
    Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n

    Minna Hoffr\u00e9n 
    FT 
    P\u00e4\u00e4toiminen tuntiopettaja 
    Savonia-ammattikorkeakoulu <\/p>\n\n\n\n

    L\u00e4hteet:\u00a0<\/strong> Yrj\u00e4nheikki, Henna 2020. Henkil\u00f6st\u00f6n tunnejohtaminen muutoksessa http:\/\/urn.fi\/URN:NBN:fi:amk-2020112724804<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Tunteilla on osoitettu olevan vaikutusta ty\u00f6n tekemiseen ja ty\u00f6yhteis\u00f6\u00f6n. Ne vaikuttavat muun muassa asioiden omaksumiseen, muistiin, keskittymiseen sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen. On my\u00f6s sanottu, ett\u00e4 tunteet todellisuudessa liikuttavat ihmisi\u00e4. Johtamisen tunne\u00e4lyst\u00e4 puhuttaessa olennaista on kyky tulla toimeen itsemme ja toisten kanssa. T\u00e4h\u00e4n<\/p>\n","protected":false},"author":476,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-849","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/849","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/476"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=849"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/849\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":855,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/849\/revisions\/855"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=849"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=849"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=849"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}