Tehd\u00e4\u00e4np\u00e4 alkuun tutuiksi usein sekaisin menev\u00e4t k\u00e4sitteet:<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hiruoalle ei ole olemassa yht\u00e4 virallista m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan se on paikallisruokaa, joka edist\u00e4\u00e4 oman alueen taloutta, ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja ruokakulttuuria. L\u00e4hiruoka ei ole automaattisesti luomua. L\u00e4hiruoan k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on keskeinen vaikutus paikallisen ruokakulttuurin s\u00e4ilymiseen, ruokakasvatukseen, ruokamatkailuun sek\u00e4 alueen vetovoimaisuuteen. Lis\u00e4ksi turvataan monialaisuuden ja elinvoimaisuuden kehittyminen sek\u00e4 taataan jatkossakin ruokaturva ja korkea omavaraisuusaste. L\u00e4hiruokaa suosimalla vahvistamme mm. alueen taloutta ja ty\u00f6llisyytt\u00e4 sek\u00e4 yritt\u00e4jyytt\u00e4, eli sosiaalista ja kulttuurista vastuullisuutta. <\/p>\n\n\n\n
Luomu eli luonnonmukainen tuotanto puolestaan on tarkkaan m\u00e4\u00e4ritelty, kansainv\u00e4lisesti hyv\u00e4ksytty ja sertifioitu tuotantotapa. Se yhdist\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n ja ilmaston kannalta parhaat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, runsaan biologisen monimuotoisuuden, luonnonvarojen s\u00e4\u00e4st\u00e4misen, el\u00e4inten hyvinvoinnin sek\u00e4 elintarvikkeet, jotka on tuotettu luonnonmukaisista aineksista luonnollisin menetelmin. L\u00e4hiruoka on parhaimmillaan luomua. Luomuruokaa suosimalla huomioimme ekologisen vastuullisuuden. L\u00e4hiluomua suosimalla vahvistamme kaikkia sek\u00e4 l\u00e4hiruoan ett\u00e4 luomutuotannon hy\u00f6dyllisi\u00e4 vaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n
Pohjois-Savossa on monipuolista alkutuotantoa valtakunnallisestikin mitattuna. Pohjois-Savossa tuotanto on painottunut maidon ja naudanlihan tuotantoon; naudanlihaa tuotetaan noin 12,07 miljoonaa kiloa, sianlihaa noin 3,27 miljoonaa kiloa ja lampaanlihaa noin 60 000 kiloa vuodessa. Lis\u00e4ksi maidontuotanto on noin 323 miljoonaa litraa vuodessa. Noin nelj\u00e4 miljoonan perunakilon tuotantom\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 luulisi jokaiselle savolaiselle riitt\u00e4v\u00e4n l\u00e4hell\u00e4 tuotettua pottua. T\u00e4rkeimm\u00e4t viljatuotteet ovat ohra (89 miljoonaa kiloa vuodessa) ja kaura (30 miljoonaa kiloa vuodessa), joiden tuotannosta suurin osa menee rehuksi. Mansikkapit\u00e4j\u00e4ss\u00e4 tuotetaan noin viisi miljoonaa kiloa mansikkaa vuodessa eik\u00e4 kanamunatuotantokaan ole mit\u00e4\u00e4n nappikauppaa (miljoona kiloa vuodessa). Lis\u00e4ksi tuotetaan runsaasti muitakin juureksia, vihanneksia, marjoja, viljaa, hunajaa ja keruutuotteita. L\u00e4hiluomuakin on saatavilla l\u00e4hes kaikista tuoteryhmist\u00e4. (Tuotantotietojen l\u00e4hde MTK Pohjois-Savo) <\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hi- ja luomutuotteiden k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4minen julkisissa ruokapalveluissa tarvitsee aina tuekseen strategisen linjauksen ja tavoitteet, ja tavoitteita tulee my\u00f6s seurata. Korkeimman tason strateginen linjaus on Marinin hallitusohjelma, jonka tavoite on Hiilineutraali Suomi 2035. Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan my\u00f6s ruoantuotantoon ja -kulutukseen liittyvi\u00e4 toimenpiteit\u00e4. Kuntien julkisia ruokapalveluita ohjataan lihan, kananmunien ja maidon osalta suosimaan suomalaista l\u00e4hi- ja luomutuotantoa.<\/p>\n\n\n\n
Syyskuussa 2019 julkistetussa Suomen ensimm\u00e4isess\u00e4 julkisten hankintojen strategiassa yhdeksi konkreettiseksi tavoitteeksi on asetettu julkisille ruokapalveluille 25 prosentin luomutavoite 2030 menness\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n muun muassa turvaamaan luonnon monimuotoisuus.
Ilmastoruokaohjelma tukee Suomen hallituksen tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 menness\u00e4. Ilmastokest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ruokaj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 tulee huomioida kaikki kest\u00e4vyyden n\u00e4k\u00f6kulmat: sosiaalinen, taloudellinen, kulttuurinen ja ekologinen kest\u00e4vyys.
Kaiken kruunaa uudistunut koulujakelutuki, joka mahdollistaa paikallisten marjojen, hedelmien ja vihannesten k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4miseen p\u00e4iv\u00e4kodeissa ja kouluissa. Luomutuotteille my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n viel\u00e4p\u00e4 korkeampi tukiosuus.<\/p>\n\n\n\n
Ruokaan liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset kunnassa ovat aina arvovalinta. Kuntastrategia linjaa loppupeliss\u00e4 sen, miten p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t arvostavat oman alueen ruoantuotantoa ja sen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 kunnan ruokapalveluissa ja mik\u00e4 osuus ruokapalveluun k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4st\u00e4 rahasta j\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4ksi omalle alueelle. Ilman p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ja ruokapalveluiden tuottajien yhteist\u00e4 vahvaa tahtotilaa l\u00e4hiruokahankinnat eiv\u00e4t onnistu. Tarvitaan siis osaavia ja toimeenpanevia p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4, selke\u00e4 kunta- ja hankintastrategia, ruokapalveluasiantuntijat mukaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen tekoon, konkreettisia tavoitteita, riitt\u00e4v\u00e4t resurssit ruokapalveluille tavoitteiden toteuttamiseen sek\u00e4 luonnollisesti tavoitteiden toteutumisen seurantaa.<\/p>\n\n\n\n
Jos ruokapalveluhankinnoista kohdistetaan esim. 100 000 euroa vuodessa paikallisiin elintarvikkeisiin, voi se tarkoittaa 2,6 uutta ty\u00f6paikkaa alueelle kerrannaisvaikutusten kautta. (HY\/Ruralia instituutti, Ty\u00f6t\u00e4 ja hyvinvointia -raportti 2014)<\/p>\n\n\n\n
Katsotaanpas kerrannaisvaikutusta aluetalouteen esimerkin kautta. Lihapullat ovat l\u00e4hes jokaisen suomalaisen arkikotiruokaa. Jos lihapulla valmistettaisiin kokonaisuudessaan omassa maakunnassa kasvatetusta, teurastetusta, leikatusta, jalostetusta raaka-aineesta ja se toimitetaan asiakkaalle, j\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 kunnalle kunnallisveroina 0,93 euroa. Jos taas samaisen lihapullan raaka-aineet tulevat oman maakunnan ulkopuolelta, kunnan verohy\u00f6ty putoaa puolella 0,52 euroa. (Lihapulla-esimerkki on laskettu ProAgria It\u00e4-Suomen Ruokaa l\u00e4helt\u00e4 -hankkeessa.)
Paikallisten tuotteiden hankintaan voidaan soveltaa erilaisia kilpailutusmenetelmi\u00e4, joista esimerkkein\u00e4 mm. dynaaminen kilpailutus tai innovatiivinen hankintakumppanuus.<\/p>\n\n\n\n
Kunta voi toteuttaa ruokapalvelut omana toimintanaan tai ulkoistaa palvelun. Molemmat toimintamallit vaativat kunnalta eli palvelun tilaajalta tarkan palvelusopimuksen laatimisen ja sopimusaikaisen seurannan sek\u00e4 resurssit ja osaamisen seurantaan. Strategiset tavoitteet kirjataan palvelusopimukseen mahdollisimman selke\u00e4sti ja konkreettisesti, esim. l\u00e4hi- ja luomutuotteiden k\u00e4yt\u00f6n lis\u00e4\u00e4minen, toiminnan kehitt\u00e4minen, tarjottavan ruoan laatu, ruoan valmistustapa, jne. Tavoitteille tulee asettaa my\u00f6s helposti seurattavat mittarit.<\/p>\n\n\n\n
Vertailtaessa ruokapalveluiden toteuttamista kunnan omana tuotantona ulkoistettuun vaihtoehtoon tulee huomioida vaikutuksia laajasti, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen\u00e4 kuluer\u00e4n\u00e4. Tulee tarkastella, miten ulkoistaminen vaikuttaa mm. kunnan ty\u00f6llisyyteen, ruoantuotantoon, verotuloihin, alueen hyvinvointiin ja imagoon. Ruokapalveluntuottajan on oltava sitoutunut kunnan strategian toteuttamiseen ja kuntalaisten hyvinvoinnin yll\u00e4pit\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n
Haluaisimmekin tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 miksi s\u00e4\u00e4st\u00e4mme juuri koululaisten ruokap\u00f6yd\u00e4st\u00e4? Osalle lapsista koulussa tarjottava ruoka on ainoa l\u00e4mminruoka koko p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. L\u00e4hiruoan k\u00e4yt\u00f6n vaikutukset tulee n\u00e4hd\u00e4 kauaskantoisempina niin aluetalouteen, kuin my\u00f6s lasten ja nuorten hyvinvointiin. Vuonna 2020 j\u00e4rjestettyn\u00e4 l\u00e4hiruokap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 jo todistimme sen, miten paljon maukkaampaa ruokaa saatiin tarjottua lapsille puhtaiden, tuoreiden ja maukkaiden l\u00e4hiraaka-aineiden ansiosta. Bioj\u00e4teastiat loistivat tyhjin\u00e4 ja tyytyv\u00e4iset lapset jaksoivat taas keskitty\u00e4 opiskeluun paremmin. N\u00e4m\u00e4 tulevaisuuden kuluttajat ovat joskus my\u00f6s tulevaisuuden p\u00e4\u00e4tt\u00e4ji\u00e4.
<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittajat<\/strong>: <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Tehd\u00e4\u00e4np\u00e4 alkuun tutuiksi usein sekaisin menev\u00e4t k\u00e4sitteet: L\u00e4hiruoalle ei ole olemassa yht\u00e4 virallista m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan se on paikallisruokaa, joka edist\u00e4\u00e4 oman alueen taloutta, ty\u00f6llisyytt\u00e4 ja ruokakulttuuria. L\u00e4hiruoka ei ole automaattisesti luomua. L\u00e4hiruoan k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on keskeinen vaikutus<\/p>\n","protected":false},"author":7855,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-943","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/943","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7855"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=943"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/943\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":944,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/943\/revisions\/944"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=943"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=943"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=943"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
Anu Arolaakso, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6\/asiantuntija, Savon koulutuskuntayhtym\u00e4
Hannaleena Uhlb\u00e4ck-Ropponen, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6\/TKI-asiantuntija, Savonia-amk
Savolaisuus on makuasia -hanke<\/p>\n\n\n\n