{"id":962,"date":"2021-06-16T13:16:05","date_gmt":"2021-06-16T10:16:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/?p=962"},"modified":"2021-06-16T13:26:19","modified_gmt":"2021-06-16T10:26:19","slug":"viretori-mahdollisuuksien-tilana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/2021\/06\/16\/viretori-mahdollisuuksien-tilana\/","title":{"rendered":"Viretori mahdollisuuksien tilana"},"content":{"rendered":"\n

Savonia-ammattikorkeakoulussa innovoitiin\u00a0vuosina\u00a02019\u20132021 fysioterapia- ja tanssinopettajaopiskelijoille\u00a0yhteisopetusta, jonka tavoitteena oli j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tanssitunteja neurologisiin sairauksiin liittyen. Tanssitunneilla sovellettiin fysioterapian ja tanssin elementtej\u00e4 aikuisneurologisille henkil\u00f6ille (so. aivohalvaus, MS- ja Parkinsonin tauti). <\/p>\n\n\n\n

Toiminta sai nimekseen Neurotanssi, joka vakiintui osaksi tanssinopettajaopiskelijoiden Taide eri yhteis\u00f6iss\u00e4 -opintojaksoa ja fysioterapiaopiskelijoiden Viretoriharjoittelua. Millaisia kokemuksia Neurotanssista on kertynyt t\u00e4h\u00e4n saakka?<\/p>\n\n\n\n

Tanssien kohti kokonaisvaltaista kuntoutumista<\/h2>\n\n\n\n

Useat tutkimukset ovat tuoneet viime vuosina esiin taiteen ja kulttuurin my\u00f6nteiset vaikutukset yleiseen terveyteen ja hyvinvointiin. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 neurologisessa kuntoutus- ja tutkimuskent\u00e4ss\u00e4 taiteiden soveltava k\u00e4ytt\u00f6 on ollut lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n kiinnostuksen kohteena erityisesti viimeisen kymmenen vuoden ajan. (APPG 2017; Fancourt & Finn 2019.) <\/p>\n\n\n\n

Erityisesti musiikin ja tanssin tutkimus sek\u00e4 niiden soveltava k\u00e4ytt\u00f6 ovat olleet merkitt\u00e4v\u00e4sti uudistamassa ja laajentamassa neurologisen kuntoutuksen toimintatapoja.  Esimerkiksi tanssin on todettu olevan turvallinen, helposti saavutettava ja kokonaisvaltainen l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 hoitoa ja kuntoutusta t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 biopsykososiaalinen kuntoutusmenetelm\u00e4. Tanssimisen avulla voidaankin harjoitella hyvin monipuolisesti kuntoutuksen eri osa-alueita: mm. tasapainoa, lihasvoimaa, motoriikkaa, koordinaatiota ja rytmitajua. (ks. esim. Sharp & Hewitt 2014; Sihvonen ym. 2014; Thornberg ym. 2014; Lossing ym. 2017; Shanahan ym. 2017) N\u00e4m\u00e4 ovat samoja asioita, joita perinteisess\u00e4 kuntoutuksessa kehitet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Niin musiikki- kuin tanssikuntoutus voi mahdollistaa matalan kynnyksen kuntoutumistoiminnan ja olla kustannustehokasta yhteiskunnallisesti. Suomessa alan rahoitus ja tutkimus sek\u00e4 soveltava k\u00e4ytt\u00f6 neurologisessa tanssikontekstissa on kuitenkin ollut toistaiseksi viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Savonian syksyll\u00e4 2019 alkanut Neurotanssi -toiminta on ollut pioneeri tanssitaiteen ja terveydenhuollon moniammatillisessa koulutuskent\u00e4ss\u00e4.  <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 kehitysty\u00f6ss\u00e4 on hy\u00f6dynnetty palvelumuotoilun menetelmi\u00e4 ja n\u00e4in Neurotanssi on ollut osa neurokuntoutujille tarjottavaa tanssin ja fysioterapian yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 palvelua Savonian Viretorilla. T\u00e4h\u00e4n saakka on toteutettu kolme tanssikokonaisuutta, joista yksi toteutui l\u00e4hi- ja kaksi et\u00e4ohjauksina koronapandemiasta johtuen. Toimintaan on osallistunut kaikkiaan 22 opiskelijaa ja 17 kuntoutujaa. Neurotanssin avulla on pyritty vahvistamaan kuntoutujien osallisuutta, toimijuutta ja kyky\u00e4 kokonaisvaltaiseen itsens\u00e4 ilmaisemiseen. <\/p>\n\n\n\n

Yhteisten oivallusten ja onnistumisten \u00e4\u00e4rell\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Moniammatillinen tanssipilotti tuotti tanssinopettaja- ja fysioterapiaopiskelijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta valmiuksia ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toisen ammattialan kielt\u00e4 ja toimintakulttuuria laaja-alaisesti, jolloin se rikastutti ja monipuolisti my\u00f6s oman alan osaamista. Kahden ammattialan synergia haastoi n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja tekem\u00e4\u00e4n toisin: t\u00e4ll\u00f6in korostui uskallus astua oman ammattialan ulkopuolelle ja luoda yhdess\u00e4 uutta. <\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in k\u00e4sitykset toimintakyvyst\u00e4, kuntoutumisesta ja tanssista laajentuivat. Opiskelijat korostivatkin kokemuksissaan, ett\u00e4 molemmilla aloilla on toisilleen runsaasti annettavaa: fysioterapian ja tanssin yhdist\u00e4minen luo ainutlaatuisen kokonaisuuden, jossa liikkeen kuntouttava vaikutus ja taidepedagoginen n\u00e4k\u00f6kulma vastaavat \u201dr\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idysti\u201d asiakkaiden tarpeisiin.  Neurotanssin toiminnan kannalta merkityksellist\u00e4 olikin juuri luoda puitteet jokaisen tanssijan oman liikkeen mahdollistamiselle: t\u00e4ss\u00e4 mielikuvilla, liikeimprovisaatiolla, rytmiikalla ja luovalla liikkeell\u00e4 oli keskeinen rooli.<\/p>\n\n\n\n

Neurotanssin haasteena ja mahdollisuutena koettiin tanssijoiden yksil\u00f6llisyydelle rakentuvan mielekk\u00e4iden kokonaisuuksien suunnitteleminen. Osallistujapalautteen mukaan opiskelijat onnistuivat t\u00e4ss\u00e4 haasteelliseksi kokemassaan teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 hyvin, sill\u00e4 tanssijoiden palaute jokaisen huomioimisesta sek\u00e4 vuorovaikutuksellisesta ja yhteis\u00f6llisest\u00e4 toiminnasta sai erityisen paljon positiivista palautetta. <\/p>\n\n\n\n

Kuntoutuminen tanssillisesti koettiin mielekk\u00e4\u00e4ksi ja motivoivaksi, jolloin tunneille osallistuneet tanssijat uskalsivat my\u00f6s haastaa itsens\u00e4 liikkumaan monin eri tavoin. Neurotanssi tarjosikin tanssijoille siis paitsi uusia tanssiel\u00e4myksi\u00e4 ja mahdollisti etsim\u00e4\u00e4n rajojaan, mutta antoi my\u00f6s oivalluksia ja onnistumisen kokemuksia.  Esimerkiksi tietyt rytmiharjoitteet koettiin usein aluksi hankaliksi, mutta toistamalla tarpeeksi usein niit\u00e4 kaikki tanssijat onnistuivat lopulta harjoitteissa. My\u00f6s lopputanssin koreografian opettelu ja sen muistaminen vaati useamman toiston onnistuakseen tanssi-ilmaisun vapauttamiseksi. <\/p>\n\n\n\n

Huomionarvoista oli, ett\u00e4 et\u00e4opetuksen haasteista huolimatta onnistumisen kokemukset olivat samankaltaisia kesken\u00e4\u00e4n kuin l\u00e4hiopetuksessa sek\u00e4 osallistujapalautteen ett\u00e4 opiskelijoiden havaintojen n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Neurotanssi<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kenties merkitt\u00e4vin havainto oli, ett\u00e4 tanssitunneille osallistuneiden tanssijoiden psykofyysissosiaalinen toimintakyky lis\u00e4\u00e4ntyi. Osa tanssijoista ilmoitti esimerkiksi spastisuuden lievittyneen ja kivun unohtuneen tanssiessa samalla kun uskallus liikkumiseen eli koettu liikevarmuus lis\u00e4\u00e4ntyi. <\/em>Fyysisten terveyshy\u00f6tyjen lis\u00e4ksi Neurotanssi lis\u00e4si my\u00f6s itsetuntemusta ja -tuntoa sek\u00e4 min\u00e4pystyvyytt\u00e4 kaikilla osallistujilla: niin tanssijoilla kuin tanssitunteja ohjanneilla opiskelijoilla. Tanssijat toivat esiin my\u00f6s sosiaalisen vertaistuen mahdollistuneen luonnollisesti tanssin kautta ilman rooleja, jolloin ryhm\u00e4ytyminen oli mutkatonta. Opiskelijat toivat esille my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyneen ymm\u00e4rryksens\u00e4 musiikin sek\u00e4 tanssin merkityksest\u00e4 aivoterveydelle, mielialalle ja tunteiden ilmaisulle.<\/p>\n\n\n\n

Taiteen kokemus kokonaisvaltaisuuden ja yhdenvertaisuuden l\u00e4ht\u00f6kohtana<\/h2>\n\n\n\n

Taide on luovaa ilmaisua ja luovuutta; taide on yhteinen jaettu kokemus. Neurotanssi koettiin erityisen mielekk\u00e4\u00e4ksi ja merkitykselliseksi, yhteis\u00f6llisyytt\u00e4 korostavaksi kuntoutumisen menetelm\u00e4ksi. Vuorovaikutuksellisen yhteyden luominen liikkeen avulla, tasavertaisuus ja yhdess\u00e4 tekeminen toivat luottamuksellisen ilmapiirin tanssitunneille: toiminnan ytimess\u00e4 oli yhteistoimijuus, jossa uskaltaa, saa ja voi heitt\u00e4yty\u00e4 liikkeen viet\u00e4v\u00e4ksi. <\/p>\n\n\n\n

Jokaisella oli siis mahdollisuus ja oikeus liikkeeseen, ja tanssitunnin toimintaa ohjasi sis\u00e4inen motivaatio, tanssin vimma ja ilo.  Neurotanssiin liittyvien kokemusten mukaan tanssin kokonaisvaltainen kokemus, luova liikkuminen sek\u00e4 luottamuksellinen ja tasavertainen vuorovaikutussuhde edesauttavat merkityksellisell\u00e4 tavalla kuntoutumiseen sitoutumista.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittajat:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Pohjola Hanna, monitieteisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen dosentti, It\u00e4-Suomen yliopisto
TanssT, TaM, TtM (liikuntal\u00e4\u00e4ketiede), ft
Erityisasiantuntija, EAKR Kansallinen neurokeskus- osaamiskeskittym\u00e4n kehitt\u00e4minen Pohjois-Savon alueella -hanke
hanna.pohjola@uef.fi<\/p>\n\n\n\n

Sairanen Tuija
THM, fysioterapian lehtori, neurotanssin vastuuopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu
Kansallinen neurokeskus-osaamiskeskittym\u00e4n kehitt\u00e4minen Pohjois-Savon alueella -hanke
tuija.sairanen@savonia.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

Pihlajakari Eeri
TaM, KM, tanssin vastaava lehtori, neurotanssin vastuuopettaja
Savonia-ammattikorkeakoulu
Kansallinen neurokeskus-osaamiskeskittym\u00e4n kehitt\u00e4minen Pohjois-Savon alueella -hanke
eeri.pihlajakari@savonia.fi<\/a><\/p>\n\n\n\n

\n
\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n
\"\"<\/a><\/figure>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

Kirjallisuutta:

<\/strong>APPG (All-Party Parliamentary Group on Arts, Health and Wellbeing). (2017). Creative Health: The Arts for Health and Wellbeing. URL: https:\/\/www.culturehealthandwellbeing.org.uk\/appg-inquiry\/Publications\/Creative_Health_Inquiry_Report_2017_-_Second_Edition.pdf<\/p>\n\n\n\n

Fancourt, D., & Finn, S. (2019). What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A Scoping review<\/a>. World Health Organization (WHO). URL: https:\/\/www.euro.who.int\/en\/publications\/abstracts\/what-is-the-evidence-on-the-role-of-the-arts-in-improving-health-and-well-being-a-scoping-review-2019<\/a><\/p>\n\n\n\n

Lossing, A., Moore, M. & Zuhl, M. (2017). Dance as a treatment for neurological disorders. Body Mov Dance Psychother.<\/em>12(3):170\u2013184. doi:10.1080\/17432979.2016.1260055<\/a><\/p>\n\n\n\n

Sihvonen, A. J., Leo, V., S\u00e4rk\u00e4m\u00f6, T., & Soinila, S. (2014). Musiikin vaikuttavuus aivojen kuntoutuksessa. Duodecim<\/em> 130<\/em>(18), 1852\u20131860.<\/p>\n\n\n\n

Shanahan, J., Morris, ME., Bhriain, ON. et al. (2017). Dancing for Parkinson disease: a randomized trial of Irish set dancing compared with usual care. Arch Phys Med Rehab. <\/em> 98(9):1744\u20131751. doi:10.1016\/j.apmr.2017.02.017<\/p>\n\n\n\n

Sharp, K. & Hewitt, J. (2014). Dance as an intervention for people with Parkinson’s disease: a systematic review and meta-analysis. Neurosci Biobehav Rev.<\/em>47:445\u2013456.<\/p>\n\n\n\n

Thornberg, K., Josephsson, S. & Lindquist, I. (2014). Experiences of participation in rhythm and movement therapy after stroke. Disabil Rehabil.<\/em> 36(22):1869\u20131874.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Savonia-ammattikorkeakoulussa innovoitiin\u00a0vuosina\u00a02019\u20132021 fysioterapia- ja tanssinopettajaopiskelijoille\u00a0yhteisopetusta, jonka tavoitteena oli j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tanssitunteja neurologisiin sairauksiin liittyen. Tanssitunneilla sovellettiin fysioterapian ja tanssin elementtej\u00e4 aikuisneurologisille henkil\u00f6ille (so. aivohalvaus, MS- ja Parkinsonin tauti). Toiminta sai nimekseen Neurotanssi, joka vakiintui osaksi tanssinopettajaopiskelijoiden Taide eri yhteis\u00f6iss\u00e4 -opintojaksoa ja<\/p>\n","protected":false},"author":7855,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-962","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/962","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/users\/7855"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=962"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/962\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":975,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/962\/revisions\/975"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=962"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=962"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogi.savonia.fi\/uuttaluomassa\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=962"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}