Osaamisen johtaminen ja henkilöstön kehittäminen


Osaamisen johtaminen on erittäin tärkeää työelämän jatkuvan muuttumisen kannalta. Varsinkin yksilön osaamisen tulee panostaa, sillä yksilön osaaminen on elintärkeää organisaation kehittymiselle ja pärjäämiselle. Yksilön osaaminen on samanaikaisesti tietoa, taitoa ja tahtoa. Tehtävistä tulee suoriutua ja tavoitteet tulee saavuttaa. Parhaiten osaamiseen auttaa käytännön kokemus ja käytännön tehtävien kautta löydetyn tiedon hyödyntäminen.

Mikäli osaamisen johtaminen pystytään toteuttamaan oikein, vaikuttaa se positiivisesti organisaation tuloksiin ja työntekijät kehittyvät. Henkilöstön kehittyessä työntekijän kannustaminen ja ohjaaminen tulee suorittaa johtoasemassa olevan johdosta, jolloin siitä on hyötyä yksilön kehittymisen kannalta.

Kun puhutaan strategisesta johtamista, kaikista olennaista on osaamisen johtaminen. Tällä tavalla tunnistetaan ja vaalitaan organisaation potentiaalia ja samalla varmistetaan, että yritys pärjää tiukkojenkin haasteiden edessä.


Hiljainen tieto

Pidän hiljaista tietoa itselleni erittäin tärkeänä ja tehokkaana tapana oppia. Hiljainen tieto hankitaan kokemusten ja käytännön tekemisen kautta ja se siirtyy itseltä muille jäljittelyllä ja käytännön tekemisellä. Henkilökohtaisesti pidän käytännön osaamista ja tietoa suuressa arvossa ja opin itsekin tällä käytännön tekemisellä parhaiten. Vaikka hankittua hiljaista tietoa ei välttämättä itse huomaa, se kehittyy vuosien varrella osaksi ammattitaitoa.

Osaamiskartoitus

Osaamiskartoituksella kuvataan osaamisalueet ja niihin liittyvä osaaminen sekä arvioidaan nykyinen taso. Osaamiskartoitus on myös siitä hyvä, että sen avulla pystytään selvittämään, millä henkilöstön alueilla tarvitaan laadukkaampaa osaamistarvetta.

Osaamisen kehittämisen/johtamisen vaiheet

Organisaation toiminta edellyttää osaamisen säännöllistä kehittämistä. Tärkeää on osata tunnistaa alussa osaamistarpeet, joita aletaan kehittämään. Tunnistettua osaamistarpeet arvioidaan nykyosaaminen, jonka kautta voidaan huomioida tulevaisuuden tarpeet. Kehityskeskustelut ja erilaiset suunnitelmat tuovat esille työntekijöiden nykyisen osaamisen ja alueet, joissa tulisi kehittää. Tärkeintä on siis;

  1. Tunnistaa osaamistarpeet ja keskeiset osaamisalueet,
  2. Arvioida osaamista ja tulevaisuuden tarpeita, kartoittaa osaamista ja tehdä suunnitelma ja tavoitteet kehittämiselle,
  3. Osaamisen yhteinen kehittäminen ja johtaminen -> seuranta

Viitala 2002

Termejä:

  • Ydinosaaminen, ydinkyvykkyys: Organisaatiolle strategisesti tärkeä osaaminen, tiedot ja taidot
  • Organisaation inhimillinen pääoma: Ihmisten tiedot, taidot ja tahto. Resurssi, joka mahdollistaa ydinosaamisen.
  • Osaamisen johtaminen: Strategisesti tärkeää osaamista, jota halutaan ylläpitää ja kehittää monipuolisesti organisaation sisällä.
  • Organisaation oppiminen: Organisaation osaamisen kehittymistä tavoitteiden kaikilla tasoilla
  • Oppiva organisaatio: Kulttuuri, järjestelmä ja toimintamalli, joka on saatu aikaan johtamisella. Tämän avulla organisaatio toimii tehokkaasti.

Henkilöstön kehittäminen

Jos itse olisin organisaation johdossa, olisi minulle erityisen tärkeää henkilöstön laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Ylläpitämällä ja kehittämällä henkilöstöä organisaatio hyötyy saamalla parempia tuloksia ja kehittymällä kokonaisuutena. Henkilöstöä voidaan kehittää monilla erilaisilla keinoilla.


Lähteet:

Vornanen 2021. Osaamisen johtaminen. Pdf-tiedosto, Viitattu 24.11.2021. https://moodle.savonia.fi/pluginfile.php/1463666/mod_resource/content/4/Osaamisen%20johtaminen%202021%20tunnit.pdf

Rediteq 2019. Osaamiskartoitus henkilöstön kehittämisen työvälineenä. Verkkojulkaisu. https://rediteq.fi/osaamiskartoitus. Viitattu 24.11.2021.


Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *