Työhyvinvointi on jokaiselle työntekijällä yksilöllinen, subjektiivinen kokemus, ja jokaisen hyvinvointia tulisi kunnioittaa. Kun työskentelee turvallisessa työympäristössä, on työn tekeminenkin mukavaa ja sujuu hyvin.
Hyvä työhyvinvointi parantaa siis tuloksia, mutta sillä on myös monia muita vaikutuksia. Ensinnäkin hyvällä työhyvinvoinnin on organisaation sisäisiä vaikutuksia, kuten henkilöstön tyytyväisyyteen ja sairauksien sekä tapaturmien määrien pienenemiseen. Ulkoisella tasolla esimerkiksi asiakaspalvelu ja asiakastyytyväisyys kohenee.
”FLOW” -tila
Flow-tila on erittäin positiivinen asia työn ja työhyvinvoinnin kannalta. Flow-tilan saadessaan työntekijä tuntee energisyyttä ja halua panostaa tekemäänsä työhön. Hän saa lisää sinnikkyyttä ja halua saada tavoitteensa tehtyä. Flow-tilan saadessaan ihminen omistautuu tekemiselleen. Hän kokee olevansa merkityksellinen ympäristölleen ja inspiroituu asioista, kuten vaikka työstään. Flow-tila antaa myös mahtavan mahdollisuuden keskittymisen ja paneutumisen työhön nautintoa samanaikaisesti tuottaen.
Koska työhyvinvointi on jokaiselle ihmiselle subjektiivinen, voi heille tulla myös henkilökohtaisia haasteita elämään, jotka uhkaavat ja haastavat työhyvinvointia. Näitä tilanteita ovat muutokset elämäntilanteissa ja niihin liittyvät kriisit, työhön tai vapaa-ajan ongelmiin liittyvä stressi ja uupumus sekä ongelmat työyhteisössä ja ihmissuhteissa. Ongelmakohtiin tulisi puuttua vakavasti, koska työhyvinvoinnin ongelmilla on pahoja vaikutuksia sekä organisaation toimintaan että työntekijään itseensä.
Työhyvinvoinnin johtaminen
Työhyvinvointi on herkkä aihe, joten se vaatii hyvää johtamista esimiehiltä. Esimiehen tulisi selvittää henkilöstön lähtötilanne työhyvinvoinnista ja selvittää, mitä työhyvinvoinnissa tulisi parantaa. Samalla hänen tulisi suunnitella, minkälaisia tavoitteita halutaan määrittää organisaatiolle työhyvinvoinnin kehittymiseen liittyen. Työhyvinvointi on myös viestintää esimiehen ja alaisen välillä, joka on erittäin hyvä keino selvittää ongelmakohdat organisaation sisällä, joilla on negatiivinen vaikutus työhyvinvointiin. Esimiehen johtamiseen kuuluu myös työhyvinvoinnin toteutumisen seuraaminen.
Mittaamalla ja arvioimalla hyvinvointia saadaan selville kokonaiskäsitys, millaisessa kunnossa yrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin taso on. Kaikista yleisimmät tavat ovat sairauspoissaolojen ja työtapaturmien seuranta ja niiden ehkäisy. Koska työnteko on vuorovaikutusta esimiehen ja työntekijöiden välillä, on alaisilla myös mahdollisuus tuoda itse esiin omaa työhyvinvointia uhkaavat tekijät, jolloin esimiehellä on vastuu korjata tilanne. Alaiset voivat myös arvioida omaa hyvinvointiaan ja kehittää sitä itsenäisesti.
Lähteet:
Vehviläinen, Merja 2021. Työhyvinvointi. Opetusmateriaali. Savonia-ammattikorkeakoulu. Viitattu 8.12.2021.
Työterveyslaitos julkaisuaika tuntematon. Työhyvinvointi. Verkkojulkaisu. https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/. Viitattu 8.12.2021.