Kun matkailusta puhutaan elinkeinona, nousee aina esille monipuolisuus. Opiskellessa matkailua ja myöhemmin valmistuttua alalle, avautuu ovet hyvin moniin eri mahdollisuuksiin ja erilaisiin uravalintamahdollisuuksiin. Tämä on pääsyy, miksi itsekin valitsin lähteä opiskelemaan restonomiksi.

Suomessa matkailun elinkeino muodostuu matkailupalvelujen tuotannosta (kuten ravitsemis- ja majoituspalvelut), markkinoinnista ja myynnistä sekä toimintaedellytysten luojista ja tekijöistä, kuten rahoittajista ja ministeriöistä.

Vuonna 2017 suurin osa matkailun ydinklusterin liikevaihdosta jakautui suurimmaksi osaksi ravitsemispalvelujen hyväksi (Toimiala Online/Tilastokeskus). Seuraavaksi isoin oli ohjelmapalvelutoiminta ennen majoituspalvelutoimintaa. Sinällään ymmärrettävää, että ravitsemispalveluilla oli suurin osa liikevaihdosta, koska ravitsemispalvelut ovat selkeästi ihmisten keskuudessa kaikista suurimmassa kysynnässä. Olisin tosin luullut, että majoituspalvelutoiminnalle olisi jakautunut isompi liikevaihto verrattuna ohjelmapalvelutoimintaa. Tiesin kyllä, että ohjelmapalvelut ovat suosittuja, mutta en olisi uskonut niiden menevän majoituspalveluiden edelle.

Suomalaisen matkailun elinkeinon kannalta kotimaan matkailu on yhä ulkomaan matkailua suositumpaa. Mielestäni tämä johtuu suurelta osalta suomalaisten arvostuksesta kotimaan matkailua kohtaan. Tietysti myös siitä, että kotimaan matkailu on tuttua ja turvallista. COVID-19-pandemian seurauksena suomalaisten ulkomaan matkailu on tippunut huomattavasti, kotimaan matkailu yllättävän vähän. Vaikka itsekin toivon suomalaiselle matkailuelinkeinolle vain parasta, olisi kotimaan matkailuja hyvä vähentää kyseisen tilanteen takia, jotta päästäisiin mahdollisimman nopeasti takaisin normaaliin matkailuarkeen. Myöskin matkailualan yritysten ja toimijoiden taloudellisen tilanteen kannalta toivoisin, että tässä vallitsevassa tilanteessa toimittaisiin järkevästi.

Lähteet:

VERHELÄ, Pauli. Moodlen oppimateriaali. [Viitattu 2020-03-11.]