Matkailussa ja matkustaessa on erityisen tärkeää korostaa turvallisuutta ja turvallisuuden tulisi olla jokaiselle ihmiselle perusarvo. On tosin huomattu, että monesti turvallisuus on koetuksella, esimerkiksi luonnonkatastrofien, terrorismin, rikollisuuden ja erilaisten onnettomuuksien vuoksi. Näistä syistä turvallisuuden merkitys matkailussa on kasvanut erityisesti viime vuosina.
Turvallisuus ominaisuutena koostuu kokemuksista, ihmisten toiminnasta, näkyvästä käyttäytymisestä ja fyysisestä ympäristöstä. Turvallisuus toiminnan tavoitteena puolestaan on riskien hallinta, onnettomuuksien estäminen sekä pyrkimys parempaan ympäristöön ja yhteiskuntaan, jossa matkailu ja matkustaminen on täysin turvallista.
Turvallisuutta on myös erittäin kätevää ohjailla lainsäädännöllä;
Projektinamme oli suunnitella Pop Up -ravintola, take away toteutuksena. Teemaksi valitsimme rukiin, jossa korostuu kotimaisuus, tuoreus ja lähellä tuotettu ruoka.
Ruokalista siis koostui pääosin rukiista tuotetusta ruoasta;
Ruishampurilainen
Sienikeitto
Ruisleivitetty kuha
Karpalojuustokakku
Mustikkakukko
Vallitsevan tilanteen vuoksi Pop Up -ravintola oli ensin suunnitelma järjestettävän take away toteutuksena, mutta viime tipassa ennen h-hetkeä koko Pop Up -tapahtumaa ei pystyttykkään järjestämään.
Oma roolini tässä Pop Up -toteutuksessa oli toteutussuunnitelman suunnittelua sekä ruokaohjeiden luomista. Keittiössä puolestaan työnkuvaani olisi kuulunut sienikeiton, ruissämpylöiden ja hummuksen tekemistä.
Vaikkakin emme päässeet toteuttamaan Pop Up -päivää käytännössä, antoi tämä tehtävä silti jo suunnitteluvaiheessa paljon. Projektia suunnitellessa ryhmätyöskentely, -kommunikointi ja -henki kehittyi.
Ensimmäisen lukuvuoden ensimmäinen ryhmätyö oli tehdä mystery shoppaus.
Ryhmämme toteutti mystery shoppauksen olutravintola Bierstubesta. Lyhykäisyydessään Bierstube on olutravintola Kuopion keskustan läheisyydessä, joka avasi ovensa 1971. Ravintolassa tarjotaan ns. pubiruokaa, kuten wingsejä, mutta saatavilla on myös pasta-annoksia ja keittoja. Myös nimestä voi jo päätellä, että laaja valikoima oluita löytyy, kuten myös alkoholittomiakin juomia.
Tämä ryhmätyö oli itselleni erittäin mieluinen ja hyvä ensimmäiseksi ryhmätyöksi. Työ auttoi tutustumaan muihin ryhmäläisiin ja loi ryhmähenkeä.
Viikolla 13, 25.3, saimme vieraaksi Anu Nylundin, kuka on vastuullisen matkailun ammattilainen. Hän työskentelee Mood of Finlandilla, jonka hän on itse perustanut pitkän matkailualan kokemuksensa pohjalta. Yritys tarjoaa vastuullisia matkailu- sekä koulutuspalveluita. Matkailualalla Anu on tehnyt monenlaista työtä jo pidemmän aikaa, kuten luontomatkailu-pohjaisia matkailuelämyksiä.
Mood of Finlandin tarkoituksena on edellä mainitusti vastuullisten matkailupalveluiden tuottaminen ja vastuullinen tekeminen yrityksissä. Yrityksellä ei itsessään ole erillistä vastuullisen matkailun strategiaa, kuten ei yleensä muillakaan yrityksillä, koska se sisällytetään yrityksen varsinaiseen strategiaan.
Moodaaja on hyvän tuulen ongelmanratkaisija ja onnistumisten mahdollistaja, joka toimii yhdessä muiden kanssa luovasti, innostuen ja vastuullisesti.
Lähde: Anu Nylund, moodoffinland.fi
UNWTO Agenda2030
Luennossaan Anu Nylund nosti esiin UNWTO:n Agenda 2030:nen. Kyseinen agenda liittyy osaltaan vastuullisuuteen ja siinä pyritään kestävän kehityksen lisäämiseen. Heikkouksista nousivat etenkin esiin maailmanlaajuinen talouskehitys sekä taistelu ilmastonmuutosta vastaan. Etenkin näihin Suomi on vahvasti sitoutunut vaikuttamaan omalta osaltaan. Vahvuuksia puolestaan ovat hyvä koulutus ja pätevyys sekä maan vakaus.
Vastuullinen matkailu Suomessa
Suomesta halutaan tehdä vastuullisen matkailun kärkimaa, joka kuitenkin vaatii toimintaa ja sitoutumista meiltä jokaiselta. Ja jotta matkailualueet voisivat olla vastuullisia, täytyy niillä toimivien yritysten myös toimia vastuullisesti ja tehdä heidän tekemisestään näkyvää. Visit Finland on ottanut kaksi vastuullisen matkailun kärkimaata, Norjan ja Slovenian, esimerkeikseen matkalle kohti tehtävää saada Suomesta vastuullisen matkailun kärkimaa. Myöskin Hollanti on noussut nykypäivinä esimerkkimaaksi heidän kehittäessään matkailustrategiaansa pandemian (COVID-19) jälkeiseen aikaan, ennalta suunnitellen.
Vastuullisuuden voi tulkita ja määrittää eri tavalla; tärkeää muistaa kertoa, mitä vastuullisuudella tarkoittaa
Kestävä kehitys -> vastuullisuus
Kestävä matkailu = kehittämistä
Vastuullinen matkailu = toimintaa
Anu Nylund
Nylund korosti puheessaan myös paikallisuuden tärkeyttä ja kuinka sitä tulisi myös hyödyntää matkailun tuotteistamisessa.
Henkilökohtaisesti Anu Nylundin vierailu ja luento antoi itselleni runsaasti uusia näkemyksiä matkailusta ja etenkin vastuullisesta matkailusta. Nylund korosti luennossaan yrittäjyyden ja unelmoinnin tärkeyttä, joka osaltaan inspiroi minuakin. Uskon, että unelmat vastuullista matkailusta ovat varsinkin Suomessa erittäin toteutettavissa; pitää vain uskoa omaan ja yhteiseen tekemiseen.
Lähteet:
ANU NYLUND. Luentoesitelmä vastuullisesta matkailusta. [Viitattu 2020-03-30.]
”Matkailu on toimintaa, jossa ihmiset matkustavat tavanomaisen elinpiirinsä ulkopuolella olevaan paikkaan ja oleskelevat siellä yhtäjaksoisesti korkeintaan yhden vuoden ajan (12 kuukautta) vapaa-ajanvieton, liikematkan tai muussa tarkoituksessa.” (UNWTO, stat.fi)
Majoitusmuoto on majoittautumistila, jota käytetään matkan aikana. Tilastokeskuksen mukaan yöpymiset on jaettu majoitustavan mukaan seuraavanlaisesti:
huone, mökki
matkailuvaunu
teltta tai muu majoitustapa.
Yleisimmät majoitusvaihtoehdot ovat kaikkien tuntemat hotellit, motellit ja mökit. Myös Airbnb on kansainvälisesti hyvin suosittu majoitustapa. Muita majoitusmuotoja on muun muassa hostellit, Bed & Breakfast ja leirintäalueet.
Kuten mainittu, kaikista yleisin majoitusmuoto on hotellimajoitus. Hotellit sijaitsevat yleensä paikoilla, josta on hyvät kulku- ja palvelumahdollisuudet. Hotelleissa viivytään yleisesti lyhyt aika, eivätkä hotellit muutenkaan tarjoa pitkää asumismahdollisuutta. Motellit puolestaan ovat edullisempi vaihtoehto hotelleista, joista käytetään myös nimeä ”moottorihotelli”. Nimi tulee motellien sijainnista liikennöityjen, vilkkaiden teiden varrella. Pääasiassa motellit tarjoavat pelkästään yöpymismahdollisuuden.
Motellista seuraavan vaihtoehdon tarjoaa Bed and Breakfast -majoitusmuoto, joka tarjoaa yöpymismahdollisuuden lisäksi aamiaisen.
Matkustaessa ei luonnollisesti ole suurta merkitystä, onko sinulla pieni vai suuri budjetti. Mikäli ei majapaikasta halua maksaa ollenkaan, on couchsurfing hyvä vaihtoehto. ”Sohvasurfailu” tarjoaa mahdollisuuden majoittua ilmaisesti paikallisten ihmisten luona. Ilmiö on alkujaan USA:sta.
Mitä eri majoitusmahdollisuuksiin tulee, Airbnb -majoittuminen on erittäin suosittua nykypäivänä. Pidän tästä majoitustavasta, vaikkakin siihen liittyy samat riskit mitä normaaliin vuokraamiseen. Airbnb -palvelussa siis annetaan oma asunto tai osa siitä vuokrattavaksi.
Lähtökohtaisesti olisin valmis majoittumaan missä tahansa näistä majoitusmuodoista, mutta siltikin hotellin tuttuus ja turvallisuus on itselleni mieluisin vaihtoehto.
Vastuulliseen ja kestävään matkailuun pystyy kuka tahansa vaikuttamaan omalta osaltaan. Esimerkiksi miettiessä omaa hiilijalanjälkeä, kestävän matkailun tärkeys nousee esille. Kestävä matkailu kannattaa taloudellisesti ilman, että tuhoaa ympäristöä tai kulttuuria. Ekologisuuden lisäksi kestävässä matkailussa tulee huomioida taloudelliset ja sosiaalikulttuuriset vaikutukset.
Mitä on puolestaan vastuullinen matkailu? Vastuullisuuden voi tulkita ja määritä monella eri tavalla , mutta on erityisen tärkeää vastuullisuudesta puhuttaessa kertoa, mitä itse vastuullisuudella tarkoittaa.
Vastuullisuuden voi tulkita ja määrittää eri tavalla; tärkeää muistaa kertoa, mitä vastuullisuudella tarkoittaa.
Kestävä kehitys -> vastuullisuus
Kestävä matkailu = kehittämistä
Vastuullinen matkailu = toimintaa
Anu Nylund, Mood of Finland
Anu Nylundin, Mood of Finlandin (http://moodoffinland.fi) perustajan mukaan kestävän ja vastuullisuuden matkailun eroavat siinä määrin, että vastuulliseen matkailuun kuuluu kestävän kehityksen ekologisen, taloudellisen ja sosiokulttuurisen vastuun lisäksi eettisyyden, turvallisuuden sekä yhteiskunnallinen vastuu. Artikkelin Anu Nylundin vierailusta voi lukea täältä: Anu Nylundin vierailuluento 25.3.
Eettisyydellä on iso rooli matkailussa. Jo pienillä teoilla jokainen voi tehdä matkailusta eettisempää sekä samalla auttaa paikallisia. Esimerkiksi kulutusvalinnat voivat vaikuttaa paikallisten elämään joko positiivisesti tai negatiivisesti. Maan kulttuurista olisi hyvä olla tietoa ennen matkustamista, vettä tulisi käyttää säästeliäästi siinä missä energiaakin, eikä luontoa saisi turmella. Maalaisjärjellä pääsee jo tosi pitkälle.
Kuten jo mainittu, pienet valinnat voivat tehdä isonkin vaikutuksen. Yhteenvetona:
Jokaisen tulisi miettiä omaa kulutusta ja ekologisuutta
Kunnioita luontoa
Kunnioita eri kulttuureja
Käytä energiaa säästeliäästi
Suosi paikallista, osta tavaran sijasta palveluita ja elämyksiä
Matkailukohde on aina maantieteellisesti rajattu alue. Tämä alue voi olla muun muassa maanosa, valtio tai lomakeskus. Myös tunnetila voidaan lukea matkakohteeksi.
Matkailukohteet ja -alueet voidaan jakaa esimerkiksi primäärisiin ja sekundaarisiin kohteisiin. Primääriset kohteet ovat matkan pääkohteita, kun taas sekundaarisissa kohteissa vieraillaan mahdollisesti pääkohteen vierailun yhteydessä.
Nähtävyyksistä suosin itse mieluiten luonnon attraktioita, yksinkertaisesti siitä syystä, että ne ovat ”luonnollisia” ja luonnolla on ollut valta tehdessä niitä. Kohteissa vieraillessa tulee myöskin rentoutunut ja vapautunut olo. Varsinkin järvet ja kosket ovat hyvä esimerkki luonnon attraktioista. Luonnon attraktioiden vastakohta on rakennettu attraktio.
Vetovoimatekijöihin kuuluu monta erilaista muotoa. Näitä ovat edellä mainitut primääriset ja sekundaariset attraktiot sekä niiden lisäksi keskitetyt, pistemäiset, lineaariset, areaaliset, paikalliset, kansalliset ja kansainväliset attraktiot.
Matkailutuote voidaan määritellä eri palveluiden kokonaisuutena. Nämä palvelut voivat esimerkiksi liittyä majoitukseen tai ohjelmapalveluihin. Jokainen yleensä kokee matkailutuotteen erilaisena, yksilöllisenä kokemuksena.
Monilla henkilöillä on ollut erilaisia näkemyksiä matkatuotteesta. Henkilökohtaisesti parhaiten matkailutuotetta kuvaa Komppula & Boxbergin luoma malli, jossa asiakkaan saama arvo on avainasemassa.
Komppula & Boxbeg 2002
Mielestäni on erittäin tärkeää, että asiakas kokee tuotteesta saamansa arvon kaikkein tärkeimpänä asiana. Mallissa keskiössä oleva arvo muodostuu sen ympärillä olevista palveluista. Mallin ulkoreunojen palveluita ei tietenkään pidä vähätellä, mutta se, miten asiakas kokee saamansa palvelun, on yrityksen ja palveluntarjoajan kannalta tärkeintä. Asiakkaan palautteen pohjalta tarjottavia palveluita voi kehittää ja sitä kautta maksimoida asiakkaan saaman hyvän kokemuksen tuotteesta tai palvelusta.
Smithin luoman mallin mukaan palvelun toteutuspaikka, kuten esimerkiksi maantieteellinen paikka, nähtävyys tai rakennus kuten hotelli ja laiva.
Mielestäni palvelun fyysinen toteutuspaikka on tietenkin tärkeä, varsinkin kun hyvin monet suomalaiset valitsevat palvelun tai tuotteen paikan perusteella, mutta palvelu ei toimi, jos asiakas saa haluamaansa tai riittävää palvelua saati vastinetta ajalleen ja rahalleen. Smithin mallissa on myös esitetty esimerkiksi vieraanvaraisuus, mutta kuten sanottu; itse laittaisin asiakkaan saaman arvon keskiöön.
Jakelukanavilla on tärkeä rooli siinä, että tuote tai palvelu saadaan myydyksi. Tuottojohtamisella (revenue management) pyritään tulovirtojen säännölliseen ja oikeanlaiseen ohjaamiseen. Tarkoituksena on maksimoida yritykselle voitto.
Jakelukanavat liittyvät vahvasti tuottojohtamisen perusviitekehykseen: tarkoituksena myydä tuote oikeaan hintaan, oikeilla materiaaleilla, oikeaan hintaan ja oikeille asiakkaille, myös oikeita myyntikanavia eli jakelukanavia hyödyntäen. Varsinkin hotelleille jakelukanavat on suuri ja tärkeä osa myyntiä sekä markkinointia.
Tuottojohtamisen perusviitekehys
Luulisin, että kaikista yleisimmät ja tunnetuimmat jakelukanavat ovat kolmansien osapuolien kanavat, kuten Trivago ja Ebookers, koska matkanjärjestäjillä ja matkatoimistoilla on ympäri vuoden paljon kysyntää, jopa nyt pandemia-aikaan.
Matkailijana olen allosentrikko. Millainen siis on allosentrikko? Stanley Plog on jakanut matkailijat kolmeen eri luokkaan; psykosentrikkoihin, midsentrikkoihin ja allosentrikkoihin. Psykosentrikot suosivat tuttua ja turvallista matkailua. He suosivat pakettimatkoja ja hyvin tavanomaista lomailua. Allosentrikot puolestaan ovat Plogin mukaan toinen ääripäistä, johon itsenikin sijoittaisin. Heidän matkailu on paljon muuta kuin tavanomaista matkailua ja lomailua; he haluavat järjestää matkansa omatoimisesti ja heidän matkailussaan korostuu uudet kokemukset erilaisista kulttuureista ja tavoista. Midsentrikkot puolestaan ovat ”välimaasto” näistä ääripäistä.
Matkailijatyypeistä on monia eri näkemyksiä, vaikkakin Plogin versio on kaikista yleisin. Muita versioita ovat antaneet esimerkiksi Smith (1977-80), Cohen (1974) ja Perreault, Dorren & Dorren (1979), sekä suomalaisista Hiltunen (2019).
Smithin mukaan kuulun omaehtoisiin matkailijoihin, joihin kuuluu yleisesti nuorempia (20-30v) matkailijoita, opiskelijoita ja niitä, jotka pitävät aktiivisista ja omatoimisista harrastuksista. Tällaiset matkailijat eivät myöskään välttämättä tarvitse paljoa rahaa.
Cohenin näkemyksen mukaan puolestaan minulle sopisi tutkimusmatkailija; tykkään olla itsenäinen, suunnitella omat matkani ja olen avoin uusille kokemuksille.
Peereault, Dorren ja Dorren puolestaan sijoittavat minut budjettimatkailijoihin. Nimestä jo voi päätellä, että budjettimatkailijoilta ei vaadita isoa varallisuutta.
Hiltusen määritelmien mukaan kuulun sekä DNA-turisteihin että pimeisiin turisteihin. Vaikka olenkin kiinnostunut juuristani ja haluan oppia niistä lisää, haluaisin myös samanaikaisesti matkustaa ”pelottavissa ja oudoissa” matkakohteissa, joihin liittyy mm. katastrofeja ja karuja, historiallisia tapahtumia. Kiinnostus näistä paikoista liittyy puhtaasti omaan kiinnostukseeni historiasta ja haluun kokea tapahtumapaikat paikan päällä.
Kun matkailusta puhutaan elinkeinona, nousee aina esille monipuolisuus. Opiskellessa matkailua ja myöhemmin valmistuttua alalle, avautuu ovet hyvin moniin eri mahdollisuuksiin ja erilaisiin uravalintamahdollisuuksiin. Tämä on pääsyy, miksi itsekin valitsin lähteä opiskelemaan restonomiksi.
Suomessa matkailun elinkeino muodostuu matkailupalvelujen tuotannosta (kuten ravitsemis- ja majoituspalvelut), markkinoinnista ja myynnistä sekä toimintaedellytysten luojista ja tekijöistä, kuten rahoittajista ja ministeriöistä.
Vuonna 2017 suurin osa matkailun ydinklusterin liikevaihdosta jakautui suurimmaksi osaksi ravitsemispalvelujen hyväksi (Toimiala Online/Tilastokeskus). Seuraavaksi isoin oli ohjelmapalvelutoiminta ennen majoituspalvelutoimintaa. Sinällään ymmärrettävää, että ravitsemispalveluilla oli suurin osa liikevaihdosta, koska ravitsemispalvelut ovat selkeästi ihmisten keskuudessa kaikista suurimmassa kysynnässä. Olisin tosin luullut, että majoituspalvelutoiminnalle olisi jakautunut isompi liikevaihto verrattuna ohjelmapalvelutoimintaa. Tiesin kyllä, että ohjelmapalvelut ovat suosittuja, mutta en olisi uskonut niiden menevän majoituspalveluiden edelle.
Suomalaisen matkailun elinkeinon kannalta kotimaan matkailu on yhä ulkomaan matkailua suositumpaa. Mielestäni tämä johtuu suurelta osalta suomalaisten arvostuksesta kotimaan matkailua kohtaan. Tietysti myös siitä, että kotimaan matkailu on tuttua ja turvallista. COVID-19-pandemian seurauksena suomalaisten ulkomaan matkailu on tippunut huomattavasti, kotimaan matkailu yllättävän vähän. Vaikka itsekin toivon suomalaiselle matkailuelinkeinolle vain parasta, olisi kotimaan matkailuja hyvä vähentää kyseisen tilanteen takia, jotta päästäisiin mahdollisimman nopeasti takaisin normaaliin matkailuarkeen. Myöskin matkailualan yritysten ja toimijoiden taloudellisen tilanteen kannalta toivoisin, että tässä vallitsevassa tilanteessa toimittaisiin järkevästi.
