Saavutettavuuteen täytyy panostaa

Verkkopalvelujen saavutettavuuden parantaminen koskee kaikkia julkisen sektorin toimijoita, niin myös Savoniaa. Meidän pitää jatkossa tuottaa verkko- ja mobiilipalvelumme saavutettavasti.

Pyrimme siihen, että www-sivut ja myös meidän oma sisäinen intranet saadaan saavutettaviksi, toteaa viestintäpäällikkö Petteri Alanko. Tosin on todettava, että meillä on niin paljon sisältöjä, että kaikkia vanhoja sisältöjä ei pystytä muuttamaan, mutta teemme parhaamme.

Taustalla ovat laki ja direktiivi

Verkkosivustojen saavutettavaksi tekemiseen on aikaa ensi syksyyn saakka. Mobiilisovellusten on oltava saavutettavia vuoden 2021 keväällä.

Voimaan jo tullut saavutettavuusdirektiivi ja kansallinen laki digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta todellakin velvoittavat organisaatioita. Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo saavutettavuutta.

 

Omia ja yhteisiä sisältöjä tarkastellaan

Osaan Savonian sisällöistä voimme itse vaikuttaa suoraan. Sitten on palveluita, joissa teemme yhteistyötä toisten organisaatioiden kanssa. Tuotamme materiaalia esimerkiksi valtakunnalliseen Opintopolkuun.

Sivustoilta pitää esimerkiksi pystyä hakemaan tietoa Enter-komennolla: kaikki tällaiset tekniset ratkaisut pitää varmistaa, kuvailee Alanko.

Toisaalta meidän pitää myös varmistaa kognitiivinen saavutettavuus eli se, että lukija ymmärtää, mitä tekstissä sanotaan, lisää Savonian selkokielen ja -viestinnän opettaja Soilimaria Korhonen.

Mihin kaikkeen saavutettavuusvaatimus ulottuu?

Sivuston saavutettavuuden poikkeavuuksista kerrotaan jatkossa Savonian saavutettavuusselosteessa. Suorissa video- ja äänilähetyksessä ei tarvita tekstitystä, mutta esimerkiksi rehtorin pitämästä videoidusta puheesta tehdään tekstitetty versio 14 vuorokauden sisällä, jos se jää tallenteeksi verkkosivuille.

Laki ei koske ulkopuolisen sisältöä, eli esimerkiksi opiskelijoiden jakamat somesisällöt eivät kuulu tähän. Toisaalta jos Savonia-amk jakaa edelleen esimerkiksi opiskelijan tekemän videon, se tulee tekstittää eli tehdä saavutettavaksi viimeistään jakovaiheessa.

Olemme suunnitelleet myös sähköistä kampuskarttaa helpottamaan tilojen löytymistä. Jos emme saa sitä saavutettavaksi, teemme päätöksen kuitenkin tietoisesti, kuvailee Alanko mahdollisia poikkeavuuksia.

Videoiden tekstitys kuuluu vaatimuksiin

Direktiivi sanelee, että organisaatioiden Youtube-videot pitäisi tekstittää. Vaikka YouTubessa on oma videoiden tekstitysmahdollisuus, toistaiseksi tähän ei ole markkinoilla helposti toimivaa automaattista työkalua, joka pystyisi hoitamaan homman selkeästi suomeksi. Sellainen lienee jo kehitteillä, ja kaikki mahdollisuudet automatisoida näitä toimintoja otetaan tarkasteluun.

Pitää muistaa, että esimerkiksi somesisältöjen saavutettavuutta voi parantaa jo nyt välineiden omilla työkaluilla: esimerkiksi Twitterissä voidaan lisätä kuvaan teksti taustatietoihin, huomauttaa Soilimaria Korhonen. Silloin henkilö, joka ei näe kuvaa, näkee silti ehkä tärkeänkin siihen liittyvän informaation.

Entäpä Savonian englanninkieliset www-sivut? – Kun suomenkielinen sisältömme on kognitiivisesti ja teknisesti saavutettavissa aletaan vasta kääntää englanniksi ja katsoa englanninkielisiä materiaaleja, aavistelee Soilimaria Korhonen.

Henkilöstö tarvitsee koulutusta

Työryhmä keskusteli lokakuun alussa myös opetussisältöjen saavutettavuudesta. Selvää on, että yhteisiin ohjeisiin on tulossa muutoksia. Koulutustakin opetushenkilökunnalle on luvassa, sillä vaatimukset pitää ottaa huomioon työssä, esimerkiksi tehdä vaatimusten mukainen Word- tai PDF-tiedosto, lisätä kuville vaihtoehtoinen teksti ja kirjoittaa saavutettavaa kieltä. Pienin askelin kohti selkeämpää viestintää!

Sanktioista ei vielä tiedetä, mutta Savonian saavutettavuustyöryhmässä on vankka halu varmistaa, että kaikki saavat viestimme perille vaivattomasti. Tämä on vastuumme kantamista viestintämme selkeydestä.

 

Kirjoittaja
Kukka-Maaria Raatikainen
Suomen kielen ja viestinnän lehtori ja koordinaattori
Saavutettavuus-työryhmän jäsen
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Lue lisää:

saavutettavuusvaatimukset.fi

Valtiovarainministeriö: Saavutettavuus
https://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi

Finlex: Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306

Poutapilvi: Saavutettavuusdirektiivi.fi
https://saavutettavuusdirektiivi.fi/

Savonian blogipostaus:

Mitä julkisen sektorin tiedontuottajan pitää tietää saavutettavuusdirektiivistä?
https://blogi.savonia.fi/yhteiskuntavastuutakantamassa/2019/04/12/mita-julkisen-sektorin-tiedontuottajan-pitaa-tietaa-saavutettavuusdirektiivista/

Henkinen hyvinvointi ja merkityskeskeisyys menestyvää työyhteisöä tukemassa

Nykyisin huomaan yhä enemmän lehtijuttuja ja some-postauksia, jotka liittyvät ihmisten johtamiseen ja jaetun johtajuuden eri muotoihin. Mielestäni onkin jo korkea aika kohdistaa ensin huomio työntekijään, hänen kykyihinsä ja toiveisiinsa ja vasta sen jälkeen euroihin. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla työvoiman saatavuus alkaa olla yhä suurempi haaste, väestön ikärakenteen muutoksista johtuen työvoiman tarve on kasvava. Toisaalta myös sairauspoissaolojen määrä on noussut suureksi, mm. hoitajilla, lähihoitajilla ja laitoshuoltajilla se on keskimäärin 24,9 päivää vuodessa (Työterveyslaitos 10.5.2019). Eräänä syynä suuriin sairauspoissaolomääriin on Työterveyslaitoksen mukaan se, että sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä on paljon töitä ja vähän työn hallintaa eli vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä.

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. On havaittu, että työntekijöiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen satsaamalla saadaan kuin sivutuotteena myös organisaation tuottavuus parantumaan (Hakola L. 2016). Lightfulness Työssä on valmennuskokonaisuus, jossa merkityskeskeisyys ja henkinen hyvinvointi tuodaan osaksi työn arkea ja koko työyhteisön hyvinvoinnin tueksi.

Ihmisen henkinen olemus ja sydäntietoisuus yhdistettynä rationaaliseen ajatteluun ohjaa koko työyhteisön menestyksekkääseen toimintaan.

Lightfulness Työssä -valmennuskokonaisuus on kehitetty Business Finland Oy:n tukema.

Lightfulness –valmennusmatkaTM keskittyy vahvistamaan yhteyttä yksilön fyysisen ja henkisen olemuksen välillä. Siinä tuetaan esimiesten, henkilöstön ja siten myös asiakkaiden kasvua kohti ainutlaatuista kukoistusta. Valmennuksessa kehitytään vuorovaikutustaidoissa ja yksilön tuntemuksessa, joka vahvistaa työyhteisön tasapainon ja rauhan tilaa.

Jokainen osallistuja saa mahdollisuuden tutustua sisäiseen viisauteensa ja omiin henkilökohtaisiin lahjoihinsa oivaltaen samalla oman merkityksensä työyhteisön osana.

Valmennusmatka on kolmen tapaamisen kokonaisuus, jossa lähdetään liikkeelle itsestä, jatketaan matkaa tiimin/työyhteisön merkitykseen ja menestykseen ja lopulta päädytään asiakkaaseen.

Sosiaalipsykologi, Lightfulness Coaching –konseptin (https://www.lightfulnesscoaching.fi/) perustaja Leena Maria Markkasen mukaan useimmiten organisaatiot keskittyvät toiminnassaan tavoite- tai ratkaisukeskeisyyteen. Hän toteaa, että Lightfulness Työssä –valmennuskokonaisuuden ydin muodostuu kehittämästämme merkityskeskeisestä työskentelyotteesta, jossa luodaan uutta, kevyempää ja tarkoituksenmukaisempaa työelämää ohjaten siten yrityksiä kohti menestyvää liiketoimintaa. Kun yksilö löytää merkityksen tekemälleen työlle, hän tavoittaa ainutlaatuisen elämänvoimansa merkittävänä osana työyhteisöä lisäten näin koko organisaation hyvinvointia.

Olen itse kouluttautunut Lightfulness Coach Masteriksi, joka tarkoittaa sitä, että olen käynyt läpi koko matkan sisäisyyteeni ja kohdannut omat ajatus- ja toimintamallini, pelkoni ja epävarmuudentunteeni. Tämä omakohtainen matka mahdollistaa syvällisen ymmärryksen valmennettavien yksilöiden ja työyhteisöjen matkasta.

 

Päivi Tikkanen
Erityisasiantuntija, ft, TtT, Lightfulness Coach Master
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Tietoa tästä koulutuksesta löydät http://taydennys.savonia.fi/images/pdf/Lightfulness.pdf  ja minulta voi kysyä lisää!

 

Hakola L. Toim. Tee tästä nyt tolkkua! Tolkunteko suomalaisissa yrityksissä. VTT TECHNOLOGY 269, 2016.
Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/sairauspoissaolojen-maara-kasvussa-kunta-alalla/ 10.5.2019

Kestävällä taloudella kohti uudistuvaa rahoitusmallia

Tällä hetkellä suomalainen ammattikorkeakoulu saa perusrahoitusta toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja laajuuden sekä koulutus- tutkimus ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella. Valtioneuvosto on kuitenkin hyväksynyt korkeakoulujen rahoitusmallin uudistamisen, joka tulee voimaan vuoden 2021 alussa. Uudessa rahoitusmallissa suoritettujen tutkintojen painoarvo nousee 76 %:iin perusrahoituksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan uusi rahoitusmalli kannustaa opintojen nopeuttamista ja korkeakoulututkintojen tuottamista. Savoniassa tutkintojen määrä onkin ollut hyvässä kasvussa, mm. viime vuonna toteutuneet 1224 ammattikorkeakoulututkintoa ja 125 maisteritasoista YAMK-tutkintoa oli erinomainen suoritus ja Savonian osalta kaikkien aikojen ennätys.

Savonian, kuten muidenkin korkeakoulujen, toiminta on verovaroin kustannettavaa ja pääsääntöisesti opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella toteutettua julkista toimintaa. Samalla se on myös vastikkeetonta toimintaa, eli tavoitteena ei ole voiton tuottaminen. Tästä johtuen myös toiminnan keskeisiä tuloksia tulee arvioida ensisijaisesti vaikuttavuuden eikä ainoastaan taloudellisen menestyksen viitekehyksessä.

Hyvin suunniteltua ja kattavasti raportoitua tietoa

Savonian talousarvio ja tilinpäätös muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka avulla voidaan yhteiskuntavastuun näkökulmasta arvioida resurssitarvetta kokonaisvaikuttavuuden kannalta. Talousarvioprosessissa on korostettu tavoitteiden asettamista ja suunnitelmien eurottamista. Tilinpäätöksessä puolestaan kootaan ja raportoidaan keskeiset talousindikaattorit ja sen avulla kyetään seuraamaan tehtyjen päätösten taloudellisia vaikutuksia.

Kestävää taloutta ei kuitenkaan voida mitata pelkillä perinteisillä talouden tunnusluvuilla. Parhaimmillaan talouden seuranta kuitenkin tehostaa päätöksentekoa ja auttaa ennakoimaan tavoitteiden talousvaikutuksia. Jotta taloudenpito olisi kestävällä pohjalla, on organisaation onnistuttava kohdistamaan resurssinsa perustehtävänsä mukaiseen tuottavaan toimintaan.

Valtakunnallisesti ammattikorkeakoulujen, myös Savonian, valtionrahoituksen reaaliarvo on vähentynyt 2010 luvulla noin 20 %. Savonian liikevaihdosta 83 % tulee ministeriön perusrahoituksesta. Ulkopuolisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoituksen määrässä on tapahtunut edellisen rakennerahastokauden vaiheessa huomattava notkahdus. Savonian vaikuttavuuden ja talouden näkökulmasta tämän kehityksen kääntäminen nousuun ja palauttaminen yli kuuden miljoonaa euron tasolle tulee olemaan keskeistä Savonian menestyksen kannalta. Vuosi 2018 palauttikin Savonian ulkopuolisen TKI-rahoituksen nousu-uralle, ja mm. määrätietoisella henkilöstöpolitiikalla on tekemiseen panostettu kasvun varmistamiseksi.

Toimintatulojen tarkastelu osoittaa, että Savonia on onnistunut sopeuttamaan toimintansa ministeriön vähentyviin tuloihin tulostavoitteensa mahdollistavalla tavalla eli tuottavuutta ja taloudellisuutta on pystytty parantamaan. Savonian henkilöstömäärä on kasvanut vuosien 2015-2018 ajan. Henkilöstömäärän kasvuun on vaikuttanut ennen kaikkea TKI-toiminnan voimakas kasvu. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta on 67 %.

Tilinpäätöksessä 2018 Savonian on saavuttanut hallituksen asettaman 0,7 miljoonan euron tulostavoitteen.

Savonian henkilöstön ja opiskelijoiden kautta ammattikorkeakoulutoiminnan vaikutukset ulottuvat tällä hetkellä ympäri maailmaa ja koskettavat suoraan tai välillisesti tuhansien maakunnan asukkaiden elämää. Ammattikorkeakoulutoiminnan välilliset vaikutukset aluetalouteen ovat huomattavia. Tehdään jatkossakin yhdessä vaikuttavaa työtä niin maakuntamme kuin myös koko Suomen kilpailukyvyn eteen!

Seppo Lyyra
Talousjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Minne opiskelemaan – annetaan arvan päättää?

Moni suomalainen on tehnyt keväällä suuria päätöksiä, jotka määrittelevät missä he viettävät tulevat vuotensa. Kyse on tietysti korkeakouluun hakeutumisesta, joka realisoituu näin alkusyksyn aikana. Asuntoja etsitään kovaa vahtia ja varmasti monessa perheessä jännitetään, että miten se elämä uudella paikkakunnalla löytää uomansa.

Vaikka kyse on suuresta päätöksestä, niin millä perusteella se päätös tehdään? Törmäsin mielenkiintoiseen artikkeliin, jossa brittiyliopiston edustaja kirjoitti korkeakoulujen ranking-listoista, joita maailmalla käytetään erittäin paljon hakupäätösten tukena. Teksti oli kirjoitettu hieman pilke silmäkulmassa, mutta kyllä siinä aidot ilmiöt ovat taustalla.

Aikuisena haluaisin ajatella, että niin nuoret kuin aikuisetkin tekevät korkeakouluun ja opiskelukaupunkiin liittyvät valinnat hyvin pitkälti järjellä, ei tunteella. Mutta mitä asioita se rationaalinen puoli aivoistamme käsittelee tehdessään päätöstä? Onko se kenties Kebab-annoksen hinta, kuten tuo brittiläinen kollega kirjoitti. Tottakai samalle listalle oli löytänyt tiensä myös oluttuopin ja leffalipun hinta. Lohduttavaa tuossa tilastossa oli se, että mukana oli sentään vuokrahintojen vertailu, se menee itselläkin sinne rationaaliseen aivolohkoon ja on varmasti monelle opiskelijalle merkittävä asia.

Oma tilastonsa oli tehty myös kaupunkien yöelämälle, missä pisteytettiin asioita aina yökerhojen määrästä yöpalan ja taksimatkan hintaan. Meillä Kuopion alueella onneksi suuri osa opiskelija-asunnoista on ihan keskustan tuntumassa, joten toivotaan ettei nämäkään asiat eivät ratkaise kovin monen hakijan valintoja.

Kaikkein villein ranking-menetelmä tuntui löytyvän Fortunate 500 –listalta. Heidän filosofiansa mukaan maailma on arvaamaton paikka, eikä koska voida tiedä minkä korkeakoulun kasvatista tulee seuraava Marie Curie. Niinpä he listaavat korkeakoulut puhtaasti satunnaiseen järjestykseen. Yhtenä metodina mainitaan mm. kilpailut, jossa kilpikonnan kilpeen kirjoitetaan korkeakoulun nimi, ja maaliviivalla nähdään miten kyseinen opinahjo suoriutui. Noh, ehkäpä kilpikonnat on oikeasti jätetty rauhaan ja annettu satunnaisgeneraattorin tehdä työ heidän puolestaan, mutta ideana tämä on melko kummallinen. Vai onko? Kyllä hekin toteavat sivustollaan että korkeakoulusta saa aika hyvän kuvan osallistumalla heidän avointen ovien päiville, lukemalla alumnien tarinoita ja tutustumalla koulun perusasioihin. Näitä asioita on vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, vaan jokaisella vaakakupissa painaa hieman eri asiat.

Savonian kampustapahtumissa eri alojen toimintaan pääsee tutustumaan paikan päällä

Blogi, jossa tämä teksti julkaistaan, on nimeltään ”yhteiskuntavastuuta kantamassa”, ja sen me Savoniassa haluamme aidostikin tehdä. Toivomme että mahdollisimman moni tutustuisi toimintaamme nettisivuilla ja somessa, kysyisi meiltä asioita chatissa ja tulisi käymään kampuksillamme. Haluamme olla ”se oikea” korkeakoulu mahdollisimman monelle. Emme siksi, että kilpikonnamme olisi ollut nopein tai että kampuskaupunkiemme oluttuoppi irtoaisi keskimääräistä edullisemmin, vaan siksi, että voimme tarjota yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa oikeanlaisen osaamisen ja tutkinnon opiskelijoillemme.

Petteri Alanko
viestintäpäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Mitä julkisen sektorin tiedontuottajan pitää tietää saavutettavuusdirektiivistä?

Saavutettavuus koskee kaikkia julkisen sektorin toimijoita. Esimerkiksi me Savoniana olemme oppilaitoksina julkisen sektorin toimijoita, ja meidän pitää tuottaa verkkopalvelumme saavutettavasti.

Saavutettavuusvaatimukset on porrastettu niin, että tällä hetkellä tehtävät uudet verkkosivustot on tehtävä saavutettaviksi. Myös ennen 23.9.2018 tehdyt verkkosivustot on 23.9.2020 mennessä muutettava saavutettaviksi. Mobiilisovellusten on oltava saavutettavia vuoden 2021 keväällä.

Voimaan jo tullut saavutettavuusdirektiivi ja kansallinen laki digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta todellakin velvoittavat organisaatioita. Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo saavutettavuutta; tosin toistaiseksi ilman sanktioita ja neuvovalla otteella.

– Jossakin vaiheessa tämä huomioitaneen myös esimerkiksi laatuauditoinneissa, joten tämä on asia, johon pitää tarttua, painotti Minna Koskinen DigiCampus-hankkeesta Kohtio-konferenssin työpajassa Hämeenlinnassa huhtikuussa 2019.

Verkkopalvelun saavutettavuuden valvonta toimii niin, että käyttäjä voi ottaa yhteyttä valvovaan viranomaiseen, joka ottaa sivuston tai sovelluksen tarkasteltavaksi, kertoivat DigiCampus-hankkeen Minna Koskinen ja Merja Laamanen.

– Ei riitä, että www-sivut ja sovellukset ovat teknisesti saavutettavia, vaan myös niiden sisältöjen tulee olla saavutettavia. Käyttäjän pitää pystyä käyttämään ja ymmärtämään niitä ja saamaan tiedon, jota hän tarvitsee, totesi Koskinen.

Verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää erilaisilla päätelaitteilla tai apuvälineillä ja ymmärtää, mitä niissä sanotaan.
Lähde: Saavutettavuus / Valtiovarainministeriö

Verkkosivuiksi lasketaan periaatteessa myös oppilaitosten suljetut oppimisympäristöt. Sinun tulee tuntea kohderyhmäsi ja sen tarpeet ja toimia niiden mukaisesti. – Jos opiskelijaryhmääsi ei esimerkiksi kuulu opiskelijaa, joka käyttää ruudunlukuohjelmaa, niin siinä tapauksessa voi olla, että sinun ei tarvitse saavutettavuudessa pitää keskeisenä ruudunlukuohjelman vaatimuksia, kertoi Koskinen. Muut saavutettavuuteen liittyvät edellytykset kuten selkeä otsikointi, sisällön jäsentäminen, kuvaavat linkit ja värivalinnat pätevät kuitenkin aina. Saavutettava verkkokurssi on laadukas verkkokurssi kaikille.

Aivan näin yksiselitteinen asia ei ole, koska harvoin opettaja tietää esimerkiksi opiskelijoidensa puna-vihersokeudesta. Perusperiaatteet onkin hyvä ottaa huomioon kaikessa omassa sisällöntuotannossaan.

– Näistä ei tosiaan ole vielä ennakkotapausta, totesi Koskinen.

Saavutettava verkkopalvelu koostuu:
  1. ymmärrettävästä sisällöstä
  2. selkeästä ja hahmotettavasta käyttöliittymästä sekä
  3. teknisesti virheettömästä toteutuksesta.

Direktiivi perustuu euroopanlaajuiselle 50-kohtaiselle WCAG-kriteeristölle, jossa on määritelty minimitaso, millainen verkkopalvelun pitää olla. AA-taso on se, johon pyritään minimissään.

Esimerkiksi väri ei saa olla ainoa informoiva tekijä. Opetustyössä vaikkapa Oikein / Väärin -tulosta ei voi ilmaista vain värillä, vaan se pitää tehdä myös esimerkiksi tekstillä, painotti Merja Laamanen DigiCampus-hankkeesta.

Saavutettava verkkopalvelu on käytettävä ja laadukas verkkopalvelu kaikille, ja moni näistä kriteereistä on jo huomioitu aiemmissa ohjeistuksissa, joita esimerkiksi ammattikorkeakouluille on annettu (eAMK:n laatukriteerit).

Käytännön esimerkkejä, miten voit parantaa saavutettavuutta:
  1. Näkemisen kannalta on haastavaa, jos kuvia ja värejä on käytetty sekavasti tai vastaväripareja käyttäen. Taustan ja tekstin välinen kontrasti tulee olla riittävä. Kuvissa tulee käyttää tekstivastineita.
  2. Kuulemiseen liittyen on hankalaa, jos jokin viesti perustuu vain ääneen. Hyvän käytännön mukaista olisi tekstittää tallenteet tai jakaa sisältö myös tekstimuodossa.
  3. Jos oletetaan, että käyttäjä voi tuottaa puhetta, tehdään saavuttamatonta sisältöä. Pitäisi olla mahdollisuus myös kirjoittamiseen.
  4. Käyttäjä ei välttämättä voi käyttää hiirtä, joten pitää olla mahdollista käyttää palvelua näppäimistöllä tai puheohjauksella.
  5. Oppimisen ja osaamisen osoittamiseen tulee olla riittävästi vaihtoehtoja. Esimerkiksi tietyn sanamäärän tuottaminen voi olla haastavaa, joten rinnalla voisi olla tallenteena osaamisen osoittaminen.

On olemassa automaattisia työkaluja, joilla kriteerien täyttymistä voidaan testata.

Arviointityökaluja on olemassa, joten kaikkia kriteereitä ei tarvitse osata itse. Esimerkiksi Web accessibility evalution tool auttaa käyttäjää huomaamaan, millä tasolla www-palvelun tai sovelluksen saavutettavuus on. Työkalu kertoo, onko värien kontrasti riittävä, onko kuvissa ja painikkeissa riittävästi tietoa ja monia muita hyödyllisiä vinkkejä – automaattisesti.

Näillä vinkeillä pääset alkuun:
  1. Hyvä linkkiteksti on kuvaava. Älä käytä ”paina tästä” tai ”lue täältä”. Kirjoita ennemmin dokumentin nimi: Saavutettavuusdirektiivi (pdf). Etenkin ruudunlukijaa käyttävälle tämä on olennainen vinkki, koska muuten hänen pääsynsä linkkeihin hidastuu tai estyy.
  2. Verkkosisällön tekstivastineet eli kuvan sisältämän tiedon esittäminen tekstinä parantavat www-sivujen löydettävyyttä sekä kuvan tulkintaa. Esimerkiksi näkövammaiset eivät voi tulkita kuvaa ilman tekstiä. Hyvä tekstivastine on napakka ja neutraali: ”Luminen kuusimetsä”. Olennaista on, onko kuvalla sisällöllisesti merkitystä: tyhjä alt-teksti merkitsee, että ruudunlukuohjelma ohittaa kuvan. Huomaa, että kuvaus pitäisi laittaa myös Powerpointin kuviin ”Muotoile kuvaa” -toiminnolla.
  3. Merkkaa otsikkotasot tyyleillä. Käytä otsikoissa lauseita. Ole looginen. Sivulla voi olla vain yksi Otsikkotason 1 otsikko – tämä helpottaa paitsi silmäilyä, on myös olennaista ruudunlukijaa käyttävälle.
  4. Käytä värejä harkiten. Hyödynnä Webaimin tarkastustyökalua.
  5. Käytä erilaisia tarkistustyökaluja, esimerkiksi Powerpointin omia työkaluja: Helppokäyttöisyyden tarkistusta ja Lukemisjärjestyksen tarkistus.
  6. Tekstitä pysyvät tallenteet, kun laitat ne julkisesti saataville. Laki velvoittaa tekstitykseen 23.9.2020 alkaen. Youtuben omalla tekstitystyökalulla voit kirjoittaa tekstityksen itse (ilmaiseksi). Suomenkielisiä täydellisiä automaattisesti tekstittäviä ratkaisuja ei vielä ole, vaan järkevyystarkistus on tehtävä (Screencast-O-Matic, Clips).
  7. Sovella selkokielen periaatteita.
Katso lisää:
Koulutusta aiheesta:

 

Teksti ja kuvat:
Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori ja digimentori
Savonia-amk

Savonia mukana judon nuorten SM-kisoissa helmikuussa

Helmikuussa oli jännät hetket parikymppisillä judokoilla Iisalmessa. Judokat ympäri Suomea osallistuivat Iisalmessa pidettyihin SM-kisoihin, joissa myös Savonia-amk oli sponsorina. Savonian ja monien muiden yritysten lahjoitukset olivat olennaiset kisojen onnistumisessa.

Panostus kannatti, koska isännille eli Iisalmen judoseuralle kirjattiin kisoista kaksi mitalia. Henri Kaatrasalo otti pronssia U18 – 60-kiloisissa ja Sergey Klimenok sai samanvärisen mitalin -55-kiloisissa.

Iisalmen judoseuran Henri Kaatrasalo taisteli SM-kisoissa pronssille.

Myös talkootyöläiset tekivät ison työn kisojen aikana kahviossa ja tilojen järjestelyissä. Savonialaisia paikalla oli ahkeroimassa useampia. Myös savonialaisten lapset valjastettiin työhön: pikkujudokat saivat saattaa urheilijat tatamille. Se oli kunniatehtävä. – Olihan se vähän jännittävää, mutta alkoi tuntua mukavalta kun siinä oli vähän aikaa, kommentoi Elias (kuvassa alla). – Pääsin taluttamaan montaa voittajaa!

Yliopettaja Heli Wahlroosin poika Elias urakoi saattopuuhissa useamman tunnin ajan. Pikkujudokat saattelivat isommat kamppailemaan.

Savonia saatteli nopeimman ipponin lauantaina tehneet judokat rentoutumaan omalla palkinnollaan, joka sisälsi leffalippuja ja pientä purtavaa.

Savonia-amk kannustaa myös henkilöstöään ja opiskelijoitaan muistamaan omasta hyvinvoinnista huolehtimisen. Esimerkiksi judo on hyvä harrastus, jossa saa liikuntaa sekä oppii tuntemaan omat sisäiset vahvuutensa. Vahvuutta ja sinnikkyyttä tarvitaan myös opiskeluissa ja työelämässä. Jokainen löytää kyllä oman tapansa hyvinvoinnistaan huolehtimiseen, oli se sitten judo tai esimerkiksi jokin Sykettä-palveluista.

Nopeimman ipponin lauantaina tehnyt naistensarjalainen palkittiin Savonian rentoutumissetin sisältävällä kassilla. Palkitsijana lehtori Kukka-Maaria Raatikainen.
Myös nopeimman ipponin lauantaina tehnyt miestensarjalainen palkittiin Savonian rentoutumissetin sisältävällä kassilla.

Lisää kisatunnelmia voit katsoa kuvista ja Iisalmen judoseuran sivuilta:
https://photos.app.goo.gl/2VqZnSz4JBfmdFL4A
https://www.iisalmenjudoseura.fi/

Katso lisää korkeakoulujen liikuntapalveluista:
https://sykettä.fi/

 

Kuvat:
Kai Jäderholm
KJ Studio

Teksti:
Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kiertotalouden opetus- ja hankeyhteistyötä Savoniassa

Pohjois-Savon alueella käynnissä oleva Teolliset symbioosit hanke ja Sitran #Kiertotalous-hanke järjestivät yhteistyössä kiertotalouden innovaatioleirin Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Leiri oli yksi osa valinnaista, verkossa suoritettavaa Kiertotalouden vaihtuvat opinnot -opintojaksoa.

Innovaatioleirin tavoitteena oli saada monialaiset ja eri vuosikursseilta koostetut kuuden hengen opiskelijaryhmät ideoimaan 24 tunnin aikana uusia hyötykäyttömahdollisuuksia alueen yrityksissä muodostuville materiaalisivuvirroille. Samalla Savonia pilotoi Tampereen ammattikorkeakoulun kehittämää 24h-innovaatioleirimenetelmää (#Kiertotalous -menetelmäopas).

Ennen leiriä opiskelijat tutustuivat verkko-oppimisympäristössä kiertotalouden perusteisiin ja toimintamalleihin, vastuulliseen yritystoimintaan ja resurssitehokkuuden työkaluihin. Leiri aloitettiin “Pohjois-Savon sivuvirroissa on ideaa” -seminaarilla, jossa Resbonsia Quality Solutions yrityksen asiantuntija piti johdantoluennon yritysvastuusta ja kiertotalouden mahdollisuuksista yritystoiminnassa. Kolme Teolliset symbioosit –hankkeessa mukana olevaa yritystä toimi leirillä käsiteltävien aiheiden toimeksiantajina. Yritykset esittelivät seminaarissa heillä syntyvät materiaalisivuvirrat ja haastoivat opiskelijat ideoimaan sivuvirroille uusia käyttökelpoisia hyödyntämismahdollisuuksia. Sivuvirtamateriaaleja olivat sahuutuksen pintalauta, sahan- ja kutterinpuru, sipulin kuori ja sipulimehu sekä suursäkit (polypropeeni). Jokaiselle opiskelijaryhmälle annettiin yksi aihe.

Ryhmä- ja aihejakojen jälkeen ryhmäläiset tutustuivat toisiinsa mm. savolaesen suunnistuksen parissa. Varsinainen ideointityö aloitettiin ryhmäkohtaisissa huoneistoissa (Kylpylähotelli Rauhalahti), joissa tiimit loivat itselleen pelisäännöt ja tiimiroolit. Tämän jälkeen aloitettiin varsinainen sivuvirtoihin kohdistuva innovaatiotyö, joka eteni 24h-innovaatioleirin menetelmäkuvausta soveltaen:

  1. Idearyöppy: 10 ideaa per tiimiläinen
  2. Kaikkien ideoiden ryhmittely ja työstö tiimissä
  3. Jokainen tiimiläinen valitsee yhden idean jatkoon
  4. Ideoiden täsmennys ja täydennys ”Joo ja” –menetelmällä
  5. Valittujen ideoiden arvottaminen ratkaisuvoima ja uutuusarvo matriisin avulla
  6. Parhaan idean arviointi Business Model Canvasilla
  7. Lopputuloksen esittely muille osallistujille ja toimeksiantajille

Osa tiimeistä työskenteli omien ideoidensa parissa yömyöhään. Ideat viilattiin ja esitykset valmisteltiin toisen leiripäivän aamuna. Leirin päätteeksi opiskelijatiimit esittelivät parhaat ideat ensin pitchaamalla, ja sen jälkeen ideoihin syvennyttiin esitysten kautta. Myös yritysten edustajat oli kutsuttu tulosten purkutilaisuuteen. Esitysten jälkeen opiskelijat saivat palautetta ideoistaan ja he äänestivät parasta ideaa. Näistä kaksi eniten ääniä saanutta ryhmää palkittiin leffalipuilla.

Opiskelijoilta saatiin paljon hyvää palautetta kiertotalousaiheisen innovaatioleirin järjestämisestä. Myös toimeksiantajina mukana olleet Teolliset symbioosit –hankkeen yritykset antoivat hyvää palautetta tapahtumasta ja kiitosta opiskelijoiden tekemästä ideointityöstä. Opiskelijoiden ideat olivat sekä rohkeita että innovatiivisia, mutta myös realistisia. Toki saimme myös kehitysehdotuksia siitä, mitä voidaan tehdä ensi kerralla paremmin, mutta sekin palaute otettiin ilolla vastaan, jotta 24h-innovaatioleirin menetelmää voidaan kehittää paremmaksi.

Leirillä opiskelijat tutustuivat muiden alojen opiskelijoihin ja monialaisuus oli kaikin puolin rikkaus, joka mahdollisti laajan ideavirran syntymisen ja osaamisen jakamisen opiskelijoiden välillä. ”Kiertotalous ei ole pelkkää materiaalien kiertoa, vaan myös tiedot ja taidot kiertävät.” (#Kiertotalous-menetelmäopas: virallinen pilotointiversio 2018)

Leirillä yhdistyivät hienosti kolme tärkeää käsitettä: monialaisuus, projektimainen työskentely ja työelämälähtöisyys, jotka kaikki ovat tärkeitä komponentteja kiertotalouden eteenpäin viemisessä.

Kiitos vielä kaikille tapahtumassa mukana olleille yrityksille, Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja henkilökunnalle, hankkeille sekä Kylpylähotelli Rauhalahdelle yhteistyöstä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terhi Rahkonen
Projektivastaava, Kuopion seutu
Teolliset symbioosit – materiaalikehitys ja malli-Y -analyysi Pohjois-Savo
Savonia-ammattikorkeakoulu

Merja Tolvanen
Yliopettaja, ympäristötekniikka
Teolliset symbioosit – materiaalikehitys ja malli-Y -analyysi Pohjois-Savo
Savonia-ammattikorkeakoulu

Tanja Pentinsaari
Päätoiminen tuntiopettaja, energiatekniikka
#Kiertotalous – uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi
Savonia-ammattikorkeakoulu

– – – – –

Kiertotalouden Innovation Camp järjestettiin Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa 1. – 2.11.2018.

Villisiat, pingviinit ja nallet vastaanotolla

Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelman opinnoissa on moniammatillisen hanketyön harjoittelu, jonka aikana opiskelijat työskentelevät erilaisissa moniammatillisissa hankkeissa yhteistyössä työelämän kanssa. Tarkoituksena on tuottaa, jakaa ja hyödyntää sairaanhoitajan asiantuntijuutta.

Nalleneuvolatoimintaa on toteutettu useana vuonna Perheentalon kanssa. Perheentalo-yhteistyö tukee lapsiperheiden arkea ja lisää osallisuuden mahdollisuuksia. Perheentalo toimii verkostomaisesti usean eri toimijan yhteisvoimin. Keskeisinä toimijoina Perheentalo -yhteistyössä ovat Iisalmen Pelastakaa Lapset ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Iisalmen yhdistys ry ja Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry.

Lisätietoja Perheentalon toiminnasta.

Ensin neuvolaa markkinointiin

Hanketyön harjoittelu käynnistyi nalleneuvolaa edellisenä lukuvuonna toteuttaneiden opiskelijoiden markkinoitua toimintaansa. Kiinnostuimme hankkeesta ja työskentelystä lasten kanssa.

Aloitimme nalleneuvolatoiminnan maaliskuussa 2018 suunnittelemalla ja markkinoimalla toimintaa. Toiminnan markkinointia varten teimme esitteen, jonka lähetimme yhteistyötahoille. Lisäksi markkinoimme sosiaalisessa mediassa.

Valmistaudumme nalleneuvolakäynteihin askartelemalla neuvolakortit, hankkimalla neuvolassa tarvittavia välineitä, ostamalla laastareita sekä tarroja riittävästi. Aiempien opiskelijoiden tapaan jatkoimme toimintaa kirjastoissa ja Perheentalolla Iisalmessa sekä lisäksi laajensimme toimintaamme päiväkoteihin ja muihin varhaiskasvatuksen yksiköihin. Toimintaa on ollut Iisalmessa, Kiuruvedellä, Varpaisjärvellä sekä Lapinlahdella.

Mitä nalleneuvolassa tapahtuu?

Nalleneuvola on lapsille suunnattua mielekästä toimintaa. Siinä jäljitellään oikeaa lapsen neuvolakäyntiä. Usein neuvolakäynti jännittää lasta. Nalleneuvolan tarkoituksena on tehdä lapsille neuvolatarkastuksen sisältöä tutuksi leikin ja mielikuvituksen avulla. Tärkeää on, että lapselle jää neuvolakäynnistä positiivinen kokemus ja hyvä mieli.

Erika tutkimassa villisikapehmoa nalleneuvolavastaanotolla ryhmäperhepäiväkoti Nuppulassa.

Lapsi tuo neuvolakäynnille mukanaan oman lempipehmolelunsa. Neuvolakäynnillä lelua tutkitaan ja mitataan. Leikin avulla lapsi saa käsiteltyä tunteitaan ja mahdollisia pelkojaan mukavalla tavalla. Vuorovaikutus ja lapsen oman mielenkiinnon mukaan eteneminen on tärkeää neuvolakäynnillä. Lapsi kohdataan omana itsenään. Lasta kunnioitetaan ja lapsen annetaan kertoa itse, miten lelu voi ja onko lelulla ollut jotakin terveyshuolia.

Lapsi saa itse osallistua tutkimusten tekemisiin, esimerkiksi korvien tutkimiseen korvalampulla sekä lelun mittaamiseen mittanauhalla. Lapsi saa neuvolakäynnin loppuvaiheessa päättää, annetaanko pehmolelulle nalleneuvolarokote. Lapsi saa itse halutessaan olla apuna rokotuksen laittamisessa lelulle. Laastarin valitseminen on mukavaa ja lapsi saa itse laittaa rokotuskohtaan laastarin.

Neuvolakorttiin tutkimukset

Nalleneuvolassa jokainen lapsi saa valita pehmolelulleen mieleisen nalleneuvolakortin, johon kirjoitetaan ylös tehdyt tutkimukset. Lopuksi lapsi saa valita tarran neuvolakorttiin ja saa neuvolakortin mukaansa.

Käynnin päätteeksi lapselta kysytään, millainen nalleneuvolakäynti oli hänen mielestään. Lapsen ajatusten keräämisessä käytettiin apuna palautenallea, jonka lapsi kävi laittamassa sille varattuun hymiötauluun. Mikäli nalleneuvolassa oli mukavaa, lapsi kävi laittamassa nallekortin hymynaaman puolelle ja mikäli neuvolassa ei ollut niin mukavaa, niin surullisen naaman puolelle.

Hanna tutkimassa pehmopingviiniä ryhmäperhepäiväkoti Nuppulassa.

Palautenallet ovat toimineet melko hyvin. Pienten lasten kohdalla hymy ja surunaaman ymmärtäminen on hankalaa ja näin ollein pieniltä lapsilta saatu palaute ei aina välttämättä ole ollut todenmukainen. Pienten lasten kohdalla palautteen antamisessa aikuinen on ollut aina apuna.

Suullisesti olemme myöskin kysyneet palautetta esimerkiksi päiväkodeista, joissa olemme vierailleet. Palaute on ollut positiivista ja nalleneuvolatoiminta on koettu hyödyllisenä ja mukavana piristeenä päivään. Myöskin vanhemmat ovat antaneet palautetta, että nalleneuvolatoiminta on hyvä lapsille, joille on jäänyt sairaala/neuvolapelkoa juuri esimerkiksi korvien tutkimisen tai rokotusten vuoksi.

 

Jutun kirjoittivat: Hanna Kiviharju ja Erika Tikkanen, sairaanhoitajaopiskelijat, Sinikka Roth, Perheentalo, Katrina Hyvönen ja Arja-Sisko Kainulainen, hoitotyön lehtorit Savoniasta.

Lähteet:

LAITANEN, Emmi ja VUORINEN, Salla 2018. Nalleneuvola – Lasten ja perheiden terveyden edistäminen toimintamalli. Iisalmi: Savonia ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. [Viitattu 3-10-2018] Saatavissa: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/146564/Laitanen_Emmi.pdf;jsessionid=82FDCD465B1558FD4A4A3C48FD665F85?sequence=1

PERHEENTALO s.a. Yhdessä lapsen parhaaksi. [Viitattu 23.10.2018] Saatavana: www.perheentalo.fi

Savonia s.a. Opetussuunnitelmat, Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma, Opintojaksokuvaus [Viitattu 23.10.2018]. Saatavana: http://portal.savonia.fi/amk/fi/opiskelijalle/opetussuunnitelmat?yks=IS&krtid=1021&tab=6&krtid2=55185

 

Ulkomaalaistaustaisten Työpaikkasuomi-koulutukset helpottavat yritysten ja yksilöiden arkea

Kerättyjen palautteiden mukaan jopa 85 % Työpaikkasuomi-koulutusta hankkineista yrityksistä suosittelee ELY-keskuksen palvelua, joka lisää ulkomaalaisten työntekijöiden valmiuksia työskennellä suomen kielellä omassa ammatissaan. On todettu, että koulutettavan työntekijän motivaatio ja osaaminen kasvavat kielitaidon karttuessa, ja tästä hyötyy luonnollisesti myös työnantaja.

Työpaikkasuomi-koulutus on kielikoulutusta, joka on suunnattu työssä oleville maahanmuuttajataustaisille työntekijöille. Koulutukset räätälöidään osallistujien kielitaitotason, ammatin vaatimusten ja tarpeiden mukaan.

”Tunneilla voidaan käydä läpi esimerkiksi alaan liittyvää sanastoa ja erilaisia työssä eteen tulevia kielenkäyttötilanteita”, kuvailee Savonia-ammattikorkeakoulun suomen kielen Kuopion kouluttaja Anne Karuaho.

Työpaikkasuomi-koulutuksen osana voi olla tutustuminen suomalaisen työkulttuurin lisäksi suomalaisen elämän erityispiirteisiin. Kuva ei liity Savonian koulutuksiin.

– Usein sovitaan työnantajan kanssa, että käydään läpi alan työturvallisuus- ja ensiapusanastoa sekä työsuhteen käsitteitä. Myös suomalaisen kulttuurin tuntemukseen panostetaan ja käydään vaikka kaupassa tai kirjastossa yhdessä työntekijöiden kanssa, kertoo Karuaho.

 

Räätälöity kielikoulutus takaa hyvät palautteet

Kielikoulutukset voidaan sopia toteutettavaksi lähi-, etä- tai virtuaaliopetuksena, työn ohessa, iltaisin tai viikonloppuisin. – Usein koulutukset sovitaan alkamaan joko heti työpäivän jälkeen tai kokonaan työajalla, kertoo Karuaho aiemmista kokemuksistaan.

– Työyhteisökin hyötyy siitä, että kielitaito karttuu, mikä perustelee työajan käyttöä suomen opetteluun, kuvailee Anne Karuaho Savonialta.

Koulutuksista on saatu hyvää palautetta. Esimerkiksi Suomivalimon tuotantojohtaja Ilkka Joenaho kiitteli viime kevään koulutusta hyväksi. Koulutus järjestettiin kahden saman alan firman yhteiskoulutuksena. Suomivalimo on kiinnostunut myös tulevista, mahdollisesti yritysten yhteisistä metalli- ja valimoalan Työpaikkasuomi-koulutuksista, koska yrityksessä työskentelee useita ulkomaalaistaustaisia.

 

Koulutusten järjestäminen ja rahoitus

Savonia-ammattikorkeakoulu on valittu puitesopimukseen kouluttajaksi Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Savonia on järjestänyt Työpaikkasuomi-koulutuksia vuodesta 2012. – Kielitaidon karttuminen lisää korkeakoulutettujen maahanmuuttajien sitoutumista omaan alueeseen, tässä tapauksessa siis Pohjois-Savoon, painottaa Karuaho.

Eri alojen yritykset voivat pyytää mahdollisuutta palvelun käyttämiseen. Työnantaja maksaa vain 30–50 % valmennusten ja koulutusten kokonaishinnasta. Loppuosuus on de minimis -tukea ja siitä vastaa Työvoiman liikkuvuus Euroopassa (ESR) -hanke.

 

Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori,
työpaikkasuomen kouluttaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

– – – – –

Lue lisää Työpaikkasuomi-koulutuksesta >>
Katso video aiheesta >>

Maahanmuuttajan polku elämässä eteenpäin

Sosiaalialalla johtotehtävissä Venäjällä työskennelleestä Svetlanasta (nimi muutettu) tuli Suomessa pitkäaikaistyötön. Hän osasi hakea tutkintonsa rinnastamista Opetushallitukselta, mutta ei tiennyt, mitä tehdä päätöksellä.

Suomessa on paljon maahanmuuttajia työtä vailla. Jotkut ovat korkeasti koulutettuja omassa maassaan, mutta Suomessa tutkintoa ei välttämättä tunnusteta. Suomalainen työelämä on niin tutkinto-orientoitunutta, että melkein työhön kuin työhön vaaditaan soveltuva suomalainen tutkinto tai pätevyys. Miten nämä henkilöt voivat löytää väylän tutkintoon ja osaamistaan vastaavaan työhön?

Työkkärikään ei ymmärtänyt Opetushallituksen vaatimuksia, mutta ohjeisti Svetlanan Savonia-ammattikorkeakoulun maahanmuuttajien valmentavaan koulutukseen, Mavasuomeen. Mavasuomen aikana hän oppi, millä tavalla suomalaisessa korkeakoulussa opiskellaan. Savoniassa oli lisäksi tarjolla vaaditut täydentävät kurssit, ja vuodessa ne oli suoritettu.

Savonian suomen kielen kursseille ja valmentavaan koulutukseen voi osallistua verkossa vaikka kotoa tai kirjastosta.

Korkeakoulut järjestävät näitä maahanmuuttajille suunnattuja korkeakouluopintoihin valmentavia opintoja. Opintojen tavoitteena on antaa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille riittävät valmiudet hakeutua ja menestyä korkeakouluopinnoissa. Savonia-ammattikorkeakoulun järjestämät valmentavat opinnot sisältävät kirjallisen ja suullisen suomen kielen kehittämisen lisäksi työelämään tutustumista, korkeakouluopiskeluun valmistautumista sekä korkeakouluopintoihin hakemiseen ohjausta.

Svetlana pääsi Mavasuomen työkokeiluun toivomaansa paikkaan oman paikkakuntansa päiväkotiin. Päiväkodin johtaja oli erittäin tyytyväinen, että työyhteisön monikulttuurisuusosaaminen lisääntyi.

Erilaisessa kulttuurissa ja vieraan kielen koukeroissa nämä maahanmuuttaneet tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta. Tukea tarvitaan korkeakouluopiskeluissa ja työelämässä tarvittavan suomen kielen osaamisen vahvistamiseen sekä oman urapolun löytämiseen.

Valmentavassa koulutuksessa opiskelevat selkeästi hyötyvät tutustumisesta konkreettisesti suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään aidoissa oppimisympäristöissä. Opinnot toteutuivat tänä vuonna Savoniassa ensimmäistä kertaa kokonaan verkkovälitteisesti. Tutuksi tulivat Moodle, Zoom,O365, Opintopolku-sivusto ja monet muut hyödylliset sovellukset ja sivustot.

Ja viimeksi, kun kuulimme Svetlanasta, saimme vuolaat kiitokset: olihan hän saanut vakituisen työpaikan! Mavasuomesta hän sai tiedon, missä ja miten täydentää tutkintonsa suomalaisille työmarkkinoille kelpoiseksi.

Mavasuomen opiskelijat ovat motivoituneita saamaan töitä ja lähtevät rohkeasti tavoittelemaan omaa unelmaansa ja tulevaisuuden suuntaa. Toivottavasti korkeakouluilla ja suomalaisella työelämällä löytyy valmiutta ottaa tämä potentiaali vastaan.

 

Kukka-Maaria Raatikainen, suomen kielen ja viestinnän lehtori
Sanna Savela, kielten lehtori
Arja Hiltunen, opintoneuvoja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kuva: Sarita Hyvönen

– – – – –

Katso suomen kielen kurssit ja valmentava koulutus maahanmuuttajalle >>