Kuntokartoitus, opiskelukuntokartoitus, elämän kuntokartoitus

Asuntoon tehdään kuntokartoitus usein silloin, kun asunnon myynti tulee ajankohtaiseksi tai halutaan muuten tietää asunnon sen hetkinen kunto. Kuntokartoituksessa tutkitaan asunto läpikotaisin mittaamalla, havainnoimalla, haastattelemalla ja selvittämällä rakennuksen historiaa sekä rakennusajan rakennusmääräyksiä. Koska olen ennen sosiaalialalle siirtymistä työskennellyt myös insinöörinä, oli minun tähänkin blogikirjoitukseen sisällytettävä pieni ripaus insinööriä. Näkökulmani syntymiseen on myös ehkäpä vaikuttanut se, että olen jonkun aikaa seurannut asuntojen kuntokartoitusprosesseja vierestä. Sitä paitsi kuntokartoittajan ja korkeakoulukuraattorin työn yhteneväisyydethän ovat päivänselvät!

nainen miettii

Paikallisen rakennustarvikekaupan pihassa käy kuhina. Poikkeusaikana kotona on vietetty enemmän aikaa ja kodin kuntoon ja remonttitarpeisiin on ollut aikaa kiinnittää enemmän huomiota. Oman kodin remontoiminen on toki kannattavaa mutta nyt olisi otollinen aika miettiä myös oman elämän remontteja.

Viettävätkö salaojat poispäin, vettyvätkö perustukset? Vuotaako piipun pellitys ja vetääkö nurkissa? Onko yläpohjan tuuletus riittävä? Onko kiinteistön ylläpidosta sekä huolto- ja korjaustoimenpiteistä huolehdittu? Onko ikkunat tiiviit ja vesipellit kunnossa? Onko sisäilma tunkkainen? Pitäisikö rakenteita avata tarkempaa tutkimusta varten? Tarvitseeko kellari lämpöä tai päivänvaloa? Onko rakennusajan tyypilliset viat kartoitettu ja riskirakenteet huomioitu? Pitäisikö homekoiran käydä nuuhkaisemassa?

Elämän kuntokartoituskielellä edellä mainitut asiat voisivat olla esimerkiksi: Pystytkö ohjaamaan ympäristöstä tulevan kuormituksen hallitusti itsestäsi, vai kertyvätkö ikävät asiat omiin saappaisiisi? Tuntuuko pääsi hataralta, karkaileeko ajatuksesi? Pystytkö säännöllisesti tuulettamaan itseäsi harrastuksen parissa? Milloin viimeksi olet käynyt kampaajalla tai lykkäätkö lääkärissä käyntiä? Milloin viimeksi olet tarkistuttanut näkösi, ovatko sankasi vinossa? Miten suhtaudut elämään? Onko sisimmässäsi käsittelemättömiä asioita, joiden pitäisi päästä päivänvaloon? Onko lapsuudenaikaiset ravitsemussuositukset jättäneet puutostiloja elimistöösi? Pitäisikö huumekoiran käydä nuuhkaisemassa?

Elämän kuntokartoituksen tuloksena tulisi 30 sivuinen raportti, jossa olisi seikkaperäisesti kerrottu mitkä asiat ovat kunnossa ja mitä toimenpiteitä ja huoltoja elämä vaatii seuraavan 10 vuoden aikana. Raportin avulla esimerkiksi tuleva kumppani tai työnantaja saisi tutustua henkilön kuntoon, mutta huomionarvoista on, että piileviä vikoja tai vaurioita kartoituksessa ei välttämättä saada selville.

Kuten alussa totesin, kuntokartoittajan ja korkeakoulukuraattorin työn yhteneväisyydet ovat päivänselvät. Kuntokartoittaja kartoittaa asuntojen kuntoa, korkeakoulukuraattori kartoittaa opiskelijan opiskelukuntoa. Tämän tekstin piti olla kevyt, kahden erilaisen ammattialan kummallinen yhteen sulautuma. Nyt kuitenkin vaivaan päätäni sillä, voisiko joistakin haastavammista asioista kertominen teknisellä sanastolla, teknisellä lähestymistavalla ja valmiiseen lomakepohjaan täydennettynä olla joissakin tapauksissa helpompaa?

Meri Tissari
Korkeakoulukuraattori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Selkeästä kielestä on hyötyä kaikille

Selkeällä viestinnällä voidaan ehkäistä syrjäytymistä myös poikkeusoloissa. Esimerkiksi Kuntaliiton (2020) mukaan etenkin erityistilanteissa yhdenvertainen, tehokas ja selkeä viestintä on välttämätöntä.

Valtio ja kunnat tarjoavat jo monenlaista tukea koronatilanteessa. Jos ihmiset eivät ymmärrä ja osaa hakea apua, avusta ei ole mitään hyötyä.

Esimerkiksi osa kouluista tarjoaa ruokakasseja kotona oleville peruskoululaisille näin: Huoltajia pyydetään vastaamaan oppilaskohtaisesti valitsemalla ruokakassivaihtoehdoista joko kassin 1 tai kassin 2. Mikäli oppilaalle ei oteta ruokakassia vastaan, jätetään vastaamatta.

Kun koulu tiedottaa tällä tavalla, ruoka-apu ei ehkä mene perille niihin perheisiin, joissa tarve on suurin. Sen sijaan ymmärrettävämpää olisi: Jos tarvitset kouluruokaa etäoppilaalle, voit saada ruokakassin (linkki).

Selkeässä viestissä otsikko on lyhyt, ja tärkein asia on alussa. Käsky ei ole ohjeessa epäkohtelias (vastaa kyselyyn), vaan se helpottaa lukijaa, koska hän tietää, mitä pitää tehdä. Myös tarvitset on selkeämpää kuin tarvitaan. Taustoitukset voi jättää lisätiedoksi loppuun.

Selkeästä kielestä on hyötyä kaikille, niin vastaanottajille kuin viestin lähettäjillekin. Myös turhat lisäkyselyt vähenevät, ja se säästää kaikkien aikaa ja rahaa.

Suurennuslasi ja sanoja puhekuplissa.
Viranomaisten pitää viestiä selkeästi ihan kaikille – ei pelkästään erityisryhmille. Kuva: PublicDomainPictures

Tässä tilanteessa meille kaikille ymmärtämisvaikeuksia aiheuttaa pelkästään jo se, että olemme stressaantuneita. Ilman kriisiäkin tavallinen yleiskieli on vaikeaa suurelle joukolle: muun muassa maahanmuuttajille, ikääntyneille ja vammautuneille.

Poikkeustilanteessa viestinnän tulva on valtava. Selkeän kielen lisäksi tiedon rajaaminen poistaa ahdinkoa. Ajattelemme herkästi, että jos minä itse ymmärrän, niin vastaanottajakin ymmärtää. Tästä ajatuksesta meidän kaikkien on korkea aika nyt luopua. Jokaisen viranomaisen pitää kirjoittaa niin, että vastaanottaja ymmärtää ydinasian.

Kirjoittajat:

Soilimaria Korhonen, selkoviestinnän opettaja
Kukka-Maaria Raatikainen, suomen kielen ja viestinnän lehtori
Kaja Rahkema, maahanmuuttajien ohjaaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Hannele Niskanen, projektipäällikkö
Kirsi Autio, projektiasiantuntija ja ohjaaja
Kaisa Juvonen, suomen kielen ja viestinnän lehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu

SIMHEmalli-hanke

Kuvateksti: Viranomaisten pitää viestiä selkeästi ihan kaikille – ei pelkästään erityisryhmille. Kuva: PublicDomainPictures

Viikon vaikuttavimmat

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuus, pysyvä positiivinen muutos, syntyy ennen kaikkea käyttöönotettujen ja hyödynnettyjen uusien ratkaisujen kautta. Kuitenkin myös uusi tieto, uusi osaaminen ja vuorovaikutus itsessään saattavat johtaa hyödyllisiin lopputuloksiin. Vaikuttavuuden todentaminen ja mittaaminen on haasteellista pitkien viiveiden ja moninaisten syy-seuraussuhteiden takia. Vaikuttavuuden syntymekanismit ovat monipolviset ja jokainen tapaus on yksilöllinen.

Meidän kannalta olennaisinta on, että voimme olla mukana vaikuttamassa positiivisesti yhteistyökumppaneidemme toimintaan.

Savaksen kanssa vammaisten oikeuksia turvaamassa

Nyt haluamme nostaa esiin esimerkkejä erilaisista vaikuttavuuden syntytarinoista, joissa yhteistyökumppanimme kertovat miten olemme onnistuneet luomaan vaikuttavuutta heidän toimintaansa. Esimerkiksi Savaksen kanssa tekemässämme yhteistyössä voimakkaasti muuttuva toimintaympäristö edellytti heidän strategian päivittämistä vastaamaan tulevaisuuden vaatimuksiin. Yhteiskunnallisena yrityksenä Savas edistää palveluillaan erityisryhmien kokonaisvaltaista hyvinvointia ja he haluavat kehittämis- ja innovaatiotoimintansa sekä palvelumuotoilun kautta kehittää palvelujaan ja työkäytäntöjään. Tavoitteena on pystyä mahdollistamaan erityisryhmille joustavia yksilöllisen elämän vaihtoehtoja ja tukea heidän osallistumistaan yhteiskunnallisiin toimintoihin, kertoo Savon Vammaisasuntosäätiön toimitusjohtaja Tomi Kaasinen.

Savonia-ammattikorkeakoulu fasilitoi Savaksen strategiaprosessin liiketoimintapalveluna. Strategian työstämiseen osallistui kolmesataa ihmistä, mukana oli mm. henkilöstöä, läheisiä, sidosryhmiä, esimiehet, johtoryhmä ja hallitus. Yli tuhat aloitetta tuotettiin ja niitä työstettiin työpajoissa ja läheisilloissa. Käyttämäämme Into-työkaluun kertyi jopa 4500 arviointia. Näiden pohjalta työstettiin yhteinen näkemys Savaksen tulevaisuuden suuntaviivoiksi.

Osallisuus-käsite nostettiin uutena arvona ja läpileikkaavana teemana strategiaan. Kyse on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen universaalista arvosta. Arvo muuttaa pohjoismaalaisen kehitysvammatyön filosofiaa diagnooseihin perustuvista palveluista yksilön auttamiseen. Näin vammainen toimintarajoitteestaan huolimatta pystyy käyttämään yhteiskunnan palvelutarjontaa.

Taustalla YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

YK:ssa 193 osallistunutta maata hyväksyivät 2015 kestävän kehityksen tavoitteet (Agenda 2030). Ne sisältävät yhteensä 17 tavoitetta ja 169 alatavoitetta, jotka on määrä toteuttaa vuoteen 2030 mennessä. Toteuttamisesta vastaavat kaikki maat, kehittyneet ja kehittyvät. Yksityinen sektori osallistuu myös aktiivisesti liiketoiminnalla ja rahoituksella. Suomi on sitoutunut Agenda 2030 omalla ohjelmalla. Agenda 2030 hakee ratkaisuja suuriin globaaleihin ongelmiin. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat arvovalintoja. On oikein toimia niiden mukaisesti. Pohjois-Savossa sijaitsevalla osaamisella on paljon annettavaa tavoitteiden toteuttamiseen. Savonia tukee omalta osaltaan kestävän kehityksen tavoitteita ottamalla ne huomioon tulevassa strategiassaan ja kohdentamalla käytännön ponnisteluita niiden saavuttamiseksi.

Esimerkiksi Savaksen työ kohdentui alatavoitteisiin 3.4 ”henkisen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen” ja 10.2 ”osallistumista vammasta riippumatta”.

Ammattikorkeakoulujen lakisääteisenä tehtävänä on antaa työelämän kehittämisen vaatimuksiin perustuvaa korkeakouluopetusta sekä harjoittaa työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaa. Savaksen esimerkki edistää jatkuvan oppimista, työelämää ja aluetaloutta.

Savonia julkaisee tästä eteenpäin viikoittain vaikuttavimman tapauksen. Ole kuulolla ja seuraa erilaisia vaikuttavuustarinoitamme osoitteessa vaikuttavuus.savonia.fi

Miika Kajanus
TKI-asiamies
Savonia-ammattikorkeakoulu

Mikko Vuoristo
Vararehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Petteri Alanko
Viestintäpäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Arvostavat aamukahvit – startti monimuotoisuuden edistämiselle Savoniassa

Savonia-amk toimii esimerkkinä monille nuorille, työelämän edustajille ja muille sidosryhmille. Niinpä olikin luontevaa, että Savonia osallistui syksyllä omalla joukkueellaan Ely-keskusten Kotona Suomessa -hankkeen Arvostavat aamukahvit -tilaisuuksiin. Aamukahveilla haluttiin tuoda esiin työyhteisöt monimuotoisuuden edistäjinä.

Ideana oli keittää pannullinen kahvia ja kokoontua kolmena perjantaina katsomaan Kotona Suomessa -hankkeen webinaareja, keskustella niiden herättämistä ajatuksista ja kirjoittaa keskeiset päätelmät oman joukkueen kanssa sekä lähettää ne Ely-keskukselle www-lomakkeella.

Kaikkina kolmena perjantaina osallistuneet joukkueet voittivat Ely-keskuksen palkinnon ja ”Savonian sempparit” oli mukana voittajissa.

Savonia-amk:ssa työskentelee ja opiskelee monia kansainvälisiä osaajia. Keskustelua monikulttuurisessa toimintaympäristössä toimimisesta siis tarvitaan.
Savonia-amk:ssa työskentelee ja opiskelee monia kansainvälisiä osaajia. Keskustelua monikulttuurisessa toimintaympäristössä toimimisesta siis tarvitaan. Kuva: Savonia-amk

Suurin etu ei ollut kuitenkaan saatu palkinto, vaan kohtaamiset kiireisen arjen lomassa ja pysähtyminen yhteisen asian äärelle. Pohdimme, miten kohtaamme esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia työkavereitamme, opiskelijoitamme ja työelämän edustajia. Miten edistämme luontevaa ja toimivaa ilmapiiriä ja myös – miten omalla toiminnallamme olemme kenties estäneet sitä.

Välillä pitää pysähtyä ja miettiä omaa tekemistään

Keskustelut koettiin tärkeiksi ja johtopäätelmä oli, että puhumme näistä asioista aivan liian vähän. Kuten Noor Assad omassa webinaaripuheenvuorossaan totesi, jo pelkästään se, miten suhtaudumme ihmisten nimeen – miten lausumme sen tai miten kiinnitämme tai olemme kiinnittämättä siihen huomiota – voi saada aikaan hyvää tai pahaa.

Usein kyse onkin hienovaraisista asioista, joita ei tule edes ajatelleeksi. Jos toteamme toiselle “Voi vitsi, sinähän puhut täydellistä suomea” ja hän onkin asunut syntymästään lähtien Suomessa, voimme vain arvailla, miltä kommentti tuntuu. Noor Assad kuvaili myös kokemustaan työntekijänä, kun palvelua hakeva henkilö oli astunut tilaan, jossa Noor oli työskennellyt ja tiedustellut kovaan ääneen, “Onko täällä ketään” – no olihan Noor siinä, mutta henkilö ei mieltänyt, että häneltä, huivipäiseltä (ehkä harjoittelijalta? ehkä kielitaidottomalta?), voisi saada apua.

Näe ihminen, älä vain ulkokuorta

Aamukahviemme keskusteluissa tuli ilmi, että olemme itsekin törmänneet asenteellisuuteen naisina, nuorina, turisteina, juuri työt aloittaneina, uudelle uralle vaihtaneina – monissa tilanteissa, joissa olisimme tarvinneet tukea, mutta valitettavan usein kohdanneet vähättelyä.

Haluammekin nyt herättää keskustelua myös sinun työporukassasi. Ensi kerran kun kokoonnut työkavereidesi kanssa kahville, haastamme sinut kysymään ja keskustelemaan esimerkiksi seuraavista aiheista:
– Olemmeko työyhteisössämme mahdollistaneet osallisuuden?
– Olemmeko työyhteisössämme hyväksyneet vihapuheen ja vähättelyn?
– Onko työpaikkasi turvallinen paikka kaikille?
– Miten voisimme muuttaa toimintaamme, jos muutosta tarvitaan?

Jos nämä aiheet tuntuvat vaikeilta, voitte myös alustukseksi katsoa Youtubesta löytyvät Kotouttamisen osaamiskeskuksen webinaaritallenteet.

Voimme taata, että luvassa on mielenkiintoinen kahvihetki! Se voi olla myös koskettava ja asenteita muokkaava. Toivomme, että saatte siitä yhtä paljon ajateltavaa kuin me saimme omista arvostavista aamukahveistamme.

työntekijöitä Iisalmen kampuksella saamassa palkintoa.
Hannele, Katrina, Anne-Leena ja Kukka-Maaria olivat iloisen yllättyneitä ihanasta palkinnosta. Kuva: Katja Valtanen

 

arvostavien aamukahvien palkinnot: suklaata, peli ja diplomi.
Palkintona Arvostaville aamukahveille osallistujille oli suklaata, Erilaisia ja samanarvoisia -peli sekä tietenkin diplomi. Kuva: Katja Valtanen

 

Kirjoittajat ja asian äärelle pysähtyneet Savonian sempparit:
Jarkko Partanen
Anne-Leena Juntunen
Hannele Tams
Soilimaria Korhonen
Katriina Pylkkänen
Kukka-Maaria Raatikainen

Yhteisenä rintamana tulevalle vuosikymmenelle

Korkeakoulutuksen ympäristö muuttuu koko ajan, joten ammattikorkeakoulukentän menestyminen edellyttää uudenlaista aloitteellisuutta. Toiminnassamme emme voi tyytyä reagoimaan muiden esityksiin, vaan ammattikorkeakoulujen on näytettävä konkreettisesti miten pystymme tukemaan yritysten kasvua ja yhteiskuntamme hyvinvointia. Meidän on kyettävä tarjoamaan ratkaisuja yhteiskunnan ja työelämän ongelmiin, joista keskeisin on eri puolella Suomea vaivaava osaajapula. Alueemme yritykset eivät voi kasvaa ilman osaavaa työvoimaa.  Keskuskaupunkien lisäksi ammattikorkeakoulujen on tuettava myös seutukuntien kehitystä, sillä siellä on paljon teollista yritystoimintaa, jotka ovat sekä alueiden elinvoiman että Suomen kannalta äärettömän tärkeitä toimijoita.  Esimerkkinä voisi mainita Ponssen ja sen alihankkijaverkoston Ylä-Savosta ja Andritzin ja muut energiatekniikan yritykset Varkaudesta.

Ammattikorkeakoulujen tulee tukea myös pk-yrityksiä ja olla tukemassa myös uutta alkavaa yritystoimintaa.

Vaikka tärkeää onkin kuunnella herkällä korvalla muiden suunnitelmia ja löytää niihin liittymäpintoja, on ammattikorkeakoulukentän entistä voimakkaammin oltava näkemys tulevaisuudesta, johon haluamme suomalaista korkeakoulutusta viedä.  Yhteisen näkemyksen luomisessa ammattikorkeakorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen rooli korostuu.  Arene  on ammattikorkeakoulujen yhteinen etu- ja yhteistyöjärjestö.  Lisäksi se on tärkeä keskustelu- ja yhteistyöfoorumi ammattikorkeakoulujen rehtoreille. Nyt jos koskaan korkeakoulutuksen järjestäjien yhteistä keskustelua tarvitaan, samoin kuin avointa vuoropuhelua työelämän kanssa.

Meillä kaikilla on edessämme haasteita, joihin yhdessä voimme löytää ratkaisut.

Ammattikorkeakoulujen vahvuus on yhteistyö keskenään mutta vahvasti myös eri toimijoiden kanssa. Halutessamme pystymme muuttamaan rakenteita ja uudistumaan asioissa, joilla on vaikuttavuutta.   Koulutuksessa ammattikorkeakoulut ovat edelläkävijöinä tehneet yhteistyötä CampusOnline -digitaalisessa opintotarjonnassa, jota voimme kutsua  oppimisen uudeksi ekosysteemiksi.  Tästä yhteistyöstä ovat hyötyneet opiskelijat, jotka suorittivat merkittävän määrän opintoja CampusOnline tarjonnan kautta ja siten pystyvät laajentamaan omaa osaamistaan.  Savonia-ammattikorkeakoulu on onnistunut tänäkin vuonna tuottamaan eniten opintopisteitä ko.tarjonnan kautta.  Savonian opintojaksot ovat siis olleet sekä kiinnostavia ja niiden ohjausprosessi on ollut toimivaa, koska opiskelijat ovat myös suorittaneet valitsemiaan opintoja.

Myös opiskelijavetovoiman parantaminen tarjoaa hedelmällisen maaperän korkeakoulujen väliselle yhteistyölle. Tällä hetkellä vain vajaa 20 % lukiossa opiskelevista suunnittelee ammattikorkeakouluopintoja. On pikaisesti pohdittava toimenpiteitä miten saamme ammattikorkeakoulujen opintotarjonnan näkyväksi lukioihin ja pääsemme tiiviimmin yhteistyöhön lukiokoulutuksen kanssa.  Varsinkin lukion opinto-ohjaajilla on suuri merkitys nuorten opiskelupaikkojen valintaan. Yhteistyötä voidaan tiivistää edelleen myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen kanssa.  Varsinkin opiskeluvalmiuksien varmistaminen on oleellista ammatillisessa koulutuksessa, jotta opinnot ammattikorkeakoulussa lähtevät etenemään sujuvasti. Opiskelu ammattikorkeakoulussa on työelämäläheistä ja ammattikorkeakoulusta valmistuneet osaajat työllistyvät erinomaisesti suomalaisilla työmarkkinoilla. Tätä viestiä tulee tuoda esiin nykyistä painokkaammin, jotta varmistamme osaavan työvoiman tarjoamisen työmarkkinoille.

Ammattikorkeakoulut on vahvasti hakeneet myös kansainvälisiä kumppanuuksia ja samalla vertailleet ammatillisen korkeakoulutuksen tilaa Euroopan eri maissa.

Arenessa on syytä tehdä syvällisempi selvitys siitä miten eurooppalaiset kumppanimme ovat ammatillista korkeakoulutusta kehittäneet ja miten korkeakoulupoliittiset linjaukset ovat tukeneet kunkin maan kehitystä.  Suomessa ammattikorkeakouluissa teemme laadukasta työtä yritysten ja työelämän pinnassa. Monissa maissa voidaan vain haaveilla niistä yritysyhteistyön malleista, jotka meille ovat jo arkipäivää. Ammattikorkeakoulurehtoreiden Kiinan vierailulla huomasimme, että siellä olevassa koulutusreformissa ammatillisen korkeakoulutuksen merkitys tulee korostumaan.  Maailmanluokan yliopistojen rinnalle halutaan vahva ammatillinen korkeakoulutus ja sen kehittämiseen  suomalaiset ammattikorkeakoulut voivat antaa tukea.

Näistä lähtökohdista on hienoa loikata kohti 2020-lukua, ja lähteä viemään Suomen osaamista entistä korkeammalle tasolle! Tätä loikkaa meidän ei tule tehdä yksin, vaan yhteisenä rintamana korkeakoulujen ja työelämän kanssa.

Mervi Vidgrén
rehtori, toimitusjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Saavutettavuuteen täytyy panostaa

Verkkopalvelujen saavutettavuuden parantaminen koskee kaikkia julkisen sektorin toimijoita, niin myös Savoniaa. Meidän pitää jatkossa tuottaa verkko- ja mobiilipalvelumme saavutettavasti.

Pyrimme siihen, että www-sivut ja myös meidän oma sisäinen intranet saadaan saavutettaviksi, toteaa viestintäpäällikkö Petteri Alanko. Tosin on todettava, että meillä on niin paljon sisältöjä, että kaikkia vanhoja sisältöjä ei pystytä muuttamaan, mutta teemme parhaamme.

Taustalla ovat laki ja direktiivi

Verkkosivustojen saavutettavaksi tekemiseen on aikaa ensi syksyyn saakka. Mobiilisovellusten on oltava saavutettavia vuoden 2021 keväällä.

Voimaan jo tullut saavutettavuusdirektiivi ja kansallinen laki digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta todellakin velvoittavat organisaatioita. Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo saavutettavuutta.

 

Omia ja yhteisiä sisältöjä tarkastellaan

Osaan Savonian sisällöistä voimme itse vaikuttaa suoraan. Sitten on palveluita, joissa teemme yhteistyötä toisten organisaatioiden kanssa. Tuotamme materiaalia esimerkiksi valtakunnalliseen Opintopolkuun.

Sivustoilta pitää esimerkiksi pystyä hakemaan tietoa Enter-komennolla: kaikki tällaiset tekniset ratkaisut pitää varmistaa, kuvailee Alanko.

Toisaalta meidän pitää myös varmistaa kognitiivinen saavutettavuus eli se, että lukija ymmärtää, mitä tekstissä sanotaan, lisää Savonian selkokielen ja -viestinnän opettaja Soilimaria Korhonen.

Mihin kaikkeen saavutettavuusvaatimus ulottuu?

Sivuston saavutettavuuden poikkeavuuksista kerrotaan jatkossa Savonian saavutettavuusselosteessa. Suorissa video- ja äänilähetyksessä ei tarvita tekstitystä, mutta esimerkiksi rehtorin pitämästä videoidusta puheesta tehdään tekstitetty versio 14 vuorokauden sisällä, jos se jää tallenteeksi verkkosivuille.

Laki ei koske ulkopuolisen sisältöä, eli esimerkiksi opiskelijoiden jakamat somesisällöt eivät kuulu tähän. Toisaalta jos Savonia-amk jakaa edelleen esimerkiksi opiskelijan tekemän videon, se tulee tekstittää eli tehdä saavutettavaksi viimeistään jakovaiheessa.

Olemme suunnitelleet myös sähköistä kampuskarttaa helpottamaan tilojen löytymistä. Jos emme saa sitä saavutettavaksi, teemme päätöksen kuitenkin tietoisesti, kuvailee Alanko mahdollisia poikkeavuuksia.

Videoiden tekstitys kuuluu vaatimuksiin

Direktiivi sanelee, että organisaatioiden Youtube-videot pitäisi tekstittää. Vaikka YouTubessa on oma videoiden tekstitysmahdollisuus, toistaiseksi tähän ei ole markkinoilla helposti toimivaa automaattista työkalua, joka pystyisi hoitamaan homman selkeästi suomeksi. Sellainen lienee jo kehitteillä, ja kaikki mahdollisuudet automatisoida näitä toimintoja otetaan tarkasteluun.

Pitää muistaa, että esimerkiksi somesisältöjen saavutettavuutta voi parantaa jo nyt välineiden omilla työkaluilla: esimerkiksi Twitterissä voidaan lisätä kuvaan teksti taustatietoihin, huomauttaa Soilimaria Korhonen. Silloin henkilö, joka ei näe kuvaa, näkee silti ehkä tärkeänkin siihen liittyvän informaation.

Entäpä Savonian englanninkieliset www-sivut? – Kun suomenkielinen sisältömme on kognitiivisesti ja teknisesti saavutettavissa aletaan vasta kääntää englanniksi ja katsoa englanninkielisiä materiaaleja, aavistelee Soilimaria Korhonen.

Henkilöstö tarvitsee koulutusta

Työryhmä keskusteli lokakuun alussa myös opetussisältöjen saavutettavuudesta. Selvää on, että yhteisiin ohjeisiin on tulossa muutoksia. Koulutustakin opetushenkilökunnalle on luvassa, sillä vaatimukset pitää ottaa huomioon työssä, esimerkiksi tehdä vaatimusten mukainen Word- tai PDF-tiedosto, lisätä kuville vaihtoehtoinen teksti ja kirjoittaa saavutettavaa kieltä. Pienin askelin kohti selkeämpää viestintää!

Sanktioista ei vielä tiedetä, mutta Savonian saavutettavuustyöryhmässä on vankka halu varmistaa, että kaikki saavat viestimme perille vaivattomasti. Tämä on vastuumme kantamista viestintämme selkeydestä.

 

Kirjoittaja
Kukka-Maaria Raatikainen
Suomen kielen ja viestinnän lehtori ja koordinaattori
Saavutettavuus-työryhmän jäsen
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Lue lisää:

saavutettavuusvaatimukset.fi

Valtiovarainministeriö: Saavutettavuus
https://vm.fi/saavutettavuusdirektiivi

Finlex: Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2019/20190306

Poutapilvi: Saavutettavuusdirektiivi.fi
https://saavutettavuusdirektiivi.fi/

Savonian blogipostaus:

Mitä julkisen sektorin tiedontuottajan pitää tietää saavutettavuusdirektiivistä?
https://blogi.savonia.fi/yhteiskuntavastuutakantamassa/2019/04/12/mita-julkisen-sektorin-tiedontuottajan-pitaa-tietaa-saavutettavuusdirektiivista/

Henkinen hyvinvointi ja merkityskeskeisyys menestyvää työyhteisöä tukemassa

Nykyisin huomaan yhä enemmän lehtijuttuja ja some-postauksia, jotka liittyvät ihmisten johtamiseen ja jaetun johtajuuden eri muotoihin. Mielestäni onkin jo korkea aika kohdistaa ensin huomio työntekijään, hänen kykyihinsä ja toiveisiinsa ja vasta sen jälkeen euroihin. Erityisesti sosiaali- ja terveysalalla työvoiman saatavuus alkaa olla yhä suurempi haaste, väestön ikärakenteen muutoksista johtuen työvoiman tarve on kasvava. Toisaalta myös sairauspoissaolojen määrä on noussut suureksi, mm. hoitajilla, lähihoitajilla ja laitoshuoltajilla se on keskimäärin 24,9 päivää vuodessa (Työterveyslaitos 10.5.2019). Eräänä syynä suuriin sairauspoissaolomääriin on Työterveyslaitoksen mukaan se, että sosiaali- ja terveysalan työntekijöillä on paljon töitä ja vähän työn hallintaa eli vaikuttamismahdollisuuksia omaan työhönsä.

Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. On havaittu, että työntekijöiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen satsaamalla saadaan kuin sivutuotteena myös organisaation tuottavuus parantumaan (Hakola L. 2016). Lightfulness Työssä on valmennuskokonaisuus, jossa merkityskeskeisyys ja henkinen hyvinvointi tuodaan osaksi työn arkea ja koko työyhteisön hyvinvoinnin tueksi.

Ihmisen henkinen olemus ja sydäntietoisuus yhdistettynä rationaaliseen ajatteluun ohjaa koko työyhteisön menestyksekkääseen toimintaan.

Lightfulness Työssä -valmennuskokonaisuus on kehitetty Business Finland Oy:n tukema.

Lightfulness –valmennusmatkaTM keskittyy vahvistamaan yhteyttä yksilön fyysisen ja henkisen olemuksen välillä. Siinä tuetaan esimiesten, henkilöstön ja siten myös asiakkaiden kasvua kohti ainutlaatuista kukoistusta. Valmennuksessa kehitytään vuorovaikutustaidoissa ja yksilön tuntemuksessa, joka vahvistaa työyhteisön tasapainon ja rauhan tilaa.

Jokainen osallistuja saa mahdollisuuden tutustua sisäiseen viisauteensa ja omiin henkilökohtaisiin lahjoihinsa oivaltaen samalla oman merkityksensä työyhteisön osana.

Valmennusmatka on kolmen tapaamisen kokonaisuus, jossa lähdetään liikkeelle itsestä, jatketaan matkaa tiimin/työyhteisön merkitykseen ja menestykseen ja lopulta päädytään asiakkaaseen.

Sosiaalipsykologi, Lightfulness Coaching –konseptin (https://www.lightfulnesscoaching.fi/) perustaja Leena Maria Markkasen mukaan useimmiten organisaatiot keskittyvät toiminnassaan tavoite- tai ratkaisukeskeisyyteen. Hän toteaa, että Lightfulness Työssä –valmennuskokonaisuuden ydin muodostuu kehittämästämme merkityskeskeisestä työskentelyotteesta, jossa luodaan uutta, kevyempää ja tarkoituksenmukaisempaa työelämää ohjaten siten yrityksiä kohti menestyvää liiketoimintaa. Kun yksilö löytää merkityksen tekemälleen työlle, hän tavoittaa ainutlaatuisen elämänvoimansa merkittävänä osana työyhteisöä lisäten näin koko organisaation hyvinvointia.

Olen itse kouluttautunut Lightfulness Coach Masteriksi, joka tarkoittaa sitä, että olen käynyt läpi koko matkan sisäisyyteeni ja kohdannut omat ajatus- ja toimintamallini, pelkoni ja epävarmuudentunteeni. Tämä omakohtainen matka mahdollistaa syvällisen ymmärryksen valmennettavien yksilöiden ja työyhteisöjen matkasta.

 

Päivi Tikkanen
Erityisasiantuntija, ft, TtT, Lightfulness Coach Master
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Tietoa tästä koulutuksesta löydät http://taydennys.savonia.fi/images/pdf/Lightfulness.pdf  ja minulta voi kysyä lisää!

 

Hakola L. Toim. Tee tästä nyt tolkkua! Tolkunteko suomalaisissa yrityksissä. VTT TECHNOLOGY 269, 2016.
Työterveyslaitos. https://www.ttl.fi/sairauspoissaolojen-maara-kasvussa-kunta-alalla/ 10.5.2019

Kestävällä taloudella kohti uudistuvaa rahoitusmallia

Tällä hetkellä suomalainen ammattikorkeakoulu saa perusrahoitusta toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja laajuuden sekä koulutus- tutkimus ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella. Valtioneuvosto on kuitenkin hyväksynyt korkeakoulujen rahoitusmallin uudistamisen, joka tulee voimaan vuoden 2021 alussa. Uudessa rahoitusmallissa suoritettujen tutkintojen painoarvo nousee 76 %:iin perusrahoituksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan uusi rahoitusmalli kannustaa opintojen nopeuttamista ja korkeakoulututkintojen tuottamista. Savoniassa tutkintojen määrä onkin ollut hyvässä kasvussa, mm. viime vuonna toteutuneet 1224 ammattikorkeakoulututkintoa ja 125 maisteritasoista YAMK-tutkintoa oli erinomainen suoritus ja Savonian osalta kaikkien aikojen ennätys.

Savonian, kuten muidenkin korkeakoulujen, toiminta on verovaroin kustannettavaa ja pääsääntöisesti opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella toteutettua julkista toimintaa. Samalla se on myös vastikkeetonta toimintaa, eli tavoitteena ei ole voiton tuottaminen. Tästä johtuen myös toiminnan keskeisiä tuloksia tulee arvioida ensisijaisesti vaikuttavuuden eikä ainoastaan taloudellisen menestyksen viitekehyksessä.

Hyvin suunniteltua ja kattavasti raportoitua tietoa

Savonian talousarvio ja tilinpäätös muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka avulla voidaan yhteiskuntavastuun näkökulmasta arvioida resurssitarvetta kokonaisvaikuttavuuden kannalta. Talousarvioprosessissa on korostettu tavoitteiden asettamista ja suunnitelmien eurottamista. Tilinpäätöksessä puolestaan kootaan ja raportoidaan keskeiset talousindikaattorit ja sen avulla kyetään seuraamaan tehtyjen päätösten taloudellisia vaikutuksia.

Kestävää taloutta ei kuitenkaan voida mitata pelkillä perinteisillä talouden tunnusluvuilla. Parhaimmillaan talouden seuranta kuitenkin tehostaa päätöksentekoa ja auttaa ennakoimaan tavoitteiden talousvaikutuksia. Jotta taloudenpito olisi kestävällä pohjalla, on organisaation onnistuttava kohdistamaan resurssinsa perustehtävänsä mukaiseen tuottavaan toimintaan.

Valtakunnallisesti ammattikorkeakoulujen, myös Savonian, valtionrahoituksen reaaliarvo on vähentynyt 2010 luvulla noin 20 %. Savonian liikevaihdosta 83 % tulee ministeriön perusrahoituksesta. Ulkopuolisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) rahoituksen määrässä on tapahtunut edellisen rakennerahastokauden vaiheessa huomattava notkahdus. Savonian vaikuttavuuden ja talouden näkökulmasta tämän kehityksen kääntäminen nousuun ja palauttaminen yli kuuden miljoonaa euron tasolle tulee olemaan keskeistä Savonian menestyksen kannalta. Vuosi 2018 palauttikin Savonian ulkopuolisen TKI-rahoituksen nousu-uralle, ja mm. määrätietoisella henkilöstöpolitiikalla on tekemiseen panostettu kasvun varmistamiseksi.

Toimintatulojen tarkastelu osoittaa, että Savonia on onnistunut sopeuttamaan toimintansa ministeriön vähentyviin tuloihin tulostavoitteensa mahdollistavalla tavalla eli tuottavuutta ja taloudellisuutta on pystytty parantamaan. Savonian henkilöstömäärä on kasvanut vuosien 2015-2018 ajan. Henkilöstömäärän kasvuun on vaikuttanut ennen kaikkea TKI-toiminnan voimakas kasvu. Henkilöstökulujen osuus liikevaihdosta on 67 %.

Tilinpäätöksessä 2018 Savonian on saavuttanut hallituksen asettaman 0,7 miljoonan euron tulostavoitteen.

Savonian henkilöstön ja opiskelijoiden kautta ammattikorkeakoulutoiminnan vaikutukset ulottuvat tällä hetkellä ympäri maailmaa ja koskettavat suoraan tai välillisesti tuhansien maakunnan asukkaiden elämää. Ammattikorkeakoulutoiminnan välilliset vaikutukset aluetalouteen ovat huomattavia. Tehdään jatkossakin yhdessä vaikuttavaa työtä niin maakuntamme kuin myös koko Suomen kilpailukyvyn eteen!

Seppo Lyyra
Talousjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Minne opiskelemaan – annetaan arvan päättää?

Moni suomalainen on tehnyt keväällä suuria päätöksiä, jotka määrittelevät missä he viettävät tulevat vuotensa. Kyse on tietysti korkeakouluun hakeutumisesta, joka realisoituu näin alkusyksyn aikana. Asuntoja etsitään kovaa vahtia ja varmasti monessa perheessä jännitetään, että miten se elämä uudella paikkakunnalla löytää uomansa.

Vaikka kyse on suuresta päätöksestä, niin millä perusteella se päätös tehdään? Törmäsin mielenkiintoiseen artikkeliin, jossa brittiyliopiston edustaja kirjoitti korkeakoulujen ranking-listoista, joita maailmalla käytetään erittäin paljon hakupäätösten tukena. Teksti oli kirjoitettu hieman pilke silmäkulmassa, mutta kyllä siinä aidot ilmiöt ovat taustalla.

Aikuisena haluaisin ajatella, että niin nuoret kuin aikuisetkin tekevät korkeakouluun ja opiskelukaupunkiin liittyvät valinnat hyvin pitkälti järjellä, ei tunteella. Mutta mitä asioita se rationaalinen puoli aivoistamme käsittelee tehdessään päätöstä? Onko se kenties Kebab-annoksen hinta, kuten tuo brittiläinen kollega kirjoitti. Tottakai samalle listalle oli löytänyt tiensä myös oluttuopin ja leffalipun hinta. Lohduttavaa tuossa tilastossa oli se, että mukana oli sentään vuokrahintojen vertailu, se menee itselläkin sinne rationaaliseen aivolohkoon ja on varmasti monelle opiskelijalle merkittävä asia.

Oma tilastonsa oli tehty myös kaupunkien yöelämälle, missä pisteytettiin asioita aina yökerhojen määrästä yöpalan ja taksimatkan hintaan. Meillä Kuopion alueella onneksi suuri osa opiskelija-asunnoista on ihan keskustan tuntumassa, joten toivotaan ettei nämäkään asiat eivät ratkaise kovin monen hakijan valintoja.

Kaikkein villein ranking-menetelmä tuntui löytyvän Fortunate 500 –listalta. Heidän filosofiansa mukaan maailma on arvaamaton paikka, eikä koska voida tiedä minkä korkeakoulun kasvatista tulee seuraava Marie Curie. Niinpä he listaavat korkeakoulut puhtaasti satunnaiseen järjestykseen. Yhtenä metodina mainitaan mm. kilpailut, jossa kilpikonnan kilpeen kirjoitetaan korkeakoulun nimi, ja maaliviivalla nähdään miten kyseinen opinahjo suoriutui. Noh, ehkäpä kilpikonnat on oikeasti jätetty rauhaan ja annettu satunnaisgeneraattorin tehdä työ heidän puolestaan, mutta ideana tämä on melko kummallinen. Vai onko? Kyllä hekin toteavat sivustollaan että korkeakoulusta saa aika hyvän kuvan osallistumalla heidän avointen ovien päiville, lukemalla alumnien tarinoita ja tutustumalla koulun perusasioihin. Näitä asioita on vaikea laittaa paremmuusjärjestykseen, vaan jokaisella vaakakupissa painaa hieman eri asiat.

Savonian kampustapahtumissa eri alojen toimintaan pääsee tutustumaan paikan päällä

Blogi, jossa tämä teksti julkaistaan, on nimeltään ”yhteiskuntavastuuta kantamassa”, ja sen me Savoniassa haluamme aidostikin tehdä. Toivomme että mahdollisimman moni tutustuisi toimintaamme nettisivuilla ja somessa, kysyisi meiltä asioita chatissa ja tulisi käymään kampuksillamme. Haluamme olla ”se oikea” korkeakoulu mahdollisimman monelle. Emme siksi, että kilpikonnamme olisi ollut nopein tai että kampuskaupunkiemme oluttuoppi irtoaisi keskimääräistä edullisemmin, vaan siksi, että voimme tarjota yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa oikeanlaisen osaamisen ja tutkinnon opiskelijoillemme.

Petteri Alanko
viestintäpäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Mitä julkisen sektorin tiedontuottajan pitää tietää saavutettavuusdirektiivistä?

Saavutettavuus koskee kaikkia julkisen sektorin toimijoita. Esimerkiksi me Savoniana olemme oppilaitoksina julkisen sektorin toimijoita, ja meidän pitää tuottaa verkkopalvelumme saavutettavasti.

Saavutettavuusvaatimukset on porrastettu niin, että tällä hetkellä tehtävät uudet verkkosivustot on tehtävä saavutettaviksi. Myös ennen 23.9.2018 tehdyt verkkosivustot on 23.9.2020 mennessä muutettava saavutettaviksi. Mobiilisovellusten on oltava saavutettavia vuoden 2021 keväällä.

Voimaan jo tullut saavutettavuusdirektiivi ja kansallinen laki digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta todellakin velvoittavat organisaatioita. Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo saavutettavuutta; tosin toistaiseksi ilman sanktioita ja neuvovalla otteella.

– Jossakin vaiheessa tämä huomioitaneen myös esimerkiksi laatuauditoinneissa, joten tämä on asia, johon pitää tarttua, painotti Minna Koskinen DigiCampus-hankkeesta Kohtio-konferenssin työpajassa Hämeenlinnassa huhtikuussa 2019.

Verkkopalvelun saavutettavuuden valvonta toimii niin, että käyttäjä voi ottaa yhteyttä valvovaan viranomaiseen, joka ottaa sivuston tai sovelluksen tarkasteltavaksi, kertoivat DigiCampus-hankkeen Minna Koskinen ja Merja Laamanen.

– Ei riitä, että www-sivut ja sovellukset ovat teknisesti saavutettavia, vaan myös niiden sisältöjen tulee olla saavutettavia. Käyttäjän pitää pystyä käyttämään ja ymmärtämään niitä ja saamaan tiedon, jota hän tarvitsee, totesi Koskinen.

Verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää erilaisilla päätelaitteilla tai apuvälineillä ja ymmärtää, mitä niissä sanotaan.
Lähde: Saavutettavuus / Valtiovarainministeriö

Verkkosivuiksi lasketaan periaatteessa myös oppilaitosten suljetut oppimisympäristöt. Sinun tulee tuntea kohderyhmäsi ja sen tarpeet ja toimia niiden mukaisesti. – Jos opiskelijaryhmääsi ei esimerkiksi kuulu opiskelijaa, joka käyttää ruudunlukuohjelmaa, niin siinä tapauksessa voi olla, että sinun ei tarvitse saavutettavuudessa pitää keskeisenä ruudunlukuohjelman vaatimuksia, kertoi Koskinen. Muut saavutettavuuteen liittyvät edellytykset kuten selkeä otsikointi, sisällön jäsentäminen, kuvaavat linkit ja värivalinnat pätevät kuitenkin aina. Saavutettava verkkokurssi on laadukas verkkokurssi kaikille.

Aivan näin yksiselitteinen asia ei ole, koska harvoin opettaja tietää esimerkiksi opiskelijoidensa puna-vihersokeudesta. Perusperiaatteet onkin hyvä ottaa huomioon kaikessa omassa sisällöntuotannossaan.

– Näistä ei tosiaan ole vielä ennakkotapausta, totesi Koskinen.

Saavutettava verkkopalvelu koostuu:
  1. ymmärrettävästä sisällöstä
  2. selkeästä ja hahmotettavasta käyttöliittymästä sekä
  3. teknisesti virheettömästä toteutuksesta.

Direktiivi perustuu euroopanlaajuiselle 50-kohtaiselle WCAG-kriteeristölle, jossa on määritelty minimitaso, millainen verkkopalvelun pitää olla. AA-taso on se, johon pyritään minimissään.

Esimerkiksi väri ei saa olla ainoa informoiva tekijä. Opetustyössä vaikkapa Oikein / Väärin -tulosta ei voi ilmaista vain värillä, vaan se pitää tehdä myös esimerkiksi tekstillä, painotti Merja Laamanen DigiCampus-hankkeesta.

Saavutettava verkkopalvelu on käytettävä ja laadukas verkkopalvelu kaikille, ja moni näistä kriteereistä on jo huomioitu aiemmissa ohjeistuksissa, joita esimerkiksi ammattikorkeakouluille on annettu (eAMK:n laatukriteerit).

Käytännön esimerkkejä, miten voit parantaa saavutettavuutta:
  1. Näkemisen kannalta on haastavaa, jos kuvia ja värejä on käytetty sekavasti tai vastaväripareja käyttäen. Taustan ja tekstin välinen kontrasti tulee olla riittävä. Kuvissa tulee käyttää tekstivastineita.
  2. Kuulemiseen liittyen on hankalaa, jos jokin viesti perustuu vain ääneen. Hyvän käytännön mukaista olisi tekstittää tallenteet tai jakaa sisältö myös tekstimuodossa.
  3. Jos oletetaan, että käyttäjä voi tuottaa puhetta, tehdään saavuttamatonta sisältöä. Pitäisi olla mahdollisuus myös kirjoittamiseen.
  4. Käyttäjä ei välttämättä voi käyttää hiirtä, joten pitää olla mahdollista käyttää palvelua näppäimistöllä tai puheohjauksella.
  5. Oppimisen ja osaamisen osoittamiseen tulee olla riittävästi vaihtoehtoja. Esimerkiksi tietyn sanamäärän tuottaminen voi olla haastavaa, joten rinnalla voisi olla tallenteena osaamisen osoittaminen.

On olemassa automaattisia työkaluja, joilla kriteerien täyttymistä voidaan testata.

Arviointityökaluja on olemassa, joten kaikkia kriteereitä ei tarvitse osata itse. Esimerkiksi Web accessibility evalution tool auttaa käyttäjää huomaamaan, millä tasolla www-palvelun tai sovelluksen saavutettavuus on. Työkalu kertoo, onko värien kontrasti riittävä, onko kuvissa ja painikkeissa riittävästi tietoa ja monia muita hyödyllisiä vinkkejä – automaattisesti.

Näillä vinkeillä pääset alkuun:
  1. Hyvä linkkiteksti on kuvaava. Älä käytä ”paina tästä” tai ”lue täältä”. Kirjoita ennemmin dokumentin nimi: Saavutettavuusdirektiivi (pdf). Etenkin ruudunlukijaa käyttävälle tämä on olennainen vinkki, koska muuten hänen pääsynsä linkkeihin hidastuu tai estyy.
  2. Verkkosisällön tekstivastineet eli kuvan sisältämän tiedon esittäminen tekstinä parantavat www-sivujen löydettävyyttä sekä kuvan tulkintaa. Esimerkiksi näkövammaiset eivät voi tulkita kuvaa ilman tekstiä. Hyvä tekstivastine on napakka ja neutraali: ”Luminen kuusimetsä”. Olennaista on, onko kuvalla sisällöllisesti merkitystä: tyhjä alt-teksti merkitsee, että ruudunlukuohjelma ohittaa kuvan. Huomaa, että kuvaus pitäisi laittaa myös Powerpointin kuviin ”Muotoile kuvaa” -toiminnolla.
  3. Merkkaa otsikkotasot tyyleillä. Käytä otsikoissa lauseita. Ole looginen. Sivulla voi olla vain yksi Otsikkotason 1 otsikko – tämä helpottaa paitsi silmäilyä, on myös olennaista ruudunlukijaa käyttävälle.
  4. Käytä värejä harkiten. Hyödynnä Webaimin tarkastustyökalua.
  5. Käytä erilaisia tarkistustyökaluja, esimerkiksi Powerpointin omia työkaluja: Helppokäyttöisyyden tarkistusta ja Lukemisjärjestyksen tarkistus.
  6. Tekstitä pysyvät tallenteet, kun laitat ne julkisesti saataville. Laki velvoittaa tekstitykseen 23.9.2020 alkaen. Youtuben omalla tekstitystyökalulla voit kirjoittaa tekstityksen itse (ilmaiseksi). Suomenkielisiä täydellisiä automaattisesti tekstittäviä ratkaisuja ei vielä ole, vaan järkevyystarkistus on tehtävä (Screencast-O-Matic, Clips).
  7. Sovella selkokielen periaatteita.
Katso lisää:
Koulutusta aiheesta:

 

Teksti ja kuvat:
Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori ja digimentori
Savonia-amk