Ulkomaalaistaustaisten Työpaikkasuomi-koulutukset helpottavat yritysten ja yksilöiden arkea

Kerättyjen palautteiden mukaan jopa 85 % Työpaikkasuomi-koulutusta hankkineista yrityksistä suosittelee ELY-keskuksen palvelua, joka lisää ulkomaalaisten työntekijöiden valmiuksia työskennellä suomen kielellä omassa ammatissaan. On todettu, että koulutettavan työntekijän motivaatio ja osaaminen kasvavat kielitaidon karttuessa, ja tästä hyötyy luonnollisesti myös työnantaja.

Työpaikkasuomi-koulutus on kielikoulutusta, joka on suunnattu työssä oleville maahanmuuttajataustaisille työntekijöille. Koulutukset räätälöidään osallistujien kielitaitotason, ammatin vaatimusten ja tarpeiden mukaan.

”Tunneilla voidaan käydä läpi esimerkiksi alaan liittyvää sanastoa ja erilaisia työssä eteen tulevia kielenkäyttötilanteita”, kuvailee Savonia-ammattikorkeakoulun suomen kielen Kuopion kouluttaja Anne Karuaho.

Työpaikkasuomi-koulutuksen osana voi olla tutustuminen suomalaisen työkulttuurin lisäksi suomalaisen elämän erityispiirteisiin. Kuva ei liity Savonian koulutuksiin.

– Usein sovitaan työnantajan kanssa, että käydään läpi alan työturvallisuus- ja ensiapusanastoa sekä työsuhteen käsitteitä. Myös suomalaisen kulttuurin tuntemukseen panostetaan ja käydään vaikka kaupassa tai kirjastossa yhdessä työntekijöiden kanssa, kertoo Karuaho.

 

Räätälöity kielikoulutus takaa hyvät palautteet

Kielikoulutukset voidaan sopia toteutettavaksi lähi-, etä- tai virtuaaliopetuksena, työn ohessa, iltaisin tai viikonloppuisin. – Usein koulutukset sovitaan alkamaan joko heti työpäivän jälkeen tai kokonaan työajalla, kertoo Karuaho aiemmista kokemuksistaan.

– Työyhteisökin hyötyy siitä, että kielitaito karttuu, mikä perustelee työajan käyttöä suomen opetteluun, kuvailee Anne Karuaho Savonialta.

Koulutuksista on saatu hyvää palautetta. Esimerkiksi Suomivalimon tuotantojohtaja Ilkka Joenaho kiitteli viime kevään koulutusta hyväksi. Koulutus järjestettiin kahden saman alan firman yhteiskoulutuksena. Suomivalimo on kiinnostunut myös tulevista, mahdollisesti yritysten yhteisistä metalli- ja valimoalan Työpaikkasuomi-koulutuksista, koska yrityksessä työskentelee useita ulkomaalaistaustaisia.

 

Koulutusten järjestäminen ja rahoitus

Savonia-ammattikorkeakoulu on valittu puitesopimukseen kouluttajaksi Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Savonia on järjestänyt Työpaikkasuomi-koulutuksia vuodesta 2012. – Kielitaidon karttuminen lisää korkeakoulutettujen maahanmuuttajien sitoutumista omaan alueeseen, tässä tapauksessa siis Pohjois-Savoon, painottaa Karuaho.

Eri alojen yritykset voivat pyytää mahdollisuutta palvelun käyttämiseen. Työnantaja maksaa vain 30–50 % valmennusten ja koulutusten kokonaishinnasta. Loppuosuus on de minimis -tukea ja siitä vastaa Työvoiman liikkuvuus Euroopassa (ESR) -hanke.

 

Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori,
työpaikkasuomen kouluttaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

– – – – –

Lue lisää Työpaikkasuomi-koulutuksesta >>
Katso video aiheesta >>

Maahanmuuttajan polku elämässä eteenpäin

Sosiaalialalla johtotehtävissä Venäjällä työskennelleestä Svetlanasta (nimi muutettu) tuli Suomessa pitkäaikaistyötön. Hän osasi hakea tutkintonsa rinnastamista Opetushallitukselta, mutta ei tiennyt, mitä tehdä päätöksellä.

Suomessa on paljon maahanmuuttajia työtä vailla. Jotkut ovat korkeasti koulutettuja omassa maassaan, mutta Suomessa tutkintoa ei välttämättä tunnusteta. Suomalainen työelämä on niin tutkinto-orientoitunutta, että melkein työhön kuin työhön vaaditaan soveltuva suomalainen tutkinto tai pätevyys. Miten nämä henkilöt voivat löytää väylän tutkintoon ja osaamistaan vastaavaan työhön?

Työkkärikään ei ymmärtänyt Opetushallituksen vaatimuksia, mutta ohjeisti Svetlanan Savonia-ammattikorkeakoulun maahanmuuttajien valmentavaan koulutukseen, Mavasuomeen. Mavasuomen aikana hän oppi, millä tavalla suomalaisessa korkeakoulussa opiskellaan. Savoniassa oli lisäksi tarjolla vaaditut täydentävät kurssit, ja vuodessa ne oli suoritettu.

Savonian suomen kielen kursseille ja valmentavaan koulutukseen voi osallistua verkossa vaikka kotoa tai kirjastosta.

Korkeakoulut järjestävät näitä maahanmuuttajille suunnattuja korkeakouluopintoihin valmentavia opintoja. Opintojen tavoitteena on antaa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille riittävät valmiudet hakeutua ja menestyä korkeakouluopinnoissa. Savonia-ammattikorkeakoulun järjestämät valmentavat opinnot sisältävät kirjallisen ja suullisen suomen kielen kehittämisen lisäksi työelämään tutustumista, korkeakouluopiskeluun valmistautumista sekä korkeakouluopintoihin hakemiseen ohjausta.

Svetlana pääsi Mavasuomen työkokeiluun toivomaansa paikkaan oman paikkakuntansa päiväkotiin. Päiväkodin johtaja oli erittäin tyytyväinen, että työyhteisön monikulttuurisuusosaaminen lisääntyi.

Erilaisessa kulttuurissa ja vieraan kielen koukeroissa nämä maahanmuuttaneet tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta. Tukea tarvitaan korkeakouluopiskeluissa ja työelämässä tarvittavan suomen kielen osaamisen vahvistamiseen sekä oman urapolun löytämiseen.

Valmentavassa koulutuksessa opiskelevat selkeästi hyötyvät tutustumisesta konkreettisesti suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään aidoissa oppimisympäristöissä. Opinnot toteutuivat tänä vuonna Savoniassa ensimmäistä kertaa kokonaan verkkovälitteisesti. Tutuksi tulivat Moodle, Zoom,O365, Opintopolku-sivusto ja monet muut hyödylliset sovellukset ja sivustot.

Ja viimeksi, kun kuulimme Svetlanasta, saimme vuolaat kiitokset: olihan hän saanut vakituisen työpaikan! Mavasuomesta hän sai tiedon, missä ja miten täydentää tutkintonsa suomalaisille työmarkkinoille kelpoiseksi.

Mavasuomen opiskelijat ovat motivoituneita saamaan töitä ja lähtevät rohkeasti tavoittelemaan omaa unelmaansa ja tulevaisuuden suuntaa. Toivottavasti korkeakouluilla ja suomalaisella työelämällä löytyy valmiutta ottaa tämä potentiaali vastaan.

 

Kukka-Maaria Raatikainen, suomen kielen ja viestinnän lehtori
Sanna Savela, kielten lehtori
Arja Hiltunen, opintoneuvoja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kuva: Sarita Hyvönen

– – – – –

Katso suomen kielen kurssit ja valmentava koulutus maahanmuuttajalle >>

Valintakurssin kautta tutkinto-opiskelijaksi

Valintakoe, pääsykoe, todistusvalinta, avoimen väylä, valintakurssi. Ovet korkeakouluun voivat avautua hyvin monella tavalla nykyään. Savonia-ammattikorkeakoulussa tänä keväänä yhteishaussa oleviin kaikkiin monimuotototeutuksina opiskeltaviin tutkinto-ohjelmiin opiskelijavalinta tapahtuu valintakurssin kautta. Mutta mikä ihme on valintakurssi?

Valintakurssi koostuu tutkinto-ohjelman opinnoista, jotka suoritetaan verkko-opintoina kevään aikana. Valintakurssille on määritelty tarkka aloitus- ja päättymisaika. Valintakurssin aikana kyseiseen koulutukseen hakeneet opiskelevat itsenäisesti annetun aikataulun ja ohjeiden mukaan. Valintakurssin päättymisen jälkeen opettajat arvioivat ja pisteyttävät suoritukset. Eniten pisteitä saaneet saavat opiskelupaikan kyseisessä koulutuksessa ja aloittavat opintonsa elo-syyskuun vaihteessa.

Savoniassa on kevään yhteishaussa viisi monimuotototeutuksena opiskeltavaa koulutusta:

  • Tradenomi (AMK), liiketoiminta
  • Tradenomi (AMK), wellness-liiketoiminta
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Agrologi (AMK)
  • Insinööri (AMK), energiatekniikka

Näistä kolmeen koulutukseen (molemmat tradenomikoulutukset ja energiatekniikan insinöörikoulutus) valinta tapahtuu pelkän valintakurssin pisteiden perusteella. Sairaanhoitajan koulutuksessa valintakurssissa parhaiten menestyneet kutsutaan lisäksi ryhmätilanteeseen ja agrologin koulutuksessa haastatteluun, jotka myös pisteytetään ja jotka vaikuttavat opiskelijavalintaan.

Koska opinnot ovat tutkinto-ohjelman opintoja, voi sanoa että hakijat aloittavat opintonsa jo keväällä ja syksyllä jatkavat siitä mihin valintakurssilla jäätiin. Kaikki hakijat eivät kuitenkaan saa opiskelupaikkaa. He saavat opintopisteitä valintakurssin suorituksestaan. Suoritusta he voivat hyödyntää myöhemmin jossakin muussa koulutuksessa hyväksilukemisen kautta. Lisäksi hakijat saavat kokemuksen siitä, mitä opiskelu korkeakoulussa on.

Monimuotototeutuksissa opiskelu on hyvin itsenäistä, aikatauluista on huolehdittava itse ja erilaisia sähköisiä oppimisympäristöjä, -materiaaleja ja -välineitä on osattava käyttää. Opinnoilla monimuotototeutuksessa on aivan samat osaamistavoitteet kuin päivätoteutuksen opinnoilla. Monimuotototeutukseen opiskelemaan hakevilla on yleensä muun koulutuksen ja työn kautta hankittua osaamista, jota hyväksiluetaan ja hyödynnetään opinnoissa. Sen vuoksi opetusmenetelmät eroavat päivätoteutukseen verrattaessa.

Valintakurssista hyötyvät sekä hakijat että korkeakoulu. Hakijat saavat aidon kokemuksen opintojen sisällöstä ja toteutuksesta. He voivat miettiä kurssin aikana, onko koulutus itselle sopiva. Opiskelijavalinnassa korkeakoulut pyrkivät löytämään motivoituneet ja opinnoista hyvin selviävät opiskelijat. Valintakurssi on työläämpi sekä hakijalle että korkeakoululle kuin valintakoe tai todistusvalinta.  On aivan eri asia käydä 2-3 tunnin valintakokeessa tai hakea todistuksen perusteella kuin opiskella useampi viikko intensiivisesti korkeakouluopintoja.

Valintakurssin aikana mitataan hakijan oppimisvalmiuksia, tiedonhakutaitoja ja samalla perehdytään alaan. Aika näyttää, että väheneekö esimerkiksi keskeyttäneiden määrä monimuotototeutuksissa valintakurssin myötä. Ainakin opiskelijoille on annettu realistinen kuva opinnoista jo hakuvaiheessa.

Anne Koskela
Opintoasiainpäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Tutkintotodistus voi olla pääsylippu, mutta ei koskaan este koulutukseen pääsemiselle

Koulutuksen kenttä on kovassa muutoksessa. Yhtä aikaa on menossa lukiouudistus, toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi sekä korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen. Savoniassa seuraamme toisen asteen koulutuksen muutoksia ja teemme harkittuja ratkaisuja opiskelijavalinnassamme. Haluamme jatkossakin saada motivoituneita ja riittävät opiskeluvalmiudet omaavia opiskelijoita sekä lukioista että ammattiopistoista.

Savonia blogi esteettömyys

Ammatillisista tutkinnoista ei varmaankaan koskaan tule tasaveroinen ylioppilastutkinnon kanssa opiskelijavalinnoissa. Eikä niistä pidäkään tulla. Erilaisilla koulutuksilla on omat tarkoituksensa ja painopisteensä. Muilla keinoilla täytyy huolehtia siitä, että sekä ammatillisen koulutuksen suorittaneet että ylioppilaat saavat tasapuolisen mahdollisuuden jatkaa opintojaan korkeakoulussa. Sen vuoksi ammattikorkeakouluissa suunnitellaan kaikkien alojen yhteistä valintakoetta, jolla ei niinkään mitata minkään tietyn alan osaamista, vaan enemmän yleisiä valmiuksia korkeakoulutukseen. Kun on perusvalmiudet, loput voi oppia koulutuksen aikana. Yhteisen kokeen avulla voidaan arvioida erilaisella koulutustaustalla olevia hakijoita yhteisesti. Tämä yhteinen valintakoe on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanketta, jossa Savoniakin on mukana.

Kannustamme opiskelijoita opiskelemaan tavoitteellisesti sekä lukioissa että ammattiopistoissa. Todistusvalinnan kautta voimme palkita heitä, jotka ovat toisella asteella tehneet töitä koulumenestyksensä eteen. Toisaalta haluamme myös taata ns. toisen mahdollisuuden. Jatkossakin tulemme Savoniassa valitsemaan opiskelijoita muullakin tavalla kuin pelkän todistuksen perusteella. Toisen asteen tutkintotodistus voi olla pääsylippu korkeakoulutukseen, mutta este se ei ole koskaan opiskelijavalinnalle.

Kevään 2018 yhteishaussa kokeilemme Savoniassa monimuotokoulutuksissamme valintakurssia valintatapana. Valintakurssilla opiskelu tapahtuu itsenäisesti digitaalisella oppimisalustalla keväällä. Opiskelulle on määritelty aloitus- ja lopetuspäivät, jonka aikana vaadittavat tehtävät täytyy tehdä. Monimuotokoulutuksiin tyypillisesti hakeutuvat henkilöt, joilla on jo jonkin verran työkokemusta ja ehkä hieman pidemmän aikaa aiemmista opinnoista.  Valintakurssilla he pääsevät heti kokeilemaan, mitä opiskelu korkeakoulussa on. Valintakurssi on opetussuunnitelmaan perustuvaa opiskelua, joka arvioidaan. Parhaiten kurssilla menestyneet saavat opiskelupaikan. Monimuotototeutuksessa opiskelijan oma ajanhallinta ja itseohjautuvuus korostuvat, sillä lähiopetusta on hyvin vähän. Valintakurssi antaa käsityksen siitä, mitä opinnot vaativat ja sisältävät. Valintakurssilla saa tuntuman, että onko se itselle sopiva vaihtoehto.

Teemme harkittuja muutoksia opiskelijavalinnassamme. Seuraamme tarkoin opiskelijoidemme opintojen etenemistä ja heidän työllistymistään opintojen jälkeen.  Kulttuurialalla valitsemme jatkossakin kaikki opiskelijat valintakokeen perusteella. Sosiaali- ja terveysalalla kokeilemme eri vaihtoehtoja ja seuraamme niiden tuloksia. Ensi keväänä Iisalmen sairaanhoitajakoulutuksessa (monimuotototeutus) on valintatapana valintakurssi ja sen lisänä ryhmähaastattelu. Bioanalytiikassa osa opiskelijoista valitaan pelkän yo-todistuksen perusteella, ilman soveltuvuuskoetta. Nämä ovat merkittäviä muutoksia kohtuulliseen pitkään sosiaali- ja terveysalalla valinneeseen valintapaan, jossa soveltuvuuskoe on ollut keskeisessä roolissa.

 

Anne Koskela
Opintoasiainpäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Osaamisella ja yhteistyöllä Ikea-efekti aisoihin

Kevään 2017 aikana Savonian opintoneuvojille, opinto-ohjaajille ja avoimen ammattikorkeakoulun toimijoille järjestettiin Ohjauksellinen työote –valmennus. Valmennuksen toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. Tavoitteena oli vahvistaa ohjauksellista työotetta ja ohjaustaitoja sekä parantaa ohjausprosessin sujuvuutta ja ohjauksen laatua Savoniassa.

Vuoden 2015 alussa opintosihteereiden nimike vaihdettiin opintoneuvojaksi. Kyse ei ollut pelkästä nimikkeen muutoksesta, vaan taustalla oli merkittävä työssä tapahtunut muutos. Työ on muuttunut entistä enemmän ohjaus- ja neuvontatyöksi. Koulutuksen prosessissa useat vaiheet ovat muuttuneet tietojärjestelmien kehittymisen myötä sujuvimmiksi ja vähemmän ihmistyötä vaativiksi. Samaan aikaan opiskelijoiden henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ovat muuttuneet entistä vaihtelevimmiksi, mikä lisää ohjauksen ja neuvonnan tarvetta ja näkyy työn muutoksena opiskelijarajapinnassa. Enää ei samana vuonna opintonsa aloittaneet etene saman lukujärjestyksen mukaisesti, vaan hyvin yksilöllisten suunnitelmien mukaan.

AHOT-käytännöt (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) ovat olleet Savoniassa käytössä jo vuosien ajan. Opiskelijan aloittaessa opinnot, hänen aiempaa osaamista verrataan tutkinto-ohjelman tavoitteisiin ja siitä muodostuu hänen henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa (HOPS). Tähän työhön on Savoniassakin panostettu, mutta siitä huolimatta törmätään kahdenlaisiin asioihin. Ensinnäkin on opiskelijoita, jotka haluavat tehdä opinnot uudestaan, vaikka hänellä osaaminen jo on. Toisaalta oppilaitoksen puolella on havaittavissa Ikea-efektiä. Ikea-efektille on tyypillistä, että sellainen jossa itse on ollut mukana, nähdään laadukkaampana kuin se oikeasti onkaan. Tämän vuoksi voimme löytää itsemme tilanteesta, jossa muualla hankittua osaamista ei osatakaan arvioida objektiivisesti.

Yhteistyö toisten oppilaitosten, yhteisöjen ja työelämän kanssa sekä ohjaustaitojen kehittäminen ovat keinoja taistella Ikea-efektiä vastaan ja pitää huoli laadukkaasta opiskelu- ja oppimisympäristöstä. Jokaisen on pidettävä huoli omasta osaamisestaan, myös heidän jotka auttavat toisia osaamisen hankkimisessa. Ohjauksellinen työote –valmennus auttoi tekemään oman ohjausosaamisen näkyväksi, laajensi ja lisäsi näkökulmia. Valmennus antoi vinkkejä ja innosti opiskelemaan lisää ohjaustaitoja. Me osaamme, mutta tärkeää on tietää että muutkin osaavat:-)

Anne Koskela
Opintoasiainpäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Osaammeko olla ylpeitä työstämme?

Moni organisaatio kertoo panostavansa henkilöstön hyvinvointiin, ja he tuovat esiin erilaisia käytäntöjä sen tukemiseksi. Näin toimimme myös Savoniassa. Mutta mitä tämä ihan oikeasti tarkoittaa? Helposti mm. hyvinvoinnista puhuttaessa jää konkretisoimatta mitä sillä tarkoitamme ja mitkä asiat siihen vaikuttavat.

Olisi naiivia ajatella, että hyvinvointi saavutetaan liikunta- ja kulttuuriseteleillä tai muilla pelkästään rahanarvoisilla eduilla. Niitäkin toki pitää olla. Kyllä kuitenkin juurisyyt löytyvät työyhteisön toiminta- ja johtamiskulttuurista ja prosesseista.

Savonia on sitoutunut Great Place to Work (GPW)-Hyvän Työpaikan kokonaisvaltaiseen malliin ja tutkimukseen niiden tekijöiden tunnistamiseksi, jotka ovat Suomen Paras Työpaikka –kilpailussa menestyneiden työyhteisöjen vahvuuksia. Hyvän Työpaikan viitekehys perustuu laajaan työelämätutkimukseen. Tutkimukset eivät mittaa tyytyväisyyttä, vaan vuorovaikutussuhteita, jotka puolestaan vaikuttavat suorituskykyyn.

GPW-tutkimuksessa vuorovaikutussuhteita katsotaan sekä työntekijän että johdon näkökulmasta. Hyvä Työpaikka on työntekijöiden näkökulmasta organisaatio, jossa työntekijät luottavat johtoon, ovat ylpeitä siitä mitä tekevät ja nauttivat työkavereidensa kanssa työskentelystä. Johdon näkökulmasta Hyvä Työpaikka on organisaatio, jossa saavutetaan organisaation tavoitteet sellaisten ihmisten kanssa, jotka haluavat tehdä parhaansa ja jotka työskentelevät yhtenä joukkueena luottamuksen ilmapiirissä. Parhaimmillaan nämä näkökulmat täydentävät toisiaan, eivät suinkaan ole ristiriidassa keskenään.

Miten otsikossa mainittu ylpeys omasta työstä sitten tähän liittyy? Ylpeys saavutuksista on yksi GPW-Hyvän Työpaikan keskeisistä dimensioista. Sillä tarkoitetaan ylpeyttä niin omasta työstä ja saavutuksista kuin myös tiimin aikaansaannoksista ja koko työyhteisön tekemästä työstä ja tuloksista. On tärkeä, että jokainen meistä voi kokea työnsä merkitykselliseksi. Se motivoi meitä ponnistuksiin ja edistää hyvinvointiamme. Saatamme usein unohtaa miten arvokasta työtä ammattikorkeakoulussa tehdään jo yhteiskuntavastuunkin kannalta. Siinä meidän jokaisen työpanos on tärkeä. Työn arvostus, johdon ja esimiesten tuki ja kannustus ovat luonnollisesti tärkeitä työn ja siinä onnistumisen tukemisessa. Se on kuitenkin sitten jo oma tarinansa ja seuraavan blogini aihe – Kunnioitus.

Uudemmissa tutkimuksissa on pyritty osoittamaan hyvinvoinnin johtamisen merkitys työn tuottavuuteen ja sen myötä organisaation tuloksellisuuteen. Iloksemme voimme havaita, että olemme Savoniassa olleet tältä osin valveutuneita ja tunnistaneet sen strategiamme 2017-2020 yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Mutta niinpä kai meidän pitääkin olla, jotta toimimme arvojemme mukaisesti. Onhan yksi arvoistamme rohkeus ja halu olla ketterä toimija.

Eräänlaista rohkeutta savonialaisilta vaatii myös lähteä kisaamaan menestyksestä Suomen Parhaiden Työpaikkojen joukossa. Keitä vastaan me oikeastaan kisaamme? Vastaukseni on, että kilpailemme vain itsemme kanssa siitä, miten sitoutuneesti jokainen savonialainen lähtee tähän kehitystyöhön mukaan rakentamaan Hyvän työpaikan toimintakulttuuria ja johtamiskäytäntöjä. Tämä on yhteinen matkamme ja kohti yhteisiä tavoitteita.

Hyvä työpaikka ei tapahdu, se tehdään.

Otamme siis haasteen vastaan ja lähdemme kehittämään Pohjois-Savoon yhtä Suomen Parhaista Työpaikoista!

Päivi Diov
hallinto- ja henkilöstöjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Vaikuttavuuden mittaaminen – onko se edes mahdollista?

Korkeakouluissa on jo pitkään puhuttu aluevaikuttavuudesta ja koulutusorganisaatioiden merkityksestä alueen elinvoimalle. Nyt lisää nostetta aiheelle on tullut ministeriön ja hallituksen suunnalta, kun ammattikorkeakoulujen tavoitteiden yhteydessä vaikuttavuutta tuodaan entistä voimakkaammin esille. Vaikuttavuudesta on tulossa myös laatutekijä, tulevissa korkeakoulujen laatujärjestelmien auditoinneissa toiminnan laadukkuutta arvioidaan vaikuttavuuden kautta. Savonian vision 2020 mukaan olemme Suomen vaikuttavin ammattikorkeakoulu. Mitä se tarkoittaa ja miten sitä mitataan?

Lähdimme jo strategiatyön yhteydessä pohtimaan, mitä vaikuttavuus on ja miten sitä voidaan mitata. Jokainenhan haluaa sanoa toimintansa olevan vaikuttavaa, mutta asian todentamiseen ei ole vakiintunutta mittaristoa, mallia tai toimintatapaa. Alun ideapalavereiden jälkeen olimme voimakkaasti sitä mieltä, että itse toiminta tai suorite on hyvin harvoin vaikuttavaa, vaan vaikuttavuus syntyy vasta toiminnan tuloksena syntyneen vaikutuksen seurauksena. Jos olemme esimerkiksi mukana kehittämässä alueen yritykselle parempaa energiatehokkuutta, se ei ole varsinaisesti vaikuttavuutta, vaan vaikuttavuutta on kestävyys ja vastuullisuus jota muutos tuo mukanaan.

Tämän pohdinnan jälkeen palaset alkoivat loksahtamaan kohdilleen. Tunnistimme asioiden syy-seuraus-suhteita ja pääsimme yhä konkreettisemmin vaikuttavuuteen kiinni. Selväksi tuli myös se, että vaikuttavuuden mittaaminen ja esittäminen ei tapahdu pelkillä numeroilla, vaan iso osa vaikuttavuutta on osallistumista, tekoja, tapahtumia ja tarinoita. Päädyimmekin jakamaan vaikuttavuuden viitekehyksen neljään osaan:

Uusi tieto

”Uusi tieto ei synny itsestään, eikä se myöskään synny tyhjiössä. Meillä Savoniassa uskotaan, että tiedolla on aitoa vaikutusta vasta sitten, kun se saa aikaan muutoksen.”

Uusi osaaminen

”Osaaminen muuttuu vaikutukseksi siinä vaiheessa, kun sitä päästään hyödyntämään työelämän aidossa tilanteessa. Meillä Savoniassa panostetaan osaamisen korkeaan tasoon, ja ennen kaikkea sen hyödyllisyyteen työelämälle.”

Uudet ratkaisut

”Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli uusien ratkaisujen luomisessa sekä yritysten kilpailukyvyn uudistamisessa suomalaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Kasvatamme yrittäjähenkisiä osaajia, koordinoimme uutta luovia hankkeita ja olemme tukemassa alueen yritysten kasvua. Olemme aidosti mukana rakentamassa tulevaisuutta yhdessä kumppaneidemme kanssa.”

Vuorovaikutus

”Me Savoniassa uskomme siihen, että mikään tieto, osaaminen tai ratkaisu ei muuta maailmaa yksinään. Tarvitaan aitoa yhteistyötä työelämän ja korkeakoulun välillä, jolla luodaan pohja muutokselle ja kasvulle. Se on meidän toimintamme pohja.”

Edellä mainittujen asioiden todentaminen ei selvästikään tapahdu pelkillä numeroilla. Kun kävimme keskustelua eri alojen opettajien sekä tutkimus- ja kehittämishenkilöstön kanssa, aloimme saamaan toinen toisiaan upeampia esimerkkejä opiskelijoiden ja asiantuntijoidemme tekemisestä. Nämä olivat eittämättä vaikuttavia, vaikka strategiatyön yhteydessä emme osanneet sellaisia odottaakaan.  Esimerkkinä voisi mainita vaikkapa Finland Ice Marathonin ensiavun suunnittelu ja toteutus, tapahtumassa jossa oli 12 000 kävijää ympäri maailmaa. Hieno kokemus terveysalan opiskelijoillemme ja näkyvä panostus yhteen alueemme kärkitapahtumaan. Toisena esimekkinä Aisti – A Cultural Kiss -tapahtuman järjestäminen kampuksellamme. Kansainvälisten opiskelijoiden ansiosta sadat ihmiset eri kulttuureista kohtasivat ja myös alueen yrityksiä oli mukana. Tällaista tekemistä ei ole tarkoituksenmukaista mitata numeroilla, vaikka kiistatta voidaan sanoa, että niillä on vaikutusta yhteiskuntaamme.

Luonnollisesti arvioimme toimintamme vaikuttavuutta myös mittareilla, kun numeroilla arviointi on helppoa ja mielekästä. Tällaisia ovat mm. valmistuneiden määrä, opinnäytetöiden määrä, työllistymiseen liittyvät tiedot sekä TKI- ja liiketoiminnan hankkeet ja projektit. Yhdessä nämä kaikki muodostavat kokonaisuuden, jonka uskomme kertovan Savonian vaikuttavuudesta aidolla ja ihmiskeskeisellä tavalla.

Jos haluat tutustua meidän tapaamme arvioida ja esittää toimintamme vaikuttavuutta, käy katsomassa sivustoa vaikuttavuus.savonia.fi. Kaikki kommentit ja kokemukset ovat tervetulleita vaikkapa somen kautta #vaikuttavin2020

Petteri Alanko
Viestintäpäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Mitä esteettömyys tarkoittaa korkeakoulussa?

”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella”. Näin todetaan Suomen perustuslaissa, joka toimii hyvänä pohjana esteettömälle korkeakoululle. Tänä päivänä esteettömyys on kuitenkin paljon muutakin, myös sellaisia asioita joita ei muutama vuosi sitten osattu aiheeseen yhdistääkään.

esteettömyys blogi

Suomen kielessä esteettömyys, saavutettavuus ja käytettävyys -käsitteitä käytetään perinteisesti silloin, kun puhutaan rakennuksista ja palveluista. Keskiössä ovat useimmiten fyysiset asiat. Koulutukseen liittyen nämä termit tulee kuitenkin nähdä paljon laajemmin.

Anu Autio esittää julkaisussa ”Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos”, että esteettömyyttä oppilaitoksessa voidaan tarkastella fyysisen ympäristön lisäksi tiedonsaannin, kommunikoinnin sekä opetuksen esteettömyyden kautta. Autio toteaa että hyvinvoivassa oppilaitoksessa esteettömyyteen kuuluvat myös sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn huomioiminen.

Opetuksen ja palvelujen digitalisaation myötä fyysisen ympäristön merkitys vähenee ja tietojärjestelmien kasvaa. Opetus tapahtuu yhä suuremmissa määrin verkon välityksellä erilaisia sovelluksia ja sähköisiä oppimisympäristöjä hyödyntäen. Siitä näkökulmasta katsottuna voisi olla aiheellista miettiä, että puhummeko esteettömyydestä vai saavuttavuudesta korkeakoulussa.

Savonia blogi esteettömyys

Korkea-asteen oppilaitoksissa toteutettiin esteettömään opiskeluun liittyvä hanke, jossa käsitteitä määriteltiin seuraavalla tavalla:

Esteettömyys (englanniksi barrier-free) tarkoittaa ympäristön, palvelun ja tarjonnan toimivuutta etenkin toimintarajoitteisten ihmisten kannalta. Esteettömyys voidaan kuitenkin nähdä myös laajempana kokonaisuutena, joka tarkoittaa sujuvaa osallistumista työntekoon, harrastuksiin, kulttuuriin ja opiskeluun.

Saavutettavuus (englanniksi accessibility) on käsitteenä laajempi kuin esteettömyys. Saavutettavuus kuvaa sitä, kuinka helposti informaation, järjestelmän, laitteen, ohjelman tai palvelun voi saada käyttöönsä.

Käytettävyys (englanniksi usability) tarkoittaa sitä, että tiedot, järjestelmät ja palvelut ovat tarvittaessa niihin oikeutettujen henkilöiden hyödynnettävissä esteittä.  Käytettävyys korostaa hyvää toimivuutta tyypillisissä käyttötilanteissa.  Saavutettavuus ja esteettömyys taas puolestaan tähtäävät toimivuuden varmistamiseen myös epätyypillisissä käyttötilanteissa.

Käytettävä esteettömyys (englanniksi universal usability) tarkoittaa käytettävää ja optimaalista käyttökokemusta vammaisille henkilöille.

Savoniassa esteettömyyden käsite on vakiintunut kuvaamaan sekä rakennetun ympäristön että palvelujen toimivuutta.  Sen vuoksi Savoniassa on esteettömyyskuvaus, eikä saavutettavuuskuvaus, johon on lyhyesti kuvattu toimenpiteet kuinka opintojen eri vaiheissa esteettömyys on Savoniassa huomioitu.

Ei muuteta vaatimuksia, vaan mahdollistetaan asioiden sujuvuus

Savonian strateginen linjaus on, että erityisjärjestelyillä ei muuteta tutkinnontavoitteita, opintojen vaatimustasoa eikä osaamistavoitteita, vaan mahdollistetaan opintojen sujuva eteneminen ja osaamisen näyttäminen tasavertaisesti. Esteettömyysjärjestelyillä pyritään huomioimaan opiskelijan yksilölliset oppimisen valmiudet ja tuetaan opiskelun ja oppimisen haasteissa. Nämä ovat osa opetussuunnitelmatyötä, jossa esimerkiksi opintojaksojen suunnittelussa huomioidaan vaihtoehtoiset suoritustavat. Näitä kehitetään jatkuvasti.

Johanna Penttilä on tehnyt selvityksen, jonka aiheena on saavutettavuuden edistyminen yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa 2000-luvulla. Selvityksen mukaan esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyvät toimet nähdään marginaalisena ilmiönä korkeakouluissa. Valintakokeiden ja tenttien erityisjärjestelyt ovat kuitenkin kunnossa korkeakouluissa Penttilän mukaan. Näiden asioiden eteen on tehty valtakunnallisesti töitä. Esimerkiksi ammattikorkeakouluilla, Savonia mukaan luettuna, on yhdenmukainen prosessi, kuinka yhteishaun valintakokeissa erityisjärjestelyjä haetaan ja myönnetään.

Hyvin monet korkeakoulut ovat ottaneet Exam-tenttijärjestelmän käyttöön, myös Savonia kuuluu näiden korkeakoulujen joukkoon. Exam on sähköinen tenttijärjestelmä, joka auttaa joustavoittamaan opiskelua. Opiskelija varaa itselleen sopivan tenttiajan, ja tentin jälkeen automatisoidusti tarkistettavat tenttitulokset valmistuvat nopeasti ja tentin voi uusia ilman pitkää tulosten odottelua. Lisäksi Exam-tenttijärjestelmän käyttäjille on tehty ohjeita esteettömän ja saavutettavan tenttitilan suunnitteluun ja suosituksia tenttiaikojen mitoitukseen. Näin huomioidaan mm. liikunta- ja aistirajoitteiset.

Savonia blogi esteettömyys

Fyysinen ympäristö on eniten esteettömyydeltään kehitetty asia, mutta Penttilän mukaan kehitys on osittain pysähtynyt vanhojen tai suojeltujen rakennusten aiheuttamiin haasteisiin. Savoniassa on myös kehitetty fyysistä ympäristöä esteettömämpään suuntaan mm. lisäämällä automaattiovia ja parantamalla luiskia. Uusien kampusten suunnittelussa esteettömyys voidaan toki ottaa hyvin huomioon jo suunnitteluvaiheessa, kuten ollaan Kuopion alueen kärkihankkeena olevassa Savilahti-kampuksessa tekemässä.

Penttilä toteaa selvityksessään, että lukihäiriöisten sekä mielenterveyden ja jaksamisen kanssa kamppailevien opiskelijoiden huomioimisessa on puutteita. Savoniassa on käytössä tukiseteli, joka on täsmennetty tuki niille opiskelijoille, joilla on todennettuja oppimisen erityisvaikeuksia, vammoja, sairauksia tai mielenterveydenongelmia, jotka vaikuttavat opintojen etenemiseen ja oppimiseen. Opiskelijalla, jolle tukiseteli on myönnetty, on mahdollisuus saada yksilöllistä lisäopetusta ja/tai –ohjausta. Lukitodistuksen omaaville tehdään erityisjärjestelyjä. Jos lukivaikeutta vasta epäillään, voidaan Savoniassa tehdä lukitestaus ja sen jälkeen mahdolliset erityisjärjestelyt.

Esteettömyys tulevaisuudessa

Tällä hetkellä esteettömyystoimet nähdään usein marginaalisina, totesi Penttilä selvityksessään. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamat tavoitteet nopealle valmistumiselle korkeakoulusta pakottavat miettimään opetussuunnittelua uudella tavalla. Erilaisia tapoja opiskella tulee entistä enemmän ja verkko-opetuksen määrä kasvaa. Tämän myötä myös esteettömyys paranee, sillä useisiin sovelluksiin ja sähköisiin järjestelmiin on jo olemassa ohjeet, kuinka niitä voidaan käyttää esteettömästi.

esteettömyys

Korkeakouluissa lisääntyy vuosi vuodelta opiskelun henkilökohtaistaminen. Opintojen alussa katsotaan, mitä opiskelija jo osaa ja mitä osaamista hän tarvitsee saavuttaakseen tutkinnon osaamistavoitteet. Tulevaisuudessa nämä ns. erityisjärjestelyt eivät ole enää erityisjärjestelyjä, vaan ihan tavallista arkea kaikille.

Anne Koskela
Opintoasiainpäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Joustavat opintopolut ja koulutuksen saavutettavuus

Viime aikoina on käyty paljon keskustelua korkeakoulutuksen ja opintojen joustavuudesta ja saavutettavuudesta. Korkeakouluopiskelu on muuttunut viime vuosina sisällön suhteen vastaamaan entistä enemmän työelämän tulevaisuuden tarpeita. Mutta yhtä lailla muutoksessa ovat olleet tavat joilla opiskellaan, sekä erilaiset opintoihin hakeutumisen väylät. Yhtenä suurena teemana on mm. aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen, joka on yhteiskunnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Ajankohtaisen leiman tähän asiaan tuovat mm. maahanmuuttajat, joiden koulutustaustalle ei aina ole löydettävissä suomalaista vastinetta.

blogi_monikulttuurisuus

Tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien käsitteen näkökulmasta korkeakoulutuksen saavutettavuus on keskeisessä roolissa. Pedagogisen saavutettavuuden perustekijä on oppimisympäristö. Vastuullisen korkeakoulun keinoja vastata koulutuksen saavutettavuuteen ja joustavuuteen ovat opetusteknologiaa hyödyntävä monimuotoinen opiskelu, avoin koulutustarjonta, opintojen vaihtoehtoiset suoritustavat, aiemman osaamisen tunnistaminen sekä työn opinnollistaminen. Opiskelijan henkilökohtainen opiskelu- ja urasuunnitelma kokoaa opintopolulle sovitut yksilölliset ratkaisut. Opetuksessa ja oppimisessa korostuvat opiskelijakeskeisyys ja ohjauksellisuus.

Opiskelijan ohjaus on oppimiseen ja opettamiseen nivoutuva rinnakkaisprosessi. Ohjatessaan opiskelijoita oletettuun lähitulevaisuuteen Savonia on suunnitelmallisesti kiinnittänyt ohjauksen osaksi uutta opetusteknologiaa, oppimisympäristöjä ja pedagogiikkaa. Sähköiset työkalut ja ympäristöt mahdollistavat saavutettavan, aikaan ja paikkaan sitomattoman opetuksen, ohjauksen ja opiskelun.

Aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä työn opinnollistaminen ovat käytössä olevia menettelyitä, joiden avulla voidaan suunnitella yksilöllinen ja joustava opintopolku. Joustavaa siirtymistä toiselta asteelta ammattikorkeakouluun on pilotoitu mm. järjestämällä osaamisen näyttöjä ja suunnittelemalla tutkintokohtaisia väyliä.

Savonian osalta uusimpia keinoja vastata eri alueiden osaamis- ja työvoimatarpeisiin ovat olleet monimuotoiset satelliittikoulutukset. Satelliittikoulutuksen konkretiaan pääset tutustumaan täällä:
https://blogi.savonia.fi/uuttaluomassa/2016/10/04/satelliitti-vie-tutkintoon/

Avoimen kautta tutkintoon

Avoin ammattikorkeakoulu on ollut olemassa jo lähes 20 vuotta, ja sen rooli opintoihin hakeutumisen väylänä on edelleen kiistaton. Tavoite elinikäisestä oppimisesta on avoimen ammattikorkeakoulun keskiössä. Opinnot vastaavat joustavasti niin opiskelijan henkilökohtaisiin kuin työelämänkin koulutustarpeisiin. Usein opiskelijan päämääränä on edetä kohti tutkinto-opiskelua, mutta myös muuta koulutusta on tarjolla. Savonia on aktiivisesti mukana valtakunnallisessa avoimen ammattikorkeakoulun kehittämisverkostossa, jonka tehtävänä on seurata ja edistää koulutuksen kehittämistä ja yhteistyötä.

Savonia on lisännyt maahaanmuuttajille suunnattua koulutustarjontaa. Ammattikorkeakouluopintoihin valmentavan koulutuksen lisäksi tarjotaan suomen kielen opintoja edistyneille sekä lyhytkestoista koulutusta, mm. hygieniapassin osalta.  Koulutustarjonnan suunnittelussa tehdään yhteistyötä alueen VALMA-kouluttajien ja monikulttuurisuuskeskuksen kanssa. Ensimmäinen ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille järjestettiin syksyllä 2014.

Korkeakoulujen kolmas lukukausia

Valtakunnan tasolla on ollut paljon puhetta ns. kolmannesta lukukaudesta, jolla tarkoitetaan kesän aikana tapahtuvaa opetusta. Savonia mahdollistaa tavoitteellisen ympärivuotisen opiskelun monipuolisella kesäopintotarjonnalla. Kesäopintotarjonta koottiin vuosina 2013-2015 yhteistyössä Karelia- ja Saimaan ammattikorkeakoulun kanssa. Tarjonta laajeni kesällä 2016, jolloin alkoi ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen kesälukukausiyhteistyö. Kesäopinnot suunnitellaan osaksi opiskelijan henkilökohtaista opintopolkua, jolloin ne vievät tavoitteellisesti opiskelua eteenpäin. Opinnot ovat pääosin verkko-opiskelua ja intensiivijaksoja. Kesäopintoja suorittavien opiskelijoiden määrä on kasvanut merkittävästi.

blogi savonia

Ammattikorkeakoulun toiminnan ensisijainen tavoite on opiskelijoiden osaamisen ja työllistymisen varmistaminen. Joustavien ja monimuotoisten opintopolkujen ja koulutukseen saavutettavuuden edistäminen ja kehittämistyö jatkuvat. Käytännöt ja toimintamallit ajantasaistuvat yhtä aikaa koulutuksen muun strategisen kehittämisen kanssa.

Pirjo Venhovaara
Koordinoiva opinto-ohjaaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

pirjo_blogi_150px

Sähköiset palvelut oppilaitoksen arjessa

Digitalisaatio on tänä päivänä melkeinpä kaikkien toimialojen kuumia aiheita. Oli kyse sitten sote-uudistuksesta, rakentamisesta tai bisneksestä. Myös meillä Savoniassa käytetään päivittäiseen asiointiin digitaalisia palveluita. Opiskelijamme ovat pääsääntöisesti kokeneita sähköisten palveluiden käyttäjiä, ja se haastaa myös meidät vastaamaan heidän odotuksiinsa.

start_vr

Digitaalisten palveluiden kehittäminen on jatkuvaa työtä, jota tekee mm. Savonian oma tietohallinto asiantuntijoiden tekemän määrittelyn mukaisesti. Uudet käyttöönotetut järjestelmät mahdollistavat aina uusien palveluiden ideoinnin ja laadinnan. Digitaalisia palveluita tuotetaan mm. opiskelijatietohallintojärjestelmän, intra-ratkaisujen, videoneuvottelun ja sosiaalisen median avulla. Monet järjestelmät ovat integroituja keskenään toiminnallisiksi kokonaisuuksiksi. Samaan yhtenäisyyteen moni opiskelija pyrkii henkilökohtaisessa verkkokäyttäytymisessään, kun he hyödyntävät erilaisia tietoja yhteen kokoavia palveluita.

opiskelijalle_paakuva

Opiskelijat ja opettajat käyttävät Wilmaa, joka on web-pohjainen käyttöliittymä opiskelijatietohallintojärjestelmäämme. Wilmaan on rakennettu eri tilanteisiin sopivia digitaalisia palveluita. Wilman avulla opettaja voi mm. antaa opintojaksoihin liittyvät arvioinnit, kirjata hops-keskusteluun liittyvät tiedot, tarkastella opiskelijoiden opinnoissa edistymistä ja viestiä opiskelijoiden kanssa. Opettajilla Wilma ja siihen liitetyt järjestelmät toimivat myös työajan suunnittelun ja seurannan välineenä. Jos aikoinaan näitä asioita tehtiin papereilla ja useita eri järjestelmiä käyttäen, on suuntaus selkeästi siihen, että yhden järjestelmän kautta voidaan käyttää useampaa verkkopalvelua.

Wilman avulla opiskelijat mm. seuraavat opintojen edistymistä, kirjaavat hops-keskusteluihin liittyviä tietoja, tekevät opintojaksoihin liittyviä valintoja, tekevät lukuvuosi ilmoittautumiset, hakevat tarvittaessa AHOTia (aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen) ja hakevat siirtoa esim. opiskelun toteutustavan vaihtoon liittyen. Wilmaan liittyviä palveluita rakennetaan koko ajan lisää.

Savonia käyttää kahta intranet-järjestelmää, toinen intra on tarkoitettu henkilökunnan ja toinen opiskelijoiden käyttöön. Molemmat intrat muodostavat kullekin käyttäjäryhmälle sähköisen työpöydän. Intrat toimivat mm. tiedottamisessa, eri työryhmien toiminta-alustana, portaalina organisaation käyttämiin digitaalisiin palveluihin, toimintaohjeiden julkaisupaikkana ja toiminnan raportoinnin alustana. Olennaiset tiedot on näin ollen aina ihmisten käytettävissä.

Opetuksen ja ohjauksen tukena käytetään eOppimiseen liittyviä välineitä. Keskeisimpiä ovat Moodle-oppimisalusta, videoneuvottelut (Adobe Connect, Skype for Business ja Cisco), Exam-sähköinen tenttijärjestelmä, blogi ja videotallennus. Sosiaalinen media eri palveluineen on käytössä viestinnässä, opetuksessa ja ohjauksessa, TKI-toiminnassa sekä markkinoinnissa.

Videoneuvottelujärjestelmiä on käytetty vuodesta 2012 alkaen opetuksessa ja ohjauksessa sekä neuvotteluissa. Videoneuvottelut mahdollistavat esim. opiskelijoiden osallistumisen samoille luennoille eri kampuksilta tai eri organisaatioista. Myös asiantuntijaluentoja on toteutettu videoyhteyksien avulla.

Neuvottelukäytössä videoneuvottelujärjestelmiä on hyödynnetty niin Savonian sisäisissä kokouksissa kuin myös palavereissa ulkopuolisten toimijoiden kanssa, niin kotimaassa kuin myös ulkomailla. Järjestelmät ovat mahdollistaneet savonialaisten osallistumisen kotimaisiin ja kansainvälisiin seminaareihin, webinaareihin. Videokokoukset ja –luennot on mahdollista tallentaa myöhempää käyttöä varten.

On hyvin mielenkiintoista lähteä suunnittelemaan tulevia vuosia, ja nähdä mitä mahdollisuuksia digitalisaatio tuo vielä tullessaan. Selvää on, että kehitys jatkuu, ja sen vaikutukset tulevat leviämään. Me Savoniassa uskomme, että digitalisaatio on monella tavoin myös yhteiskuntavastuun näkökulmasta mahdollisuuksia täynnä.

Seppo Räsänen
Suunnittelija
Savonia-ammattikorkeakoulu

Matti Kuosmanen
Tietohallintopäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu