Mitä julkisen sektorin tiedontuottajan pitää tietää saavutettavuusdirektiivistä?

Saavutettavuus koskee kaikkia julkisen sektorin toimijoita. Esimerkiksi me Savoniana olemme oppilaitoksina julkisen sektorin toimijoita, ja meidän pitää tuottaa verkkopalvelumme saavutettavasti.

Saavutettavuusvaatimukset on porrastettu niin, että tällä hetkellä tehtävät uudet verkkosivustot on tehtävä saavutettaviksi. Myös ennen 23.9.2018 tehdyt verkkosivustot on ensi kevääseen mennessä muutettava saavutettaviksi. Mobiilisovellusten on oltava saavutettavia vuoden 2021 keväällä.

Voimaan jo tullut saavutettavuusdirektiivi ja kansallinen laki digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta todellakin velvoittavat organisaatioita. Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo saavutettavuutta; tosin toistaiseksi ilman sanktioita ja neuvovalla otteella.

– Jossakin vaiheessa tämä huomioitaneen myös esimerkiksi laatuauditoinneissa, joten tämä on asia, johon pitää tarttua, painotti Minna Koskinen DigiCampus-hankkeesta Kohtio-konferenssin työpajassa Hämeenlinnassa huhtikuussa 2019.

Verkkopalvelun saavutettavuuden valvonta toimii niin, että käyttäjä voi ottaa yhteyttä valvovaan viranomaiseen, joka ottaa sivuston tai sovelluksen tarkasteltavaksi, kertoivat DigiCampus-hankkeen Minna Koskinen ja Merja Laamanen.

– Ei riitä, että www-sivut ja sovellukset ovat teknisesti saavutettavia, vaan myös niiden sisältöjen tulee olla saavutettavia. Käyttäjän pitää pystyä käyttämään ja ymmärtämään niitä ja saamaan tiedon, jota hän tarvitsee, totesi Koskinen.

Verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää erilaisilla päätelaitteilla tai apuvälineillä ja ymmärtää, mitä niissä sanotaan.
Lähde: Saavutettavuus / Valtiovarainministeriö

Verkkosivuiksi lasketaan periaatteessa myös oppilaitosten suljetut oppimisympäristöt. Sinun tulee tuntea kohderyhmäsi ja sen tarpeet ja toimia niiden mukaisesti. – Jos opiskelijaryhmääsi ei esimerkiksi kuulu opiskelijaa, joka käyttää ruudunlukuohjelmaa, niin siinä tapauksessa voi olla, että sinun ei tarvitse saavutettavuudessa pitää keskeisenä ruudunlukuohjelman vaatimuksia, kertoi Koskinen. Muut saavutettavuuteen liittyvät edellytykset kuten selkeä otsikointi, sisällön jäsentäminen, kuvaavat linkit ja värivalinnat pätevät kuitenkin aina. Saavutettava verkkokurssi on laadukas verkkokurssi kaikille.

Aivan näin yksiselitteinen asia ei ole, koska harvoin opettaja tietää esimerkiksi opiskelijoidensa puna-vihersokeudesta. Perusperiaatteet onkin hyvä ottaa huomioon kaikessa omassa sisällöntuotannossaan.

– Näistä ei tosiaan ole vielä ennakkotapausta, totesi Koskinen.

Saavutettava verkkopalvelu koostuu:
  1. ymmärrettävästä sisällöstä
  2. selkeästä ja hahmotettavasta käyttöliittymästä sekä
  3. teknisesti virheettömästä toteutuksesta.

Direktiivi perustuu euroopanlaajuiselle 50-kohtaiselle WCAG-kriteeristölle, jossa on määritelty minimitaso, millainen verkkopalvelun pitää olla. AA-taso on se, johon pyritään minimissään.

Esimerkiksi väri ei saa olla ainoa informoiva tekijä. Opetustyössä vaikkapa Oikein / Väärin -tulosta ei voi ilmaista vain värillä, vaan se pitää tehdä myös esimerkiksi tekstillä, painotti Merja Laamanen DigiCampus-hankkeesta.

Saavutettava verkkopalvelu on käytettävä ja laadukas verkkopalvelu kaikille, ja moni näistä kriteereistä on jo huomioitu aiemmissa ohjeistuksissa, joita esimerkiksi ammattikorkeakouluille on annettu (eAMK:n laatukriteerit).

Käytännön esimerkkejä, miten voit parantaa saavutettavuutta:
  1. Näkemisen kannalta on haastavaa, jos kuvia ja värejä on käytetty sekavasti tai vastaväripareja käyttäen. Taustan ja tekstin välinen kontrasti tulee olla riittävä. Kuvissa tulee käyttää tekstivastineita.
  2. Kuulemiseen liittyen on hankalaa, jos jokin viesti perustuu vain ääneen. Hyvän käytännön mukaista olisi tekstittää tallenteet tai jakaa sisältö myös tekstimuodossa.
  3. Jos oletetaan, että käyttäjä voi tuottaa puhetta, tehdään saavuttamatonta sisältöä. Pitäisi olla mahdollisuus myös kirjoittamiseen.
  4. Käyttäjä ei välttämättä voi käyttää hiirtä, joten pitää olla mahdollista käyttää palvelua näppäimistöllä tai puheohjauksella.
  5. Oppimisen ja osaamisen osoittamiseen tulee olla riittävästi vaihtoehtoja. Esimerkiksi tietyn sanamäärän tuottaminen voi olla haastavaa, joten rinnalla voisi olla tallenteena osaamisen osoittaminen.

On olemassa automaattisia työkaluja, joilla kriteerien täyttymistä voidaan testata.

Arviointityökaluja on olemassa, joten kaikkia kriteereitä ei tarvitse osata itse. Esimerkiksi Web accessibility evalution tool auttaa käyttäjää huomaamaan, millä tasolla www-palvelun tai sovelluksen saavutettavuus on. Työkalu kertoo, onko värien kontrasti riittävä, onko kuvissa ja painikkeissa riittävästi tietoa ja monia muita hyödyllisiä vinkkejä – automaattisesti.

Näillä vinkeillä pääset alkuun:
  1. Hyvä linkkiteksti on kuvaava. Älä käytä ”paina tästä” tai ”lue täältä”. Kirjoita ennemmin dokumentin nimi: Saavutettavuusdirektiivi (pdf). Etenkin ruudunlukijaa käyttävälle tämä on olennainen vinkki, koska muuten hänen pääsynsä linkkeihin hidastuu tai estyy.
  2. Verkkosisällön tekstivastineet eli kuvan sisältämän tiedon esittäminen tekstinä parantavat www-sivujen löydettävyyttä sekä kuvan tulkintaa. Esimerkiksi näkövammaiset eivät voi tulkita kuvaa ilman tekstiä. Hyvä tekstivastine on napakka ja neutraali: ”Luminen kuusimetsä”. Olennaista on, onko kuvalla sisällöllisesti merkitystä: tyhjä alt-teksti merkitsee, että ruudunlukuohjelma ohittaa kuvan. Huomaa, että kuvaus pitäisi laittaa myös Powerpointin kuviin ”Muotoile kuvaa” -toiminnolla.
  3. Merkkaa otsikkotasot tyyleillä. Käytä otsikoissa lauseita. Ole looginen. Sivulla voi olla vain yksi Otsikkotason 1 otsikko – tämä helpottaa paitsi silmäilyä, on myös olennaista ruudunlukijaa käyttävälle.
  4. Käytä värejä harkiten. Hyödynnä Webaimin tarkastustyökalua.
  5. Käytä erilaisia tarkistustyökaluja, esimerkiksi Powerpointin omia työkaluja: Helppokäyttöisyyden tarkistusta ja Lukemisjärjestyksen tarkistus.
  6. Tekstitä pysyvät tallenteet, kun laitat ne julkisesti saataville. Laki velvoittaa tekstitykseen 23.9.2020 alkaen. Youtuben omalla tekstitystyökalulla voit kirjoittaa tekstityksen itse (ilmaiseksi). Suomenkielisiä täydellisiä automaattisesti tekstittäviä ratkaisuja ei vielä ole, vaan järkevyystarkistus on tehtävä (Screencast-O-Matic, Clips).
  7. Sovella selkokielen periaatteita.
Katso lisää:
Koulutusta aiheesta:

 

Teksti ja kuvat:
Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori ja digimentori
Savonia-amk

Savonia mukana judon nuorten SM-kisoissa helmikuussa

Helmikuussa oli jännät hetket parikymppisillä judokoilla Iisalmessa. Judokat ympäri Suomea osallistuivat Iisalmessa pidettyihin SM-kisoihin, joissa myös Savonia-amk oli sponsorina. Savonian ja monien muiden yritysten lahjoitukset olivat olennaiset kisojen onnistumisessa.

Panostus kannatti, koska isännille eli Iisalmen judoseuralle kirjattiin kisoista kaksi mitalia. Henri Kaatrasalo otti pronssia U18 – 60-kiloisissa ja Sergey Klimenok sai samanvärisen mitalin -55-kiloisissa.

Iisalmen judoseuran Henri Kaatrasalo taisteli SM-kisoissa pronssille.

Myös talkootyöläiset tekivät ison työn kisojen aikana kahviossa ja tilojen järjestelyissä. Savonialaisia paikalla oli ahkeroimassa useampia. Myös savonialaisten lapset valjastettiin työhön: pikkujudokat saivat saattaa urheilijat tatamille. Se oli kunniatehtävä. – Olihan se vähän jännittävää, mutta alkoi tuntua mukavalta kun siinä oli vähän aikaa, kommentoi Elias (kuvassa alla). – Pääsin taluttamaan montaa voittajaa!

Yliopettaja Heli Wahlroosin poika Elias urakoi saattopuuhissa useamman tunnin ajan. Pikkujudokat saattelivat isommat kamppailemaan.

Savonia saatteli nopeimman ipponin lauantaina tehneet judokat rentoutumaan omalla palkinnollaan, joka sisälsi leffalippuja ja pientä purtavaa.

Savonia-amk kannustaa myös henkilöstöään ja opiskelijoitaan muistamaan omasta hyvinvoinnista huolehtimisen. Esimerkiksi judo on hyvä harrastus, jossa saa liikuntaa sekä oppii tuntemaan omat sisäiset vahvuutensa. Vahvuutta ja sinnikkyyttä tarvitaan myös opiskeluissa ja työelämässä. Jokainen löytää kyllä oman tapansa hyvinvoinnistaan huolehtimiseen, oli se sitten judo tai esimerkiksi jokin Sykettä-palveluista.

Nopeimman ipponin lauantaina tehnyt naistensarjalainen palkittiin Savonian rentoutumissetin sisältävällä kassilla. Palkitsijana lehtori Kukka-Maaria Raatikainen.
Myös nopeimman ipponin lauantaina tehnyt miestensarjalainen palkittiin Savonian rentoutumissetin sisältävällä kassilla.

Lisää kisatunnelmia voit katsoa kuvista ja Iisalmen judoseuran sivuilta:
https://photos.app.goo.gl/2VqZnSz4JBfmdFL4A
https://www.iisalmenjudoseura.fi/

Katso lisää korkeakoulujen liikuntapalveluista:
https://sykettä.fi/

 

Kuvat:
Kai Jäderholm
KJ Studio

Teksti:
Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kiertotalouden opetus- ja hankeyhteistyötä Savoniassa

Pohjois-Savon alueella käynnissä oleva Teolliset symbioosit hanke ja Sitran #Kiertotalous-hanke järjestivät yhteistyössä kiertotalouden innovaatioleirin Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille. Leiri oli yksi osa valinnaista, verkossa suoritettavaa Kiertotalouden vaihtuvat opinnot -opintojaksoa.

Innovaatioleirin tavoitteena oli saada monialaiset ja eri vuosikursseilta koostetut kuuden hengen opiskelijaryhmät ideoimaan 24 tunnin aikana uusia hyötykäyttömahdollisuuksia alueen yrityksissä muodostuville materiaalisivuvirroille. Samalla Savonia pilotoi Tampereen ammattikorkeakoulun kehittämää 24h-innovaatioleirimenetelmää (#Kiertotalous -menetelmäopas).

Ennen leiriä opiskelijat tutustuivat verkko-oppimisympäristössä kiertotalouden perusteisiin ja toimintamalleihin, vastuulliseen yritystoimintaan ja resurssitehokkuuden työkaluihin. Leiri aloitettiin “Pohjois-Savon sivuvirroissa on ideaa” -seminaarilla, jossa Resbonsia Quality Solutions yrityksen asiantuntija piti johdantoluennon yritysvastuusta ja kiertotalouden mahdollisuuksista yritystoiminnassa. Kolme Teolliset symbioosit –hankkeessa mukana olevaa yritystä toimi leirillä käsiteltävien aiheiden toimeksiantajina. Yritykset esittelivät seminaarissa heillä syntyvät materiaalisivuvirrat ja haastoivat opiskelijat ideoimaan sivuvirroille uusia käyttökelpoisia hyödyntämismahdollisuuksia. Sivuvirtamateriaaleja olivat sahuutuksen pintalauta, sahan- ja kutterinpuru, sipulin kuori ja sipulimehu sekä suursäkit (polypropeeni). Jokaiselle opiskelijaryhmälle annettiin yksi aihe.

Ryhmä- ja aihejakojen jälkeen ryhmäläiset tutustuivat toisiinsa mm. savolaesen suunnistuksen parissa. Varsinainen ideointityö aloitettiin ryhmäkohtaisissa huoneistoissa (Kylpylähotelli Rauhalahti), joissa tiimit loivat itselleen pelisäännöt ja tiimiroolit. Tämän jälkeen aloitettiin varsinainen sivuvirtoihin kohdistuva innovaatiotyö, joka eteni 24h-innovaatioleirin menetelmäkuvausta soveltaen:

  1. Idearyöppy: 10 ideaa per tiimiläinen
  2. Kaikkien ideoiden ryhmittely ja työstö tiimissä
  3. Jokainen tiimiläinen valitsee yhden idean jatkoon
  4. Ideoiden täsmennys ja täydennys ”Joo ja” –menetelmällä
  5. Valittujen ideoiden arvottaminen ratkaisuvoima ja uutuusarvo matriisin avulla
  6. Parhaan idean arviointi Business Model Canvasilla
  7. Lopputuloksen esittely muille osallistujille ja toimeksiantajille

Osa tiimeistä työskenteli omien ideoidensa parissa yömyöhään. Ideat viilattiin ja esitykset valmisteltiin toisen leiripäivän aamuna. Leirin päätteeksi opiskelijatiimit esittelivät parhaat ideat ensin pitchaamalla, ja sen jälkeen ideoihin syvennyttiin esitysten kautta. Myös yritysten edustajat oli kutsuttu tulosten purkutilaisuuteen. Esitysten jälkeen opiskelijat saivat palautetta ideoistaan ja he äänestivät parasta ideaa. Näistä kaksi eniten ääniä saanutta ryhmää palkittiin leffalipuilla.

Opiskelijoilta saatiin paljon hyvää palautetta kiertotalousaiheisen innovaatioleirin järjestämisestä. Myös toimeksiantajina mukana olleet Teolliset symbioosit –hankkeen yritykset antoivat hyvää palautetta tapahtumasta ja kiitosta opiskelijoiden tekemästä ideointityöstä. Opiskelijoiden ideat olivat sekä rohkeita että innovatiivisia, mutta myös realistisia. Toki saimme myös kehitysehdotuksia siitä, mitä voidaan tehdä ensi kerralla paremmin, mutta sekin palaute otettiin ilolla vastaan, jotta 24h-innovaatioleirin menetelmää voidaan kehittää paremmaksi.

Leirillä opiskelijat tutustuivat muiden alojen opiskelijoihin ja monialaisuus oli kaikin puolin rikkaus, joka mahdollisti laajan ideavirran syntymisen ja osaamisen jakamisen opiskelijoiden välillä. ”Kiertotalous ei ole pelkkää materiaalien kiertoa, vaan myös tiedot ja taidot kiertävät.” (#Kiertotalous-menetelmäopas: virallinen pilotointiversio 2018)

Leirillä yhdistyivät hienosti kolme tärkeää käsitettä: monialaisuus, projektimainen työskentely ja työelämälähtöisyys, jotka kaikki ovat tärkeitä komponentteja kiertotalouden eteenpäin viemisessä.

Kiitos vielä kaikille tapahtumassa mukana olleille yrityksille, Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijoille ja henkilökunnalle, hankkeille sekä Kylpylähotelli Rauhalahdelle yhteistyöstä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Terhi Rahkonen
Projektivastaava, Kuopion seutu
Teolliset symbioosit – materiaalikehitys ja malli-Y -analyysi Pohjois-Savo
Savonia-ammattikorkeakoulu

Merja Tolvanen
Yliopettaja, ympäristötekniikka
Teolliset symbioosit – materiaalikehitys ja malli-Y -analyysi Pohjois-Savo
Savonia-ammattikorkeakoulu

Tanja Pentinsaari
Päätoiminen tuntiopettaja, energiatekniikka
#Kiertotalous – uutta yritysyhteistyötä ja pedagogiikkaa kiertotalouden moduuliopintojen edistämiseksi
Savonia-ammattikorkeakoulu

– – – – –

Kiertotalouden Innovation Camp järjestettiin Kylpylähotelli Rauhalahdessa Kuopiossa 1. – 2.11.2018.

Villisiat, pingviinit ja nallet vastaanotolla

Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelman opinnoissa on moniammatillisen hanketyön harjoittelu, jonka aikana opiskelijat työskentelevät erilaisissa moniammatillisissa hankkeissa yhteistyössä työelämän kanssa. Tarkoituksena on tuottaa, jakaa ja hyödyntää sairaanhoitajan asiantuntijuutta.

Nalleneuvolatoimintaa on toteutettu useana vuonna Perheentalon kanssa. Perheentalo-yhteistyö tukee lapsiperheiden arkea ja lisää osallisuuden mahdollisuuksia. Perheentalo toimii verkostomaisesti usean eri toimijan yhteisvoimin. Keskeisinä toimijoina Perheentalo -yhteistyössä ovat Iisalmen Pelastakaa Lapset ry, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Iisalmen yhdistys ry ja Ylä-Savon Ensi- ja turvakotiyhdistys ry.

Lisätietoja Perheentalon toiminnasta.

Ensin neuvolaa markkinointiin

Hanketyön harjoittelu käynnistyi nalleneuvolaa edellisenä lukuvuonna toteuttaneiden opiskelijoiden markkinoitua toimintaansa. Kiinnostuimme hankkeesta ja työskentelystä lasten kanssa.

Aloitimme nalleneuvolatoiminnan maaliskuussa 2018 suunnittelemalla ja markkinoimalla toimintaa. Toiminnan markkinointia varten teimme esitteen, jonka lähetimme yhteistyötahoille. Lisäksi markkinoimme sosiaalisessa mediassa.

Valmistaudumme nalleneuvolakäynteihin askartelemalla neuvolakortit, hankkimalla neuvolassa tarvittavia välineitä, ostamalla laastareita sekä tarroja riittävästi. Aiempien opiskelijoiden tapaan jatkoimme toimintaa kirjastoissa ja Perheentalolla Iisalmessa sekä lisäksi laajensimme toimintaamme päiväkoteihin ja muihin varhaiskasvatuksen yksiköihin. Toimintaa on ollut Iisalmessa, Kiuruvedellä, Varpaisjärvellä sekä Lapinlahdella.

Mitä nalleneuvolassa tapahtuu?

Nalleneuvola on lapsille suunnattua mielekästä toimintaa. Siinä jäljitellään oikeaa lapsen neuvolakäyntiä. Usein neuvolakäynti jännittää lasta. Nalleneuvolan tarkoituksena on tehdä lapsille neuvolatarkastuksen sisältöä tutuksi leikin ja mielikuvituksen avulla. Tärkeää on, että lapselle jää neuvolakäynnistä positiivinen kokemus ja hyvä mieli.

Erika tutkimassa villisikapehmoa nalleneuvolavastaanotolla ryhmäperhepäiväkoti Nuppulassa.

Lapsi tuo neuvolakäynnille mukanaan oman lempipehmolelunsa. Neuvolakäynnillä lelua tutkitaan ja mitataan. Leikin avulla lapsi saa käsiteltyä tunteitaan ja mahdollisia pelkojaan mukavalla tavalla. Vuorovaikutus ja lapsen oman mielenkiinnon mukaan eteneminen on tärkeää neuvolakäynnillä. Lapsi kohdataan omana itsenään. Lasta kunnioitetaan ja lapsen annetaan kertoa itse, miten lelu voi ja onko lelulla ollut jotakin terveyshuolia.

Lapsi saa itse osallistua tutkimusten tekemisiin, esimerkiksi korvien tutkimiseen korvalampulla sekä lelun mittaamiseen mittanauhalla. Lapsi saa neuvolakäynnin loppuvaiheessa päättää, annetaanko pehmolelulle nalleneuvolarokote. Lapsi saa itse halutessaan olla apuna rokotuksen laittamisessa lelulle. Laastarin valitseminen on mukavaa ja lapsi saa itse laittaa rokotuskohtaan laastarin.

Neuvolakorttiin tutkimukset

Nalleneuvolassa jokainen lapsi saa valita pehmolelulleen mieleisen nalleneuvolakortin, johon kirjoitetaan ylös tehdyt tutkimukset. Lopuksi lapsi saa valita tarran neuvolakorttiin ja saa neuvolakortin mukaansa.

Käynnin päätteeksi lapselta kysytään, millainen nalleneuvolakäynti oli hänen mielestään. Lapsen ajatusten keräämisessä käytettiin apuna palautenallea, jonka lapsi kävi laittamassa sille varattuun hymiötauluun. Mikäli nalleneuvolassa oli mukavaa, lapsi kävi laittamassa nallekortin hymynaaman puolelle ja mikäli neuvolassa ei ollut niin mukavaa, niin surullisen naaman puolelle.

Hanna tutkimassa pehmopingviiniä ryhmäperhepäiväkoti Nuppulassa.

Palautenallet ovat toimineet melko hyvin. Pienten lasten kohdalla hymy ja surunaaman ymmärtäminen on hankalaa ja näin ollein pieniltä lapsilta saatu palaute ei aina välttämättä ole ollut todenmukainen. Pienten lasten kohdalla palautteen antamisessa aikuinen on ollut aina apuna.

Suullisesti olemme myöskin kysyneet palautetta esimerkiksi päiväkodeista, joissa olemme vierailleet. Palaute on ollut positiivista ja nalleneuvolatoiminta on koettu hyödyllisenä ja mukavana piristeenä päivään. Myöskin vanhemmat ovat antaneet palautetta, että nalleneuvolatoiminta on hyvä lapsille, joille on jäänyt sairaala/neuvolapelkoa juuri esimerkiksi korvien tutkimisen tai rokotusten vuoksi.

 

Jutun kirjoittivat: Hanna Kiviharju ja Erika Tikkanen, sairaanhoitajaopiskelijat, Sinikka Roth, Perheentalo, Katrina Hyvönen ja Arja-Sisko Kainulainen, hoitotyön lehtorit Savoniasta.

Lähteet:

LAITANEN, Emmi ja VUORINEN, Salla 2018. Nalleneuvola – Lasten ja perheiden terveyden edistäminen toimintamalli. Iisalmi: Savonia ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma. Opinnäytetyö. [Viitattu 3-10-2018] Saatavissa: http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/146564/Laitanen_Emmi.pdf;jsessionid=82FDCD465B1558FD4A4A3C48FD665F85?sequence=1

PERHEENTALO s.a. Yhdessä lapsen parhaaksi. [Viitattu 23.10.2018] Saatavana: www.perheentalo.fi

Savonia s.a. Opetussuunnitelmat, Sairaanhoitajan tutkinto-ohjelma, Opintojaksokuvaus [Viitattu 23.10.2018]. Saatavana: http://portal.savonia.fi/amk/fi/opiskelijalle/opetussuunnitelmat?yks=IS&krtid=1021&tab=6&krtid2=55185

 

Ulkomaalaistaustaisten Työpaikkasuomi-koulutukset helpottavat yritysten ja yksilöiden arkea

Kerättyjen palautteiden mukaan jopa 85 % Työpaikkasuomi-koulutusta hankkineista yrityksistä suosittelee ELY-keskuksen palvelua, joka lisää ulkomaalaisten työntekijöiden valmiuksia työskennellä suomen kielellä omassa ammatissaan. On todettu, että koulutettavan työntekijän motivaatio ja osaaminen kasvavat kielitaidon karttuessa, ja tästä hyötyy luonnollisesti myös työnantaja.

Työpaikkasuomi-koulutus on kielikoulutusta, joka on suunnattu työssä oleville maahanmuuttajataustaisille työntekijöille. Koulutukset räätälöidään osallistujien kielitaitotason, ammatin vaatimusten ja tarpeiden mukaan.

”Tunneilla voidaan käydä läpi esimerkiksi alaan liittyvää sanastoa ja erilaisia työssä eteen tulevia kielenkäyttötilanteita”, kuvailee Savonia-ammattikorkeakoulun suomen kielen Kuopion kouluttaja Anne Karuaho.

Työpaikkasuomi-koulutuksen osana voi olla tutustuminen suomalaisen työkulttuurin lisäksi suomalaisen elämän erityispiirteisiin. Kuva ei liity Savonian koulutuksiin.

– Usein sovitaan työnantajan kanssa, että käydään läpi alan työturvallisuus- ja ensiapusanastoa sekä työsuhteen käsitteitä. Myös suomalaisen kulttuurin tuntemukseen panostetaan ja käydään vaikka kaupassa tai kirjastossa yhdessä työntekijöiden kanssa, kertoo Karuaho.

 

Räätälöity kielikoulutus takaa hyvät palautteet

Kielikoulutukset voidaan sopia toteutettavaksi lähi-, etä- tai virtuaaliopetuksena, työn ohessa, iltaisin tai viikonloppuisin. – Usein koulutukset sovitaan alkamaan joko heti työpäivän jälkeen tai kokonaan työajalla, kertoo Karuaho aiemmista kokemuksistaan.

– Työyhteisökin hyötyy siitä, että kielitaito karttuu, mikä perustelee työajan käyttöä suomen opetteluun, kuvailee Anne Karuaho Savonialta.

Koulutuksista on saatu hyvää palautetta. Esimerkiksi Suomivalimon tuotantojohtaja Ilkka Joenaho kiitteli viime kevään koulutusta hyväksi. Koulutus järjestettiin kahden saman alan firman yhteiskoulutuksena. Suomivalimo on kiinnostunut myös tulevista, mahdollisesti yritysten yhteisistä metalli- ja valimoalan Työpaikkasuomi-koulutuksista, koska yrityksessä työskentelee useita ulkomaalaistaustaisia.

 

Koulutusten järjestäminen ja rahoitus

Savonia-ammattikorkeakoulu on valittu puitesopimukseen kouluttajaksi Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Savonia on järjestänyt Työpaikkasuomi-koulutuksia vuodesta 2012. – Kielitaidon karttuminen lisää korkeakoulutettujen maahanmuuttajien sitoutumista omaan alueeseen, tässä tapauksessa siis Pohjois-Savoon, painottaa Karuaho.

Eri alojen yritykset voivat pyytää mahdollisuutta palvelun käyttämiseen. Työnantaja maksaa vain 30–50 % valmennusten ja koulutusten kokonaishinnasta. Loppuosuus on de minimis -tukea ja siitä vastaa Työvoiman liikkuvuus Euroopassa (ESR) -hanke.

 

Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori,
työpaikkasuomen kouluttaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

– – – – –

Lue lisää Työpaikkasuomi-koulutuksesta >>
Katso video aiheesta >>

Maahanmuuttajan polku elämässä eteenpäin

Sosiaalialalla johtotehtävissä Venäjällä työskennelleestä Svetlanasta (nimi muutettu) tuli Suomessa pitkäaikaistyötön. Hän osasi hakea tutkintonsa rinnastamista Opetushallitukselta, mutta ei tiennyt, mitä tehdä päätöksellä.

Suomessa on paljon maahanmuuttajia työtä vailla. Jotkut ovat korkeasti koulutettuja omassa maassaan, mutta Suomessa tutkintoa ei välttämättä tunnusteta. Suomalainen työelämä on niin tutkinto-orientoitunutta, että melkein työhön kuin työhön vaaditaan soveltuva suomalainen tutkinto tai pätevyys. Miten nämä henkilöt voivat löytää väylän tutkintoon ja osaamistaan vastaavaan työhön?

Työkkärikään ei ymmärtänyt Opetushallituksen vaatimuksia, mutta ohjeisti Svetlanan Savonia-ammattikorkeakoulun maahanmuuttajien valmentavaan koulutukseen, Mavasuomeen. Mavasuomen aikana hän oppi, millä tavalla suomalaisessa korkeakoulussa opiskellaan. Savoniassa oli lisäksi tarjolla vaaditut täydentävät kurssit, ja vuodessa ne oli suoritettu.

Savonian suomen kielen kursseille ja valmentavaan koulutukseen voi osallistua verkossa vaikka kotoa tai kirjastosta.

Korkeakoulut järjestävät näitä maahanmuuttajille suunnattuja korkeakouluopintoihin valmentavia opintoja. Opintojen tavoitteena on antaa maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille riittävät valmiudet hakeutua ja menestyä korkeakouluopinnoissa. Savonia-ammattikorkeakoulun järjestämät valmentavat opinnot sisältävät kirjallisen ja suullisen suomen kielen kehittämisen lisäksi työelämään tutustumista, korkeakouluopiskeluun valmistautumista sekä korkeakouluopintoihin hakemiseen ohjausta.

Svetlana pääsi Mavasuomen työkokeiluun toivomaansa paikkaan oman paikkakuntansa päiväkotiin. Päiväkodin johtaja oli erittäin tyytyväinen, että työyhteisön monikulttuurisuusosaaminen lisääntyi.

Erilaisessa kulttuurissa ja vieraan kielen koukeroissa nämä maahanmuuttaneet tarvitsevat erityistä tukea ja ohjausta. Tukea tarvitaan korkeakouluopiskeluissa ja työelämässä tarvittavan suomen kielen osaamisen vahvistamiseen sekä oman urapolun löytämiseen.

Valmentavassa koulutuksessa opiskelevat selkeästi hyötyvät tutustumisesta konkreettisesti suomalaiseen korkeakoulujärjestelmään aidoissa oppimisympäristöissä. Opinnot toteutuivat tänä vuonna Savoniassa ensimmäistä kertaa kokonaan verkkovälitteisesti. Tutuksi tulivat Moodle, Zoom,O365, Opintopolku-sivusto ja monet muut hyödylliset sovellukset ja sivustot.

Ja viimeksi, kun kuulimme Svetlanasta, saimme vuolaat kiitokset: olihan hän saanut vakituisen työpaikan! Mavasuomesta hän sai tiedon, missä ja miten täydentää tutkintonsa suomalaisille työmarkkinoille kelpoiseksi.

Mavasuomen opiskelijat ovat motivoituneita saamaan töitä ja lähtevät rohkeasti tavoittelemaan omaa unelmaansa ja tulevaisuuden suuntaa. Toivottavasti korkeakouluilla ja suomalaisella työelämällä löytyy valmiutta ottaa tämä potentiaali vastaan.

 

Kukka-Maaria Raatikainen, suomen kielen ja viestinnän lehtori
Sanna Savela, kielten lehtori
Arja Hiltunen, opintoneuvoja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Kuva: Sarita Hyvönen

– – – – –

Katso suomen kielen kurssit ja valmentava koulutus maahanmuuttajalle >>

Valintakurssin kautta tutkinto-opiskelijaksi

Valintakoe, pääsykoe, todistusvalinta, avoimen väylä, valintakurssi. Ovet korkeakouluun voivat avautua hyvin monella tavalla nykyään. Savonia-ammattikorkeakoulussa tänä keväänä yhteishaussa oleviin kaikkiin monimuotototeutuksina opiskeltaviin tutkinto-ohjelmiin opiskelijavalinta tapahtuu valintakurssin kautta. Mutta mikä ihme on valintakurssi?

Valintakurssi koostuu tutkinto-ohjelman opinnoista, jotka suoritetaan verkko-opintoina kevään aikana. Valintakurssille on määritelty tarkka aloitus- ja päättymisaika. Valintakurssin aikana kyseiseen koulutukseen hakeneet opiskelevat itsenäisesti annetun aikataulun ja ohjeiden mukaan. Valintakurssin päättymisen jälkeen opettajat arvioivat ja pisteyttävät suoritukset. Eniten pisteitä saaneet saavat opiskelupaikan kyseisessä koulutuksessa ja aloittavat opintonsa elo-syyskuun vaihteessa.

Savoniassa on kevään yhteishaussa viisi monimuotototeutuksena opiskeltavaa koulutusta:

  • Tradenomi (AMK), liiketoiminta
  • Tradenomi (AMK), wellness-liiketoiminta
  • Sairaanhoitaja (AMK)
  • Agrologi (AMK)
  • Insinööri (AMK), energiatekniikka

Näistä kolmeen koulutukseen (molemmat tradenomikoulutukset ja energiatekniikan insinöörikoulutus) valinta tapahtuu pelkän valintakurssin pisteiden perusteella. Sairaanhoitajan koulutuksessa valintakurssissa parhaiten menestyneet kutsutaan lisäksi ryhmätilanteeseen ja agrologin koulutuksessa haastatteluun, jotka myös pisteytetään ja jotka vaikuttavat opiskelijavalintaan.

Koska opinnot ovat tutkinto-ohjelman opintoja, voi sanoa että hakijat aloittavat opintonsa jo keväällä ja syksyllä jatkavat siitä mihin valintakurssilla jäätiin. Kaikki hakijat eivät kuitenkaan saa opiskelupaikkaa. He saavat opintopisteitä valintakurssin suorituksestaan. Suoritusta he voivat hyödyntää myöhemmin jossakin muussa koulutuksessa hyväksilukemisen kautta. Lisäksi hakijat saavat kokemuksen siitä, mitä opiskelu korkeakoulussa on.

Monimuotototeutuksissa opiskelu on hyvin itsenäistä, aikatauluista on huolehdittava itse ja erilaisia sähköisiä oppimisympäristöjä, -materiaaleja ja -välineitä on osattava käyttää. Opinnoilla monimuotototeutuksessa on aivan samat osaamistavoitteet kuin päivätoteutuksen opinnoilla. Monimuotototeutukseen opiskelemaan hakevilla on yleensä muun koulutuksen ja työn kautta hankittua osaamista, jota hyväksiluetaan ja hyödynnetään opinnoissa. Sen vuoksi opetusmenetelmät eroavat päivätoteutukseen verrattaessa.

Valintakurssista hyötyvät sekä hakijat että korkeakoulu. Hakijat saavat aidon kokemuksen opintojen sisällöstä ja toteutuksesta. He voivat miettiä kurssin aikana, onko koulutus itselle sopiva. Opiskelijavalinnassa korkeakoulut pyrkivät löytämään motivoituneet ja opinnoista hyvin selviävät opiskelijat. Valintakurssi on työläämpi sekä hakijalle että korkeakoululle kuin valintakoe tai todistusvalinta.  On aivan eri asia käydä 2-3 tunnin valintakokeessa tai hakea todistuksen perusteella kuin opiskella useampi viikko intensiivisesti korkeakouluopintoja.

Valintakurssin aikana mitataan hakijan oppimisvalmiuksia, tiedonhakutaitoja ja samalla perehdytään alaan. Aika näyttää, että väheneekö esimerkiksi keskeyttäneiden määrä monimuotototeutuksissa valintakurssin myötä. Ainakin opiskelijoille on annettu realistinen kuva opinnoista jo hakuvaiheessa.

Anne Koskela
Opintoasiainpäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Tutkintotodistus voi olla pääsylippu, mutta ei koskaan este koulutukseen pääsemiselle

Koulutuksen kenttä on kovassa muutoksessa. Yhtä aikaa on menossa lukiouudistus, toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi sekä korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistaminen. Savoniassa seuraamme toisen asteen koulutuksen muutoksia ja teemme harkittuja ratkaisuja opiskelijavalinnassamme. Haluamme jatkossakin saada motivoituneita ja riittävät opiskeluvalmiudet omaavia opiskelijoita sekä lukioista että ammattiopistoista.

Savonia blogi esteettömyys

Ammatillisista tutkinnoista ei varmaankaan koskaan tule tasaveroinen ylioppilastutkinnon kanssa opiskelijavalinnoissa. Eikä niistä pidäkään tulla. Erilaisilla koulutuksilla on omat tarkoituksensa ja painopisteensä. Muilla keinoilla täytyy huolehtia siitä, että sekä ammatillisen koulutuksen suorittaneet että ylioppilaat saavat tasapuolisen mahdollisuuden jatkaa opintojaan korkeakoulussa. Sen vuoksi ammattikorkeakouluissa suunnitellaan kaikkien alojen yhteistä valintakoetta, jolla ei niinkään mitata minkään tietyn alan osaamista, vaan enemmän yleisiä valmiuksia korkeakoulutukseen. Kun on perusvalmiudet, loput voi oppia koulutuksen aikana. Yhteisen kokeen avulla voidaan arvioida erilaisella koulutustaustalla olevia hakijoita yhteisesti. Tämä yhteinen valintakoe on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa ammattikorkeakoulujen opiskelijavalintojen kehittämishanketta, jossa Savoniakin on mukana.

Kannustamme opiskelijoita opiskelemaan tavoitteellisesti sekä lukioissa että ammattiopistoissa. Todistusvalinnan kautta voimme palkita heitä, jotka ovat toisella asteella tehneet töitä koulumenestyksensä eteen. Toisaalta haluamme myös taata ns. toisen mahdollisuuden. Jatkossakin tulemme Savoniassa valitsemaan opiskelijoita muullakin tavalla kuin pelkän todistuksen perusteella. Toisen asteen tutkintotodistus voi olla pääsylippu korkeakoulutukseen, mutta este se ei ole koskaan opiskelijavalinnalle.

Kevään 2018 yhteishaussa kokeilemme Savoniassa monimuotokoulutuksissamme valintakurssia valintatapana. Valintakurssilla opiskelu tapahtuu itsenäisesti digitaalisella oppimisalustalla keväällä. Opiskelulle on määritelty aloitus- ja lopetuspäivät, jonka aikana vaadittavat tehtävät täytyy tehdä. Monimuotokoulutuksiin tyypillisesti hakeutuvat henkilöt, joilla on jo jonkin verran työkokemusta ja ehkä hieman pidemmän aikaa aiemmista opinnoista.  Valintakurssilla he pääsevät heti kokeilemaan, mitä opiskelu korkeakoulussa on. Valintakurssi on opetussuunnitelmaan perustuvaa opiskelua, joka arvioidaan. Parhaiten kurssilla menestyneet saavat opiskelupaikan. Monimuotototeutuksessa opiskelijan oma ajanhallinta ja itseohjautuvuus korostuvat, sillä lähiopetusta on hyvin vähän. Valintakurssi antaa käsityksen siitä, mitä opinnot vaativat ja sisältävät. Valintakurssilla saa tuntuman, että onko se itselle sopiva vaihtoehto.

Teemme harkittuja muutoksia opiskelijavalinnassamme. Seuraamme tarkoin opiskelijoidemme opintojen etenemistä ja heidän työllistymistään opintojen jälkeen.  Kulttuurialalla valitsemme jatkossakin kaikki opiskelijat valintakokeen perusteella. Sosiaali- ja terveysalalla kokeilemme eri vaihtoehtoja ja seuraamme niiden tuloksia. Ensi keväänä Iisalmen sairaanhoitajakoulutuksessa (monimuotototeutus) on valintatapana valintakurssi ja sen lisänä ryhmähaastattelu. Bioanalytiikassa osa opiskelijoista valitaan pelkän yo-todistuksen perusteella, ilman soveltuvuuskoetta. Nämä ovat merkittäviä muutoksia kohtuulliseen pitkään sosiaali- ja terveysalalla valinneeseen valintapaan, jossa soveltuvuuskoe on ollut keskeisessä roolissa.

 

Anne Koskela
Opintoasiainpäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

Osaamisella ja yhteistyöllä Ikea-efekti aisoihin

Kevään 2017 aikana Savonian opintoneuvojille, opinto-ohjaajille ja avoimen ammattikorkeakoulun toimijoille järjestettiin Ohjauksellinen työote –valmennus. Valmennuksen toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu. Tavoitteena oli vahvistaa ohjauksellista työotetta ja ohjaustaitoja sekä parantaa ohjausprosessin sujuvuutta ja ohjauksen laatua Savoniassa.

Vuoden 2015 alussa opintosihteereiden nimike vaihdettiin opintoneuvojaksi. Kyse ei ollut pelkästä nimikkeen muutoksesta, vaan taustalla oli merkittävä työssä tapahtunut muutos. Työ on muuttunut entistä enemmän ohjaus- ja neuvontatyöksi. Koulutuksen prosessissa useat vaiheet ovat muuttuneet tietojärjestelmien kehittymisen myötä sujuvimmiksi ja vähemmän ihmistyötä vaativiksi. Samaan aikaan opiskelijoiden henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat ovat muuttuneet entistä vaihtelevimmiksi, mikä lisää ohjauksen ja neuvonnan tarvetta ja näkyy työn muutoksena opiskelijarajapinnassa. Enää ei samana vuonna opintonsa aloittaneet etene saman lukujärjestyksen mukaisesti, vaan hyvin yksilöllisten suunnitelmien mukaan.

AHOT-käytännöt (aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen) ovat olleet Savoniassa käytössä jo vuosien ajan. Opiskelijan aloittaessa opinnot, hänen aiempaa osaamista verrataan tutkinto-ohjelman tavoitteisiin ja siitä muodostuu hänen henkilökohtainen opiskelusuunnitelmansa (HOPS). Tähän työhön on Savoniassakin panostettu, mutta siitä huolimatta törmätään kahdenlaisiin asioihin. Ensinnäkin on opiskelijoita, jotka haluavat tehdä opinnot uudestaan, vaikka hänellä osaaminen jo on. Toisaalta oppilaitoksen puolella on havaittavissa Ikea-efektiä. Ikea-efektille on tyypillistä, että sellainen jossa itse on ollut mukana, nähdään laadukkaampana kuin se oikeasti onkaan. Tämän vuoksi voimme löytää itsemme tilanteesta, jossa muualla hankittua osaamista ei osatakaan arvioida objektiivisesti.

Yhteistyö toisten oppilaitosten, yhteisöjen ja työelämän kanssa sekä ohjaustaitojen kehittäminen ovat keinoja taistella Ikea-efektiä vastaan ja pitää huoli laadukkaasta opiskelu- ja oppimisympäristöstä. Jokaisen on pidettävä huoli omasta osaamisestaan, myös heidän jotka auttavat toisia osaamisen hankkimisessa. Ohjauksellinen työote –valmennus auttoi tekemään oman ohjausosaamisen näkyväksi, laajensi ja lisäsi näkökulmia. Valmennus antoi vinkkejä ja innosti opiskelemaan lisää ohjaustaitoja. Me osaamme, mutta tärkeää on tietää että muutkin osaavat:-)

Anne Koskela
Opintoasiainpäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

 

Osaammeko olla ylpeitä työstämme?

Moni organisaatio kertoo panostavansa henkilöstön hyvinvointiin, ja he tuovat esiin erilaisia käytäntöjä sen tukemiseksi. Näin toimimme myös Savoniassa. Mutta mitä tämä ihan oikeasti tarkoittaa? Helposti mm. hyvinvoinnista puhuttaessa jää konkretisoimatta mitä sillä tarkoitamme ja mitkä asiat siihen vaikuttavat.

Olisi naiivia ajatella, että hyvinvointi saavutetaan liikunta- ja kulttuuriseteleillä tai muilla pelkästään rahanarvoisilla eduilla. Niitäkin toki pitää olla. Kyllä kuitenkin juurisyyt löytyvät työyhteisön toiminta- ja johtamiskulttuurista ja prosesseista.

Savonia on sitoutunut Great Place to Work (GPW)-Hyvän Työpaikan kokonaisvaltaiseen malliin ja tutkimukseen niiden tekijöiden tunnistamiseksi, jotka ovat Suomen Paras Työpaikka –kilpailussa menestyneiden työyhteisöjen vahvuuksia. Hyvän Työpaikan viitekehys perustuu laajaan työelämätutkimukseen. Tutkimukset eivät mittaa tyytyväisyyttä, vaan vuorovaikutussuhteita, jotka puolestaan vaikuttavat suorituskykyyn.

GPW-tutkimuksessa vuorovaikutussuhteita katsotaan sekä työntekijän että johdon näkökulmasta. Hyvä Työpaikka on työntekijöiden näkökulmasta organisaatio, jossa työntekijät luottavat johtoon, ovat ylpeitä siitä mitä tekevät ja nauttivat työkavereidensa kanssa työskentelystä. Johdon näkökulmasta Hyvä Työpaikka on organisaatio, jossa saavutetaan organisaation tavoitteet sellaisten ihmisten kanssa, jotka haluavat tehdä parhaansa ja jotka työskentelevät yhtenä joukkueena luottamuksen ilmapiirissä. Parhaimmillaan nämä näkökulmat täydentävät toisiaan, eivät suinkaan ole ristiriidassa keskenään.

Miten otsikossa mainittu ylpeys omasta työstä sitten tähän liittyy? Ylpeys saavutuksista on yksi GPW-Hyvän Työpaikan keskeisistä dimensioista. Sillä tarkoitetaan ylpeyttä niin omasta työstä ja saavutuksista kuin myös tiimin aikaansaannoksista ja koko työyhteisön tekemästä työstä ja tuloksista. On tärkeä, että jokainen meistä voi kokea työnsä merkitykselliseksi. Se motivoi meitä ponnistuksiin ja edistää hyvinvointiamme. Saatamme usein unohtaa miten arvokasta työtä ammattikorkeakoulussa tehdään jo yhteiskuntavastuunkin kannalta. Siinä meidän jokaisen työpanos on tärkeä. Työn arvostus, johdon ja esimiesten tuki ja kannustus ovat luonnollisesti tärkeitä työn ja siinä onnistumisen tukemisessa. Se on kuitenkin sitten jo oma tarinansa ja seuraavan blogini aihe – Kunnioitus.

Uudemmissa tutkimuksissa on pyritty osoittamaan hyvinvoinnin johtamisen merkitys työn tuottavuuteen ja sen myötä organisaation tuloksellisuuteen. Iloksemme voimme havaita, että olemme Savoniassa olleet tältä osin valveutuneita ja tunnistaneet sen strategiamme 2017-2020 yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi. Mutta niinpä kai meidän pitääkin olla, jotta toimimme arvojemme mukaisesti. Onhan yksi arvoistamme rohkeus ja halu olla ketterä toimija.

Eräänlaista rohkeutta savonialaisilta vaatii myös lähteä kisaamaan menestyksestä Suomen Parhaiden Työpaikkojen joukossa. Keitä vastaan me oikeastaan kisaamme? Vastaukseni on, että kilpailemme vain itsemme kanssa siitä, miten sitoutuneesti jokainen savonialainen lähtee tähän kehitystyöhön mukaan rakentamaan Hyvän työpaikan toimintakulttuuria ja johtamiskäytäntöjä. Tämä on yhteinen matkamme ja kohti yhteisiä tavoitteita.

Hyvä työpaikka ei tapahdu, se tehdään.

Otamme siis haasteen vastaan ja lähdemme kehittämään Pohjois-Savoon yhtä Suomen Parhaista Työpaikoista!

Päivi Diov
hallinto- ja henkilöstöjohtaja
Savonia-ammattikorkeakoulu