Suomalainen korkeakoulukenttä on ollut jo vuosien ajan taloudellisessa pyörteessä. Tilanne ei ole suinkaan tasoittumassa, viimeisimpänä näkökulmana asiaan tuli ministeri valtiovallan ehdotus korkeakoulujen entistä voimakkaammasta pääomittamisesta. Myös talous-Nobelilla palkittu Bengt Holmström on ehdottanut, että valtio tekisi pääomasijoituksia korkeakouluihin.  Me Savoniassa koemme, että ennen kaikkea kestävä talous turvaa organisaation hyvinvoinnin ja toiminnan jatkuvuuden tulevaisuudessa. Terveenä pidetty talous kestää ajoittaisia tiukempiakin aikoja sekä uusia laskentamalleja.

Moniulotteista tuloksellisuutta

Moneen muuhun toimialaan verrattuna korkeakoulujen talous sisältää omia ominaispiirteitään. Verovaroin kustannettava julkinen toiminta, kuten ammattikorkeakoulujen antama korkeakouluopetus, on pääosin vastikkeetonta toimintaa, jonka tavoitteena ei ole voiton tuottaminen. Ammattikorkeakoulun toiminnassa tulojen ja menojen erotus ei kuvaa toiminnan tuloksellisuutta. Toiminnan ja talouden tulokset on johdettava toiminnan laatua ja laajuutta sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia koskevista tavoitteista, mutta myös taloutta kuvavia tietoja tarvitaan.

Yhteiskuntavastuun näkökulmasta keskeisissä rooleissa ovat talousarvio ja tilinpäätös, jotka yhdessä muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla arvioidaan resurssitarvetta ja myönnetään resurssit toimintaan. Talousarvioprosessissa on korostettu tavoitteiden asettamista ja niiden eurottamista. Tilinpäätöksessä puolestaan kootaan ja raportoidaan keskeiset talousindikaattorit ja sen avulla kyetään seuraamaan tehtyjen päätösten taloudellisia vaikutuksia.

Valtion talousarvio ja siinä oleva korkeakoulupoliittinen tavoitteenasettelu ohjaa myös Savonian tilinpäätösraportointia ja tulosten arviointia. Savonian tilinpäätöksen tulee kuvastaa valtion talousarviossa esitettäviä tavoitteita yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ja siitä aiheutuville kustannuksille.

Kestävää taloutta ei voida mitata pelkillä perinteisillä talouden tunnusluvuilla. Parhaimmillaan talouden seuranta kuitenkin tehostaa päätöksentekoa ja auttaa keskittymään aidosti olennaisiin tavoitteisiin. Jotta taloudenpito olisi kestävällä pohjalla, on organisaation onnistuttava kohdistamaan resurssinsa perustehtävänsä mukaiseen tuottavaan toimintaan. Uusi ammattikorkeakoululaki tuli voimaan 1.1.2014 ja samalla Savoniassa otettiin myös uuden lain mukainen tuloksellisuuteen pohjautuva rahoitusmalli käyttöön.

tulot_blogi_talous

Sopeuttamisella tuloksellisuuteen

Valtakunnallisesti ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen reaaliarvo on vähentynyt vuosina 2012-2015 yhteensä noin 15 %.  Savonian perusrahoituksen vähenemä vuosina kehitys 2012–2015 on ollut -17 %. Myös ulkopuolisen TKI-rahoituksen määrässä on tapahtunut rakennerahastokauden vaiheessa huomattava notkahdus. TKI-kehityksen kääntäminen nousuun ja palauttaminen takaisin yli 6 M€ vuositasolle tulee olemaan keskeistä Savonian tulevaisuuden menestyksen kannalta.

menot_blogi_talous

Toimintakulujen tarkastelu osoittaa, että Savonia on onnistunut raportointikaudella sopeuttamaan toimintansa vähentyviin tuloihin tulostavoitteensa mahdollistavalla tavalla eli tuottavuus ja taloudellisuus ovat parantuneet.

Palveluiden, aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinta on yhteensä lähes 30 % liikevaihdosta. Hankintojen suunnittelulla ja johtamisen kehittämisellä julkisissa organisaatioissa väitetään olevan mahdollista saavuttaa jopa 15 % säästöt.  Savonian hankinnoissa käytetään hankintayhtiö IS-Hankinta Oy:n tai Halselin kilpailuttamia yhteishankintasopimuksia, joiden avulla varmistetaan, että hankinnat on ensinnäkin kilpailutettu hankintalain mukaisesti oikein ja toiseksi Savonia saa tarvitsemansa tuotteet edulliseen hintaan.

Alueellinen vaikuttaja

Korkeakoulujen mahdollinen pääomitus ei tule korvaamaan ammattikorkeakoulurahoitukseen tehtyjä leikkauksia, koska pääomitus ei suoraan kasvata korkeakoulujen käyttötaloudesssa olevan rahan määrää. Onkin olennaista tiedostaa, että Savonian toiminta tuottaa taloudellista hyvinvointia Pohjois-Savoon. Taloudelliset vaikutukset alueelle muodostuvat ammattikorkeakoulun työllistävästä vaikutuksesta, sen tekemistä hankinnoista ja opiskelijoiden ja henkilöstön tuottamasta välillisestä vaikutuksesta alueella. Merkittävä osa Savonian hankkimista tavaroista ja palveluista ostetaan Pohjois-Savosta.

Ammattikorkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden kautta ammattikorkeakoulutoiminnan vaikutukset ulottuvat kaikkialle maakuntaan ja koskettavat suoraan tai välillisesti tuhansien maakunnan asukkaiden elämää. Ammattikorkeakoulutoiminnan välilliset vaikutukset alueelle ovat huomattavia muun muassa verotuloina sekä kulutuskysynnän lisääntymisenä.

Seppo Lyyra
Talouspäällikkö
Savonia-ammattikorkeakoulu

seppo_lyyra

Kestävä talous

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *