Saavutettavuus koskee kaikkia julkisen sektorin toimijoita. Esimerkiksi me Savoniana olemme oppilaitoksina julkisen sektorin toimijoita, ja meidän pitää tuottaa verkkopalvelumme saavutettavasti.

Saavutettavuusvaatimukset on porrastettu niin, että tällä hetkellä tehtävät uudet verkkosivustot on tehtävä saavutettaviksi. Myös ennen 23.9.2018 tehdyt verkkosivustot on 23.9.2020 mennessä muutettava saavutettaviksi. Mobiilisovellusten on oltava saavutettavia vuoden 2021 keväällä.

Voimaan jo tullut saavutettavuusdirektiivi ja kansallinen laki digitaalisten palveluiden saavutettavuudesta todellakin velvoittavat organisaatioita. Etelä-Suomen aluehallintovirasto valvoo saavutettavuutta; tosin toistaiseksi ilman sanktioita ja neuvovalla otteella.

– Jossakin vaiheessa tämä huomioitaneen myös esimerkiksi laatuauditoinneissa, joten tämä on asia, johon pitää tarttua, painotti Minna Koskinen DigiCampus-hankkeesta Kohtio-konferenssin työpajassa Hämeenlinnassa huhtikuussa 2019.

Verkkopalvelun saavutettavuuden valvonta toimii niin, että käyttäjä voi ottaa yhteyttä valvovaan viranomaiseen, joka ottaa sivuston tai sovelluksen tarkasteltavaksi, kertoivat DigiCampus-hankkeen Minna Koskinen ja Merja Laamanen.

– Ei riitä, että www-sivut ja sovellukset ovat teknisesti saavutettavia, vaan myös niiden sisältöjen tulee olla saavutettavia. Käyttäjän pitää pystyä käyttämään ja ymmärtämään niitä ja saamaan tiedon, jota hän tarvitsee, totesi Koskinen.

Verkkosivut ja mobiilisovellukset sekä niiden sisällöt ovat sellaisia, että kuka tahansa voisi niitä käyttää erilaisilla päätelaitteilla tai apuvälineillä ja ymmärtää, mitä niissä sanotaan.
Lähde: Saavutettavuus / Valtiovarainministeriö

Verkkosivuiksi lasketaan periaatteessa myös oppilaitosten suljetut oppimisympäristöt. Sinun tulee tuntea kohderyhmäsi ja sen tarpeet ja toimia niiden mukaisesti. – Jos opiskelijaryhmääsi ei esimerkiksi kuulu opiskelijaa, joka käyttää ruudunlukuohjelmaa, niin siinä tapauksessa voi olla, että sinun ei tarvitse saavutettavuudessa pitää keskeisenä ruudunlukuohjelman vaatimuksia, kertoi Koskinen. Muut saavutettavuuteen liittyvät edellytykset kuten selkeä otsikointi, sisällön jäsentäminen, kuvaavat linkit ja värivalinnat pätevät kuitenkin aina. Saavutettava verkkokurssi on laadukas verkkokurssi kaikille.

Aivan näin yksiselitteinen asia ei ole, koska harvoin opettaja tietää esimerkiksi opiskelijoidensa puna-vihersokeudesta. Perusperiaatteet onkin hyvä ottaa huomioon kaikessa omassa sisällöntuotannossaan.

– Näistä ei tosiaan ole vielä ennakkotapausta, totesi Koskinen.

Saavutettava verkkopalvelu koostuu:
  1. ymmärrettävästä sisällöstä
  2. selkeästä ja hahmotettavasta käyttöliittymästä sekä
  3. teknisesti virheettömästä toteutuksesta.

Direktiivi perustuu euroopanlaajuiselle 50-kohtaiselle WCAG-kriteeristölle, jossa on määritelty minimitaso, millainen verkkopalvelun pitää olla. AA-taso on se, johon pyritään minimissään.

Esimerkiksi väri ei saa olla ainoa informoiva tekijä. Opetustyössä vaikkapa Oikein / Väärin -tulosta ei voi ilmaista vain värillä, vaan se pitää tehdä myös esimerkiksi tekstillä, painotti Merja Laamanen DigiCampus-hankkeesta.

Saavutettava verkkopalvelu on käytettävä ja laadukas verkkopalvelu kaikille, ja moni näistä kriteereistä on jo huomioitu aiemmissa ohjeistuksissa, joita esimerkiksi ammattikorkeakouluille on annettu (eAMK:n laatukriteerit).

Käytännön esimerkkejä, miten voit parantaa saavutettavuutta:
  1. Näkemisen kannalta on haastavaa, jos kuvia ja värejä on käytetty sekavasti tai vastaväripareja käyttäen. Taustan ja tekstin välinen kontrasti tulee olla riittävä. Kuvissa tulee käyttää tekstivastineita.
  2. Kuulemiseen liittyen on hankalaa, jos jokin viesti perustuu vain ääneen. Hyvän käytännön mukaista olisi tekstittää tallenteet tai jakaa sisältö myös tekstimuodossa.
  3. Jos oletetaan, että käyttäjä voi tuottaa puhetta, tehdään saavuttamatonta sisältöä. Pitäisi olla mahdollisuus myös kirjoittamiseen.
  4. Käyttäjä ei välttämättä voi käyttää hiirtä, joten pitää olla mahdollista käyttää palvelua näppäimistöllä tai puheohjauksella.
  5. Oppimisen ja osaamisen osoittamiseen tulee olla riittävästi vaihtoehtoja. Esimerkiksi tietyn sanamäärän tuottaminen voi olla haastavaa, joten rinnalla voisi olla tallenteena osaamisen osoittaminen.

On olemassa automaattisia työkaluja, joilla kriteerien täyttymistä voidaan testata.

Arviointityökaluja on olemassa, joten kaikkia kriteereitä ei tarvitse osata itse. Esimerkiksi Web accessibility evalution tool auttaa käyttäjää huomaamaan, millä tasolla www-palvelun tai sovelluksen saavutettavuus on. Työkalu kertoo, onko värien kontrasti riittävä, onko kuvissa ja painikkeissa riittävästi tietoa ja monia muita hyödyllisiä vinkkejä – automaattisesti.

Näillä vinkeillä pääset alkuun:
  1. Hyvä linkkiteksti on kuvaava. Älä käytä ”paina tästä” tai ”lue täältä”. Kirjoita ennemmin dokumentin nimi: Saavutettavuusdirektiivi (pdf). Etenkin ruudunlukijaa käyttävälle tämä on olennainen vinkki, koska muuten hänen pääsynsä linkkeihin hidastuu tai estyy.
  2. Verkkosisällön tekstivastineet eli kuvan sisältämän tiedon esittäminen tekstinä parantavat www-sivujen löydettävyyttä sekä kuvan tulkintaa. Esimerkiksi näkövammaiset eivät voi tulkita kuvaa ilman tekstiä. Hyvä tekstivastine on napakka ja neutraali: ”Luminen kuusimetsä”. Olennaista on, onko kuvalla sisällöllisesti merkitystä: tyhjä alt-teksti merkitsee, että ruudunlukuohjelma ohittaa kuvan. Huomaa, että kuvaus pitäisi laittaa myös Powerpointin kuviin ”Muotoile kuvaa” -toiminnolla.
  3. Merkkaa otsikkotasot tyyleillä. Käytä otsikoissa lauseita. Ole looginen. Sivulla voi olla vain yksi Otsikkotason 1 otsikko – tämä helpottaa paitsi silmäilyä, on myös olennaista ruudunlukijaa käyttävälle.
  4. Käytä värejä harkiten. Hyödynnä Webaimin tarkastustyökalua.
  5. Käytä erilaisia tarkistustyökaluja, esimerkiksi Powerpointin omia työkaluja: Helppokäyttöisyyden tarkistusta ja Lukemisjärjestyksen tarkistus.
  6. Tekstitä pysyvät tallenteet, kun laitat ne julkisesti saataville. Laki velvoittaa tekstitykseen 23.9.2020 alkaen. Youtuben omalla tekstitystyökalulla voit kirjoittaa tekstityksen itse (ilmaiseksi). Suomenkielisiä täydellisiä automaattisesti tekstittäviä ratkaisuja ei vielä ole, vaan järkevyystarkistus on tehtävä (Screencast-O-Matic, Clips).
  7. Sovella selkokielen periaatteita.
Katso lisää:
Koulutusta aiheesta:

 

Teksti ja kuvat:
Kukka-Maaria Raatikainen
suomen kielen ja viestinnän lehtori ja digimentori
Savonia-amk

Mitä julkisen sektorin tiedontuottajan pitää tietää saavutettavuusdirektiivistä?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *