Selkeällä viestinnällä voidaan ehkäistä syrjäytymistä myös poikkeusoloissa. Esimerkiksi Kuntaliiton (2020) mukaan etenkin erityistilanteissa yhdenvertainen, tehokas ja selkeä viestintä on välttämätöntä.

Valtio ja kunnat tarjoavat jo monenlaista tukea koronatilanteessa. Jos ihmiset eivät ymmärrä ja osaa hakea apua, avusta ei ole mitään hyötyä.

Esimerkiksi osa kouluista tarjoaa ruokakasseja kotona oleville peruskoululaisille näin: Huoltajia pyydetään vastaamaan oppilaskohtaisesti valitsemalla ruokakassivaihtoehdoista joko kassin 1 tai kassin 2. Mikäli oppilaalle ei oteta ruokakassia vastaan, jätetään vastaamatta.

Kun koulu tiedottaa tällä tavalla, ruoka-apu ei ehkä mene perille niihin perheisiin, joissa tarve on suurin. Sen sijaan ymmärrettävämpää olisi: Jos tarvitset kouluruokaa etäoppilaalle, voit saada ruokakassin (linkki).

Selkeässä viestissä otsikko on lyhyt, ja tärkein asia on alussa. Käsky ei ole ohjeessa epäkohtelias (vastaa kyselyyn), vaan se helpottaa lukijaa, koska hän tietää, mitä pitää tehdä. Myös tarvitset on selkeämpää kuin tarvitaan. Taustoitukset voi jättää lisätiedoksi loppuun.

Selkeästä kielestä on hyötyä kaikille, niin vastaanottajille kuin viestin lähettäjillekin. Myös turhat lisäkyselyt vähenevät, ja se säästää kaikkien aikaa ja rahaa.

Suurennuslasi ja sanoja puhekuplissa.
Viranomaisten pitää viestiä selkeästi ihan kaikille – ei pelkästään erityisryhmille. Kuva: PublicDomainPictures

Tässä tilanteessa meille kaikille ymmärtämisvaikeuksia aiheuttaa pelkästään jo se, että olemme stressaantuneita. Ilman kriisiäkin tavallinen yleiskieli on vaikeaa suurelle joukolle: muun muassa maahanmuuttajille, ikääntyneille ja vammautuneille.

Poikkeustilanteessa viestinnän tulva on valtava. Selkeän kielen lisäksi tiedon rajaaminen poistaa ahdinkoa. Ajattelemme herkästi, että jos minä itse ymmärrän, niin vastaanottajakin ymmärtää. Tästä ajatuksesta meidän kaikkien on korkea aika nyt luopua. Jokaisen viranomaisen pitää kirjoittaa niin, että vastaanottaja ymmärtää ydinasian.

Kirjoittajat:

Soilimaria Korhonen, selkoviestinnän opettaja
Kukka-Maaria Raatikainen, suomen kielen ja viestinnän lehtori
Kaja Rahkema, maahanmuuttajien ohjaaja
Savonia-ammattikorkeakoulu

Hannele Niskanen, projektipäällikkö
Kirsi Autio, projektiasiantuntija ja ohjaaja
Kaisa Juvonen, suomen kielen ja viestinnän lehtori
Karelia-ammattikorkeakoulu

SIMHEmalli-hanke

Kuvateksti: Viranomaisten pitää viestiä selkeästi ihan kaikille – ei pelkästään erityisryhmille. Kuva: PublicDomainPictures

Selkeästä kielestä on hyötyä kaikille

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *